SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SALLAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 112-114, 116 JA 119 Vireille tulo 20.2.2014 Asemakaavaluonnos nähtävillää Asemakaavaehdotus nähtävillää Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hyväksynyt.. 201 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 615-P23534
1 (40) 615-P23534 SALLAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 112-114, 116 JA 119 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee päivättyä asemakaavaa. Kunta: Sallan kunta Alueen nimi: kunnanosa 101001 Kaavan nimi: Kirkonkylän asemakaavan muutos, korttelit 112-114 Asemakaavan muutoksen kohteena on korttelissa 112 tontit 3-5, korttelissa 113 tontti 4 ja korttelissa 114 tontit 3-4 sekä niihin rajoittuvat autopaikkojen korttelialue (LPA), yleinen pysäköintialue (LP), Kansantien ja Susitien katualueet, puisto- ja lähivirkistysalueita (P, VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sekä maa- ja metsätalousalue (M). Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia, 116 ja 119. Alue muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella muodostuu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM), erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AOR) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR). Asemakaavan muutoksella poistuvat asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sekä yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue (ALK), huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV), autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä yleinen pysäköintialue (LP). Suunnitteluorganisaatio: Suunnittelutyötä ohjaavat Sallan kunnan viranhaltijat ja kaavatoimikunta Yhteyshenkilönä toimii rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Kaavan on laatinut, projektipäällikkönä ja yhteyshenkilönä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950), idässä urheilukenttään ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella.
2 (40) 615-P23534 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimen mukaisesti asemakaavan muutoksen kohteena ovat korttelit 112-114 ja muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119. Asemakaavan muutoksella muutetaan kaksi kirkonkylän asemakaavaa vuosilta 1981 ja 1982. Tavoitteena on päivittää asemakaava vastamaan tämän päivän tarpeita. Koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on tiivistämisen tarpeessa. Päivittävät asiat ovat mm: - Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialuevaraus (YV) on tehty työväentaloa varten. Rakennus on purettu ja aluevaraus on tarpeeton. - Tulee tarkistaa M-, LP- ja LPA- aluevarauksien maankäyttöä ja tiivistämismahdollisuuksia. - Tulee tarkistaa kortteleiden 113-114 maankäyttöä ja tiivistämismahdollisuuksia. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittävään kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi on määritelty huoltoasemien korttelit Savukoskentien varrella kortteleissa 100, 101 ja 103 ja alueen kaava on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on selvityksessä todettu Kansantien alue kortteleissa 112-114. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. Tavoitteena on, että kauppapaikan lopullinen toteuttaja hankkii kiinteistönomistusjärjestelyillä tarvittavat maa-alueet hallintaansa. Kunnan tavoitteena on palveluverkoston kehittäminen ja sen myötä työpaikkojen lisääminen ja väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteet kohdistuvat kolmeen osa-alueeseen: 1. Mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 2. Mahdollistaa senioriasumiseen soveltuvan alueen ja asuinrivitalojen rakentaminen Ruuhijoentien molemmin puolin. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty pääosin pysäköinti- sekä maa- ja metsätalousalueeksi. 3. Mahdollistaa asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle kortteliin 114. Alue on kokonaan kunnan omistuksessa aiemmin hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteena on ollut vähittäiskaupan suuryksikön (yli 2000 kerros m²) rakentamisen mahdollistaminen.
3 (40)) 615-P23534 Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti peruskartassa MML 2013
4 (40) Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Liikenne ja tekniset verkostot... 11 3.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 13 3.1.6 Maanomistus... 14 3.2 Suunnittelutilanne... 14 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 14 3.2.2 Maakuntakaava... 15 3.2.3 Yleiskaava... 17 3.2.4 Asemakaava... 19 3.2.5 Rakennusjärjestys... 20 3.2.6 Pohjakartta... 20 3.2.7 Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys... 20 3.2.8 Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke... 22 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 24 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 24 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 24 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 25 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 27 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 28 5.1 Kaavan rakenne... 28 5.1.1 Mitoitus... 29 5.1.2 Palvelut... 29 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 29 5.3 Aluevaraukset... 29 5.4 Kaavan vaikutukset... 31 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 31 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin... 32 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 33 5.4.4 Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön... 33 5.4.5 Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset, MRL 71 b... 33 5.4.6 Vähittäiskaupan suuryksikköjen yhteisvaikutukset... 35
5 (40) 5.4.7 Suhde yleiskaavaan... 36 5.4.8 Suhde maakuntakaavaan... 37 5.4.9 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT)... 37 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 37 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 38 5.7 Nimistö... 39 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 40 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 2013 (Sito/Jarmo Lokio/Santala 22.11.2013)
6 (40) 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava KH 3.2.2014 30 kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 20.2.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 20.2.2014 alkaen. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu 13.3.2014 Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Vastineet Kunnanhallituksen päätös Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950), idässä urheilukenttään ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Muutoksen kohteena ovat kirkonkylän asemakaavan korttelit 112-114. Muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 senioriasumiseen soveltuvan asuinrivitalojen rakentaminen Ruuhijoentien molemmin puolin asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle kortteliin 114 Asemakaavan muutoksella tiivistetään yhdyskuntarakenne ja päivitetään asemakaava vastamaan tämän päivän tarpeita. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. Tavoitteena on, että vähittäiskaupan suuryksikön lopullinen toteuttaja hankkii kiinteistönomistusjärjestelyillä tarvittavat maa-alueet hallintaansa. Tarkoitus on, että kunta solmii maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa.
7 (40) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehenn (kantatie 950), idässä urheilukenttään jaa etelässää Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Alue on rakentamaton. Suunnittelualueestaa länteen Kuusamonti en toisella puolella sijaitsee S-Market Erätuli ja ABC polttoainejakelupaikka. Kuusamontienn varrellaa on kaksikerroksisia kerrostaloja. Suunnittelualueestaa itään on urheilukenttä, moottorikelkkareitti ja Ruuhijoki. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee Museotien Vanhainkoti-avopalvelukeskus Hopeaharju ja neljä rivitaloa (tukiasuntoja). Pohjoiseen ja etelään on pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Ympäröivä alue on paikoin harvaan rakennettu. Kansantien varrella oleva avo-oja on tarkoitus johtaa maanalaiseen putkeen, jotta aluetta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Työväentalo on purettu alueelta noin 5 v sitten. Rakentaminen kaavamuutosalueen eteläosassa saattaa paikoittain edellyttää maapohjan vahvistusta. Urheiluk enttä Jaurakkolammen puisto Kuva 2. Suunnittelualueen (www.paikkatietoikkuna.fi) sijainti ilmakuvassa (2010), kiinteistörajat (pun.)
8 (40) 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän keskustan taajama-alueella. Alue on rakentamaton. Asemakaavamuutosalue on melko tasainen. Korkeudet vaihtelevat välillä 212 216 mpy. Puretun työväentalon alue on paljas ja tiestö asfaltoitu. Alueella on jonkun verran puustoa. On hoitamatonta ruohikkoa ja puuryhmiä. Asemakaavamuutosalueesta kaakkoon on matalaa kosteikko (Märkäjärven jakokunta/ Jaurakkolampi). Matala alue ulottuu länteen asemakaavamuutosalueelle. Alueella on runsaasti r avo-ojia. Kuva 3. Kuusamontie, näkymä kortteliin 112, Kansankatu, Lähde: GoogleStreetView Kuva 4. Kansantie, (punainen työväentalo on purettu), Lähde: GoogleStreetView
9 (40) Kuva 5. Jaurakontie, Lähde: GoogleStreetView Vesistött ja vesitalous Lähin vesistö on idässä oleva Ruuhijoki/R Ruuhioja. Asemakaavamuutosalue liittyyy Sallan kirkonkylän vesihuollon verkostoihi n. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutosalueella ei tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän keskustan taajama-alueella. Alue on rakentamaton. Suunnittelualueestaa länteen Kuusamonti en toisella puolella sijaitsee S-Market Erätuli ja ABC polttoainejakelupaikka. KuusamontiK ien varrellaa sen itäpuolella on kaksikerroksisia rivitaloja.
10 (40) Kuva 6. S-market Erätuli ja kaksikerroksiset rivitalot r (kortteli 113 tontti 2), Lähde: GoogleStreetView Suunnittelualueestaa itään on urheilukentt tä, moottorikelkkareitti ja Ruuhijoki. Suunnittelualueestaa kaakkoon Vanhainkoti/avopalvelukeskus Hopeaharju (tukiasuntoja). Yhdyskuntarakenne sijaitsee mukaan lukien Museotien neljä rivitaloa Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylänk n ydinkeskustassa. Ympäröivä taajama on paikoin harvasti rakennettu. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaavamuutosalue on rakentamaton. Aluetta ympäröi yksi- ja kaksikerroksisia pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Ympäröivä taajama rakentamistavaltaann melko vaihteleva. Kuusamontien varrella S-Market on melko hallitseva rakennus. Asuminen Asemakaavamuutosalueen läheisyydessää on asuinpientaloja,, -rivitalojaa ja - kerrostaloja. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee Museotien Vanhainkoti/avopalvelukeskus (tukiasuntoja). Palvelutt Hopeaharju mukaan lukien neljä rivitaloa Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan ydinkeskustassa, kirkonkylän palveluista sijaitsee Kuusamontien varrella. Virkistyss jossa pääosa Asemakaavamuutosalueen välittömässä läheisyydesl ssä on urheilukenttä. Lännessää pääsee Ruuhijokeen ja sen pitkin kulkevaan moottorikelkkareittiin, joka yhdistää etelään ja pohjoiseen Lapinn moottorikelkkaverkostoon. Latu-ura lähtee entisen työväentalon pihalta etelään yhdistäen Sallatunturin latuverkostoon.
11 (40) Kuva 7. Ote Sallan moottorikelkkaurat -kartasta Kuva 8. Jaurakontie, Lähde: GoogleStreetView 3.1.4 Liikenne ja tekniset verkostot Liikennee Asemakaavamuutosalue tukeutuu nykyiseen tie- ja katuverkostoon. Yleisen tien verkosto: - Kuusamontie (Salla - Kuusamo, seututie 950) - Savukoskentie ( Rovaniemi Kelloselkä, kantatiee 82) Etäisyys vuonna 2002 avatulle rajanylityspaikallee on n. 26 km. Etäisyys Kemijärvelle on 65 km, Kuusamoon 112 km ja Rovaniemelle 151 km.
12 (40) Asemakaavamuutosalue rajautuu lännessä Kuusamontiehen (kantatie( 950) ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie jaa Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu Ruuhijoentien varrelle. Moottorikelkkareitti kulkee Ruuhijoen länsipuolella. Korkein sallittu ajonopeus Kuusamontiellää on 50 km/h. Kuva 9. Ote Liikenneviraston tienumerokartasta. Asemakaavamuutosalueen kohdassa vuoden liikennemäärä (ajon./vrk). oli 2981 (ajon./vrk) ja j raskaann 2012 keskimääräinen liikenteen määrä 101 Kuva 10. Otteet Liikennevirastonn liikennemääräkartastaa ja raskaan liikenteenn liikennemääräkartastaa 2012 Linja-autot liikennöivät reiteillä Salla-Ruka-Kuusamo ja Savukoski- Salla- Kemijärvi-Rovaniemi. Sallan junaradalla ei ole tällä hetkellä henkilö- eikä jatkuu Kelloselälle saakka, n. 17 km, josta Henkilöliikenne ulottuu Kemijärvelle saakka. tavarakuljetuksia. Rautatie on enää 7 km rajalle. Lähimmät lentokentät ovat Kuusamossa ja j Rovaniemellä.
13 (40) Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisellä kunnallisteknisiin verkostoihin. ja on liitetty keskusta-alueella Sähkönjakelusta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Vesihuollosta vastaaa Sallan Aluelämpö Oyy Vesi ja viemärilaitos. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kuusamontien liikenne aiheuttaa päästöjää ja melua.. 3.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö jaa muinaismuistot Suunnittelualueella ei tunneta kiinteitä muinaisjään nnöskohteita eikä siellä ole kulttuuriympäristön inventointikohteita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sallan kirkko, sijaitsee noin 200 metriä suunnitteluas alueelta länteen. Suoraa näköyhteyttä ei ole.. Kirkontapulin tornin ylin osa saattaa näkyä Kuusamontien varrelta. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on kirkonkylän osayleiskaa avassa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi: - Yhdyspankin rakennus (1960-luvulta)) tiilijulkisivuinen rakennus - Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, Kuusamontien varrella - Tenontien päiväkoti (1969), kalkkihiekkajulkisivuu Yhdyspankki Sallan kirkko Tenontien päiväkoti Yhteismetsän toimitalo Kuva 11. Kyläkuvallise esti arvokkaita alueita
14 (40) Kuva 12. Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, K Kuusamontie 25, Lähde: GoogleStreetView 3.1.6 Maanomistus Alue on kokonaan kunnan omistuksessa aiemmin a hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteenaa on ollut vähittäiskaupan suuryksikön (yli 2000 kerros m²) rakentamisen mahdollistaminen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätöksellää 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia. Erityistavoi tteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitekokonaisuudet ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäriste tön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin unturialueet)
15 (40) 3.2.2 Maakuntakaava Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka j on saanut lainvoiman 25.11. 2004. Ympäristöministeriö vahvisti 30.3.2010 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaavakartassa on merkitty sivuradan ohjeellinen linjaus Soklista Sallan rataan.. Sallan kirkonkylä on Itä-Lapinn maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi (AA 30) ja keskustatoimintojen alueeksi (C 102). Kantatie 82 (Kemijärventie-Savukoskentie) valtakunnallisesti tärkeäksi kansainväliseksi liikennekäytäväksi. Seututie 950 (Salla Kuusamo, Kuusamontie) on esitetty muutettavaksi seututiestä kantatieksi (st kt). Salla sisältyy Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401, vihreä ympäristöineen on merkitty Barentsinn käytäväksi, rajaus). Sallan kirkko on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (ma 5911). On huomioitava koko maakuntaka aavan aluetta koskevat määräykset. Kuva 13. Ote maakuntakaavasta
16 (40)
17 (40) 3.2.3 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallan kirkonkylän osayleiskaavan ns. strategisena yleiskaavana (KV 5.11.2003 66) ). Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaes sa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnonn alueeksi (PY), pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) sekä maa- ja metsätalous svaltaiseksii alueeksi, jolla on erityisiä maisema-arvoja (MY). Ruuturasterimerkinnällä merkittyä aluetta tulee kehittää yhdyskuntarakennettaa tiivistämällä. Urheilukentän kohdalla oleva APtulee alue on merkitty uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi alueeksi, joka muuttaa pientalovaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueen läpi on merkitty kevyen liikenteen reitti ja hiihtolatu. Molemmat ovat olemassa.
18 (40) Suunnittelualue Kuva 14. Ote Sallan kirkonkylänn osayleiskaavasta (2003), suunnittelualueen sijainti (Kyläkuvallisesti arvokkaat alueet, ks. selostuksen kohta 3.1.5)
19 (40) 3.2.4 Asemakaava Sallan kirkonkylänn ensimmäinen asemakaava on hyväksytty 1966. Suunnittelualueella on voimassa 29.1.1982 (U 296) sekä 9.1.1981 (U 36) vahvistetut asemakaavat. Muutamaa vuosi sitten puretun työväentalon alue on asemakaavassa merkitty YV- alueeksi. Aluevaraus ei ole enää tarpeellinen. Asemakaavassa merkityt Susitien katualuevaraus ja AOvarrella ovat jääneet toteuttamatta. tontit Susitien LP-aluevaraus Kansantien varrella ja LPA- aluevaraus urheilukentän vieressä ovat jääneet toteuttamatta. Asemakaava-alueesta kaakkoon puistoksi Jaurakkolammen puisto, ei ole vielä toteutettu. merkittyä alue (P), Kuva 15. Muutettavaa asemakaava, ote kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus
20 (40) 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Pohjakartta Rakennusjärjestys on hyväksytty Sallan valtuustossa 21.5.2002 ja tullut voimaan 27.6.2002. Uusi pohjakartta on valmistunut 2014. 3.2.7 Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys on päivitetty 2013 (Sito, Santasalo, Jarmo Lokio 22.11.2013). Selvitys sisältää maankäytön, liikenteen, logistiikan sekä kaupan selvityksen (T. Santasalo). Ensimmäinen selvitys on laadittu 1999. Maankäyttöselvityksessä todetaan, että Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/- muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP). Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty toteuttavaksi vaiheittain. Asemakaavamuutos kohdistuu vaiheisiin II ja IV. Kaupan kehitysnäkymät Salla muodostaa oman asiointialueensa, mutta tukeutuu kuitenkin myös sekä Rovaniemen, Kemijärven että Kuusamon palveluihin. Päivittäistavarakaupan asiointi suuntautuu pääosin omaan kuntaan, Sallassa asioivien osuus on 90-100 %. Erikoiskaupassa sekä ravintola- ja kulttuuripalveluissa Salla suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemeen. Omassa kunnassa asioivien osuus on keskimäärin 30-49 %. Tulevaisuudessa kaupan markkinoiden kannalta merkittävä tekijä ovat venäläiset asiakkaat ja matkailijat. Sallassa väestö vähenee, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Kulutus asukasta kohden on kuitenkin kasvussa, joten ostovoiman arvioidaan säilyvän suurin piirtein nykyisellä tasollaan vuoteen 2030 saakka. Sallassa on lomaasuntoja yhteensä noin 1300. Loma-asukkailla lasketaan olevan Sallaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 3,7 miljoonaa euroa. Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan, koska määrä on 2000-luvulla ollut kasvussa. Myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan kasvavan. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan (Kasvavan rajaliikenteen hallinta; Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2012).Rajanylitysten kokonaiskasvusta on tehty erilaisia skenaarioita, joista todennäköisimpänä pidetään skenaariota 1. Tässä ennusteessa kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %). Kaupan kehittämisperiaatteet Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Väestön ennustetaan Sallassa vähenevän. Loma-asukkaiden määrä ja ostovoima ovat kuitenkin kasvussa, joten tämän ansioista
21 (40) kokonaisostovoima voi kunnassa kasvaa. Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy kuitenkin venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Mikäli venäläiset käyttäisivät rahaa Sallassa arvioidun mukaisesti, tarvittaisiin nykytilassa lisää liiketilaa 1500 kerrosneliömetriä. Rahankäyttöpotentiaali ei Sallassa tule toteutumaan, jos ei Sallaan rakenneta riittävästi uutta tarjontaa. Etelä- Karjalassa mm. on nähty että kysyntä lisää tarjontaa, mutta tarjonta lisää myös kysyntää. Erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimaa virtaa ulos Sallasta talla hetkellä noin 11 miljoonaa euroa. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella laskettuna tämä tarkoittaa noin 4000 kerrosneliömetrin vajetta erikoiskaupassa. Osa tästä siirtymästä voisi tulevaisuudessa toteutua Sallassa, mikäli Sallan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi. Tarjonnan paraneminen on mahdollista, kun venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa. Loma-asukkaiden ostovoima on Sallassa myös kasvussa. Jos tarjonta Sallassa monipuolistuu, nykyistä enemmän loma-asukkaiden kuluttamasta rahasta kohdistuu Sallaan. Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin 13 000-17 000 kerrosneliömetriä. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan potentiaali on Sallassa yhteensä 22 000 30 000 kerrosneliömetriä. Maankäytön kehittämistoimenpiteet ja toteuttamisen vaiheistus. Kaupallisten hankkeiden toteuttaminen edellyttää Kantatie 82:n alueen kaavamuutosta ja tiesuunnitelman laadintaa kuntakeskuksen kohdalla. Myös Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää kaavamuutos/-muutokset. Kuntakeskuksen maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty vaiheittain. - Ensimmäisessä vaiheessa tulisi kehittää Savukoskentien (kantatie 82 Rovaniemi-Kelloselkä) varrella oleva alue, huoltoasemien seutu. Vuonna 2014 tulee käynnistää Kantatie 82:n alueen asemakaavamuutos kuntakeskuksen alueella. Tässä päävastuullinen vetäjä on Sallan kunta. - Toisessa vaiheessa tulisi kehittää Kuusamontien varrella oleva alue (seututie 950, Salla-Kuusamo). Vuosina 2015-2017 (...-2025): toteutetaan kaupallisia hankekaavamuutoksia ja/tai tonttien byhdistämisiä kysynnän ja tarpeiden mukaan. Keskeisessä roolissa ovat kiinteistönomistajat ja hankekehittäjät, joiden kysyntään tulee kunnalla olla valmiudet vastata. - Kolmas vaihe 2018-2020: Teollisuustien alueen asemakaavamuutos logistiikka- tai tilaa vaativaa kauppaa varten voi tulla ajankohtaiseksi mikäli kaksi ensimmäistä vaihetta on saatu päätökseen. - Neljäs vaihe 2021-2025: Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos /-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP).
22 (40) - Viides vaihee Narttelinniemen asemakaavoitus pientaloasumiseen voidaan käynnistää periaatteessaa milloin vain kyse on ensisijaisesti kunnan resursseista ja markkinointivalmiuksista. Suunnittelualuee Kuva 16. Sallan kuntakeskuksen maankäytön toteuttamisen vaiheistus (ote), Lähde: Sallan Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 2013 (Sito, Jarmo Lokio, Santasalo 22.11.2013) ja kaavamuutoksen suunnittelualue (pun) 3.2.8 Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke Vähittäiskaupan suuryksikön maankäytön n, rakennusten sijainnin ja tilatarpeen selvityksiä laaditaan Agropark Alakurtti -hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on kaavoituksen rinnalla löytää vähittäiskaupan suuryksikölle sekä rakentajaa että vuokralaiset. Uusi kauppakeskuss tai tilaa vievä kauppa on suunnitteilla Kuusamontien varrelle (seututie( 950). Sijainti on keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen (S-Markettia vastapäätä), jolloin se täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka P on hyvin saavutettavissa myös
23 (40) kävellen ja pyöräillen. Näin paikallisiaa asukkaita. keskus palvelee p matkailijoiden ohella myös Kuva 17. Luonnokset uudesta kauppakeskuksesta, Jouni Hokkanen. Perustelut hankkeelle: Tällä hetkellä merkittävä osaa sallalaisten ostovoimasta suuntautuu monipuolisempiin keskuksiin mm. Rovaniemelle. Siirtymä voi pienentyä, kun Sallan kirkonkylän kaupan tarjonta monipuolistuu. Keskuksen rakentumisen kannalta monipuolinen asiakaskunta on myös positiivinen n asia. Koska paikallisten asukkaiden ostovoiman ei juurikaan arvioida kasvavan, ei paikallisten varaan todennäköisesti uuttaa liiketoimintaa rakennu. Matkailijoita palvelevalle kaupalle on kysyntää ja palveluiden sijoittuessa keskustaan myös asukkaatt hyötyvät laajentuvasta tarjonnasta. Nykyisin keskustassa toimivat myymälät voivat myös hyötyä tilanteesta, koska uuden liikekeskuksen myötä venäläiset asiakkaatt pysähtyvät keskustassa nykyistä useammin. Vuonna 2002 avatulla Sallan kansainvälisellä raja-asemalla rajaylitysten määrä kasvaa nopeasti. Vuoden 2010 rajaylitysten määrä oli 113 884, vuoden 2012 oli 221 933 ja vuoden 2013 oli 253 686. Vuonna 2014 toukokuun loppuun mennessä rajanylistyksiä on ollut yhteensää 99 490.
24 (40) Sallasta 350 km säteellä asuu n. 500 000 ja 500 km säteellä n. miljoona kuluttajaa. Kelloselän rajavartioasemalta on noin 22 kilometriä matkaa kirkonkylään. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset KH 3.2.2014 30 kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä. Kirkonkylän asemakaavan muutoksella muutetaan kaksi eri asemakaavaa vuosilta 1981 ja 1982. Asemakaava tulee päivittää vastamaan tämän päivän tarpeita ja koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on tiivistämisen tarpeessa. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen sekä senioriasumiseen soveltuvan alueen ja asuinrivitalojen rakentaminen. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittäviin kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi valittiin Savukoskentien varressa oleva alue. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi maankäyttöselvityksessä todettiin Kansantien korttelit 112-114. Alue on kunnan omistuksessa aiemmin hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja viime vuoden lopussa sekä tämän vuoden alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteena oli ns. suurkaupan yli 2000 neliön suuruisen kiinteistön rakentamisen mahdollistaminen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ). Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Yksityiset ja yhteisöt: kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat kaavan vaikutusalueen yritykset ja elinkeinonharjoittajat kunnan asukkaat, kirkonkylän kävijät Koillis-Lapin sähkö Oy Sallan Aluelämpö Oy Vesi ja viemärilaitos Lapin rakennusperinne ry
25 (40) Viranomaiset: Sallan kunta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lapin liitto Lapin pelastuskeskus, Itä-Lapin alue Museovirasto, Lapin maakuntamuseo Liikennevirasto Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 20.2.2014. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja suunnittelun eri vaiheiden etenemisestä ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä (Koti-Lappi), Sallan kunnan tiedotuslehdessä, kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja internetissä osoitteella www.salla.fi > Ilmoitukset ja päätökset > ilmoitustaulu. Asemakaavamuutoksen asiakirjat; osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus liitteineen, asetetaan julkisesti nähtäville Sallan kunnan teknisellä osastolla ja kunnan www-sivuilla hakupolkuna > tekniset palvelut > kaavoitus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 20.2.2014 alkaen Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelut pidetään 13.3.2014. Luonnos nähtäville Ehdotus nähtäville Asemakaavamuutoksen hyväksymiskäsittely kunnassa. Viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 13.3.2014. Järjestetään tarvittaessa kaavaneuvottelut ja/tai toinen viranomaisneuvottelu. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittävään kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi on määritelty huoltoasemien korttelit Savukoskentien varrella. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on selvityksessä todettu Kansantien alue kortteleissa 112-114.
26 (40) Asemakaavamuutoksen kohteena oleva alue vastaa maankäyttöselvityksessä osoitettua II ja IV kehittämisvaiheen alueen a osat. Maankäyttöselvityksessä todetaan, että Kuusamontien itäpuolella tuleee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi.. Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Voimassaa oleva kirkonkylän asemakaava vuosilta 1981 ja 1982 tulee päivittää vastamaan tämän päivän tarpeita ja koko suunnittelualueen yhdyskuntarakennee on tiivistämisen tarpeessa. Asemakaavamuutosalue on kokonaann rakentamaton. Asemakaavan päivittämistarpeet ovat mm. puretun työväentalon korttelialuevarauksen poistoo (YV) ja toteuttamatta jääneet LP- ja LPA- aluevarausten tarkistus. Tavoitteena on palveluverkoston kehittäminen jaa sen myötä työpaikkojen lisääminen ja väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Kunnan tavoitteet t kohdistuvat kolmeen osa-alueeseen. Hankkeiden toteutus edellyttäää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. 1. Vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 pysäköintipaikkojen 2. Senioriasumiseen molemmin puolin. soveltuvan alueen rakentaminen Ruuhijoentien 3. Asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle Kortteliin 114. 1. 1. 3. 2. Kuva 18. Tavoitteett ja suunnittelualue peruskartassa MML 2013
27 (40) 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisuu perustuu alustavaan ideointiin, jossa on huomioitu kolmen osa-alueen tavoitteet. Asemakaavan muutoksen kohteena on kirkonkylänk n taajaman keskeinenn osa, jossa asemakaavaa on vanhentunut ja päivittämisen tarpeessa. Osa asemakaavasta ei ole toteutunut ja osa aluevarauksa sista on tarpeettomia. Kuva 19. Alustava ideointi, ilmakuvassa MML 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköstä on laadittu kaksi vaihtoehtoa, kauppakesk kus ja paljon tilaa vaativaa kauppa, asemakaavaluonnoss mahdollistaa molempien toteutuksen. Asuinrivitalojen ja senioriasumiseen soveltuvien s tavoite on huomioitu asemakaavassa. Kortteleiden molempien toteutuksen. Ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia muita rivitalojen rakentamisen AR-merkintä mahdollistaa kaavavaihtoehtoja.
28 (40) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylän Kuusamontien kaupallisessa vyöhykkeessä. Alue liittyy Kuusamontielle Kansantien ja Susitien kautta ja muuhun taajamaan myös Ruuhijoentienn ja Tasalantien kautta. Kaavamuutos koostuu kolmesta eriluonteisesta alueesta, suuryksikön alue, asuinalueet. Ruuhitien rivitalojenn alueet ja Susitie vähittäiskaupan varrella olevat Asemakaavamuutoksen seurauksena kortteli 1133 pieneneee kun tontti 4 poistuu ja kortteli 114 laajeneee samalle alueelle. a Kuva 20. Asemakaava aluonnos
29 (40) 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Korttelissa 112 rakennusoikeuden mitoitus perustuu vähittäiskaupan suuryksikön alustavaan suunnitteluun. Korttelissa 114 rakennusoikeuden mitoitus perustuu valittuun rakentamistapaan, pientaloja tai yksi/kaksikerroksisia rivitaloja. Kortteleissa 116 ja 119 rakennusoikeuden mitoitus perustuu valittuun rakentamistapaan, yksikerroksisia rivitaloja. Tämä rakentamistapa on myös sopiva senioriasumiseen. Rakennusalat on mitoitettu väljästi, mikä mahdollistaa monenlaisia toteuttamistapoja. Asemakaavamuutosalue tukeutuu kirkonkylän nykyisiin palveluihin. Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen kortteliin 112, joka toteutuessaan täydentää kirkonkylän keskustan palvelutarjontaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Rakentamistapa on ohjattu määräyksellä AR ja AOR kortteleissa. Kortteleissa on käytettävä harjakattoa ja kattokaltevuuden on oltava välillä 1:3 ja 1:1,5. Alueen viihtyisyys kasvaa taajaman tiivistämisen myötä. Korttelialueet KM Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Asemakaavamuutoksella korttelissa 112 luodaan vähittäiskaupan suuryksikölle tarkoitettu korttelialue, johon voidaan sijoittaa enintään 3500 k-m² suuruinen kauppakeskus tai paljon tilaa vaativa kauppa AOR Erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asemakaavamuutoksella korttelissa 114 luodaan pientaloille ja rivitaloille tarkoitettu korttelialue, johon voidaan sijoittaa yksitai kaksikerroksisia pientaloja ja rivitaloja Susitien varrelle. Susitie ei ole vielä rakennettu. Rakennettavan Susitien toisella puolella on rakennettu kaksikerroksisia rivitaloja. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asemakaavamuutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119, joihin voidaan sijoittaa yksikerroksisia rivitaloja. Tämä
30 (40) rakentamistapa on myös sopiva senioriasumiseen lähellä olevan Hopeaharjun palvelukeskuksen tapaan. Poistuvat korttelialueet YV Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue Korttelissa 113 purettua työväentaloa varten ollut aluevaraus poistuu tarpeettomana. AL Asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue Korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu KM:ksi AO Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu AOR:ksi LPA Autopaikkojen korttelialue Muut alueet Korttelialue poistuu tarpeettomana LT Yleisen tien alue Kuusamontie (seututie 950) on merkitty yleisen tien alueeksi. Merkittyjen liittymäpaikkojen määrä vähenee yhdellä ja jäljellä olevanliittymän sijainti on muokattu. VP Puistoalue Puistoalueet varataan korttelien väliin edistämään alueen viihtyisyyttä. Kansankadulta on puistoalueyhteys suunnitellun Jaurakonlammen puiston alueeseen. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysaluevaraus sijaitsee korttelin 119 eteläpuolella ja yhtyy asemakaavassa olemassa olevaan VL- alueeseen. Katu Kansantien katualuevarauksen sijainti muuttuu. Susitien katualuevarauksen kääntöpaikka laajenee hieman. Susitien katualueella on ennestään polku. pp/h Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Alue on varattu Susitieltä Kansantielle helpottamaan asiointia kaupoissa. Alueella on ennestään polku.
31 (40) Poistuvat muut alueet LP Yleinen pysäköintialue Korttelialue poistuu tarpeettomana. Vähittäiskaupan suuryksikön pysäköinti järjestetään omalla tontilla. M Maa- ja metsätalousalue Maa- ja metsätalousalueeksi merkitty alue poistuu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnit perustuvat olemassa olevaan kartta-, ilmakuva- ja selvitysmateriaaliin, nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin sekä osallisilta saatuun palautteeseen. Vaikutukset arvioidaan tiiviissä yhteistyössä Sallan kunnan ja Sallan raja-alueen kehittämishankkeiden kanssa. Selvitystarpeet ja niiden laajuus tarkentuu prosessin edetessä yhteistyössä viranomaisten kanssa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alue liittyy hyvin kirkonkylän olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Asemakaavamuutoksella edistetään sijainniltaan hyvän, mutta hyödyntämättä olevan alueen rakentamista. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän keskustan yhdyskuntarakenne tiivistyy. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kauppakeskushankkeen työllistävän vaikutuksen myötä olisi myönteistä vaikutusta Sallan kunnan väestökehitykseen. Kaupunki-/taajamakuva Hyödyntämättä oleva alue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän keskustan yhdyskuntarakenne tiivistyy. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä olevat kyläkuvallisesti arvokkaat rakennukset ovat jatkossakin omia yksilöitä, joiden arvo ei vähene uuden rakentamisen myötä. Asuminen AOR ja AR -aluevaraukset mahdollistavat uusien pien- ja asuinrivitalojen sijoittamista kortteleihin 114, 116 ja 119.
32 (40) Palvelut Sallan kirkonkylän palvelutarjonta laajenee ja monipuolistuu uuden vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen myötä. Uusi kauppa palvelee myös paikallista väestöä ja voi tuoda uusia palveluja asukkaiden käyttöön. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Uudella vähittäiskaupan suuryksiköllä on työllistävä vaikutus sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Uusien pien- ja rivitalojen rakentamisella ja Susitien ja Kansantien siirron suunnittelulla ja rakentamisella on työllistävä vaikutus. Liikenne Asemakaavamuutosalueen saavutettavuus autolla, linja-autolla, pyöräilen ja jaloin on jo nyt erittäin hyvä. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä alueen saavutettavuus on edelleen hyvä. Asemakaavamuutos mahdollistaa suunnitteilla olevan kauppakeskuksen tarvittavat ajoyhteydet ja pysäköinnin, palo-, pelastus- ja huoltoajot. Asemakaavamuutoksen myötä Kuusamontien liittymät vähenevät yhdellä ja jäljellä oleva Kansantien liittymä siirtyy hieman. Kuusamontien liikenneturvallisuus paranee. Kuusamontien varrella on molemmin puolin olemassa kevyen liikenteen väylä, joka risteytyy sivuteiden ja tonttiliittymien kanssa. Kun liittymien määrää vähenee, liikenneturvallisuus kasvaa. Uuden kauppakeskuksen vaikutus Kuusamontien (seututie 950) liikennemäärään on rajallinen, eniten vaikuttaa liikennemäärän yleinen kehitys. Pysähtyminen ja asiointi kauppakeskuksessa voi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa tiesuunnittelulla. Susitien rakentaminen, Kansantien siirto ja avo-ojien siirto maan alle vaatisi investointeja tiesuunnitteluun ja rakentamiseen. Tekninen huolto Asemakaavamuutosalue liitetään olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin. Uusia julkisia investointeja ei tarvita. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Asemakaavamuutosalueella ei tunneta muinaismuistoja eikä kulttuuriympäristön inventointikohteita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sallan kirkko, sijaitsee noin 200 metriä suunnittelualueelta länteen. Suoraa
33 (40) näköyhteyttä ei ole. Kirkontapulin tornin ylin osa saattaa näkyä Kuusamontien varrelta. Ei ole merkittäviä haittavaikutuksia kohteen kulttuuriympäristöarvoihin. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on kirkonkylän osayleiskaavassa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi: Yhdyspankin rakennus (1960- luvulta) tiilijulkisivuinen rakennus, Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, Kuusamontien varrella ja Tenontien päiväkoti (1969), kalkkihiekkajulkisivu. Niiden näkyvyys ei muutu. Ei ole merkittäviä haittavaikutuksia kohteiden kyläkuva-arvoihin. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä hoitamattomat viheralueet ja alueella kasvava puusto poistuvat rakentamisen tieltä. Asemakaavamuutosalueella ei tunneta eikä ole havaittu maastokäynnillä luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. 5.4.4 Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän palvelutarjonta laajenee ja monipuolistuu. Sallan kirkonkylän keskustataajamassa hyödyntämättä oleva alue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Kauppakeskuksen asiakasliikenteen ja tavarakuljetusten aiheuttama melu saattaa ajoittain häiritä läheisyydessä olevia asuinalueita. 5.4.5 Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset, MRL 71 b MRL 71 b 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Asemakaavamuutos mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen alueelle. Kaupalliset vaikutukset on arvioitu vuonna 2013 laaditussa Sallan-Kelloselän maankäyttöselvityksessä. Sallassa väestö vähenee, mutta kulutus asukasta kohden on kasvussa. Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan ja myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan kasvavan. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan ja että kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %). Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin 13 000-17 000 kerrosneliömetriä. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan
34 (40) potentiaali on Sallassa yhteensä 22 000 30 000 kerrosneliömetriä. Uudella kauppakeskuksella olisi työllistävä vaikutus, se toisi verotuloja kuntaan ja tarjoaisi yrittäjille uusia tiloja käyttöön. Kauppakeskus toisi uutta yritystoimintaa Sallaan. Näin ollen suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Sallan kuntakeskuksen keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. 4) Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Sijainti on Sallan keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen, jolloin se täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka on hyvin saavutettavissa autolla ja joukkoliikenteellä ja myös kävellen ja pyöräillen. Näin keskus palvelee matkailijoiden ohella myös paikallisia asukkaita. Suunnitellun vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee keskustassa ja liikenteellisesti hyvin Kuusamontien (st 950) varrella ja noin 420 metriä Kuusamontien ja Rovaniementien-Savukoskentien (kt 82) risteykseltä/kiertoliittymältä. Kirkonkylän asukkaat voivat halutessaan asioida kävellen tai pyöräillen ja autolla tulleita voivat ajaa suoraan Kuusamontieltä kaupan pihalle. Asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset. Hanke ei merkittävästi vaikuta pääliikenneväylien liikennemäärään eikä melutasoon. Huoltoliikenne voi ajoittain vaikuttaa lähiympäristöön. Yleisen tien liittymien määrä pysyy samana. Liikenneturvallisuus voidaan parantaa tiesuunnittelulla. Liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Maakuntakaavassa ei ole esitetty seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Asemakaavamuutoksen suhde maakuntakaavaan on selostettu kohdassa 5.4.8.
35 (40) 5.4.6 Vähittäiskaupan suuryksikköjen yhteisvaikutukset Sallan kirkonkylässää on vireillä toinen asemakaavamuutos (korttelit 112-114, 116 ja 119), joka mm. mahdollistaisi vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen Kuusamontien (seututiee 950) varrelle, Kansankadu un ja Tasalantien alueelle. (Vireille 20.2.2014) Tämäkin hanke on vuonna 20132 laaditun Sallan-Kello oselän maankäyttöselvityksen mukainen. Selvityksessä on ennakoitu liiketilan lisätarpeita vuoteenn 2020 mennessä noin 13 000-17 000 ja uuden liiketilan potentiaali vuoteen 2025 mennessä 22 0000 30 00 00 kerrosneliömetriä riittää kahdelle uudelle vähittäiskaupan suuryksiköille. Maankäytön selvityksessä hanke ajoittuu kehittämistoimenpiteiden vaiheeseen II. Toisessa vaiheessa tulisi kehittää Kuusamontien varrella oleva alue (seututie 950, Salla-Kuusamo). hankekaavamuutoksia ja/ /tai tonttien yhdistämisiä kysynnänn ja tarpeiden mukaan. Keskeisessä roolissa ovat kiinteistönomistajat ja hankekehittäjät, joiden kysyntään tulee kunnalla olla valmiudet vastata. Molemmat asemakaava muutoshankkeet sijaitsevat maakuntakaavan ja Vuosinaa 2015-2017 (...-2025): toteutetaan kaupallisia osayleiskaavan keskustatoimintojen alueella. Molemmat sijaitsevat Sallan keskustassa nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden vieressä, jolloin ne täydentävät nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka on hyvin saavutettavissa autolla ja joukkoliikenteellä ja myös kävellen ja pyöräillen. Hankkeett eivät merkittävästi vaikuta pääliikenneväylien liikennemääräänn eikä melutasoon. Huoltoliikenne voi ajoittainn vaikuttaaa lähiympäristöön. Yleisen tien liittymien määrä pysyyy samana tai vähenee. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tiesuunnittelulla. Näin ollen suunnitellulla maankäytö llä ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia Sallan kuntakeskuksen keskusta-alueiden palveluihin ja niidenn kehittämiseen. haitallisia kaupallisiin Korttelit 100, 1011 ja 103 Korttelitt 112-114, 116 ja 119 Kuva 21. Vireillä olevat asemakaavan muutosalueet
36 (40) Kuva 22.. Suunnitteilla olevat vähittäiskaupan suuryksiköt, taustakartaksi Kaupallinen rakenne 2013, (Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys 2013) 5.4.7 Suhde yleiskaavaan Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä maisema- uusien arvoja (MY). PY- ja MY- alueiden osalta aluevaraukset ovat vanhentuneet maankäyttötavoitteiden myötä. Asemakaavamuutos poikkeaa osayleis- kaavalta tältä osin.. Julkisten palvelujen ja hallinnon aluevaraus (PY) (jossa puretun työväentalot o sijaitsi) ei ole enää tarpeellinent n. Asemakaavamuutosalueella vähittäiskaupan suuryksikölle varattu korttelialue (KM) sijaitsee oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueella (C) ja alue on merkitty rasterilla, jolla on osoitettu, että aluetta kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Asemakaavamuutos edistää osayleiskaavan tavoitteita täältä osin. Suunnittelualueen läpi on osayleiskaavassa merkittyy kevyen liikenteen reitti ja hiihtolatu. Molemmat ovat olemassa. Asemakaavan Ruuhijoentien katualuevaraus sisältää tien varrella rakennetun kevyen liikenteen väylän. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on osayleiskaavassa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi: YhdyspankinY n rakennus (1960-luvulta)
37 (40) 5.4.8 Suhde maakuntakaavaan tiilijulkisivuinen rakennus, Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, Kuusamontien varrella ja Tenontien päiväkoti (1969), kalkkihiekkajulkisivu. Niiden näkyvyys ei muutu. Ei ole merkittäviä haittavaikutuksia kohteiden kyläkuva-arvoihin. Asemakaavamuutosalue sijaitsee Itä-lapin maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueella (A 30) ja keskustatoimintojen alueella (C 102). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan merkinnän mukainen. 5.4.9 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Asemakaavamuutos huomioi ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavasti: - Alueidenkäytön kehittäminen perustuu alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Keskustan tiivistämisen myötä yhdyskuntarakenne eheytyy. - Aluevaraus, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista sijaitsee Sallan kirkonkylän keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen, jolloin ne täydentävät nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka on hyvin saavutettavissa autolla ja joukkoliikenteellä ja myös kävellen ja pyöräillen. - Kevyen liikenteen verkoston jatkuvuutta ja turvallisuus ei heikenny. - On todettu, ettei asemakaavamuutosalueella ole valtakunnallisesti, eikä seudullisesti arvokkaita kulttuuriympäristön inventointikohteita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Alueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. - On todettu, ettei alueella tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. - Hyödynnetään olemassa olevia teknisiä verkostoja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kuusamontien liikenne. Kauppakeskuksen asiakasliikenteen ja tavarakuljetusten aiheuttama melu saattaa myös ajoittain häiritä läheisyydessä olevia asuinalueita.
38 (40) 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset
39 (40) 5.7 Nimistö Kansantie, Susitie, Tasalantie, Ruuhijoentie.
40 (40) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. On todennäköistä, että maaperä on vahvistettava korttelissa 114 erityisesti alavalla tontilla 4. Kortteleissa 116 ja 119 on huomioitava huleveden ohjaus ja mahdolliset maaperän vahvistustarpeet. Investointitarve: Susitien rakentaminen, Kansantien siirto ja avo-ojat maan alle, rakennettavuuden parantaminen maanvaihdolla, huleveden ohjaus, vesihuollon ja sähköverkoston mahdolliset tarvittavat laajennukset FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Kai Tolonen aluepäällikkö, arkkit. SAFA Eva Persson Puurula projektipäällikkö, arkkit. SAFA