Espoonlahden keskus, muutos Esbovikens Centrum, ändring 34.kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli 34334 sekä virkistys- ja katualuetta Asemakaavan muutos

1 (29) Asianumero 2074/10.02.02/2016 Aluenumero 410307 Espoonlahden keskus, muutos Esbovikens Centrum, ändring 34.kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli 34334 sekä virkistys- ja katualuetta Asemakaavan muutos Espoonlahden kirkkoesbovikens kyrka 34.kaupunginosa, Espoonlahti Virkistys- ja torialuetta Asemakaavan muutos Espoonlahden keskus, muutos Esbovikens Centrum, ändring 34.kaupunginosa, Espoonlahti Virkistys- ja katualuetta Asemakaavan muutos

2 (29) Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä, 10. päivänä kesäkuuta 2015 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6817. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden keskustassa, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Etelä-lounaassa alue rajautuu Espoonlahdenreitti -yhteyteen ja puistoon, lännessä Maakravunkujaan ja idässä Solmukujaan. Alueen koko on n. 6,1 ha Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 17.10.2012. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 8250 799 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Patrik Otranen, arkkitehti etunimi.sukunimi@espoo.fi Mikla Koivunen, maisema-arkkitehti Juhani Lehikoinen, liikenneinsinööri

3 (29) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 2.1.2 Maakuntakaava... 7 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.9 Pohjakartta... 9 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö...10 2.2.4 Luonnonolosuhteet...11 2.2.5 Suojelukohteet...12 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...12 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...13 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...13 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...13 3.3 Osallisten tavoitteet...14 3.4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset...14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...14 4.2 Mitoitus...17 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...18 4.3.1 Maankäyttö...18 4.3.2 Liikenne...20 4.3.3 Palvelut...21 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...21 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...21 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...21 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...21 4.5 Ympäristön häiriötekijät...21 4.6 Nimistö...22 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...22 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...23 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...23 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...23 5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan...23 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestönryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...24 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...25 5.7 Vaikutukset muihin Espoon aluekeskusten kaupalliseen vetovoimaan...25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...25 6.1 Rakentamisaikataulu...25 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...25 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...26 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...26 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...26

4 (29) 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...27 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...27 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.10.2012 Liite 3 Maaperä- ja rakennettavuuskartta Liite 4 Maanomistuskartta Liite 5 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Liite 6 Katukartta Liite 7 Ohjeelliset poikkileikkaukset Liite 8 Liikennemeluselvitys Liite 9 Ilmanlaatuselvitys Liite 10 Kevyen liikenteen teemakartta Liite 11 Leikkauskuvia Liite 12 Asemapiirros ja julkisivuprojektiot Liite 13 Toiminnallisia kaavioita, kooste Liite 14 Havainnekuva Liite 15 Näkymäkuvia (kooste) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Kaava-aineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, ja havainnekuva. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on lisäksi tehty seuraavat selvitykset ja tarkastelut: Liikenne: - Espoonlahden keskustan liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 8.4.2013) - Lippulaivan laajennus, Espoo, liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 10.10.2013) - Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella (Strafca, 2012) Kaupalliset selvitykset: - Kaupallisten vaikutusten arviointi, Kauppakeskus Lippulaivan laajennus (7.3.2014, Ramboll Oy) - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (21.5.2014, Ramboll Oy) - Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (26.5.2014, Realprojekti) Muut selvitykset: - Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liito-oravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoitus 2012-13 - Meluselvitys (Akukon, 7.10.2014) - Ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, 3.10.2014) - Esteettömyys kevyenliikenteen reiteillä ((Lippulaiva), JKMM, 19.1.2015) - Pohjaveden hallintaselvitys, kortteli 34334, tontti 7 (Ramboll, 2013) Muut suunnitelmat: - Kunnallistekninen yleissuunnitelma (esikopioluonnos, 16.1.2015, Ramboll Oy) - Espoonlahden keskustan asuinkorttelit, pohjaveden hallintaselvitys, korttelin 34334 tontti 7 (Ramboll Oy, 2013) - Kauppakeskus Lippulaivan viitesuunnitelma (JKMM architects, 1.6.2015) - Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit, 1.6.2015)

5 (29) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu v. 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti -jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Suunnittelualueen viereen, Espoonlahdenkadun pohjoi-/koillispuolelle, Ulappatorin ympärille on valmistunut asuntokortteli vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen Tähystäjä-asuntotorni. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 6,1 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosalaksi muodostuu n. 83.500 k-m 2. Asemakaavan muutoksen kokonaiskorttelitehokkuudeksi muodostuu n. e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi n. e a =1,4. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa 34334 kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Varsinaisten liike- ja palvelutilojen tilojen osuus kokonaiskerrosalasta on n. 46 500 k-m 2 joista 24 350 k-m 2 on vanhaa säilyvää kauppakeskusta (3.650 k-m 2 puretaan pois) ja 22 150 k-m 2 on kauppakeskuksen uutta laajennusta. Lisäksi vanhan rakennuksen muuttuvista huolto- ja ajoramppijärjestelyistä vapautuu 2 900 k-m 2 lisättäväksi liiketiloihin. Kauppakeskus Lippulaivan nykyinen toteutunut laajuus on n. 28 000 k-m 2. Asemakaavan kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä 38 500 k-m 2 :stä 8 000 k-m 2 :llä ja kaupan kokonaiskerrosalaksi muodostuu 46 500 k-m 2. Päivittäistavarakauppaan laskettavaksi myymäläpinta-alaksi arvioidaan muodostuvan n. 16 000-17 000 k-m2, mikä mahdollistaa 2-3 hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikköä. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja on ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa jatkokehittämistä. Jatkossa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa tutkitaan tarkemmin potentiaalisia sijainteja kaupallisten palveluiden lisäämiseksi tulevaisuudessa, viimeistään vuoden 2030 jälkeisenä aikana. Julkisille kulttuuripalveluille (aluekirjasto ja kulttuuritilat) on varattu 7 200 k-m 2, eli lisäystä tulee 2 700 k-m 2 nykyiseen asemakaavan kerrosalaan. Kulttuuritiloja ei ole toistaiseksi toteutettu. Asemakaavan muutoksen mitoitus mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisten kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä sekä metroaseman ja liityntälinjaautoterminaalin yhteydessä. Asemakaavan tilanvaraus, jonka laajuus ja esitetty sijainti osana kauppakeskus- ja palvelukeskusta, vastaa sivistystoimen asettamia tavoitteita tulevaisuuden kirjasto- ja kulttuuritilojen suhteen. Asuinrakentamista tulee kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen osin KM-1-korttelialueelle, osin AL-1-korttelialueille Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitti-yhteyden varrelle kaikkiaan n. n. 29.800 k-m 2. Asuminen sijoittuu osittain korttelin muiden toimintojen kanssa osittain päällekkäin. Asuntorakentamisen voimakas tehostaminen aluekeskuksen ydinvyöhykkeellä ja joukkoliikenteen yhteyteen, vastaa osaltaan kaupungin asettamiin tavoitteisiin lisätä asuinrakentamista Länsimetron jatkeen alueella metroaseman läheisyydessä. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on n. 662 uutta asukasta (1 as/45 k-m 2 ).

6 (29) Metron liityntäliikenteen linja-autoterminaalille on varattu n. 5 000 m 2 :n ala Espoonlahdenkadun puoleisesta maantasokerroksesta. Autopaikkoja tarvitaan yhteensä n. 1400, jotka kaikki sijoittuvat korttelin ja kadun alaiseen maanalaiseen keskitettyyn pysäköintilaitokseen. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosehdotus noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.12.2007 hyväksymien Espoonlahden keskusta kehittämisperiaatteiden sisältöä. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella 17.10.2012 sekä Espoon kaavoituskatsauksessa 2013. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Espoonlahden keskustan kehittämisperiaatteista ja suunnitteluvarauksesta 4.6.2012. Suunnitteluvarauksen alueeseen kuuluu kauppakeskuksen itäpuoleisia alueita: Solmutori, Espoonlahdenreitti, Espoonlahdenpuisto ja Espoonlahdentori. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.10.-19.11.2013. Hanketta sekä sen ja metron suunnittelutilannetta on esitelty asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle 28.11.2012 sekä 12.6.2013, 25.9.2013, 27.5.2014 ja 29.10.2014. Asemakaan muutos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 12. ja 26.11.2014, jossa kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi korjattavaksi seuraavin kohdin: 1) Lippulaivan kokonaisuuteen sisältyvää asuinrakennusoikeutta lisätään (nyt noin 20 000 k-m 2, tavoite noin 30 000 k-m 2 ), josta osa voi olla kaavamääräyksiltään joustavasti myös työpaikkarakentamista. 2) Espoonlahdenkadun julkisivujen laatutasosta esitetään periaatteet (sisältäen ainakin nykyisen katutason uudistamiset, ulko-oleskelutilat, sisäänkäynnit, julkisivujen vyöhykkeet). 3) Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet selkeytetään, osoitetaan ja niiden toimivuus kuvataan. Erityisesti parannetaan läpikulkuyhteys Lippulaivan läpi mahdollisimman vähäisin tasoeroin. 4) Kirjaston mahdollista sijoittumista varten varatun tilan kaavamääräystä muokataan siten, että tila voidaan toteuttaa joustavasti myös muuhun käyttöön. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin korjattuna ja täydennettynä nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.3.2015. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Lippulaivan arkkitehtikonsulttien Cederqvist Jäntti Arkkitehdit (9/2012-6/2014) ja JKMM Architects ja Loci-maisemaarkkitehdti (6/2014-) sekä Länsimetro Oy:n ja heidän metroaseman suunnittelukonsultin ALA Arkkitehdit Oy, Sivistystoimen ja Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Asemakaavan muutoksen hakijana on Citycon Oy (11.10.2012) ja Espoon kaupunki (22.1.2010). Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Espoonlahden keskustan kehittämisperiaatteista ja suunnitteluvarauksesta Cityconille 4.6.2012. Suunnitteluvarausalueeseen kuuluu kauppakeskuksen länsipuoleisia alueita: Solmutori, Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Espoonlahdenpuisto.

7 (29) Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä MRA 30:n mukaisesti 19.10.-20.11.2013. Asemakaavan muutoksen ehdotus on ollut nähtävillä MRA 27:n mukaisesti 30.3-30.4.2015. Asemakaavan nähtävillä olon aikana järjestettiin asukastilaisuus 11.4.2014 Espoonlahden koululla. 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteiden mukaisesti alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä olemassa olevia liikenneyhteyksiä, teknisiä verkostoja ja palveluita. Alue rakentuu osaksi Espoonlahden keskustan aluekeskuskokonaisuutta monipuolisine julkisine ja kaupallisine palveluineen. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa erityishuomio kohdistuu laadukkaisiin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin sekä puisto- ja virkistysalueisiin. Helsingin seudun erityiskysymykset Alueen suunnittelussa hyödynnetään joukkoliikenteen, mahdollisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivien kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Merkittävä rakentaminen sijoitetaan joukkoliikenteen - ja erityisesti raideliikenteen palvelualueelle, sen toimintaedellytysten ja hyödyntämismahdollisuuksien parantamiseksi. Asemakaavatyö jatkaa Espoon kaupunkirakennetta eheyttävää suunnittelua, erityisesti 2050 vuoteen ulottuvan voimakkaimman kasvun vyöhykkeellä Länsimetron jatkeen varrella. Suunnittelussa on osaltaan pidetty huolta toimivien viheralueverkoston jatkuvuudesta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa korostamalla erityisesti urbaanin viherympäristön laatutekijöitä. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, jossa on ratkaistu seudullisen vähittäiskaupan ohjaus, on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Vahvistuspäätöksessä on määrätty kaava noudatettavaksi valituksista huolimatta. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Vaihemaakuntakaavassa Espoonlahti on merkitty pääkaupunkiseudun aluekeskukseksi, joihin ei ole merkitty kaupan mitoitusta. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma).

8 (29) Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.4 Asemakaava Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos (alue 410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 10.4.2006. Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410301), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue 410200), joka on tullut lainvoimaiseksi 1.12.1976. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Lisäksi asemakaavan muutosalueeseen sisältyy myös maanalainen Matinkylä- Kivenlahti Metrotunneli-asemakaava (alue 940100), joka on tullut lainvoimaiseksi 7.8.2013 ja johon ei kohdistu asemakaavan muutosta. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako ja asemakaavan muutos koskee kaupungin tonttirekisterissä sekä yleisten alueiden rekisterissä olevia alueita. Asemakaavan muutos koskee seuraavia tontteja: 49-34-334-7, rekisteröintipäivä 15.10.2008 49-34-334-6, rekisteröintipäivä 3.5.2008 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavoituksen yhteydessä suunnitellaan maanalaiseen asemakaavaan (940101) sisältyvää Länsimetron jatkeen Espoonlahden asemaa, jonka maanpäälliset tilat ja yhteensovitus on huomioitu Lippulaivan suunnitelmissa sekä asemakaavassa. Asemakaava-alue on osa Espoon keskustan kehittämisvyöhyketta, jonka periaatteet kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 19.12.2007. Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle, Lippulaivan kauppakeskuksen, metroaseman sekä liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (ekyj) päätti 4.6.2012 Espoonlahden keskustan kehittämisperiaatteista ja suunnitteluvarauksesta Suunnitteluvarauksen alueeseen kuuluu kauppakeskuksen itäpuoleisia alueita: Solmutori, Espoonlahdenreitti, Espoonlahdenpuisto ja Espoonlahdentori. Kokouk-

9 (29) sessaan 3.12.2012 Ekyj päätti suunnitteluvarauksen jatkamisesta 31.5.2013 asti. Espoonlahden keskustan osalta aloitettu tekemään kaupunkirakenteellista kokonaistarkastelua, jossa tutkitaan alueen täydennysrakentamisen paikkoja ja määrää sekä niiden vaiheistusta vuosien 2020-2050 välillä, jalankulku- ja polkupyöräyhteyksien sekä kaupunkikuvan ja -tilan kehittämistä ja keskitetyn pysäköinnin alueellisia ratkaisuita. Työn lähtökohdat ja suuntaviivat on saatettu kaupunkisuunnittelulautakunnalle tiedoksi ja esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 22.4.2015. Kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksesta ja sijoituksesta ei ole päätetty, mutta kulttuurilautakunta on kokouksessaan 21.10.2014 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle että Espoonlahden kirjastopalvelut järjestetään siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto. Kirjaston tarkempi sijoitus alueella päätetään kuitenkin vasta sitten, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Espoonlahden aluekirjaston valmistelu ajoitetaan yhteen metroaseman valmistumisen kanssa. Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 19.5.2015 hyväksynyt Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvityksen, jossa on esitetty kirjasto- ja kulttuuritilalle Lippulaivaan sijoittuvan vaihtoehdon lisäksi kolme muuta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Päätöstä kirjasto- ja kulttuuritilan sijoittumisesta ei ole tehty. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella korttelissa 34334, jossa sijaitsee v. 1993 valmistunut Kauppakeskus Lippulaiva. Ulappatorin vastainen tontin osa on nykyisin osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on porrasyhteys Espoonlahdenreitti- jalankulku- ja polkupyöräyhteydelle sekä Espoonlahdenpuistoon. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat metsäisiä ja osin umpeen kasvaneita, peittäen näkymiä mm. Espoonlahden kirkolle. (Timo ja Tuomo Suomalainen, 1980). Kaava-alueen pohjoisreunassa on varaus pysäköintilaitokselle ja julkisille palveluille, joita ei ole toteutettu, vaan pysäköinti on maanvaraista. Suunnittelualueen viereen, Espoonlahdenkadun pohjoi- /koillispuolelle, Ulappatorin ympärille on valmistunut asuntokortteli vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen Tähystäjä-asuntotorni. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 34334 tontit 49-34-334-7 ja 49-34-334-6 omistaa kokonaisuudessan yksityinen maanomistaja (KOy Lippulaiva/Citycon Oy). Puisto- katu-, raitti- ja torialueet ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutoksen myötä osa nykyistä kaupungin omistamista alueista siirtyy osaksi kauppakeskus Lippulaivan korttelia. Osa maanpinnan alapuolelle tulevista Lippulaivan toiminnoista, kuten pysäköinti ja huoltotilat, tulevat sijaitsemaan jatkossa katu- ja torialueilla. Maanomistuskartta on liitteenä 4.

10 (29) 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu v. 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Sen nykyinen toteutunut kaupallinen kerrosala on n. 28 000 k-m 2. Asemakaavassa on osoitettu kerrosalaa n. 38 000 k-m 2. Ulappatorin vastainen tontin osa on nykyisin osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on porrastettu jalankulkuyhteys Espoonlahdenreitti- jalankulku- ja polkupyöräyhteydelle. Espoonlahdenpuisto sijoittuu lounais-kaakko-suuntaisesti Lippulaivan ja Espoonlahdenreitin viereen. Raitti on aluekeskuksen keskeinen yhdistäen sekä keskustan pohjoispuoleiset asuinkorttelit, Urheilupuiston alueen ja alueen lounais-/länsipuoliset asuinalueet yhteen. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat metsäisiä ja osin umpeen kasvaneita, peittäen näkymiä mm. Espoonlahden kirkolle (Timo ja Tuomo Suomalainen, 1980). Kaava-alueen pohjoisreunassa on varaus pysäköintilaitokselle ja julkisille palveluille, joita ei ole toteutettu. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava-alueella ei ole asukkaita ja laskennallinen työpaikkojen määrä on n. 1150 (1 työpaikka/40 k-m 2 /vähittäiskauppa). Työpaikat ovat pääsääntöisesti kaupan ja palveluluiden työpaikkoja. Laskennallinen tuleva asukasluku asemakaava-alueella n. 662 asukasta. Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue toimii suurimpana yksittäisenä osana Espoonlahden aluekeskuksen palvelukeskittymänä, johon sen kaupalliset palvelut suurimmaksi osaksi keskittyvät nyt ja lähitulevaisuudessa. Kaava-alueen ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä on kunnallisia palveluita, mm. terveyskeskus, uimahalli, jäähalli, liikuntapuisto, Mårtensbron vanha koulu (käytössä n. vuoteen 2018) sekä useampia päiväkoteja. Uusi Mårtensbron koulu sijaitsee Espoonlahden Urheilupuiston eteläosassa. Espoonlahden kirkko sijaitsee aivan kaava-alueen länsipuolella. Espoonlahden keskusta toimii myös Kivenlahden alueen tärkeänä ja palvelutasoltaan monipuolisena palvelukeskuksena nyt sekä myös tulevaisuudessa. Espoonlahden keskustan kaupunkirakennetta on tarkoitus kehittää siten, että kaupalliset palvelut sijoittuvat mahdollisimman tiiviisti Espoonlahdenkadun eteläpuolelle, kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen, julkiset palvelut sen ympärille hyvien kevyenliikenteenyhteyksien äärelle ja tulevaisuudessa tapahtuva kaupallisen kerrosalan lisääminen sekä työpaikat ulommalle vyöhykkeelle lähelle Kivenlahdentietä ja Länsiväylän eteläpuolelle. Espoonlahden keskusta toimii aluekeskuksena myös Kivenlahden, Soukan alueen ja Nöykkiön ja Kattilalaakson asukkaille. Tulevaisuudessa alueelle sijoittuu myös Espoonlahden aluekirjasto ja mahdollisesti myös kulttuuritilat (kulttuurilautakunnan esitys kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, 21.10.2014), jolloin aluekeskus on suuressa roolissa myös kulttuuripalveluiden tuottajana koko kaupunkialue huomioiden. Kaupunki-/taajamakuva Alueen kaupunkikuva on nykyisin osin keskeneräinen. Tämä johtuu osin keskusta-alueen rakennushankkeiden eriaikaisesta toteutuksesta ja osin siitä, että kaikki nykyisen asemakaavan mukainen rakentaminen ei ole vielä alueella toteutunut. Vaikka Lippulaivan aikaisempaa asemakaavan mukaista laajennusta ei ole toteutettu, on sen paikalla oleva aukiokokonaisuus rakennettu valmiiksi. Espoonlahdenkadun pohjoispuolelle on rakennettu uusi katuyhteys, Ulappakatu ja uusi asuinkortteli entisen puretun liikekeskuksen paikalle. Ulappatori ja Espoonlahdenkadun korotettu ylityspaikka on valmistunut kesällä 2014. Lippulaivan lounaispuolella sijaitsevan Espoonlahdenreitti- kevyen liikenteen yhteyteen rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. Espoonlahden kirkolle.

11 (29) Liikenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee alueellisen kokoojakadun Espoonlahdenkadun reunalla. Alue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja saavutettavissa helposti kaikilla kulkumuodoilla, myös joukkoliikenteellä. Kauppakeskuksen pysäköinti sijaitsee osin pysäköintilaitoksessa ja osin tontilla sijaitsevalla pysäköintialueella. Asiakas- ja huoltoajo ohjautuvat Solmu- ja Maakravunkujien kautta. Espoonlahden linja-autojen reitit ovat hajautettu siten, että osa niistä kulkee Kivenlahdentietä, osa Lippulaivan ohitse Espoonlahdenkadulla ja osa Kipparinkatua ja Espoonlahdentietä. Linjoja on useita, kattaen niin seutu- (Helsinkiin) kuin sisäisiä linjojakin. Alueen kevyen liikenteen verkosto on lähtökohtaisesti kattava ja siten riittävä tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä. Jatkossa, Espoonlahden alueen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä tutkitaan myös laajemmin alueen jalankulku- ja polkupyöräverkoston toimivuutta ja parannetaan yhteystarpeita. Palvelut Alueella on monipuoliset ja hyvät kaupalliset palvelut kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä. Espoonlahden asukasmäärään ja asiakaspotentiaaliin nähden sekä Espoonlahden kaupallisen vaikutusalueen laajuuden vuoksi kaupan myymäläpinta-ala on kuitenkin vähäinen laajemmassa tarkastelussa suhteessa asukasmääristä johtuvaan potentiaaliin (Espoonlahden kaupallinen selvitys, Ramboll 2014). Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on toimiva ja monipuolinen kunnallistekniikka. Kunnallistekniset johdot kulkevat nykyisillä katu- alueilla ja ne on rakennettu pääasiassa vuosina 1987-88 (kaava-alueella myös 1996). Ulappakadun rakentamisen yhteydessä kunnallistekniikkaa on uusittu ja siirretty (2013) ja kadun länsireunaan on rakennettu alueen päähulevesiputki. Lisäksi katu toimii tulvareittinä. Johtojen sijainnit ja mahdolliset siirtotarpeet tutkitaan kaavoituksen yhteydessä tehtävän kunnallisteknisen yleissuunnittelun yhteydessä. Kadun alle rakennettaessa huolehditaan riittävästi tilaa kunnallisteknisille rakenteille. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on teetetty vaikutusalueeltaan asemakaava-aluetta laajempi kunnallistekninen suunnitelma (Ramboll, 2015). 2.2.4 Luonnonolosuhteet Asemakaava-alueella ei ole merkittävästi luontoaluetta. Kaavan lounaisreunassa on puistoja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi Espoonlahdenreitin maisemaan. Puistoalue on nykyisin hoitamatonta metsäistä rinnettä, jolla on paikoin, erityisesti Espoonlahden kirkon edustalla, avokalliota. Luonnonympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja osin hyvin kulunutta. Alue on kuulunut vuoden 2013 liito-oravien elinympäristökartoitukseen, mutta havaintoja liitooravasta ei ole saatu. Alueen läpi ei myöskään kulje liito-oraville tärkeää latvusyhteyttä.

12 (29) 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava alueella ei ole kaavoituksella huomioitavia suojelukohteita. Lisärakentamisessa ja sen ratkaisuissa on huomioitu liittyminen ja rakentamisen volyymin suhde olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja lähimaiseman merkittävimpiin rakennuskohteisiin, kuten Espoonlahden kirkkoon (Timo ja Tuomo Suomalainen,1980), jota kaavamuutos tuo paremmin esille ja vahvemmaksi osaksi uutta tiivistyvää Espoonlahden keskustaa. Ympäristön häiriötekijöinä voidaan pitää jossain liikenteen melua, joka jo kantautuu pääasiassa Länsiväylältä ja osin myös Kivenlahdentieltä. Espoonlahdenkadun läpiajavat liikennemäärät ovat melko pieniä tulevaisuudessa, kun asemakaavan mukaiset ajoluiskat kauppakeskuksen pysäköintilaitokseen avataan ja katu painottuu pääasiassa joukkoliikenteen kulkuväyläksi. Kadun liikenteen tuottama melukuormitus on melko vähäinen eikä se edellytä kaavallisia erityismääräyksiä melun rakenteellisesta suojaamisesta asuinrakennusten osalta. Ilmanlaatu ei myöskään kuormitu liikenteestä, mutta terminaalin ja pysäköintilaitosten ilmanvaihto tulee sijoittaa riittävän etäälle asuinrakennusten ilmanotosta.

13 (29) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Maakuntakaavassa Espoonlahden alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa Espoonlahden keskusta on lisäksi merkitty aluekeskuksena vähittäiskaupan alueeksi. Yleiskaavassa Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (C-K). Yleiskaavan tavoitteiden mukaan Espoonlahden kaupunkikeskus sijoittuu kauppakeskus Lippulaivaan ja sen lähiympäristöön. Yleiskaava mahdollistaa keskuksen laajentumisen ja kehittämisen länteen ja koilliseen Länsiväylää kohti ja mahdollistaa kaupan lisärakentamisen. Asemakaavan tavoitteena on lisätä asumista Länsimetron jatkeen Espoonlahden aseman välittömässä läheisyydessä. Lisääntyvällä kaupallisilla ja julkisilla palveluita (terveys- ja kulttuuripalvelut) pyritään kehittämään Espoonlahden keskustaa kaupallisesti houkuttelevammaksi paikaksi ja vahvistamaan sen merkitystä yhtenä Espoon viidestä aluekeskuksesta. Nyt laadittu asemakaavan muutos edistää mahdollisuutta keskittää kaupungin ylläpitämät Espoonlahden suuralueen kulttuuripalvelut Espoonlahden keskustaan, kaupallisten palveluiden yhteyteen, metroaseman ja metron liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Tulevaisuudessa, tarkasteluvälillä vuodet 2020-2050, Espoonlahden keskusta alueelle haarukoidaan n. 10 000 uutta asukasta ja työpaikkaa. Tämä asemakaavan muutos on yksi aluekeskuksen osa-alue, joka osaltaan vastaa tulevaisuuden asukaslisäyksen tarpeeseen sekä palveluverkon kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä kaavoitetaan myös asumista kauppakeskuksen laajennuksen lisäksi. Tällä tiivistetään kaupunkirakennetta, lisätään asukasmääriä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja mahdollistetaan paremman palvelutarjonnan kehittyminen Espoonlahden aluekeskukseen sekä vastataan Valtioneuvoston edellyttämään voimakkaaseen asuntotuotantoon metroasemien läheisyydessä, mikä kirjattu edellytykseksi valtionrahoituksen saamiseksi Länsimetron jatkeen rakentamiseen. Tavoite on lisäksi eheyttää nykyisin paikoin huonosti hahmottuvaa kaupunkitilaa ja luoda laadukasta ja toiminnallista kivijalkakauppojen jalankulkukaupungin julkisen tilan verkostoa kauppakeskus Lippulaivan, Ulappatorin ja Espoonlahdenreitin yhteyteen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Espoonlahti on Espoon aluekeskuksista vähiten omavarainen kaupallisten palveluiden suhteen (Espoonlahden kaupallinen tarkastelu, Ramboll 2014). Asemakaavan muutoksella tehostetaan kaupallisten palveluiden saatavuutta Espoonlahden tulevan metroaseman ympäristössä ja koko suuralueella, varmistaen paremmin Espoonlahden keskustan kilpailukyvyn suhteessa muihin Espoon aluekeskuksiin. Kaupan tuleva kerrosala on yhteensä n. 46 500 k-m 2, mistä päivittäistavaran kauppaan laskettava (ruokakauppa) osuus on arviolta n. 16-17 000 k-m 2. Espoonlahden keskustan nykyinen asemakaavoitettu ja asemakaavan muutoksen viitesuunnitelmassa (JKMM, 1.6.2015) esitetty uusi päivittäistavaran kaupan kerrosalaksi muodostuu yli 20 000 k-m 2. Tämä vastaa lähialueiden asukkaiden ostovoimasta johdettua laskennallista tilantarvetta vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Lippulaivan kauppakeskuksen, Espoonlahden metroaseman ja liityntälinjaautoterminaalin yhteyteen lisätään myös runsaasti uutta keskustamaista asumista, mikä osaltaan tiivistää aluekeskustan kaupunkirakennetta, sekoittaen toimintoja ja aktivoimalla muodostuvaa kaupunkikuvaa. Asumisen lisääminen vastaa myös metrojatkeen rakentamisen aloittamiselle asetettuja tavoitteita asuntotuotannon tehostamisesta. Rakentamisessa yksityisen ja julkisen alueen rajapintaa pyritään häivyttämään siten että kaupunkitila muodostuu vahvana ja korkealaatuisena kokonaisuutena.

14 (29) Asemakaavassa huomioidaan kevyenliikenteen yhteyksien kehittäminen, kehittämällä sekä olevaa Espoonlahdenreittiä, että siihen liittyviä toriaukioita (Espoonlahdentori ja Solmutori). Lisäksi yhteyttä Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitin välillä parannetaan kehitettävällä Kipparinreitti-yhteydellä. Julkiset torit ja kevyenliikenteen yhteydet toteutetaan korkealaatuisesti, olemassa olevan maiseman erityispiirteitä korostaen sekä turvallisen ja esteettömän jalankulku- ja polkupyöräliikenteen toteuttamiseksi. Alueen katuverkkoa ei muuteta, mutta Solmukujan ja Maakravunkujien rooli liikenneväylinä pienenee, kun kauppakeskuksen asiakas- ja uuden asuinrakentamisen asukasliikenne ohjautuu pysäköintilaitoksiin suoraan Espoonlahdendulle toteutettavien ajoramppien kautta. Asuinrakentamisella voidaan myös vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan. Asuinrakentaminen häivyttää myös osaltaan suuren kauppakeskusmassan mittakaavallista vaikutusta Espoonlahdenkadun kaupunkikuvassa ja mahdollistaa Espoonlahdenkadun vahvistamista alueen keskustamaisena pääkatuna. Julkisivuille ja yleisille alueille on edellytetty korkealuokkaista toteutusta. Kokonaisuutta jäsennetään lisäksi asemakaavassa toteutettaviksi edellytetyillä torimaisilla alueenosilla katualueella sekä korttelialueen reunalla. Kaupunkikuvallisia periaatteita tarkennetaan jatkossa asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Alueen asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ilmaista kirjallinen mielipiteensä asemakaavan muutosehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä. Lisäksi asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana järjestettiin asukastilaisuus (11.4.2015, Espoonlahden koulu). Asukasmielipiteet ja alueella toimivien yhteisöjen esiin tuomat kannanotot puoltavat kehityssuuntaa, jossa Espoonlahden keskustan palvelu- ja joukkoliikennetarjontaa pyritään kehittämään. Valmisteluaineiston nähtävillä olon yhteydessä tuli kaksi mielipidettä asiasta ja ehdotuksen nähtävillä olon aikana kaksi muistutusta. 3.4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset Asukasmielipiteet Alueen asukkailla ja muilla osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista kirjallinen mielipide asemakaavan muutoksen nähtävillä olon aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoonlahden aluekeskuksen maankäytön tehostaminen ja sekä kaupallisten että kulttuurillisten palveluiden (aluekirjasto ja siihen mahdollisesti liittyvät kulttuuritilat) huomattava laajentaminen ja kehittäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien (Espoonlahden metroasema ja liityntälinja-autoterminaali) äärellä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinjaautoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen korttelissa 34334. Asemakaava mahdollistaa päivittäistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen kauppakeskus Lippulaivaan. Kauppakeskus laajenee nykyisestä n. 28 000 k-m 2 :stä 46 500 k-m 2 :iin. Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty nykyisestä n. 8 000 k-m 2 :llä (Lippulaivalla on nykyisin toteuttamatonta kerrosalaa n. 10 000 m 2 ). Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa (JKMM Architects, 1.6.2015) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia myymälä tiloja yhteensä yli 17 000 k-

15 (29) m 2, mikä mahdollistaa laskennallisesti kolmen yli 5 000 m 2 :n hypermarketkokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa kehittämistä. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia kirjasto- ja kulttuuritilojen varausten toimintaedellytyksiä kehitetään ja niille on osoitettu asemakaavaehdotuksessa sijainti kauppakeskuksen yhteydessä, sen ylemmissä kerroksissa (3-4 kerrokset). Kerrosalamitoitus, 7 200 k-m 2, vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten kulttuuritilojen toteutuksen osana Espoonlahden palvelukeskusta. Kirjasto- ja kulttuuritiloille mahdollistetaan suora yhteys kauppakerroksista sekä Espoonlahdentorin kansipihalta. Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kirjastolle varattuihin tiloihin voidaan toteuttaa myös kaupallisia tiloja, ennen hankkeen toteutumista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippalaivan yhteyteen. Kirjaston sijoittumisesta kauppakeskus Lippulaivaan ei ole tehty toistaiseksi päätöstä. Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista, suureksi osaksi myös kauppakeskuskerrosten yläpuolelle. Tämä mahdollistaa Espoonlahden keskustan keskeisimmän alueen kehittäminen monipuoliseksi kaupunkimaiseksi keskustakortteliksi ja tukee osaltaan niitä tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. erityisesti metrokeskusten yhteydessä.. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on n. 29.800 k-m 2 ja niiden sijoittuminen on merkitty erikseen ak-1/ak-2/ak-3 - merkityille rakennusaloille AL-1- ja KM-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu n. 662 asukasta (1as/45 k-m 2 ). Kaavamuutos sisältää myös metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueelle. Mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat metronsuunnittelussa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut ja joustavuuden sisäänkäyntien yhteydessä. Kaava-alueen liikennejärjestelyitä muutetaan ja parannetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin ajoramppien kautta suoraan Espoonlahdenkadulta. Kadun alle sallitaan sijoittaa pysäköintihalli. Kaavamuutoksella kehitetään myös Espoonlahdenreitti -jalankulku- ja polkupyöräraitin sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristöä ja niiden luontevaa liittymistä kehittyvän aluekeskuksen kauppakeskus-, palvelu- ja metroasemakokonaisuuteen. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 6,1 ha ja muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 83.500 k-m 2 ja aluetehokkuus n. e a =1.37 ja korttelitehokkuus n. 1,87. Kauppakeskus ja kirjasto- ja kulttuuritilat Kauppakeskus Lippulaivaa laajennetaan sen luoteispuolelle Espoonlahdenkadun suuntaisesti, nykyisen tori- ja pysäköintialueen päälle Maakravunkujalle saakka. Ulappakadun ja Maakravunkujan väliseen maantason kerrokseen sijoitetaan metron liityntäliikenteen linja-autoterminaali. Kaupan tiloja mahdollistuu myös toiseen kerrokseen. Kaavamuutokseen sisältyy myös kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tilanvaraus, jonka sisältöä ja laajuutta on tarkistettu nykyisestä asemakaavasta. Kirjasto- ja kulttuuritiloille on varattu paikka kauppakeskuksen 3-4 kerroksiin siten, että sinne mahdollistetaan sisäänkäynti sekä kauppakeskuksesta että omalla sisäänkäynnillä Espoonlahdenreitin puoleiselta kansipihalta.

16 (29) Asuntorakentaminen Kaava sisältää myös uutta asuinrakentamista, jonka kerrosala on yhteensä 29 800 k-m 2. Rakennuspaikat sijoittuvat korttelin molempiin päätyihin sekä Espoonlahdenreitin varrelle. Suuri osa asuntokerrosalasta sijoittuu kaupallisten tilojen päälle, kahden alimman kerroksen yläpuolelle. Rakennusmassat vaihtelevat Espoonlahdenkadun puolella 4-14 asuntokerroksen välillä. Niiden alapuolelle sijoittuu 1-2 kerrokseen kaupan tiloja, korttelin luoteisnurkassa myös linjaautoterminaali. Espoonlahdenreitin varressa rakennusmassat sijaitsevat omalla korttelialueella, eikä niiden alle sijoitu kaupan tiloja. Raitin varrella kerrosluvut vaihtelevat 5-9 kerroksen välillä. Pihajärjestelyt toteutuvat pääasiassa kp-1 -merkityillä yksityisten kansipihojen ohjeellisilla rakennusaloilla. Espoonlahdenreitin varren AL-1-alueen leikki- ja oleskelupaikat voivat sopimuksin sijaita myös osana julkiseksi merkittyä jalankulkualuetta ( jk ). Asuinrakentamisella lisätään ensisijaisesti metroaseman hyötysuhdetta ja suurempia käyttäjämääriä ja edistämään palveluiden pysymistä ja monipuolistumista aluekeskuksessa. Lisäksi hybridimäinen asuntorakentaminen kauppakeskuksen kanssa edesauttaa suuren mittakaavan rakentamisen sopeuttamista keskusta-alueelle ja tuo mukanaan myös inhimillistä elävyyttä kaupunkikuvaan. Pysäköinti- ja muut tilajärjestelyt Liikekeskuksen asiakas-, asuinrakennusten asukas- ja metroliikenteen liityntäpysäköinnin (250 ap) vaatimat autopaikat sijoitetaan kahteen kellarikerrokseen uudisrakennusten alle sekä Lippulaivan pysäköintikellariin (kaavamerkintä ma- 2 ) liittyvään uuteen Espoonlahdenkadun alaiseen pysäköintilaitokseen (kaavamerkintä ( ma-3 ). Jalankulku- ja polkupyöräyhteydet, raitit ja torit Espoonlahdentori Metron sisäänkäyntien yhteydessä Espoonlahdentoria laajennetaan siten että se muodostuu kaikki liikkumismuodot huomioivaksi turvalliseksi liikennepaikaksi, missä jalankulku- ja pyöräliikenne yhdistyvät. Sille sallitaan osaksi myös yhteys AL-1- korttelialueen asuinrakennuksille. Torin istutettaville osille istutetaan runkopuita täydentämään Espoonlahdenreitin ja Espoonlahden kirkon edustan pienmaiseman ominaispiirteitä. Solmutori toteutuu pitkälti jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä ja metroaseman ja kauppakeskuksen sisäänkäyntialueena. Torin alle sijoitetaan kauppakeskuksen huoltopiha. Kauppakeskus avautuu jatkossa nykyistä aktiivisemmin Solmutorille ja raitille siten, että liikekeskuksen liiketilojen tulee avautua myös Solmutorille, jolloin myös niiden mahdolliset terassit ja mahdolliset ulkomyyntipaikat aktivoivat ja tuovat torille perinteistä torihenkeä. Tori liittyy luontevasti sen pohjoisosassa korttelialueen osaan, josta Espoonlahdenreitti alkaa. Tähän päätyyn sijoitetaan julkinen leikki- ja oleskelupaikka, joka osaltaan tukee tavoitetta elävöittää ja tehdä Solmutorista aktiivinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Ne osat torialuetta, jotka ovat maanalaisen huoltotilan ulkopuolella voidaan täydennysistuttaa vapaammin myös runkopuilla. Torin pohjoispuolella, siihen saumattomasti liittyvillä kortteli- ja puistoalueilla, voidaan myös istuttaa runkopuilla täydentämään raittiympäristön kasvillisuutta. Solmutorilta pääsee myös korttelialueen sisäistä julkista porrasyhteyttä ylemmälle Espoonlahdentorin kansipihalaajennukselle, joka on suurimmaksi osaksi julkista aluetta ja toimii mahdollisen kirjasto- ja kulttuuripalvelun ulkotilana, tarjoten paikan oleskelulle ja tapahtumille. Espoonlahdenreitille sijoittuu metroasemien sisäänkäyntien ja Espoonlahdenja Solmutorien väliin. Raitti toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen. Espoonlahdenreitin varrelle sijoitettaville asuinrakennuksille sallitaan tontille ajo (huolto- ja saattoliikenne - ei pysäköintiin ajoa) siten, että raitti

17 (29) on niiltä kohden riittävän leveä (väh. 8,0m), jolloin sille voidaan toteuttaa kevyesti toisistaan erotettavat rinnakkaiset yhteydet, joista toinen on ainoastaan kevyelle liikenteelle. Espoonlahdenreitin korkeusasema nousee uuden linjauksen myötä n. 5 metriä nykyistä ylemmäksi. Nykyisen päiväkodin tontti ja kirkon edusaukio pysäköintipaikkoineen, on jatkossa mahdollista liittää myös raittiin. Kipparinreitti Ulappakadun linjan suuntaisena rakennetaan julkinen, jalankululle läpi vuorokauden auki oleva porras- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreittiin ja Espoonlahdentoriin. Tämän yhteyden varrelle sijoitetaan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa metron läntinen sisäänkäynti, johon on sisäyhteys sekä Espoonlahdenkadulta että Espoonlahdentorilta. Metroasemalta järjestetään kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella palvelevat sisäyhteydet. Läntiseltä sisäänkäynniltä järjestetään yhteys linja-autoterminaaliin ja Espoonlahdenkadulle sekä Espoonlahdentorille. Itäiseltä sisäänkäynniltä järjestetään yhteys Solmutorille. Kauppakeskuksen aukioloaikoina yhteys on myös kauppakeskuksen ensimmäisen kerroksen läpi Espoonlahdenkadulle. Asemakaavan mukaisessa toteutuksessa Espoonlahdenkatu rakennetaan suureksi osaksi uudelleen, sen alle tulevan maanalaisen pysäköintilaitoksen vuoksi. Kadun pinnan ja pysäköintilaitoksen yläpinnan väliin jää suurimmalla osalla kadun pituutta n. 1,2-1,5 metrinen kasvualusta, joka mahdollistaa katupuiden istuttamisen. Jatkossa Espoonlahdenkadun luonaisreuna ja Ulappatori on mahdollista yhdistää luontevammin toisiinsa esim. shared space - tyyppisesti, jalankulkijoiden ehdoilla tapahtuvan kadunylityksen myötä (asemakaavan ka-a -merkintä). Metron liityntäpyöräilypaikkoja tulee toteuttaa vähintään 600, jotka tulee sijaita lähellä metroasemien sisäänkäyntejä Espoonlahdenkadulla sekä Solmu- ja Espoonlahdentoreilla. Kauppakeskukselle ja kulttuuritiloille tulee rakentaa lisäksi 200 polkupyörien pysäköintipaikkaa. Kaikki pyöräpaikat voidaan toteuttaa yhteiskäyttöisinä. Ainakin 200 polkupyöräpaikkaa tulee sijoittaa katettuun tilaan, jolloin ne palvelevat aktiivipyöräilijöitä paremmin myös muuna kuin kesäaikana. Tilasta tulee järjestää helppokulkuinen yhteys metroasemalle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,1 ha. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 83.500 k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu n. e k =1.87 ja aluetehokkuudeksi n. e a =1,37. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa 34334 kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty 8.000 k- m 2 :llä 46.500 k-m 2 :iin (Lippulaivassa on nykyisin toteuttamatonta kerrosalaa n. 10 000 m 2 ). Julkisia palveluita kirjastolle ja kulttuuritilalle on osoitettu 7 200 k- m 2 (nylkyisin kaavan varaus on 4 000 k-m 2 ) ja asuinrakentamista 29 800 k-m 2. Kaiken kaikkiaan kerrosala kasvaa asemakaavan muutoksessa 39 500 k-m 2. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja on ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa jatkokehittämistä. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kaupunkirakenteellisessa kokonaistarkastelussa (tiedoksi ksl 22.4.2015) tutkitaan sijainteja kaupallisten palveluiden lisäämiseksi ja aluekeskuksen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi myös vuoden 2030 jälkeisenä aikana.

18 (29) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö KM-1-korttelialue Kauppakeskus Lippulaivan laajennus asemakaavassa mahdollistetaan siten, että laajentumissuunta on luoteeseen Espoonlahdenkadun suuntaisesti. KM-1- kortteliin sijoittuu pääosa kauppakeskuksen n. 46 500 k-m 2 :n laajennuksesta. Osa kauppakeskuksen kerrosalasta, 4 400 k-m2 sijoittuu asuin- ja liikerakennusten korttelialueelle (AL-1), joka ulottuu Maakravunkujalle saakka. KM-1- alueen kaupallinen kerrosala on 42 100 k-m 2. Liiketilojen laajennus ulottuu nykyisen Lippulaivan päädystä Ulappakadun linjaan saakka. Kauppakeskuksen kaakkoiskulmaan, Espoonlahdenkadun ja Solmukujan reunaan sijoitetaan myös kaksi asuinrakennusta, joiden kerrosluvut ovat kansipihan tasolta lukien 8 ja 12 kerrosta. Korttelialueelle sijoittuu myös varaus Espoonlahden aluekirjastolle. Se on sijoitettu korttelin keskelle, kauppakeskuksen 3-4 kerroksiin ja sille on osoitettu kerrosalavaraukseksi 7 200 k-m2, mikä mahdollistaa kirjaston lisäksi myös laajempia kulttuuritiloja. Se on kaupunkikuvallinen keskipiste Espoonlahdenkadulla, Ulappatoria vastapäätä. Toisella puolella kirjasto liittyy kansipihan välityksellä osaksi julkisia alueita ja Espoonlahdenreitin raitti- ja puistokokonaisuutta. Tiloihin on yhteys kauppakeskuksesta sekä kansipihan tasolta Espoontorilta/Kipparinreitti- raitilta. Kirjaston sijoittamista osaksi Lippulaivan kokonaisuutta ei ole tehty päätöstä toistaiseksi. Rakennusten korkeus ja tilojen kerrosluvut vaihtelevat korttelialueen sisällä ja ne on merkitty merkintöjen tarkoituksen mukaisuus huomioiden kaavakarttaan osalla aluetta kerrosluvuin, osalla aluetta räystään ja julkisivupinnan korkeusasemamerkintänä. Julkisivujen osalla on edellytetty ilmeikkyyttä ja kaupunkikuvaa rikastavaa vaikutusta. Julkisivumateriaalien tulee olla korkeatasoiset. Julkisivuissa asuinrakennuksien sisäänkäyntejä tulee korostaa värein tai muilla visuaalisilla elementeillä ja taideaiheilla ja kokonaisuus tulee jäsentää vyöhykkeisiin myös vertikaalisuunnassa. Espoonlahden kadun julkisivuihin sallitaan ulokerakenteet mainoslaitteille ja seinämä- ja katosrakenteille katutilan ja sisäänkäyntialueiden elävöittämiseksi. Liiketilojen tulee Espoonlahdenkadulla ja Solmutorilla avautua myös kadun ja torin suuntaan. Kirjastovarauksen kohdalla julkisivuille on asetettu tiukemmat julkisivumääräykset, keskeisimmässä kaupumkitilassa, Ulappatoria vastapäätä. Kaupunkikuvallisia yksityiskohtia tutkitaan jatkossa tarkemmin massoittelun ja kaupunkitilan yleisilmeen tavoitteiden tarkentuessa. Espoonlahden keskustan alueen jalankulku- ja pyöräilyverkostoa parannetaan osaltaan tällä asemakaavan muutoksella. Liikekeskuksen korttelin läpi toteutetaan läpivuorokauden auki oleva portain ja hissein varusteltu Ulappakadun suuntainen jalankulkuyhteys Kipparinreitti, joka toimii myös reittinä Espoonlahdenkadulta Espoonlahdenreitille ja erityisesti Espoonlahden kirkon saavutettavuus ja asema kaupunkirakenteessa parantuvat. Tähän yhteyteen toteutetaan myös sisäänkäynti kauppakeskukseen ja kansipihan tasolta kirjastolle. Metroaseman läntiset sisäänkäynnit sekä linja-autoterminaali liittyvät myös samaan kokonaisuuteen Espoonlahdenkadun ja -torin tasoissa ja se on nimetty asemakaavassa Lippulaivankulmaksi. Liikekeskuksen asiakkaiden, asuinrakennusten asukkaiden sekä liityntäpysäköinnin vaatimat autopaikat sijoitetaan kahteen kellarikerrokseen uudisrakennuksen alle sekä ylempään kellaritasoon liittyvään Espoonlahdenkadun alaiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintitiloihin toteutetaan kaksi uutta ajoluiskaa Espoonlahdenkadulta sekä yksi Ulappakadulta siten, että läpiajo Espoonlahdenkadulla - etenkin Ulappatorin kohdalla vähenee, antaen tilaa linjaautoliikenteelle.

19 (29) AL-1-korttelialue Ulappakadun ja Maakravunkujan väliseen rakennusmassaan sijoittuvat metron liityntäliikenteen linja-autoterminaali (Espoonlahdenkadun puoleinen maantaso) sekä osa kauppakeskuksen laajennuksesta (2. kerros). Ylempiin kerroksiin toteutetaan asuinkerrostaloja, joiden kerrosluvut kansitasolta (likim. + 26.5 mmy) laskien ovat 4-14. Asuinrakentamisen laajuuden vuoksi (14 750 k-m 2 ), se on korttelialueen pääkäyttötarkoitus. Lisäksi maantasoon on varattu tilat metron liityntälinjaston linja-autoterminaalille, jotka saa toteuttaa annetun kerrosalan lisäksi. Espoonlahdenreitin varrelle, Lippulaivan laajennuksen lounaispuolelle rakennetaan kaksi raitin suuntaista asuinrakennusta, joiden kerrosluvut ovat 5-9. pääkäyttötarkoitus on asuntorakentaminen. Pysäköinti sijoitetaan kahteen tasoon linja-autoterminaalin alapuolelle ja liitetään osaksi koko korttelin kattavaa pysäköintilaitoskokonaisuutta. Raitti- ja torialueet Sekä Espoonlahdentorille että Solmutorille rakennetaan metroaseman sisäänkäynnit. Torialueet muodostuvat tärkeiksi julkisiksi kaupunkitiloiksi Espoonlahdenreitin varrella. Torialueet jäsennetään toiminnallisesti monipuolisiksi ja ne liitetään yhtenäisin periaattein rakentuvaa kaupunkitilaa, johon liittyvät asemakaava-alueen sekä yksityiset että julkiset kansipihat, raitit ja torialueet. Istutuksilla täydennetään säilyvää puustoa. Asemakaavan muutoksessa on laadittu ohjeellisena noudatettavaksi lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 1.6.2015). Kaavassa on merkitty laajemmin istutettavat ja runkopuut mahdollistavat alueen osat niissä paikoissa, joissa se on käytännössä mahdollista. Tukimuurit ja muut kiinteät rakenteet ja kadunkalusteet tehdään kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Espoonlahden kirkon edustan avokalliota ja olevaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon ja täydennysistutetaan raittiympäristön maiseman ominaispiirteet huomioiden. Espoonlahdenreitti on jalankulun lisäksi, tärkeä paikallinen pyöräily-yhteys metroasemalle. Polkupyöriä edellytetään toteutettavaksi vähintään 800 (metron liityntäpolkupyöräpaikkoja 600 ja kauppakeskuksen polkupyöräpaikkoja 200, jotka voivat olla kaikki myös yhteiskäytössä), jotka sijoitetaan metroasemien sisäänkäyntien läheisyyteen Espoonlahdentorille, Solmutorille, korttelialueen pihakansitasolle (Espoonlahdentori) sekä Espoonlahdenkadun varrelle. Vähintään 200 liityntäpolkupyöräpaikkaa tulee olla katetussa tilassa. Polkupyörien sijoittumista ei ole määrätty asemakaavassa tarkasti, tarkempi rakennussuunnittelun ja tilanvarauksien elujoustavuus säilyttäen. Virkistysalueet Kaavamuutosalueeseen liittyy osia Espoonlahdenpuistosta, joka rajaa kaavaaluetta lounaassa. Espoonlahdenreitti siirtyy nykyiseltä paikaltaan enimmillään n. 30 metriä pidemmälle ylärinteeseen ja raitin korkeusasema tasoittuu paremmin samaan korkeusasemaan nykyisen päiväkodin ja Espoonlahden kirkkon kanssa. Asemakaavan puistoalueet suunnitellaan kokonaisuutena ja ne liittyvät raittiin ja nykyisiin kortteleihin. Olevia paikallisesti tärkeitä maisemaelementtejä, kuten avokallioita ja vanhaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Kaavan ohessa on laadittu lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 1.6.2015) jonka teemojen ja tavoitteiden pohjalta myöhempää toteutussuunnittelua tehdään. Muut alueet Espoonlahdenkatu on alueen pääkatu, jolla on myös tärkeä rooli kaupunkikuvan muodostajana. Asemakaava sallii Espoonlahdenkadun katualueelle maanalaisen pysäköintilaitoksen ja siihen liittyvien ajoluiskien rakentamisen. Kaavoituksen ohessa laaditussa kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa on esitetty pysäköintilaitoksen ratkaisuperiaatteet, mitoitukset sekä kustannusarvio. Katualueen ja ramppien suunnittelussa on korkomitoituksessa huomioitu tarve istuttaa katupuita ja järjestää kadun kuivatus pysäköintikannen päällä. Katualueella olevan kannen kantavuus- ja korkeusvaade on huomioitu kaavamääräyksellä.

20 (29) 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa pääosin suoraan Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun ajorampeilta maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka palvelee kaikkea asiakasliikennettä ja asukkaita. Ainoastaan huoltoliikenne ohjautuu jatkossa nykyisiä reittejä pitkin Maakravun- ja Solmukujien kautta. Bussiterminaaliin ajetaan suoraan Espoonlahdenkadulta. Kevyt liikenne Espoonlahdenkadun molemmin puolin on jalankulku- ja pyörätiet, tärkeänä osana kevyen liikenteen reitistöä aluekeskuksen palveluihin sekä metroasemalle. Polkupyöräilyn laatureitti ohjataan Espoonlahdenkadun pohjoisreunaan. Luonteeltaan paikallisempi, kehitettävä rinnakkaisyhteys, Espoonlahdenreitti, sijoittuu kaava-alueen ja kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolelle. Kauppakeskuksen läpi menevää polkupyöräyhteyttä ei korkeuserojen vuoksi voida toteuttaa eikä sille ole myöskään erityistä verkollista tarvetta. Polkupyörä voidaan tarvittaessa kuljettaa taluttaen hissiä käyttäen. Kaavan valmistelun yhteydessä on lisäksi tutkittu Kipparinreitin järjestämistä esteettömäksi polkupyöräiltäväksi yhteydeksi. Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdentorin kansipihan välinen 12 metrin korkeusero ei tue yhteyden tekemistä. Esteetön luiskayhteys edellyttää lähes 200 metrin pituista luiskattua pintaa ja porrasyhteys tulee tehdä normimitoitusta loivempana, mikä vie paljon tilaa myös kansipihan yleiseltä oleskelu- ja tapahtuma-aukiolta. Lisäksi yhteys ei olisi polkupyörällä ajettava, vaan talutettava, koska luiskamitoitukset ovat kapeat. Myös kunnossapidon kannalta yhteys jouduttaneen tekemään lämmitettynä. Polkupyöräliikenteen tuominen hyvin keskeiselle jalankulkualueelle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjauatoterminaalin pääsisäänkäynnin yhteyteen ei ole tarkoituksen mukainen. Asemakaavassa on esitetty esteettömyyden vaatimukset täyttävänä ratkaisuna ympäri vuorokauden avoinna olevaa hissiyhteyttä kadun ja kansipihan välille sekä porrasta. Tämän yhteyden rinnalla on lisäksi metroaseman yhteys maantasossa ja siihen liittyvä hissi-rullaporras-yhteys Espoonlahdenreitille. Tämä yhteys on avoinna vähintään joukkoliikenteen liikennöintiaikoina. Espoonlahden keskustan jalankulku- ja polkupyöräilyverkoston kehittämistä tutkitaan jatkossa Espoonlahden kaupunkirakenteellisessa kokonaistarkastelussa (tiedoksi ksl:lle 22.4.2015) sekä muissa tehtävissä asemakaavan muutoksissa. Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne ohjautuu kauppakeskus Lippulaivaan sekä siihen liittyviin asuinkerrostaloihin Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun ajoramppien kautta. Korttelin pysäköinti sijoittuu kokonaisuudessaan rakennusten alle kellariin sekä osittain Espoonlahdenkadun alle välillä Ulappakatu-Solmukuja. Kauppakeskuksen huoltoliikenne ohjataan Solmukujaa pitkin maanalaiselle huoltopihalle Solmutorin alle. Maakravunkujan kaakkoispuolelle varataan katualueelle tilaa siten, että sen osan asuinrakennusten saatto- ja huoltoliikenne voi hyödyntää sitä lyhytaikaisesti. Espoonlahdenreitti -raitin varrelle sijoitettaville asuinrakennuksille sallitaan huoltoajo osana raittia siten, että vierellä säilyy turvallinen jalankulkuyhteys. Mikäli rakennusluvan yhteydessä on osoittaa kaava-alueen ulkopuolelta, sen välittömästä läheisyydestä keskitetty alueellinen pysäköintiratkaisu, voidaan osa korttelin autopaikoista ja puolet liityntäpysäköinnin autopaikoista sijoittaa kaava-alueen ulkopuolelle. Asemakaavan muutos mahdollistaa kuitenkin kaikkien tarvittavien autopaikkojen sijoittumisen kaava-alueen sisälle. Julkinen liikenne Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan Länsimetron jatkeen on määrä aloittaa liikennöinti arviolta alkuvuodesta 2021, jolloin alueen saavutettavuus paranee huomattavasti ja laajempi alue ympäristöä tulee aluekeskuksen vaikutuspiiriin. Kaavamuutosalue on tulevaisuudessa joukkoliikenteen solmukohta sisältäen maanalaisen metroyhteyden lännessä Kivenlahteen ja idässä aina eteläisen Espoon halki Helsingin keskustan kautta Helsingin itäisiin osiin. Kauppakes-