LOKIKIRJA erikislääkärikulutuksen ja yleislääketieteen erityiskulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksa varten Lääkäri Päivitetty 17.11.2015 Tämä lkikirja n sitteessa http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html
1 Pirkanmaan sairaanhitpiiri Pirkanmaan sairaanhitpiirin perusterveydenhulln yksikkö tukee lääkärikulutusta erityisvastuualueensa terveyskeskuksissa. Perusterveydenhulln yksikkö n sallistunut tämän lkikirjan timittamiseen ja painattanut sen.
2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 3 TERVEYSKESKUSJAKSO LÄÄKÄRIN JATKOKOULUTUKSESSA 4 Terveyskeskusjaksn tavitteet 4 Terveyskeskuskulutuksen palveluaikihin liittyviä määräyksiä 4 Yleislääketieteen erityiskulutuksen muita määräyksiä 5 Terveyskeskusjaksn sisältö 6 Kulutuspaikat ja kulutuspaikille asetetut kriteerit 6 Terveyskeskusjaksn ja yleislääketieteen erityiskulutuksen eri vaiheissa tarvittavat dkumentit 7 KOULUTUSJAKSON SUUNNITTELU JA SEURANTA TERVEYSKESKUKSESSA 8 Oppimista hjaava arviinti 9 Oppimisympäristön arviinti 9 YHTEYSTIETOJA 13 Sivu LIITTEET 15 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Keskeytyksien vaikutus palveluihin Kulutustdistus Ohjaajan nimeäminen Perehdytys Terveyskeskusjaksn alituskeskustelun runk Selvitys aikaisemmista kulutuspaikista ja kulutuskuukausista Lääkärinä perusterveydenhullssa Lppukeskustelun aiheita
3 ALKUSANAT Hyvä terveyskeskuskulutusta surittava lääkäri ja hjaava lääkäri Kaikkien erikisaljen erikislääkärikulutukseen ja yleislääketieteen erityiskulutukseen (YEK) sisältyy vähintään yhdeksän kuukauden kulutusjaks terveyskeskuksessa. Tässä lkikirjassa esitetään terveyskeskusjaksn kulutukselliset tavitteet, ne perusterveydenhulln asiat, jtka jkaisen lääkärin tulisi tietää. Yhdeksän kuukauden kulutusjaksn jälkeen lääkärillä tulee lla käsitys siitä, miten perusterveydenhullssa timitaan ja mitä siellä tehdään. Lkikirja n tarkitettu sekä kulutusta surittavan lääkärin että hänen hjaajansa avuksi. Tarkituksena n auttaa jatk-piskelijaa asettamaan itselleen ppimistavitteita terveyskeskusjakslle ja seuraamaan niiden tteutumista. Lkikirjan käyttö n edellytys terveyskeskusjaksn hyväksymiselle pintsuritukseksi. Lkikirja sisältää hjeita ppimista hjaavasta arviinnista ja terveyskeskuksen ppimisympäristön arviinnista. Lkikirjassa n myös lyhyesti tieta yleislääketieteen erityiskulutuksen muusta surittamisesta ja muistilista dkumenteista, jita tarvitaan terveyskeskuskulutuksen eri vaiheissa. Kulutuksen aikana vidaan hyödyntää sveltuvin sin myös Nurten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) timittamaa PTL-kulutuksen käsikirjaa (http://www.nly.fi/ Lääkärin uraplku) sekä Yleislääketieteen hjaajan käsikirjaa. Tivtamme Sinulle ppimisen ja työn ila! Tampereella 17.11.2015 alla mainittujen pulesta Elise Ksunen Yleislääketieteen prfessri, TaY Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhulln yksikkö Helsingin ylipistn yleislääketieteen ja perusterveydenhulln sast Itä-Sumen ylipistn yleislääketieteen ppiala Oulun ylipistn yleislääketieteen ppiala Tampereen ylipistn yleislääketieteen ppiala Turun ylipistn yleislääketieteen ppiala
TERVEYSKESKUSJAKSO LÄÄKÄRIN AMMATILLISESSA JATKOKOULUTUKSESSA 4 Tässä lkikirjassa kuvatulla tavalla tteutettu terveyskeskusjaks (9 kk) hyväksytään saksi sekä yleislääketieteen erityiskulutusta (YEK) että eri erikisaljen erikislääkärikulutusta. Kulutusta surittava lääkäri tekee lääkärin työtä laillistettuna ammattihenkilönä työnantajan hjeiden ja valvnnan alaisena, mutta vastaa itse timinnastaan. Jatkpiskelijalla n ikeus saada hjausta työssään. Terveyskeskusjaksn surittamista varten tulee lla vimassa leva pint-ikeus yleislääketieteen erityiskulutukseen ja/tai jhnkin erikislääkäritutkintn. Ilmittautuminen läsnälevaksi jatk-piskelijaksi ylipistn tulee tehdä vusittain siihen saakka, kunnes kulutus n suritettu lppuun. Hakemuslmake pint-ikeutta varten ja tieta ilmittautumisajankhdista n ylipistsi verkksivulla http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/pintikeudenhakeminen.html Terveyskeskusjaksn tavitteet Terveyskeskuskulutuksen tarkituksena n, että kulutusta surittava lääkäri saa käsityksen perusterveydenhulln merkityksestä terveydenhullssa ja eri erikisaljen ptilaiden hidssa. Tavitteena n, että terveyskeskusjaksn jälkeen lääkäri tuntee keskeisten kansanterveysngelmien ehkäisy- ja hitkeinja tuntee ssiaali- ja terveydenhulln rganisaatiiden timintaa ja hidn prrastusta tunnistaa kuntutuksen saksi hita tunnistaa hitpäätösten vaikutuksia, kustannuksia ja muita seurauksia saa timia vastaantttilanteessa ja n ppinut ajankäytön hallintaa tunnistaa perusterveydenhulllle minaisia diagnstisia strategiita sekä keskeisiä tutkimus- ja hitmahdllisuuksia ymmärtää terveellisten elintapjen merkityksen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hidssa sekä saa hjata ptilaansa terveellisiä valintja tukevien palvelujen piiriin tunnistaa man saamisensa rajat kykenee käyttämään tietlähteitä hitpäätösten tukena, timimaan tiimin jäsenenä sekä ttamaan vastuun päätöksistään ymmärtää vurvaikutuksen merkityksen ptilaan khtaamisessa ymmärtää perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalitimen yhteistyön merkityksen Terveyskeskuskulutuksen palveluaikihin liittyviä määräyksiä Terveyskeskuskulutus tteutetaan surassa palvelusuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Lyhin palveluksi hyväksytty aika n yksi kuukausi (kalenterikuukausi tai 30 pv) kkaikaista palvelua. Kulutukseen kuuluvaa palvelua ei vi krvata virka-ajan
ulkpulisella päivystyksellä. Palvelua vidaan surittaa myös sa-aikaisena, js kulutuksen tavitteet saavutetaan ja js sapäiväinen palvelu n viikittain vähintään 50 % kkaikaisesta palvelusta. Kknaispalveluaika pitenee vastaavasti. Alin hyväksytty viikktuntimäärä n 18.5 tuntia ja lyhin hyväksytty palvelujaks n tällöin 2 kuukautta. Palvelua ei vi surittaa kknaan sa-aikaisilla palvelussuhteilla, vaan kulutukseen tulee sisältyä kkpäivätimista terveyskeskuspalvelua vähintään 3 kuukautta. Myös YEK-vaiheen sairaalapalvelusta tulee surittaa kkpäivätimisena vähintään klme kuukautta. Kunakin kulutusvunna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, kulutusta varten tetusta virkavapaasta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlmasta vidaan lukea kulutukseen yhteensä yksi kuukausi, mikäli työsuhde n vimassa. Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlmasta vidaan lukea kulutukseen vain kuukausi, vaikka lma jakautuisi eri vusille. Yksityisasian vuksi saatu virkavapaus ei le palvelua. Tarkempi luettel keskeytyksien vaikutuksesta palveluihin n liitteessä 1. Sekä erikislääkärikulutukseen että yleislääketieteen erityiskulutukseen tulee sisältyä vähintään yhdeksän kuukautta kulutusta ylipistn hyväksymässä terveyskeskuksessa. Yleislääketieteen erityiskulutukseen vi halutessaan sisällyttää terveyskeskuspalvelua kaikkiaan 18 kuukautta. Erikisalakhtaisen terveyskeskuspalvelun enimmäismäärän vit selvittää tutkintvaatimuksista http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/erikislaakarintutkint/pintpas.html 5 Yleislääketieteen erityiskulutuksen muita määräyksiä Yleislääketieteen erityiskulutuksen (Specific training in general medical practice) vaatimukset perustuvat EU-direktiiviin 2005/36/EY. Yleislääketieteen erityiskulutus n edellytys ikeudelle timia yleislääkärinä ssiaaliturvajärjestelmän piirissä Eurpan Uninin muissa jäsenvaltiissa kuin Sumessa. Kulutuksen kest n kkpäiväisenä klme vutta EU-direktiivin 2005/36/EY mukaan. Sumessa perustutkinnn surittaneilla kest n käytännössä kaksi vutta, kska kulutukseksi vidaan hyväksyä lääketieteen lisensiaatin tutkintn liittyvästä käytännön petuksesta yksi vusi. Kulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta tulee surittaa lääkärin tehtävissä ylipistn hyväksymässä terveyskeskuksessa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja vähintään kuusi kuukautta lääkärin tehtävissä ylipistn hyväksymässä sairaalassa. Lpun palvelun (9 kk) vi surittaa sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Tästä palvelusta enintään kuusi kuukautta vi tehdä myös muussa ylipistn hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhulln laitksessa tai yksikössä (esim. lääketieteellinen tutkimus). Kulutettavan lääkärin tulee sallistua säännöllisesti terveyskeskuksen ja sairaalan timipaikkakulutukseen sekä surittaa terveydenhulln hallintn ja ssiaaliturvajärjestelmään perehdyttävä vähintään 16 tunnin kurssimutinen kulutus. Yksityiskhtaisempia hjeita kulutuksesta n valtineuvstn asetuksessa 377/2011 ja yleislääketieteen erityiskulutusta kskevissa ylipistsi yleisissä määräyksissä http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/saadksetjakulutustakskevatpaatkset.html
6 Terveyskeskusjaksn sisältö Terveyskeskuspalvelun tulee lla mnipulista. Palveluun tulee sisältyä ajanvarausvastaantta vähintään klmen kuukauden ajan ja sen lisäksi perehtymistä vähintään klmeen muuhun eri timinta-alueeseen (esim. päivystykseen, neuvlatimintaan, ktisairaanhitn, vudesasttimintaan, mielenterveystyöhön ja vanhusten hultn). Kkaikaista päivystysmutista vastaantta ja vudesasttimintaa vi lla yhteensä enintään klme kuukautta. Palvelun sisältö selvitetään kulutusvastaavan antamalla kulutustdistuksella (liite 2). http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html Kulutusta surittavan lääkärin tulee sallistua säännöllisesti työpaikkansa timipaikkakulutukseen (Vna 377/2011, Vna 401/2007). Timipaikkakulutuksella tarkitetaan terveyskeskuksen järjestämää työyhteisölle suunnattua kulutusta. Terveyskeskusjaksn aikana tulee perehtyä kunnassa tapahtuvaan lakisääteiseen, kunnan kaikkia timialja kskevaan väestön terveyden ja hyvinvinnin edistämiseen kunnan hyvinvintikertmuksen avulla. Jatk-piskelijan ppimista hjaa, seuraa ja arvii nimetty hjaaja. Arviinnin tarkitus n hjata ppimista. Terveyskeskusjaksn aikana tulee käyttää lkikirjaa. Lkikirjan käyttämisestä hulehtii jatk-piskelija. Kulutuspaikat ja kulutuspaikille asetetut kriteerit Terveyskeskusjaks suritetaan ylipistn hyväksymässä spimusterveyskeskuksessa, jka täyttää seuraavat laatukriteerit: Terveyskeskuksessa n kulutusvastaava lääkäri, jka nimeää kulutusta surittavalle lääkärille henkilökhtaisen hjaajan. Ohjaajan tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Ohjaukselle n työjärjestyksessä varattu riittävästi aikaa. Kulutusta surittavilla lääkäreillä n käytössään lkikirja. Terveyskeskuskulutuksessa n varmistettu riittävä saaminen kunnan vastuulla levan kansanterveystyön sekä kunnan perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalihulln yhteistyössä. Terveyskeskuksessa työskentely sisältää keskeiset perusterveydenhulln tehtävät. Terveyskeskuksessa n järjestettävä timipaikkakulutusta vudessa vähintään 100 tuntia, jsta sa tulee lla mniammatillista. Kulutusta surittavan lääkärin tulee sallistua tähän kulutukseen. Kulutusta surittavalla lääkärillä n mahdllisuus sallistua vähintään yksi päivä kuukaudessa ulkpuliseen kulutukseen. Lisäksi hjaajien tulee kuluttautua tehtäväänsä ylipistn kanssa svitulla tavalla. Jatkpiskelijan käytössä tulee lla sähköpsti sekä yhteydet verkssa leviin tietkantihin ja kirjastihin. Spimusterveyskeskukset löydät valtakunnallisesta luettelsta Tampereen ylipistn verkksivulta
7 http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/kaytannnhjeita.html Jatk-piskelijan ja hänen hjaajansa tulee spia yhdessä hjaus- ja arviintijärjestelyistä (liite 3). Uudessa kulutuspaikassa työ pitää alkaa riittävällä perehdytyksellä (liite 4). Jaksn alussa tulee järjestää alituskeskustelu (liite 5), jssa kulutusta surittava lääkäri ja hjaaja suunnittelevat k. terveyskeskuksessa suritettavan jaksn tavitteet (s. 8), sisällön (s. 6) sekä ppimisen ja ppimisympäristön arviinnin (s. 9). Jatk-piskelija ja hjaaja hulehtivat yhdessä siitä, että yhdeksän kuukauden terveyskeskuskulutuksen kknaisuudesta mudstuu riittävän mnipulinen. Terveyskeskusjaksn tulee sisältää vähintään kaksi tuntia viikssa ennalta suunniteltua henkilökhtaista hjausta, jsta sa vidaan tteuttaa myös ryhmämutisena. Jatkpiskelijalla tulee lla mahdllisuus päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin. Kunnat vivat hakea yleislääketieteen erityiskulutukseen ja erikistumiskulutukseen liittyvästä ylipistn hyväksymän kulutushjelman mukaisesta lääkärien kulutuksesta erityisvaltinsuutta (EVO-kulutuskrvaus) valtin aluehallintvirastilta (AVI). Krvauksen surittamisen edellytyksenä n vähintään kuukauden yhtämittainen kulutusjaks (STM:n asetukset 67/2011 ja 343/2011) ja jatk-piskelijan tulee lla rekisteröitynyt tai kirjittautunut ylipistn jatk-piskelijaksi ja hänellä tulee lla kulutukseen kuuluvaa palveluaikaa jäljellä. Ohjaajan tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään (Laki terveydenhultlain 60 ja 65 :n muuttamisesta 313/2011). Tämä kskee niitä lääkäreitä, jtka surittavat terveyskeskusjaksa erikislääkäritutkinta varten 1.8.2011 lähtien. Yleislääketieteen erityiskulutuksessa terveyskeskusjaksa surittavan lääkärin tulee lla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Tätä palvelussuhdevaatimusta ei svelleta niihin lääkäreihin, jtka vat saaneet perusterveydenhulln lisäkulutusta kskevan pint-ikeuden ennen 1.9.2010 (Vna 412/2010). Terveyskeskusjaksn ja yleislääketieteen erityiskulutuksen eri vaiheissa tarvittavat dkumentit: Esitä kaikissa kulutusvaiheen työpaikissasi ylipistn myöntämä tdistus pint-ikeudesta sekä selvitys aiemmin suritetuista palveluista (liite 6). Kulutuspaikkasi vi hakea niiden perusteella EVO-krvauksia kulutusajastasi. Opint-ikeustdistus n tärkeä dkumentti, sitä tarvitaan kulutuksen useissa vaiheissa. Svi hjausjärjestelyistä (liite 3) sekä alituskeskustelusta (liite 5). Pyydä jkaisesta jakssta palvelutdistus, jnka tulee sisältää merkintä lyhyistäkin keskeytyksistä tai niiden puuttumisesta. Tdistuksen saa esim. palkkatimiststa. Pyydä jkaisesta terveyskeskusjakssta kulutustdistus (liite 2). Arvii kulutusjakssi terveyskeskuksessa. Täytä ja palauta arviintilmake sähköisesti sitteessa www.webrpl.cm/terveyskeskusarviinti.net Palautettuasi lmakkeen saat sähköpstisitteeseesi vahvistusviestin. Säilytä viesti ja liitä se kulutustdistukseen. Js terveyskeskuspalvelu kstuu useista eri jaksista, jkainen jaks arviidaan erikseen.
8 Käy lppukeskustelu kulutusvastaavan lääkärin kanssa (liite 8). Mikäli haet terveyskeskusjaksn hyväksymistä pintsuritukseksi erikisalaasi varten, tarvitset palvelutdistukset, jissa khta keskeytykset ja pissalt tulee lla aina näkyvissä, vaikkei keskeytyksiä tai pissalja kulutusjakslla lisikaan. kulutusvastaavien lääkärien allekirjittamat kulutustdistukset (liite 2) kaikilta terveyskeskusjaksilta. sähköpstivahvistukset terveyskeskusjaksjen arviinneista. Kun let tehnyt kaikki yleislääketieteen erityiskulutuksen suritukset ja haet tdistusta ylipistlta, tarvitset hakemuslmakkeen, jnka saat tiedekuntasi http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/kaytannnhjeita.html palvelutdistukset, jissa khta keskeytykset ja pissalt tulee lla aina näkyvissä, vaikkei keskeytyksiä tai pissalja kulutusjaksilla lisikaan kulutusvastaavien lääkärien allekirjittamat kulutustdistukset (liite 2) kaikilta terveyskeskusjaksilta sähköpstivahvistukset terveyskeskusjaksjen arviinneista. tdistuksen 16 tunnin kurssimutisesta terveydenhulln hallintn ja ssiaaliturvaan perehdyttävästä kulutuksesta. Yleislääketieteen erityiskulutuksen ja erikislääkärikulutuksen terveyskeskusjaksn hyväksyy pintsuritukseksi yleislääketieteen ppiala. Hyväksymistä pintsuritukseksi haetaan siitä ylipiststa, jhn kulutusta surittava lääkäri n rekisteröitynyt tai jssa hänellä n pint-ikeus. Tampereen ylipistn paperit lähetetään sitteeseen: Kulutuspäällikkö Lääketieteen yksikkö Arv-rakennus, C 224 33014 Tampereen ylipist Ylipistt ilmittavat Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastlle (VALVIRA) yleislääketieteen erityiskulutuksen surittaneiden nimet ja henkilötunnukset. KOULUTUSJAKSON SUUNNITTELU JA SEURANTA TERVEYSKESKUKSESSA Sinulla tulee terveyskeskusjaksn jälkeen lla käsitys siitä, mikä n perusterveydenhulln asema, tehtävät ja merkitys kk terveydenhullssa. Jaksn aikana sinulle tulee syntyä ymmärrys siitä, mitä kaikkea perusterveydenhullssa n mahdllista tehdä ja tehdään, vaikka et itse pääsisi työskentelemään kaikilla sa-alueilla. Taulukssa 1 levaa luettela terveyskeskuksen keskeisistä timinta-alueista vit käyttää määritellessäsi palvelujakssi sisältöä ja henkilökhtaisia tavitteita. Tarvittaessa vit kpiida taulukk-sasta lisälehtiä eri kulutuspaikkjasi varten. Käy läpi tauluksta terveyskeskuksen keskeiset timinta-alueet (sarake 1) ennen jaksa ja arvii itse aikaisempaa kkemustasi ja saamistasi kullakin timintaalueella (sarake 2: Oma arvi saamistassta lähtötilanteessa).
9 Laadi sen jälkeen alituskeskustelussa hjaajasi kanssa suunnitelma terveyskeskusjakslle miettien jaksn tavitteita, ppimistarpeitasi ja tiveitasi (sarake 3: Työskentely jaksn aikana). Kirjaa taulukn ikeanpuleisiin sarakkeisiin ma arvi ppimisesta ja saamistasstasi jaksn aikana (sarake 4) Lisäksi sinun kannattaa keskustella hjaajasi kanssa j etukäteen, ja aina tarpeen vaatiessa, maan työhösi ja työajan hallintaan liittyvistä asiista (man päivittäisen työajan järjestely, vastaanttaikjen kest ja ajanvarausjärjestelyt). Oppimista hjaava arviinti Ohjaajasi tehtävä n määrävälein arviida taitjasi ja suunnata ppimistasi. Ohjaaja vi havainnida timintaasi ja jskus tulla seuraamaan vastaanttasi. Ptilaskertmusten ja ptilastapausten analysinti yhdessä hjaajan ja muiden hjattavien kanssa n arvkas menetelmä arviida mia timintatapja. Myös ptilaiden arvit ja muun henkilöstön näkemykset antavat sinulle tärkeää tieta timinnastasi. Jskus työtä kannattaa analysida mittaamalla vastaantlta kertyviä timintalukuja (käynnit, labratritutkimukset, timenpiteet, erilaiset lähetteet). Keskustelujen hjaajan kanssa tulee lla vastavurisia. Niiden tarkituksena ei le arvstella sinua, vaan hjata ppimistasi. Vit myös itse esittää tivmuksia hjaajallesi. Tärkeätä n, että arviintikeskusteluja käydään tistuvasti eikä ainastaan jaksn lpussa. Keskustelu hjaajasi kanssa helpttaa myös itsearviintia. Oppimisympäristön arviinti Kulutuksessa levan työskentely- ja ppimislsuhteiden tulee täyttää kulutusterveyskeskukselle ja kulutussairaalalle asetetut kriteerit. Jatk-piskelijan tulee arviida näitä ppimisympäristöön liittyviä asiita jkaisen terveyskeskusjaksn lpulla täyttämällä arviintilmake (www.webrpl.cm/terveyskeskusarviinti.net). Ylipistt ja sairaanhitpiirien perusterveydenhulln ja yleislääketieteen yksiköt käyttävät arviintitietja lääkärikulutuksen kehittämiseen yhdessä terveyskeskusten kanssa. Jtta terveyskeskuksen lisi mahdllista saada myös välitöntä palautetta ppimisympäristöstään ja hjaustiminnastaan, svi lppukeskustelu terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin kanssa. Lppukeskustelun aiheina vi käyttää lkikirjassa ehdtettua runka (liite 8), jka mukailee edellä mainittua arviintilmakkeen sisältöä.
Taulukk 1. Kulutusjaksn suunnittelu, seuranta ja ma arvi ppimisesta jaksn aikana (ks. terveyskeskusjaksn sisältö sivu 6, kulutusjaksn suunnittelu sivu 8 ja ppimista hjaava arviinti sivu 9) 10 Tavitteet kulutusjakslle terveyskeskuksessa. Pvm... 20 1. 2. 3. Tavitteet kulutusjakslle terveyskeskuksessa. Pvm... 20 1. 2. 3. 1. Timinta-alue tai muita terveyskeskuslääkärin tehtäviä Osaamistasn arviinti (merkitse sarakkeisiin 2 ja 4) 0 = en tunne riittävästi + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta AIKUISTEN TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA, esim. - kutsuntatarkastukset, työ- ja eläkeikäisten terveystarkastukset, ajkrttitarkastus - seulnnat (PAPA, mammgrafia) KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO, esim. - nurten terveystarkastukset, puberteetti-kehitys, psykssiaalinen selviytyminen - kulu-kiusaaminen, kuluyhteistyö ja kulun ppilashult - nurten päihteiden käyttö ja sen tunnistaminen - kuluterveyskyselyn haasteet kunnassa ja niiden puheeksi ttaminen (päihteet, tupakka, ravitsemus, liikunta) ÄITIYSNEUVOLA, esim. - lääkärin ja terveydenhitajan tarkastukset ja painpistealueet - työnjak ja yhteistyö äitiyspliklinikan kanssa - synnynnäisten sairauksien, epämudstumien ja infektitautien seulnta - perhevalmennus, synnytyksen jälkeinen ehkäisy PERHESUUNNITTELUNEUVOLA, esim. - ehkäisyvälinevalikima ja maksuttmuusperiaatteet - eri asiakasryhmien neuvnta, sukupulitautien ehkäisy - eri ehkäisyvälineiden käytön/asennuksen periaatteet 2. Oma arvi saamistassta lähtötilanteessa 3. Työskentely jaksn aikana (rastita) Suunniteltu Tteutunut Osaamistas ja pvm 4. Oma arvi ppimisesta jaksn aikana Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm
1. Timinta-alue tai muita terveyskeskuslääkärin tehtäviä Osaamistasn arviinti (merkitse sarakkeisiin 2 ja 4) 0 = en tunne riittävästi + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta 2. Oma arvi saamistassta lähtötilanteessa 3. Työskentely jaksn aikana (rastita) 4. Oma arvi ppimisesta jaksn aikana 11 Suunniteltu Tteutunut Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm LASTENNEUVOLA, esim. - lääkärin ja terveydenhitajan tarkastukset ja painpisteet - lapsi asiakkaana ja ptilaana - kknaisvaltainen terveyden edistäminen, riskiperheiden tunnistaminen - yhteistyö muiden peruspalveluyksiköiden kanssa - rktushjelman mukaiset rktukset - tiimityö/parityöskentely KROONISTEN SAIRAUKSIEN HOITO JA SEURANTA, esim. - astma ja keuhkahtaumatauti - diabetes, sepelvaltimtauti, khnnut verenpaine, muut valtimtaudin riskitekijät (tupakinti, rasva-arvt, liikalihavuus) KUNTOUTUSTOIMINTA, esim. - lääkinnällinen kuntutus, fysiterapia, timintaterapia ja apuvälinelainaus, puheterapia - kuntutusta järjestävät taht (julkinen, Kela, ptilasjärjestöt, yksityinen) - asiakasyhteistyöryhmä ja kuntutussuunnitelma - työnjak ja lähetekäytännöt, veteraanikuntutukseen lähettäminen - kunnassa tapahtuva liikuntaneuvnta PÄIVYSTYS, esim. - päivystysptilaan tilanteen selvittely ja hit - jatkhidn järjestäminen, hidn tarkituksenmukainen prrastus - ambulanssitiminta MIELENTERVEYSTYÖ, esim. - mielenterveystimist ja sen palvelut, kriisityöryhmän timinta - lähettäminen tahdsta riippumattmaan hitn (M1-lähete) - terveyskeskuspsyklgin tehtäväkenttä - ennaltaehkäisevä mielenterveystyö perheneuvlatiminta, yhteistyö perheterapeutin kanssa PÄIHDEHUOLTO, esim. - riippuvuuden varhaistunnistaminen, mini-interventi - hitjärjestelmät (katkaisuhit, eri laitshitmudt ja lähetekäytännöt) - pakkhitkriteerit ja muu lainsäädäntö TYÖTERVEYSHUOLTO, esim. - työpaikkaselvitys, terveystarkastukset ja työkyvyn arviinti - ammattitaudit ja työperäiset sairaudet - varhaiskuntutus ja työkyvyn ylläpit
1. Timinta-alue tai muita terveyskeskuslääkärin tehtäviä Osaamistasn arviinti (merkitse sarakkeisiin 2 ja 4) 0 = en tunne riittävästi + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta 2. Oma arvi saamistassta lähtötilanteessa 3. Työskentely jaksn aikana (rastita) 4. Oma arvi ppimisesta jaksn aikana 12 Suunniteltu Tteutunut Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm VANHUSTEN HOITO, KOTISAIRAANHOITO, esim. - iäkkään ptilaan timintakyvyn arviinti ja lääkityksen arviinti - muistiseulat, ktikäynnit - ktipalvelu ja muut tukipalvelut - ssiaalietuudet VUODEOSASTO JA MUUT HOITOLAITOKSET, esim. - lähettäminen vudesastlle tai muuhun hitlaitkseen, ktiutuksen suunnittelu - selvitys-arviinti-sijitus (SAS-arvi) - pitkäaikaishit, intervallihit ja kuntutus, päiväsairaala, päiväkeskustiminta, vanhainkti, hivakti, tehstettu palveluasuminen - saatthitptilaan ja kulevan ptilaan hit TARTUNTATAUTIEN VASTUSTAMINEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, esim. - tartuntatautien ilmitusmenettely - lain mukaiset terveystarkastukset - timinta rukamyrkytysepäilyissä MUUT PALVELUTOIMINNAT JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ, esim. - ravitsemusterapeutti, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, puheterapeutti, jalkjenhitaja, liikuntaneuvnta - ssiaalityöntekijät, kulukuraattri ja pettajat - pikkihallinnllinen hyvinvintityöryhmä, kunnan lakisääteinen hyvinvintikertmus - mniammatillinen tiimityö massa työyhteisössä - ptilasasiamies VIRKALÄÄKÄRIN TEHTÄVÄT, esim. - raskaudenkeskeytys- ja sterilisaatiasiat, isyystutkimukset - kulemansyyn selvittäminen - virka-apu pliisille: pahinpitely/raiskaus, pakkhitkriteerit ja muu lainsäädäntö
13 1. Timinta-alue tai muita terveyskeskuslääkärin tehtäviä Osaamistasn arviinti (merkitse sarakkeisiin 2 ja 4) 0 = en tunne riittävästi + = tiedän sa-alueen, mutta kkemukseni n melk vähäistä ++ = tunnen sa-alueen khtalaisesti +++ = hallitsen ja saan sveltaa tämän sa-alueen tieta 2. Oma arvi saamistassta lähtötilanteessa 3. Työskentely jaksn aikana (rastita) 4. Oma arvi ppimisesta jaksn aikana Suunniteltu Tteutunut Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm Osaamistas ja pvm TOIMENPITEET Injektit ja punktit, esim. - krtisni- tai puuduteinjekti pehmytsiin, jhtpuudutus - nivelpunkti ja injekti - pskintelpunkti, pskinteliden lavaati - virtsarakn katetrinti, rakkpunkti ja ihn läpi asetettava katetri - verinäytteen tt tyhjiöputkeen, i.v.-infuusi Kipsaukset ja sidnta, esim. - nilkan venähdyksen tuenta/sidnta, nilkan kipsisids - rannemurtuman repsiti ja kipsaus - srmivammjen lastitus/ kipsaus Pienkirurgiset timenpiteet, esim. - haavan puudutus ja mpelu - paiseen avaus, ihtuumrin pist, kepala - sisään kasvaneen varpaankynnen reunan leikkaus ja fenlisaati, kynnen pist Muita timenpiteitä, esim. - kierukan asennus ja pist, PAPA-näytteen tt, khtunteln sytlginen näyte (pipelle tai vastaava) - prktskpia - PEF:n ja spirmetrian tulkinta, keuhkputkia avaavien lääkkeiden annstelu sumutelaitteella, CPAP- ja happihidn tteutus - krvavahan pist, tympangrammin käyttö ja tulkinta, kuulkäyrän tulkinta - nenäverenvudn hit, vierasesineen pist nenästä - sarveiskalvrikan pist, silmänpaineen mittaus - nestehidn suunnittelu - EKG:n tt ja tulkinta - sydäninfarktin liutushit - elvytys
14 YHTEYSTIETOJA Tampereen ylipist, yleislääketieteen ppiala http://www.uta.fi/med/tutkimus/tutkimusryhmat/yleislaaketiede.html Ylipistn yleiset määräykset Yleislääketieteen erityiskulutus http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/saadksetjakulutustakskevatpaatkset.html Erikislääkärikulutus http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/erikislaakarintutkint/saadksetjakulutustakskevatpaatkset.html Lkikirja 9 kk:n terveyskeskuskulutusjaksa varten http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html Hakemuslmakkeet pint-ikeutta varten yleislääketieteen erityiskulutus http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/pintikeudenhakeminen.html erikislääkärikulutus http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/erikislaakarintutkint/pintikeudenhakeminen.html Ilmittautuminen läsnälevaksi jatk-piskelijaksi ylipistn http://www.uta.fi/piskelu/aktuaari/ilmittautuminen.html Kulutuspaikat valtakunnallinen luettel kulutusterveyskeskuksista http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/kaytannnhjeita.html erikistumispaikat erikisalittain http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/kaytannnhjeita.html Kulutustdistus 9 kk:n terveyskeskuskulutusjakslta (liite 2) http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html Terveyskeskusjaksn sähköinen arviinti www.webrpl.cm/terveyskeskusarviinti.net
Tdistushakemukset hakemuslmake yleislääketieteen erityiskulutuksen surittamisesta http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/kaytannnhjeita.html 15 Yleislääketieteen erityiskulutuksen tdistushakemus liitteineen (ks. sivu 8) lähetetään sitteeseen: Kulutuspäällikkö Lääketieteen yksikkö Arv-rakennus, C 224 33014 Tampereen ylipist Dkumentit (ks. sivu 7) terveyskeskusjaksn hyväksymiseksi erikislääkärikulutuksen pintsuritukseksi lähetetään sitteeseen Kulutuspäällikkö Lääketieteen yksikkö Arv-rakennus, C 224 33014 Tampereen ylipist
16 LIITE 1 KESKEYTYKSIEN VAIKUTUS PALVELUIHIN Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia: vusilmapäivät lmarahavapaat säästövapaat (palkalliset) aktiivivapaat päivystysvapaat täydennyskulutus (työn edellyttämä/palkallinen) ulkmainen kulutus (palkallinen) Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivudessa, vähennetään ylimenevä aika suraan palvelusta: sairauslma (palkallinen) tilapäinen hitvapaa (palkallinen/palkatn) pakttavat perhesyyt äitiyslma, isyyslma, vanhempainvapaa pintvapaalain mukainen pintvapaa piskelu (palkatn) lukulma kuulustelua varten kertausharjitukset Seuraavat päivät vähennetään suraan palvelusta: yksityisasia (palkatn) virkavapaus/työlma (palkallinen/palkatn) sairauslma/palkatn hitvapaa (palkatn) vurtteluvapaa (palkatn) speuttamisvapaa
KOULUTUSTODISTUS LIITE 2 17 Opiskelijan henkilötiedt Nimi Henkilötunnus Terveyskeskusta ja palvelua kskevat tiedt Terveyskeskuksen (terveysaseman) nimi Ylipist, jnka kanssa terveyskeskuksella n vimassa leva kulutusspimus Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa leva nimetty hjaajalääkäri jaksn aikana Palvelu n llut kkaikaista / 20 - / 20 Palvelu n llut sa-aikaista, viikktuntimäärä tuntia... / - / 20 TYÖN MONIPUOLISUUS Terveyskeskuskulutukseen tulee kuulua vähintään 3 kk ajanvarausvastaantta ja sen lisäksi perehtymistä vähintään klmeen muuhun eri timinta-alueeseen. Kkaikaista päivystysmutista vastaantta ja vudesasttimintaa vi lla yhteensä enintään klme kuukautta. Tässä kulutuspaikassa kulutukseen n kuulunut työskentelyä seuraavilla sa-alueilla: Ajanvarausvastaantt Päivystys, päivystysyksikkö, pientrauma, ensihit tai sairaankuljetus Vudesast Ktisairaanhit Lastenneuvla Äitiysneuvla Perhesuunnitteluneuvla Kulu- ja piskeluterveydenhult Vanhustenhult Aikuisten terveystarkastukset, terveysneuvnta ja seulntatutkimukset Työterveyshult Kuntutustiminta Mielenterveystyö Päihdehult Muu, mikä Jaksn n sisältynyt: Perehdytys Ohjattavan ja hjaajalääkärin alituskeskustelu Ohjaus- ja arviintikeskusteluja hjaajan kanssa nin kerran viikssa Lkikirjan käyttö hjaustapaamisissa Mahdllisuus päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin Timipaikkakulutusta (työpaikan lääkärimeetingit ja mniammatilliset kulutukset) Timipaikan ulkpulista kulutusta Tutustuminen kulutuspaikan alueen ssiaalipalvelujärjestelmään Lppukeskustelu kulutusvastaavan lääkärin kanssa Sähköisen arviintilmakkeen täyttäminen jaksn lpussa Muuta, mitä Tarvittaessa tarkempi selvitys kääntöpulelle Paikka ja aika Terveyskeskuksen kulutusvastaavan lääkärin allekirjitus ja nimen selvennys Tämä selvitys terveyskeskusjakssta tulee timittaa ylipistn haettaessa tdistusta yleislääketieteen erityiskulutuksesta tai terveyskeskusjaksn hyväksymistä erikislääkärikulutuksen pintsuritukseksi. Mukaan liitetään palkkatimistn palvelutdistus, jsta tulee ilmetä pissalt ja keskeytykset. Tämä lmake n sitteessa http://www.uta.fi/med/piskelu/jatkpiskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html
OHJAAJAN NIMEÄMINEN 18 LIITE 3 Timintayksikkö Ohjauksen ajanjaks / 20 - / 20 Ohjattava Nimi Ohjauksen peruste Yleislääketieteen erityiskulutusta surittava lääkäri Yleislääketieteeseen erikistuva lääkäri Muu erikistuva lääkäri, erikisala Muu, mikä Ohjaaja Nimi Yleislääketieteen erikislääkäri ( ) Kyllä ( ) Muu, Työsuhde kuntaan tai kuntayhtymään ( ) Kyllä ( ) Ei Ohjattavan kanssa svitaan seuraavista käytännön asiista: Perehdytys Työjärjestelyt hjaajan ja hjattavan tapaamisia varten Mahdllisuudet päivittäiseen kkeneen lääkärin knsultintiin Päivystysjärjestelyt ja takapäivystys Timipaikkakulutus Ulkpuliset kulutukset Muuta, mitä Paikka ja aika Allekirjitukset Ohjattava Ohjaaja Timintayksikön kulutusvastaava Nimenselvennys Jakelu: Ohjattava, hjaaja, kulutusvastaava
19 Tämä perehdytyssusitus n sitteessa www.hus.fi/yleislaaketieteenyksikk > Yleislääketieteen erityiskulutus > Perehdytys LIITE 4 PEREHDYTYS Pelkkä työhön pastaminen ei nykyisissä työyhteisöissä enää riitä perehdytykseksi. Perehdytykseen kuuluu myös työyhteisöön, rganisaatin ja erilaisiin yhteistyötahihin tutustumista. Perehdytys ei le vain hyvä tapa vaan myös työlainsäädäntöön kirjattu velvite. Hulellinen perehdytys n tietinen valinta, jlla vi lla psitiivinen vaikutus kk työyhteisöön. Perehdytykseen panstaminen n myös rekrytintivaltti. Kuka perehdyttää? Esimies tulee uudelle työntekijälle yleensä tutuksi j rekrytintivaiheessa. Hän n vastuussa rekrytintiilmituksen sisällöstä, työnhakijiden hakemusten läpikäynnistä, työhaastatteluista ja työn alituksen ajankhdasta. Uuden lääkärin ensimmäisenä työpäivänä n tärkeää, että esimies ttaa hänet vastaan. Esimiehen antama psitiivinen vaikutelma n kivijalka tulevalle yhteistyölle. Vaikka esimies n yleensä vastuussa perehdyttämisestä, vivat myös muut sallistua. Yleislääketieteen erityiskulutusta surittavan lääkärin nimetyn hjaajan lisäksi työyhteisön eri aljen saajien (esim. terveydenhitaja, sairaanhitaja, kanslisti, atk-tukihenkilö) ammattitaita kannattaa hyödyntää. Perehdytyksen vastuualueista n hyvä spia etukäteen. Selkeä perehdytyksen runk tai lukujärjestys n hyvä apuväline ainakin ensimmäiselle työviiklle. Lukujärjestys lisi hyvä lähettää etukäteen myös töihin tulevalle. Perehdyttäjän lisi hyvä lla tietinen erilaisista ppimistyyleistä, sillä kaikki eivät pi samalla tavalla. Miten työyhteisössä valmistaudutaan uuden työntekijän tuln? On tärkeää, että tiet uudesta työntekijästä kulkee muille työyhteisön jäsenille ajissa. Tässä yhteydessä lisi lgista spia perehdytyksen vastuujasta. Uudelle lääkärille n etukäteen järjestettävä työhune, jnka kunt ja tarvikkeet tulee tarkastaa. Khteliasta n, että huneesta n siivttu pis edellisen työntekijän henkilökhtaiset tavarat, rskat ja ylimääräiset laitteet. Alittavalle työntekijälle tulisi etukäteen hankkia myös avaimet, timisttarvikkeet, tietkneyhteys ja salasanat. Nuren työntekijän jännitystä ja epävarmuutta vi vähentää lähettämällä inf-paketin ennen työn alkamista. Kirjallisessa paketissa vi lla tärkeimpiä puhelinnumerita, usein kysyttyjä kysymyksiä, tieta työpaikan rganisaatista ja taln tavista sekä ensimmäisen viikn lukujärjestys. Uutta työntekijää vi pyytää perehtymään inf-pakettiin etukäteen ja miettimään kysymyksiä valmiiksi ensimmäistä perehdytyspäivää varten. Js inf-pakettia ei lähetetä työntekijälle ennen työhöntula, tulisi se kuitenkin lla saatavilla ensimmäisenä työpäivänä. Ensimmäinen päivä ensivaikutelma ratkaisee Hyvin perehdytetty työntekijä n situtuneempi työhönsä. Uuden työntekijän alkutaival kuluu suurimmalta sin käytännön asiiden parissa. Ensimmäisen päivän tavitteena n kerta tulkkaalle kaikkein kiireellisimmät käytännön asiat. Uuden työntekijän humiiminen muun työyhteisön tahlta n tivttavaa: ensivaikutelma ratkaisee. Uuden lääkärin saapuminen terveyskeskukseen n aina häiriö nrmaaliin työrytmiin, mutta tulkas aistii helpsti, js hänen saapumisensa aiheuttaa negatiivista häiriötä. Ensimmäiselle päivälle vi järjestää esimerkiksi yhteisen kahvihetken. Js yhteistä tapaamista kasvkkain n vaikea järjestää, vi tulkkaalle kirjittaa esimerkiksi tervetuliaiskrtin tai -viestin. Ensimmäinen viikk Mnessa terveyskeskuksessa uusi lääkäri tarvitaan mukaan vahvuuteen j ensimmäisellä viiklla. Ensimmäisen viikn tavite nkin, että työntekijä pääsee kiinni työhönsä. Uutta työntekijää ei kuitenkaan saa jättää yksin. Perehdytys jatkuu yleensä kk ensimmäisen viikn ja js perehtyjälle n tehty lukujärjestys, nudatetaan sitä. Ensimmäisellä viiklla n hyvä kierrättää uutta työntekijää eri sastilla, jllin esimerkiksi
labratrin, röntgenin ja neuvlan väki sallistuu perehdytykseen. Perehtyjälle ja perehdyttäjälle n varattava ensimmäisellä viiklla tarpeeksi aikaa. Tulkkaalla pitää lla mahdllisuus kysyä apua. 20 Ensimmäisellä viiklla järjestetään tapaaminen yleislääketieteen erityiskulutusta surittavalle lääkärille hänen nimetyn hjaajansa kanssa. Ohjaajan lisi hyvä selvittää tulkkaan tietja, taitja ja kkemusta. Mlemminpuliset tavitteet ja tiveet tudaan esille. Tulkkaalta visi kysyä mikä hänelle n lääkärintyössä tärkeää ja mitkä vat hänen tiveensa tulevaisuudelle. Avimuus ja vurvaikutus luvat luttamusta Alkuperehdytyksen jälkeen Kun ensimmäisen viikn lukujärjestys n suritettu, mnen mielestä perehdytys n tehty. Perehdyttäminen kuitenkin jatkuu, mutta vastuu perehtymisestä siirtyy sin j perehtyjälle itselleen. Ohjaaja vi tietyin aikavälein tehdä ns. jatkperehdytystä tai palautekeskustelua, jssa tetaan esille uutta työntekijää askarruttavia kysymyksiä ja ngelmia. Oman terveyskeskuksen perehdytyksen runka kannattaa kehittää uuden lääkärin antaman palautteen ja perehdyttäjien mien kkemusten perusteella. Uusi lääkäri kats aluksi terveyskeskuksen timintaa ikään kuin ulkpulisena. Tätä uutta näkökulmaa kannattaa hyödyntää työyhteisön timintatapjen kehittämisessä. Kannusta, rhkaise, hyväksy, ymmärrä, haasta, kartita, hjeista! Perehdyttäjän muistilista 1. Ennen työn alitusta - ennakkmateriaalin valmistelu ja lähettäminen - perehdyttämissuunnitelman ja lukujärjestyksen räätälöinti - perehdytyksen työnjan selvittäminen ja vastuun jakaminen - työhuneen järjestely ja tarvikkeiden hankinta - atk-tunnukset, verkkyhteydet ja tietknehjelmat valmiiksi - kerrtaan muille työyhteisön jäsenille uuden työtekijän saapumisesta 2. Ensimmäinen päivä - vastaantt (mielellään esimies) - työspimus ja virkasuhteeseen liittyvät asiat - kiireellisimmät käytännön asiat: tilat, henkilökunta, taut, rukailu, avaimet, tietjärjestelmä jne. - ei liikaa tieta! 3. Ensimmäinen viikk - hjaajan tapaaminen - käydään läpi lukujärjestyksessä levia asiita: lisää käytännön asiita - terveyskeskuksen eri sastjen esittely - rganisaatin tutustuminen - tulkkaan tietjen, taitjen ja kkemusten selvitys - työhön kiinni pääseminen - uutta työntekijää ei jätetä yksin! - tarpeeksi aikaa työhön tutustumiseen - avimuus ja vurvaikutus 4. Ensimmäinen kuukausi - vastuu perehtymisestä n hjaajan vastuulla, mutta siirtyy sin j perehtyjälle itselleen - kunnan/alueen kaikille uusille lääkäreille/työntekijöille tarkitettuun perehdytykseen sallistuminen (js tällainen järjestetään) - jatkperehdytys ja/tai palautekeskustelu Lähteet: Päivi Kupias ja Raija Peltla: Perehdyttämisen pelikentällä. Gaudeamus, 2009. HUS:n erityisvastuualueen hjaajat ja kuluttajat 2.6.2009 Dkumentti julkaistu: 13.05.2011 sitteessa www.hus.fi/yleislaaketieteenyksikk > Yleislääketieteen erityiskulutus > Perehdytys
21 TERVEYSKESKUSJAKSON ALOITUSKESKUSTELU LIITE 5 Tavitteena n laatia mielekäs yksilöllinen kehittymissuunnitelma terveyskeskusjakslle. Alituskeskustelu n hyvä käydä ensimmäisten työviikkjen aikana. Alituskeskustelussa painpiste n hjattavassa, perehdytyksessä painpiste n taln tavissa. Oppimistarpeiden arviinnissa kannattaa käyttää luettela terveyskeskuksen keskeisistä timinta-alueista ja niihin liittyvästä saamisesta. Ohjauksen kannalta n sutavaa, että nimetty hjaaja sallistuisi alituskeskusteluun. Keskustelun runk kannattaa lähettää etukäteen sallistujille. Keskeiset asiat kannattaa kirjata mm. lppukeskustelua varten. 1. Terveyskeskusjaksa surittavan lääkärin tausta (aikaisempi työkkemus, saaminen, vahvuudet) 2. Ohjaajan tausta 3. Ohjattavan ajatuksia perusterveydenhullsta, käsitykset terveyskeskuslääkärin työstä ja dtukset jakslta 4. Ohjattavan pitkän aikavälin tavitteet (ura ja erikisala). Mitä tarvitset tältä jakslta uraasi ajatellen? Mitkä asiat vivat hyödyttää sekä hjattavaa että terveyskeskusta? 5. Ohjattavan henkilökhtaiset lyhyen aikavälin tavitteet. Mitä erityisesti haluat ppia ja missä haluat kehittyä tällä jakslla? 6. Terveyskeskusjaksn yleiset tavitteet (lkikirjan sivulla 3) suhteessa henkilökhtaisiin tavitteisiin, yleislääketieteen erikisalan erityispiirteet 7. Muita asiita Timipaikan knsultinti- ja hjausjärjestelyt, teemakulutukset, timipaikkakulutus, timipaikan ulkpulinen kulutus, ym.). Lkikirjan käyttö 8. Lpuksi rakennetaan mahdllisuuksien mukaan työnkierrn runk ja kulutussuunnitelma. Alitetaan niiltä timintasektreilta, jita hjattava tuntee. 9. Tehdään kirjallinen hjausspimus (Ohjaajan nimeäminen LIITE 3)
22 LIITE 6 SELVITYS AIKAISEMMISTA KOULUTUSPAIKOISTA JA KOULUTUSKUUKAUSISTA Kulutusta surittava lääkäri täyttää lmakkeen ja palauttaa sen työnantajalle palvelusuhteensa alkaessa. Työnantaja tarvitsee näitä tietja hakiessaan aluehallintviraststa erityisvaltinsuutta kulutusjaksista. Nimi ja syntymäaika Laillistamispäätöksen päivämäärä Kulutushjelma Yleislääketieteen erityiskulutus 1 Ylipist, jhn n rekisteröitynyt tai jssa n pint-ikeus... Opint-ikeuden myöntämisen tai rekisteröitymisen päivämäärä.. /.. 20. Erikislääkärikulutus, erikisala 1... Ylipist, jssa n pint-ikeus.. Opint-ikeuden myöntämispäivämäärä.. /.. 20. Ulkmailla tutkinnn surittaneilta eräissä tapauksissa edellytetty palvelu Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn (VALVIRA) päätös 2./. 20 1 Liitteeksi kpi ylipistn antamasta pint-ikeus- tai rekisteröitymistdistuksesta 2 Liitteeksi kpi VALVIRA:n päätöksestä Aikaisemmat kulutuspaikat ja kulutuskuukaudet/ -jakst Palvelu tässä kulutuspaikassa alki / 20 Sillin kulutushjelman mukaista palvelua li surittamatta yhteensä v kk pv Siitä terveyskeskuspalvelua 3 v kk pv 3 Terveyskeskuskulutusta sisältyy yleislääketieteen erityiskulutukseen ja kaikkien erikisaljen erikislääkärikulutukseen vähintään yhdeksän kuukautta. Terveyskeskuskulutusta vi sisällyttää yleislääketieteen erityiskulutukseen enimmillään 18 kuukautta ja erikislääkärikulutukseen erikisalasta riippuen vaihtelevia määriä, jtka kulutusta surittava lääkäri vi selvittää tutkintvaatimuksista man ylipistnsa verkksivulta. Kulutusta surittavan lääkärin allekirjitus ja pvm
23 LIITE 7 LÄÄKÄRINÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Perusterveydenhulln palvelut vat kk väestön käytettävissä. Ptilaat tulevat terveyskeskuksen vastaantlle minkä tahansa ngelman kanssa. Kyseessä n valikitumattmien ptilaiden ensi kntakti terveydenhultjärjestelmään. Kliinisen ammattitaitnsa turvin ja hitamansa väestön epidemilgian tuntien yleislääkäri pystyy vastaamaan suurimmasta sasta ptilaidensa hita. Hän knsulti tarvittaessa muita asiantuntijita ja tilanteen vaatiessa hjaa ptilaansa erikissairaanhitn tai muiden palvelujen piiriin. Yleislääkäri saa krdinida hita ja tehdä yhteistyötä perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja muiden ammattilaisten kanssa. Hän kykenee timinnallaan tukemaan tehkasta ja tarkituksenmukaista terveyspalvelujen tuttamista ja käyttöä ja saa viedä ptilaan asiita eteenpäin. Yleislääkärin tehtävänä n myös terveyden edistäminen sekä yksittäisen ptilaan että yhteisön näkökulmasta. Yleislääkäri timii mniammatillisen työryhmän jäsenenä. Yleislääkäri hitaa yksilöä perheen jäsenenä, yhteisön sana ja ttaa humin ptilaidensa kulttuurin sekä ssiaalisen, psyykkisen ja taludellisen taustan. Hidn lähtökhtana vat ptilaan tarpeet ja elinlsuhteet. Yleislääkärin työssä ptilaslääkärisuhteen ja vurvaikutustaitjen merkitys krstuu. Yleislääkäri hahmttaa ptilaan hittilanteen kknaisvaltaisesti ja hit n jatkuvaa ulttuen yksittäisten sairausepisdien yli pitkäaikaishitn, kuntutukseen, ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Yleislääkäri aktivi ja mahdllistaa ptilaan mien vimavarjen käyttöä. Yleislääkärin työ eraa erikissairaanhidn lääkärin työstä muun muassa siinä, että vakavat sairaudet vat harvinaisempia, yleislääkäri khtaa useammin sairaudet niiden varhaisessa ja usein vähäireisessa vaiheessa. Lisäksi ptilaiden ireet vat mninaisempia ja jäsentymättömämpiä. Tietyllä ireella, löydöksellä tai ketulksella n siten erilainen ennustearv perusterveydenhullssa kuin erikissairaanhidssa ja hyödylliset tutkimukset perusterveydenhullssa vivat lla erilaisia kuin erikissairaanhidssa. Oman ptilaan tunteminen, valpas seuranta ja jskus hitkkeilu yhteisymmärryksessä ptilaan ja/ tai hänen maistensa kanssa vat hyväksyttäviä ja usein käytettyjä keinja diagnsiin ja hyvään hittulkseen pääsemiseksi. Vakavat ja välitöntä hita vaativat sairaudet n pystyttävä tällöin sulkemaan pis. Alittaessaan timintaansa terveyskeskuksessa lääkäri tarvitsee alkuvaiheessa tuekseen hjausta kkeneemmilta kllegilta ja muilta ammattiryhmiltä. Eurpan yleislääkärijärjestön WONCA-puu auttaa hahmttamaan yleislääkärin ammatin ja yleislääketieteen ppialan mninaisuutta. Puun lehdet kuvaavat yleislääketieteen ppialan keskeisiä minaisuuksia ja yleislääkärin ydinsaamisalueita. Puun tyvessä vat ydinsaamisalueiden sveltamisalueet yleislääketieteen erikislääkärin työssä. Juuret sisältävät yleislääketieteen perustan. WONCA-puun kuva ja yleislääketieteen eurppalainen määritelmä vat sitteessa http://www.wncaeurpe.rg/definitin%20gp-fm.htm
LOPPUKESKUSTELUN AIHEITA Vit kpiida tämän sivun etukäteen kulutusvastaavalle. 24 LIITE 8 Kliininen työskentely 1.1 Miten tteutettiin perehdytys yksikön timintaan? Saitk riittävän perehdytyksen? 1.2 Mitä tehtäviä kuului työnkuvaasi? Olik työsi riittävän mnipulista terveyskeskuslääkärin työtä? 1.3 Mitä knsultaatimahdllisuuksia li käytettävissä? Saitk riittävästi knsultaatitukea? 1.4 Miten työyhteisö tuki ppimistasi? 1.5 Millaisia mahdllisuuksia Sinulla li vaikuttaa työjärjestelyihin? Ohjaus 2.1 Olik Sinulle nimetty hjaava lääkäri? 2.2 Olik Sinulle ja hjaavalle lääkärille varattu työjärjestykseen aikaa hjaamiseen? 2.3 Miten hjaus suunniteltiin ja tteutettiin? Olik hjaus riittävän suunnitelmallista? 2.4 Kuuluik hjaukseen etukäteen valittujen, yleislääkärin työn kannalta keskeisten teemjen käsittelyä? Mitä teemja käsiteltiin? 2.5 Olivatk hjauksen lähtökhtana ppimistarpeesi? Mitä ppimistarpeita Sinulla li tällä palvelujakslla? 2.6 Hyödynnettiinkö hjauksessa lkikirjaa/erikistuvan kansita? Millaista hyötyä siitä li? 2.7 Analysitiink kkemuksiasi työssä? Miten palautteen ant tteutui ja saitk riittävästi palautetta? 2.8 Oletk tyytyväinen saamaasi hjaukseen? Mikä hyvää? Mitä parannettavaa? Timipaikkakulutus ja tereettinen kurssimutinen kulutus 3.1 Miten timipaikkakulutus tteutui terveyskeskuksessa (suunnitelmallisuus, säännöllisyys, laatu, määrä vähintään 100 tuntia/vusi)? 3.2 Osallistuitk lääkärien kkuksiin/kulutuksiin? 3.3 Osallistuitk mniammatillisiin kkuksiin/kulutuksiin? 3.4 Olik mahdllisuus sallistua terveyskeskuksen ulkpuliseen kulutukseen keskimäärin yksi päivä kuukaudessa? Olik kulutukseen sallistuminen mahdllista työajalla? Tiednhaku 4.1 Olik käytössäsi työpaikan sähköpsti sekä yhteydet verkssa leviin tietkantihin ja kirjastihin? 4.2 Olik kirjallisuutta saatavilla (esim. yleislääketieteen erikislääkäritentin tenttikirjat ja -lehdet)? Lpuksi 5.1 Mikä li hyvää tässä terveyskeskuspalvelussa? 5.2 Mitä mielestäsi pitäisi kehittää? 5.3 Titk terveyskeskukseen jtain uutta; tieta, saamista, asennetta tms.? Varmistetaan, että kaikki asiaan kuuluvat lmakkeet n täytetty ja allekirjitettu!
25