2 (16) 1. Yleistä Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiota on uudistettu osana syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluja. Johdon määrää ja vastuualueita muutetaan siten, että 1.1.2017 alkaen toimitaan 10 johtajan toimintamallilla, joka on 50 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 alussa. Opetuksen lähiesimiesorganisaatiota uudistetaan jo 1.8.2016 alkaen. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella lähiesimiestyötä tulee vahvistaa ja kehittää. Osana keväällä 2016 käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja on tarkasteltu opetusalapäälliköiden tehtäviä ja vastuualueita. Kaksi uutta opetusalapäällikköä rekrytoidaan suurille koulutusaloille eli sosiaali- ja terveysalalle sekä kaupan- ja hallinnon alalle, jolloin nämä vastuualueet voidaan jakaa uudelleen. Opetusalajohtajia tulee neljän sijasta jatkossa olemaan kolme ja he toimivat suoraan rehtorin alaisuudessa. Ei tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen kuntalain vaatimuksesta 1.1.2017 alkaen vaikuttaa uuteen toimintamalliin. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän ja perustettavan yhtiön on muodostettava jatkossakin toiminnallinen kokonaisuus alueen palvelemiseksi ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen reformin tavoitteita ennakoiden, Salpaus on jo organisoinut toiminnassaan nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yhteistä johtamista, esimiestyötä ja suunnittelua, henkilöstöresurssien, tilojen ja tukipalvelujen käyttöä sekä yhteistä tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä koko Salpauksen koulutuspalvelutarjonnalle. Salpauksen asiantuntijat, opetushenkilöstö toteuttavat käytännön arjessa suuren osan koulutuspalveluiden myynnistä ja sopimusten mahdollistamisesta. Opiskelijoille ja työelämälle tuotettavat koulutuspalvelut on jatkossakin tarjottava kokonaisuutena, oli sitten kyse tutkintoon johtavasta tai tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Yhtiöittämisen ratkaisut eivät saa lisätä Salpauksen taloudellista haastetta tilanteessa, jossa rahoitus laskee neljän vuoden aikana, vuosina 2014-2017, lähes -33 %, -23 milj. euroa. Yhtiöittämisen tapa ja ratkaisut tulee olla sellaisia, että Salpaukselle jää mahdollisuus vaikuttaa aikuiskoulutuksen ohjaukseen ammatillisen koulutuksen etuja turvaten. Ratkaisun tulee olla sellainen, jolla vältetään turha hallinnollisten rakenteiden lisääntyminen, minimoidaan aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen eriytyminen sekä luodaan entistä paremmat edellytykset julkisen talouden rahoitusleikkauksista johtuvien Salpauksen taloushaasteiden voittamiselle. Yhtymäkokoukselle toukokuussa 2016 esiteltävä perustamissuunnitelma on laadittu siten, että yhtiöittämisellä saadaan täytettyä yhtiöittämisvelvoitteen vaatimukset. Perustettavasta yhtiöstä pyritään tekemään toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolle ei järjestetä omia tuki- ja muita toimintoja.
3 (16) Yhtiössä kokoaikaisesti työskentelevän henkilökunnan määrä tulisi olemaan arviolta vain noin 20-30, jolloin esim. henkilöstöön liittyvien tukitoimintojen järjestäminen tälle henkilöstömäärälle erikseen aiheuttaisi huomattavasti suuremmat työntekijäkohtaiset kustannukset kuin ne nykyisellään ovat. Monet tehtävät olisi yhtiön omasta henkilökunnasta huolimatta hoidettava kuntayhtymän henkilöstöllä ostopalveluin. Näistä syistä johtuen yhtiölle siirrettäisiin yhtiöitettävä toiminta siten, että yhtiölle ei siirretä henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan Salpaus tuottaisi yhtiölle henkilöstö- ja muut palvelut. Järjestely mahdollistaa myös Salpaukseen jäävien ja yhtiöön siirrettävien toimintojen yhteensovittamisen sekä tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen toteutuksen. Vuoden 2016 aikana toteutetaan seuraavat liikkeenluovutukset: lukion liikkeenluovutus Lahden kaupungille, kuraattori- ja psykologipalveluiden liikkeenluovutus Lahden kaupungille, palkkahallinnon liikkeenluovutus Calpro Oy:lle ja osan Tietohallintopalveluista liikkeenluovutus Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Liikeenluovutusten piirissä on yhteensä 32 henkilöä. Toiminta ja taloussuunnittelurakenne muuttuvat 1.1.2017 alkaen. Luonnos uudesta organisaatiosta johdon vastuualueineen on seuraava. Kuva 1. Salpauksen toimintamalliluonnos 1.1.2017. Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi.
4 (16) Taloussuunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän kokonaistalouden tasapainottamisessa taloussuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Kuntayhtymän talousarviossa esitetään hyväksyttyjen tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat. Siinä osoitetaan myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa. 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen 1.1.1. Salpauksen strategian toteuttaminen Salpauksen visio 2020 on Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Salpauksen strategia vuosille 2016-2020 on laadittu vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Strategiset kehitysohjelmat, jotka konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi, ovat: - Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen - Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen - Taloudellinen perusta Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: - Opiskelijoiden osallistuminen - Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen - Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin osa-alueiden toimenpiteistä raportoidaan osavuosikatsauksissa ja intranetissä linkki on ajantasaista tietoa ohjelmien etenemisestä. Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2017 määritellään osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa.
5 (16) Strategiakokonaisuus on kuvassa 2. Kuva 2. Salpauksen strategiakokonaisuus 2016-2020. 1.1.2. Opetustoimen talouden kehitys Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014 2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa vähintään 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013, 2014 ja 2015. Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) on pienentynyt 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 15 prosentin leikkausta. Lisäksi aikuiskoulutuksen rahoitus on pienentynyt. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä esimerkiksi lähiopetuksen määrää ole juurikaan vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Vuonna 2015 kuntayhtymän koulutuksen toimintatuotot laskivat -3,55 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tilikauden tulos toteutui - 2,95 miljoonana eurona. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos oli vuonna 2015 +/- nolla. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät yli 10 miljoonan euron lisäleikkausta Salpauksen koulutuksen tuottoihin. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu rahoituspäätöksen ja ennakkotietojen perusteella noin 5 miljoonaksi euroksi. Vuonna 2017 hallitusohjelman leikkausvauhti kiihtyy ja vaikutuksen Salpaukseen on arvioitu olevan peräti 6,5 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksessa alijäämää katetaan aiempien vuosien tilikausien ylijäämillä. Koska toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 yli 30 prosenttia, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee johtaa pedagogiikan ja oppimisratkaisujen sekä opettamisen ja ohjaamisen muutoksen
6 (16) keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä sekä toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Edelleen Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 Salpauksen perusrahoituksesta. Maksujen kohdistaminen kuntayhtymälle toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti alkaen vuodesta 2014 lähtien ja täysimääräisinä vuonna 2018. Kustannusvaikutus vuodelle 2017 on yli 300 000 euroa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2016 palkkatasoon 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. Neuvottelu valtakunnantasolla saadaan todennäköisesti päätökseen touko-kesäkuussa 2016, alustavan tiedon mukaan sopimuskorotuksia ei ole tulossa. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan nykyisellä lainoitussuunnitelmalla. Kiinteistöjen vähentäminen ja tyhjentyvien kiinteistöjen myymisessä onnistuminen ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kiinteistöinvestointien talousarvio ja -suunnitelma perustuu kuntayhtymän toimitilaohjelman toteuttamiseen. 2. Valmisteluaikataulu Talousarvioaikataulu: Aikataulu/mennessä: Investointisuunnitelman laadintaa huhti-kesäkuu 2016 Talousarvion laadintaohjeet hallitukselta 25. huhtikuuta Ohjeet ja muu valmisteluaineisto 26. huhtikuuta Talousarvioesitys tallennettuna 28. heinäkuuta taloussuunnitteluohjelmaan Hallituksen käsittelyt: TA 2017 kehitysohjelmien esittely TA 2017 1. käsittely, lausuntopyynnöt TA 2017 2. käsittely TA 2017 hyväksyminen kuntalausuntojen käsittely TA 2017 vahvistaminen 15. elokuuta 29. elokuuta 5. syyskuuta 26. syyskuuta 31. lokakuuta
7 (16) 3. Vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeet 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus Tulo- ja menolajit noudattavat KILAN kuntajaoston suositusta. Talousarvio jakaantuu seuraaviin sitovuustasoihin: 1. Käyttötalous (toimintakate) nettositovuus 2. Tuloslaskelmaosa (tilikauden tulos) nettositovuus 3. Investointiosa nettositovuus 4. Rahoitusosa - Rahoitustuotot ja -kulut nettositovuus - Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2017 talousarvio valmistellaan seuraavilla lähtökohdilla - Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintojen arvioidaan laskevan -10% vuoden 2016 tasosta aiemmin OKM:n antamien tietojen perusteella. - Aikuiskoulutuksen toiminnan laajuus ja myyntituotot arvioidaan toteutuneen laajuuden ja tiedossa olevien muutosten pohjalta realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi. - Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2016 palkkatasoon 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. Neuvottelu valtakunnan tasolla saadaan todennäköisesti päätökseen touko-kesäkuussa 2016, alustavan tiedon mukaan sopimuskorotuksia ei ole tulossa. - Henkilöstökulujen budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrärahat ovat riittävät ja realistisella tasolla. Henkilöstökulujen osuus tuotoista ei tule kasvaa suunnittelukaudella vaan henkilöstöresursseja tulee sopeuttaa rahoituksen muutoksiin. Henkilöstökulut budjetoidaan henkilö- ja yksikkötasolla. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnissa tulee huomioida 20 %:n säästötavoite vuoden 2016 kustannustasosta. Säästötavoitteen saavuttamiseksi tarkastellaan henkilöstökulujen lisäksi opetus- ja koulutuspalveluiden ostot, tieto- ja kirjastopalveluiden ostot sekä koneiden- ja kaluston leasinginvuokrat. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnin tulee perustua henkilötason työaikasuunnitelmiin nuorten ja aikuiskoulutuksen sekä taitovalmentajien osalta.
8 (16) - Oppilaitospalveluiden talousarviot laaditaan enintään vuoden 2016 tasolle. Lisäksi otetaan huomioon erikseen päätetyt muutokset sekä tuotot ulkopuolisilta, erityisesti Lamk Oy:lle tehtyjen palvelusopimusten muutokset. - Oppilaitospalveluiden sisäiset vuokrat ja muiden tuottojen tulee kattaa käyttökulut ja suunnitelman mukaiset poistot tilikauden tuloksen näkökulmasta sekä investoinnit rahoituksen näkökulmasta. - Kuntayhtymän maksuvalmius suunnitellaan tavoitteena minimissään noin 30 päivän maksuvalmiutta vastaavat kassavarat. Lainoitus suunnitellaan toimitilastrategian pohjalta valmisteltavan investointiohjelman tarpeita vastaavaksi huomioiden maksuvalmiuden turvaaminen. - Talousarviossa ei varata varovaisuuden periaatetta noudattaen pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma -suosituksen mukaan Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmassa asetetaan kiinteistökohtaisesti tavoitteet kiinteistöistä luopumiselle. Mahdolliset myyntituotot parantavat kuntayhtymän maksuvalmiutta toteutuessaan. Myytävien kiinteistöjen tasearvojen mahdollinen ennakoiva alaskirjaus arvioidaan taloussuunnittelun kanssa samanaikaisesti. - Suunnitelman mukaiset poistot merkitään kuluksi. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina. 3.3. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Toimintasuunnitelmassa esitetään strategia ja siitä johdetut tavoitteet toimintasuunnitelman valmistelussa määriteltävällä tavalla. Strategia kytkeytyy osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvan 3 esittämän rakenteen mukaisesti. Strategiakokokonaisuus on kuvassa 2. Kuva3. Strategian kytkeytyminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan
9 (16) Kuntayhtymän ainoan tulosalueen, Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan seuraavalla toimialakohtaisella rakenteella. Toimialoittain toimintasuunnitelmassa esitetään toiminta-/kehittämissuunnitelma 2017 2019. - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Oppilaitospalvelut - Hallinto ja kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus tasolla esitetään - Kehitysohjelmat (strategiset ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet) - Tuloskortti - Henkilöstön koulutussuunnitelma - Taloudelliset lähtökohdat - Tuloslaskelma - Investoinnit - Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain - Irtaimistoinvestoinnit - Rahoituslaskelma 3.4. Riskienhallinta Kuntalain edellyttämän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee toteutua Salpauksen johtamis- ja hallintojärjestelmässä, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa, poikkeamiin reagoinnissa ja suoriutumisen arvioinnissa kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamiseksi tavoitteena on, että tilikauden aikana toteutetaan osana toiminta-ja taloussuunnitteluprosessia Salpauksen perustehtävässä onnistumista arvioiva riskienarviointiprosessi. Riskienarviointiprosessi toteutetaan 1.8. 31.12. välisenä aikana. Riskienarviointi kytkeytyy strategiakokonaisuuden toteuttamisessa osaksi toiminta- ja taloussuunnittelua. Riskienarviointiprosessi suoritetaan tilintarkastuksessa annettujen suositusten mukaisesti Salpauksen toimintamallin rakennetta mukaillen painopisteen ollessa oppimis- ja koulutuspalveluissa sekä oppilaitospalveluissa. Riskienarviointiprosessin aikataulutuksesta ja käytännön toteutuksesta vastaa kehittämispäällikkö johtoryhmän ja toiminnanohjausryhmän ohjaamana. Arvioinnin tulokset kytketään osaksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan sisältyvää hallituksen arviointi ja vahvistuslausumaa.
10 (16) 4. Yksityiskohtaiset ohjeet 4.1. Esitystarkkuus ja muoto Talousarvioehdotukset annetaan meno/tulolajeittain pyöristettynä lähimpään 100 euroon. Yhteisten palvelujen maksuosuuksien, sisäisten vuokrien ja muiden ennalta ilmoitettujen sisäisten erien talousarviovaraukset on oltava eurolleen ilmoitettujen mukaiset. Vuoden 2017 talousarvion rinnalla esitetään vuoden 2015 tilinpäätös- ja vuoden 2016 talousarvioluvut. 4.2. Henkilöstösuunnittelu ja -kulut 4.2.1. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Henkilöstökulut ovat laskeneet suunnitellusti vuosien 2013-2015 aikana. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista talousarviossa 2016 on 60,8 prosenttia toimintatuotoista. Tavoitteena on, että henkilöstökulujen osuus tuotoista ei nouse vuonna 2017 vuoden 2016 tasosta, vaan työn tuottavuutta tulee lisätä niin, että rahoituksen muutoksiin ja talouden tuottavuusvaatimuksiin voidaan vastata. Salpauksen eettisen johtamisen kulmakivet ovat: vastuullisuus ja tarttuminen, keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan kriittisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytoinnilla tarkoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa kaikkia niitä menetelmiä, joilla hankitaan toimintaan tarvittavia henkilöstöresursseja. Tarpeen tunnistamisen jälkeen on pohdittava, millä menetelmillä henkilöstöresursseja hankitaan. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava resurssi, osaaminen ja rekrytoinnin kustannukset. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Erityisesti osaamisen varmistaminen on esimiehen tehtävä ja edellyttää 70-20-10 malliin perehtymistä, jotta kaikkia oppimisen tapoja mahdollisestaan ja hyödynnetään. Työkykyyn vaikuttava tekijä on myös työyhteisön toimintakulttuuri. Työyhteisön tai henkilön työkyvyn ongelmat tulee käsitellä varhaisen tuen mallin mukaisesti riittävän varhaisessa vaiheessa. Johdon ja esimiesten käytössä henkilöstösuunnittelussa ovat henkilöstötietojärjestelmät ja niiden raportointi; HR-DW ja AGS-raportointi. 4.2.2. Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Vuoden 2017 organisaation ja henkilöstörakenteen muutokset sekä talouden haasteet edellyttävät talous- ja henkilöstösuunnitteluprosessin vahvistamista.
11 (16) Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään opetus- ja ohjaushenkilöstön osalta henkilöstökulujen suunnittelujärjestelmään (Henku) koulutusalatasoisena palkkavarauksena. Muun henkilöstön palkkavaraukset tehdään entiseen tapaan henkilötasoisesti. Erityisopetuksen rahoitus tulee eriyttää talousarviossa kustannuspaikoittain, huomioiden seuraavat toiminnot: Pulssi ja oppimisstudio, Heinola opinpaja, NAO, Vipusenkatu paja. Talousarviosuunnittelun lisäksi kahdelle seuraavalle vuodelle tehdään henkilöstösuunnitelmat henkilötyövuositasolla keväällä käytävien henkilöstösuunnittelupalavereiden yhteydessä. Tämä arviointi pohjautuu vuoden 2017 suunnitelmaan johon otetaan huomioon tulevien vuosien rahoituksen muutoksesta johtuvat resurssien vähentyminen, muut toiminnan muutokset sekä mahdolliset rekrytoinnit. Henkilöstökulu- ja henkilötyövuosisuunnitteluun osallistuu opetusalajohtaja ja - päällikkö sekä taloussuunnittelijat ja henkilöstösuunnittelija. Työskentely tapahtuu 8.5. 15.6. välisenä aikana. Aikataulutuksen työskentelylle hoitaa tulosyksikön taloussuunnittelija yhdessä budjettivastuuhenkilön kanssa. 4.2.3. Laadullinen henkilöstösuunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu sisältää toimenpiteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn varmistamiseksi. Sekä määrällisessä että laadullisessa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin (13.4.2007/449) 1.1.2014 voimaan tullut 4 a, Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä suunnitelma toimenpiteiden seurannasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2017-2019 ja talousarvioon 2017 laaditaan lain mukainen henkilöstösuunnitelma (Henkilöstöpalvelut laatii) ja koulutussuunnitelmat (= osaamisen varmistamisen suunnitelmat). Osaamisen varmistamisen konk-
12 (16) reettiset suunnitelmat vuodelle 2017 laaditaan tulosyksikkökohtaisesti ja eri koulutusmuodoittain (ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut ja VALMA-koulutus). Työkykyongelmat tulee hoitaa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Lainsäädäntö edellyttää työnantajaa tukemaan henkilöstön työssäjaksamista entistä aikaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi on käynnistettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 päivää kalenterivuoden aikana. Kertyneistä poissaoloista on myös ilmoitettava työterveyshuoltoon. Intranetissä on kuvattu toimintamalli toimenpiteistä. 4.2.4. Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstökulujen budjetointisovellusta (Henku) käytetään talousarvion 2017 laadinnassa. Sopimuskorotukset aikajaksosta 1.2.2017 eteenpäin ovat vielä neuvottelematta. Kunta-alalla käynnistyvät lähiaikoina neuvottelut työ- ja virkaehtosopimuksista. Alakohtaiset sopimusneuvottelut on käytävä toukokuun 2016 loppuun mennessä. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2016 palkkatasoon työkokemuslisien 0,3 korotusvarana. Palkkasuunnitelman tiedot siirretään Budnet taloussuunnitteluohjelmistoon. 4.2.5. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion 2017 laadinnan painopiste on opetuksen toteutuksen ja resursoinnin muutoksessa ja suunnittelussa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin / Koulutuskeskus Salpauksen 1.2. käynnistyneet yhteistoimintalainmukaiset neuvottelut päättyivät 14.3. Työnantaja teki neuvottelujen jälkeen päätöksiä sopeuttamisista. Muutokset rakenteisiin ja eri työtehtäviin ovat merkittävät. Työnantaja tulee tekemään 14.3. päättyneiden neuvottelujen perusteella tarvittavia henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamispäätöksiä 16.3 30.6. välisenä aikana. Neuvottelujen alkaessa sopeuttamistarpeeksi arvioitiin noin 100 henkilötyövuotta. Salpauksessa on noin 830 työntekijää, joista neuvottelujen kohteena oli noin 700 henkilöä. Sopeuttamistoimenpiteiden tilanne 18.3.2016 Irtisanomispäätöksen on saanut 68 henkilöä, joista 55 on opettajia ja 13 on muuta henkilöstöä. 11 opettajaa on osa-aikaistamisuhan alla. 32 henkilön määräaikaista palvelussuhdetta ei jatketa. Heistä 20 on opettajia ja 12 muuta henkilöstöä.
13 (16) Lisäksi yhteensä 35 henkilövähennystä toteutuu eläke- ja muilla henkilökohtaisilla ratkaisuilla. Henkilöstöön kohdistuvat sopeuttamistoimet tarkentuvat lukuvuoden 2016 2017 työaikasuunnitelmien laadinnan aikana. 4.2.6. Henkilösivukulut Henkilösivukulut arvioidaan talousarviossa 2017 tasolla 30,240%. Talousarviossa 2017 sosiaaliturvamaksut, eläkkeet ja eläkevakuutusprosentit ovat seuraavat: Sosiaaliturvamaksu 2,120 % Eläkevakuutusmaksut 17,100 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,214 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,900 % Ryhmähenkivakuutus 0,061 % Eläkemenoperusteinen 5,922 % VARHE-maksu 0,922 % Yhteensä 30,240 % Edellä mainittuihin lukuihin saattaa valtakunnallisten päätösten johdosta tulla muutoksia. 4.5. Kiinteistönpito 4.5.1. Sisäiset vuokrat Koulutuskeskus Salpauksen sisäisessä talousarviossa säilytetään sisäiset vuokrat, jotka perustuvat käyttökulu- ja pääomavuokraan. Sisäiset vuokrat kohdistetaan toiminnalle ja ne näkyvät näin toimintojen taloutta tarkasteltaessa toimitilavuokrina. Koulutuskeskus Salpauksen ja kuntayhtymän taloutta tarkasteltaessa tuloslaskelmassa näkyvät toimitilakustannukset henkilöstökuluina, aineina ja tarvikkeina sekä palveluiden ostoina sekä ulkoisina vuokrakuluina, jos toimitaan kuntayhtymän omistamien tilojen ulkopuolella. Käyttökuluvuokra muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Pääomavuokria nostetaan edelleen, jotta pääomavuokrien sisäinen vuokrakertymä kattaa toteutuvat vuosittaiset kiinteistöinvestoinnit ja kiinteistöjen poistoajan lyhentämisen nostamat suunnitelman mukaiset poistot. Sisäisten vuokrien tulee kattaa kiinteistöpalveluiden kulut ja suunnitelman mukaiset poistot niin, että tilikauden tulos on positiivinen. Kiinteistöjen mahdolliset myyntitulot arvioidaan talousarviossa varovaisuuden periaatteella siten, että tulevien investointien rahoitus ei perustu odotettuihin myyntituloihin vaan vasta toteutuneiden myyntien parantamaan rahoitusasemaan.
14 (16) Toiminnasta vapautuneet tyhjät tilat seurataan eriytettynä varsinaisen toiminnan tiloista. Koulutusalan tilatehokkuutta arvioidaan sen käytössä olevien tilojen kautta. Koulutusaloille ei kohdisteta tyhjien tilojen kustannuksia, mutta niiden kulut pyritään kattamaan Salpauksen kokonaistalousarvion tuloksella. 4.5.2. Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden määrärahat. Talousarvio perustuu päivitettävänä olevan toimitilastrategian tietoihin sekä kiinteistöjen teknisen kunnon vaatimiin hankkeisiin. Toimialojen/tulosyksiköiden esitykset tulee laatia vuosittain hankeselvityslomakkeille perustellen investoinnista toiminnalle saatava hyöty tai kiinteistön arvon säilymiselle tarvittavat toimenpiteet. Kiinteistöinvestoinnit esitetään vuodelle 2017 hankekohtaisesti. 4.5.3. Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Ylläpitoluonteiset kiinteistöjen vuosikorjaukset käsitellään käyttötalousosassa. 4.5.4. Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Kiinteistöpalvelujen talousarviossa esitetään kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen poistoaika on muutettu 30 vuodesta 20 vuoteen 1.1.2013 alkaen. Poistojen ja investointien vastaavuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä. 4.6. Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Irtain omaisuus tarkoittaa kalustoa, esineitä ja laitteita, jotka eivät kuulu kiinteästi rakenteisiin. 4.6.1. Hankkeet, jotka maksavat yli 100.000 euroa (alv 0%) Esitys tehdään toimialoittain/tulosyksiköittäin hankkeet perustellen. 4.6.2. Irtain omaisuus, joka maksaa alle 100.000 euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli 10.000 euroa (alv 0%). Kyseessä ovat irtaimistohankkeet, jotka kirjapitojärjestelmän mukaisesti käsitellään taseessa ja joista tehdään suunnitelmapoistot. Talousarvioesitys tehdään tulosalueittain.
15 (16) 4.6.3 Atk-laitteet Atk-laitteet hankitaan leasingrahoituksella. 4.6.4. Muu kalusto Alle 10.000 euroa (alv 0%) maksavat kalustohankinnat (kertapoistoinen kalusto) käsitellään käyttötalousosassa. Hankinnat voivat olla ensikertaista tai uusintahankintaa. Hankinnat sisällytetään käyttötalouskuluihin. Käyttötaloushankintoina aiemmin rahoitetut alle 10.000 euron atk-laitehankinnat rahoitetaan leasingrahoituksella ja leasingvuokrat katetaan määräraharaamin puitteissa kuten käyttötaloushankinnat aiemmin. 4.7. Sisäiset erät Koulutuskeskus Salpauksen talousarvioasetelma koostuu kolmesta (3) toimialatasosta, joiden sisällä on vaihteleva määrä tulosyksiköitä. Toimialojen väliset taloudelliset erät ovat merkityksellisiä tulosyksiköiden talousarvion toteutumisen kannalta. Toimialan sisäiset erät ovat merkityksellisiä esimerkiksi toimialan talousarvioiden toteutumisen seurannan kannalta Salpauksen sisäisten erien selvittämiseksi sisäiset erät käsitellään talousarviossa talouspalvelujen tarkemman ohjeistuksen mukaisesti. 4.8. Valtionosuudet ja korvaukset Talousarvio laaditaan tämänhetkiseen valtionosuuslainsäädäntöön pohjautuen. Opetustoimen valtion- ja kuntien osuudet saadaan valtiolta yksikköhintatuloina koulutusala- tai tutkintokohtaisesti. Talousarvion valmistelussa huomio tulee kiinnittää erityisesti opiskelijamäärien toteumiin, nettokustannustasoon ja kehitykseen sekä muihin tuottoihin kuten maksullisen palvelutoiminnan tuottoon. Menettelyä jatketaan vuonna 2017. 4.9. Maksut ja korvaukset Tulosyksiköiden on tutkittava talousarvion laatimisen yhteydessä tulojensa perusteet sekä otettava huomioon mahdolliset keskitetysti päätetyt hinnoitteluperusteet.
16 (16) 5. Vuosien 2017 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet 5.1. Yleistä 5.2. Laadintaperiaatteet Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan rinnan talousarvion kanssa. Talousarvio ja -suunnitelma esitetään samassa asiakirjassa. Taloussuunnitelma laaditaan käyttötalouden ja investointien osalta koskemaan vuosia 2017 2019. Laadittava suunnitelma on pelkistetysti muutosten suunnittelua. 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet Esitystarkkuus: Toimintasuunnitelma laaditaan 1.000 euron tarkkuudella ja vuoden 2016 rahan arvoon. Esitystarkkuutena on meno-/tulotaso. Investointitietojen keruu: Investointitiedot kerätään vuoden 2017 lisäksi kahdelta seuraavalta taloussuunnitelma vuosilta. Esitystarkkuutena on toimialatasoinen investointitaso. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelmassa esitetään henkilöstön määrän (htv) arvioidut muutokset suunnitelmakaudella. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnasta myöhemmin mahdollisesti annettavat tarkennukset ja lisäohjeet tulee ottaa huomioon.