TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanvaltuusto 25.5.2015
SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT... 1 3 TOIMINTAKERTOMUS... 2 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 2 3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 2 3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 5 3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 14 3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 3.1.6 Kunnan henkilöstö... 15 3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä... 16 3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 3.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 3.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 3.3.2 Toiminnan rahoitus... 22 3.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 24 3.3.4 Kokonaistulot ja -menot... 26 3.3.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 27 3.3.6 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 28 3.3.7 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 29 3.3.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 30 3.3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 31 4 MÄÄRÄRAHOJEN JA TALOUSARVIOIDEN TOTEUTUMINEN... 32 4.1 Käyttötalouden toteutuminen... 32 4.2 Toimintakertomukset yksiköittäin... 35 4.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 92 4.4 Investointien toteutuminen... 94 4.5 Rahoitusosan toteutuminen... 99 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 100 5.1 Tuloslaskelma... 100 5.2 Rahoituslaskelma... 101 5.3 Tase... 102 5.4 Konsernituloslaskelma... 104 5.5 Konsernin rahoituslaskelma... 105 5.6 Konsernitase... 106 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 108 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 108 6.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 108 6.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 109 6.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 110 6.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 114 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 114 6.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 119 6.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 121 6.5 Ympäristöasioiden vapaaehtoinen ilmoittaminen... 122 6.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 122 7 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 123 7.1 Laukaan kunnan vesihuoltolaitos... 123 7.1.1 Tuloslaskelma... 123 7.1.2 Tase... 124 LIITTEET... 125 Liite 1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 125
1 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätökseen kuuluvat myös tarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Nämä kertomukset esitetään erillisinä asiakirjoina. Kunta on laatinut henkilöstöraportin, joka esitetään erillisenä asiakirjana.
2 3 TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 lopussa meitä laukaalaisia oli yhteensä 18.709. Väkilukumme kehitys oli siis jälleen positiivinen, mutta muuttovoiton osalta olimme nyt jo toisena vuonna peräjälkeen tappiollisia. Talouden ja työllisyyden matalasuhdanteessa luvut ovat samansuuntaisia naapureillamme, mutta tähän tilastolukemaan vaikuttavat myös omat toimemme, kuten maankäyttö. Laukaan väestörakenne on nuorekas, silti tulevaisuuden haasteena voidaan nähdä vanhusväestön osuuden selkeä kasvu. Jatkossa tarvitsemme myös työikäisten muuttovoittoa ja sen mukanaan tuomaa elinvoiman ja verotulojen kasvua. Investointiohjelmamme toteutui vuonna 2014 suunnitellusti. Suurimpina yksittäisinä hankkeina olivat: Kirkonkylän koulun uudisrakennus, joka otettiin päiväkoti- ja koulukäyttöön loppukesästä 2014, Leppäveden uuden koulun, Laukaan paloaseman ja kehitysvammaisten palveluasumisyksikön investointien käynnistäminen. Rakentaminen on tilinpäätösvuoden osalta edennyt suunnitelmallisesti aikataulujen mukaan. Merkittävänä kunnan tulevana kärkihankkeena käynnistettiin Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut yhdistävän, uuden Ekokoulun suunnittelu. Hankkeen suunnitteluvaiheeseen saatiin Tekes-rahoitusta 125.000 euroa. Laukaan kunnan talous toteutui kokonaisuutena talousarviota myönteisemmin tilikauden tuloksen ollessa 1,5 miljoonaa euroa. Rakenteelliset muutokset, operatiivisten toimintojen uudelleen arvioinnit ja kehittäminen, käyttötalouden säästöt ja palvelutuotannon näkökulmasta ylimääräisen omaisuuden myynnit siivittivät positiivista kehitystä kunnan taloudessa. Organisaation kehittäminen ja rakenteellinen tarkastelu tulee jatkumaan myös valtuustokauden toisella puoliskolla. Tilikaudella 2014 kunnan vuosikate saatiin nostettua yli 6,0 miljoonaan euroon, kun se vielä tilikaudella 2013 jäi 1,4 miljoonaan euroon. Vuosikatteen myönteiselle kehitykselle on välttämätön tarve myös lähivuosina, sillä raskas investointiohjelmamme edellyttää lainarahoituksen lisäksi myös mahdollisimman vahvaa omarahoitusosuutta. Kumulatiivisesti taseessamme on edelleen kattamattomia alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa. Tämä edellyttää jatkossakin talouden tasapainottamista. Vuoden 2014 talousarvioon laadittu tasapainottamisohjelma on kuitenkin aikataulussa ja sinnikkäällä työllä kuntatalouden tasapaino on saavutettavissa vuoden 2016 tilinpäätökseen mennessä. Vuoden 2014 aikana tehtiin Jyväskylän seudun kuntien erityinen kuntajakoselvitys. Laukaan kunta oli selvityksessä mukana ja päätökset mahdollisista kuntaliitoksista tullaan tekemään kuntien valtuustoissa 30.3.2015. Muita seudullisesti merkittäviä yhteisiä kehittämishankkeita olivat mm. SOTE2020 hanke, uuden sairaalan rakentamisen valmistelu ja Jykes Oy:n arviointi ja uudelleen organisointi Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kesken. Erityinen huoli kuluneen tilinpäätösvuoden aikana on noussut työttömyyden kasvusta Laukaassa. Työttömyysprosentti oli ennätysmäisen korkea 15,1 %. Kehitystoimena Laukaan kunta perusti työllistämistä tukevan työryhmän ja on selvää, että kuluvanakin vuonna tähän työhön on panostettava entistä tukevammin. Valtion rahoituksen ohjaus korostaa nykyisellään kuntien vastuuta työllisyyden hoidossa ja Laukaassa on jo olemassa olevia rakenteita, kuten Vattipaja, joilla voidaan saavuttaa myönteistä kehitystä. Kunta pyrkii kasvavasti panostamaan myös yrityksiin työllistämiseen. Tilinpäätösvuonna 2014 Laukaan kunnan kokonaistaloudessa saavutettiin oikean suuntaista kehitystä. Tiukalla, mutta luotettavalla henkilöstöpolitiikalla, tarkennetulla investointiohjelmalla, rakenteellisilla uudistuksilla ja kehityshankkeilla sekä palvelutuotannolle ei välttämättömän omaisuuden myynneillä rakennettiin merkittävästi parempi tulos edelliseen vuoteen verrattuna. Talouden tasapainottaminen on siten hyvässä vauhdissa, mutta on huomioitava työn olevan vielä kesken. Tulorahoituksen kehittyminen sekä verotuloissa että valtionosuuksissa näyttää heikolta ja tästä syystä tasapainottamisohjelmassa tulee jatkossakin laajalti onnistua. Lausun tässä yhteydessä kiitokseni henkilöstöllemme, päättäjille sekä kaikille kunnan sidosryhmille. Omana arvionani esitän, että yhteistyö niin seudullisten toimijoiden kuin paikallisten laukaalaisten kesken on vuonna 2014 kehittynyt entisestään. Tulevinakin vuosina toimintaamme ohjaavat niin järki kuin tunteetkin. Tämä on Laukaan kunnan näköinen johtoajatus sydäntä ja elinvoimaa. Jaakko Kiiskilä vt. kunnanjohtaja
3 3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Laukaan kunnan luottamushenkilöorganisaatio: Laukaan kunnan hallinto-organisaatio:
4 Valtuusto 2014 Uusi kunnanvaltuusto aloitti toimikautensa vuoden 2013 alusta. Valtuustossa on 43 paikkaa. Laukaan valtuuston paikkamäärä jakaantuu valtuustoryhmittäin 31.12.2013 seuraavasti: Keskusta 13, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 9, Suomen Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 6, Vasemmisto 3, Vihreät 3, Kristillisdemokraatit 2. Valtuuston puheenjohtajisto vuonna 2014 Pj. Leena Kalmari Leppävesi SDP 1. vpj. Pekka Ahonen Vihtavuori PS 2. vpj. Pertti Parkkonen Leppävesi KESK Valtuutetut Ahonen Ari Kirkonkylä SDP (Aila Blomberg 10.11.2014 alkaen) Ahonen Laura Äijälä PS Ahonen Pekka Vihtavuori PS Anttonen Juhani Valkola KESK Autio Markku Vehniä SDP Ek Terhi Leppävesi VIHR Haverinen Veikko Kirkonkylä KESK Heikkinen Maarit Vehniä KOK Hiltunen Eero Kirkonkylä KD Hokkanen Jarmo Lievestuore PS Häkkinen Jukka Leppävesi KESK Hänninen Jan Vihtavuori PS Jantola Eija Leppävesi SDP Jolanki Jorma Lievestuore KOK Kalmari Leena Leppävesi SDP Kanniainen Riitta-Liisa Lievestuore KESK Kinnunen Jaana Lievestuore SDP Koivisto Kari Leppävesi VAS Korhonen Aira Kirkonkylä KD Kuniala Anita Laukaa as KOK Laakso Hanna Kirkonkylä KOK Laitinen Kerttu Kirkonkylä KOK Leinonen Pirjo Kirkonkylä KESK Leminen Aimo Lievestuore KESK Manninen Marko Lievestuore PS Nieminen Tuula Leppävesi VAS Niininen Eeva Vehniä KESK Paakkinen Arja Kirkonkylä KOK Pannula Matti Leppävesi KESK Parkkonen Pertti Leppävesi KESK Perosvuo Eero Leppävesi PS Pietiläinen Pentti Kirkonkylä VAS Pihlajasaari Helena Lievestuore SDP Puupponen Antti Laukaa as KESK Rautiainen Taavi Vihtavuori KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Sillanpää Elina Kirkonkylä VIHR Sinijärvi Kauko Lievestuore KESK Sivander Erkki Kirkonkylä SDP Sysmäläinen Eero Kuusa KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Valkonen Tapio Vihtavuori SDP Vestola Hannele Leppävesi VIHR
5 Kunnanhallitus 2014 Laukaan kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenet: Pj. Juhani Anttonen Valkola KESK 1. vpj. Maarit Heikkinen Vehniä KOK 2. vpj. Helena Pihlajasaari Lievestuore SDP Jäsenet: Ari Ahonen Kirkonkylä SDP (Markku Autio 10.11.2014 alkaen) Riitta-Liisa Kanniainen Lievestuore KESK Tanja Koskinen Kuusa VAS (Jouni Ryynänen 8.9.2014 alkaen) Hanna Laakso Kirkonkylä KOK Pirjo Leinonen Kirkonkylä KESK Marko Manninen Lievestuore PS Tarmo Pekonen Valkola SDP Jyrki Savolainen Laukkavirta KESK Tarkastuslautakunta 2014 Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä: Pj. Eero Perosvuo Leppävesi PS Vpj. Terhi Ek Leppävesi VIHR Matti Friman Valkola SDP Arvo Tammela Kirkonkylä KESK Tarja Kärki Lievestuore KOK Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä. Seuraavassa taulukossa on valtuustoryhmittäin tuen määrä tilivuodelta 2014. Kyseessä ei ole kunnan myöntämä suora tuki valtuustoryhmille, vaan luottamushenkilöpalkkioista pidätettävä luottamushenkilömaksu, joka tilitetään puolueelle tai puolueyhdistykselle. VALTUUSTORYHMIEN TALOUDELLINEN TUKI 2014 Tuki, KOKOOMUKSEN LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ 3 817,0 KESKUSTAPUOLUEEN LAUKAAN KUNN.JÄRJESTÖ 3 241,4 LAUKAAN KRISTILLISDEMOKRAATIT RY 440,7 VASEMMISTOLIITON LAUKAAN KUNN.JÄRJ. 1 181,0 SOS.DEM. LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ 2 595,3 LAUKAAN VIHREÄT RY 1 083,0 LAUKAAN PERUSSUOMALAISET 1 039,0 YHTEENSÄ 13 397,3 3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen julkisen talouden tila on heikko ja kehitysnäkymät vaisut. Syksyllä 2008 alkanut taantuma käänsi julkisen talouden rahoitusaseman selvästi alijäämäiseksi. Vaikka kasvu elpyy ja talouden tuotanto vähitellen saavuttaa tarjolla olevan työn määrän ja pääoman sekä tuottavuuden määrittämän potentiaalisen tason, kasvu jää vaisuksi. Vähäiset investoinnit ja teollisuuden rakennemuutos heikentävät tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja erityisen nopeasti seuraavan parin vuosikymmenen aikana.
6 Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden suhdannetilanteesta riippumatonta rakenteellista rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja talouden nähtävissä olevan normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen BKT oli ennakkotietojen mukaan -0,1 % vuonna 2014, eli talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 puolivälissä ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vaimeana vajaan 1,0 prosentin talouskasvuna kuluvana vuonna. Talouden toipumista tukee viennin asteittainen elpyminen ja investointien käynnistyminen. Vuonna 2016 kasvun ennustetaan olevan 1,3 prosenttia ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on heikentänyt olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan vuonna 2015 nousevan 8,8 prosenttiin eli 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, vaikka työllisyys lisääntyy edellisestä vuodesta 0,1 prosenttia. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys ja kansainvälisten raaka-aineiden hintakehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua ja inflaation arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin kuluvana vuonna. Inflaatiosta noin 0,5 prosenttia on seurausta välillisen verotuksen kiristämisestä. Vuodelle 2016 ennustetaan korkeampaa 1,7 prosentin inflaatiota. Julkinen talous on vuonna 2015 alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Julkisen talouden tila kohenee hieman tänä vuonna sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan kuluvana vuonna. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenneongelmien vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori velkaantuu vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Julkisyhteisöjen menojen, samoin kuin niiden saamien verojen suhde, kokonaistuotantoon nousee edelleen vuonna 2014. Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen lievään laskuun vuoden 2015 aikana. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2015. Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso on kehittynyt työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena 0,5 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansioita reilut puoli prosenttia molempina vuosina. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015 ansiotasoindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson (1.1.2016 31.1.2017) palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, niin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat 30.6.2015 mennessä toisen kauden korotuksesta ja sen ajankohdasta. Jos nämä neuvottelut eivät johda tulokseen, sopimus voidaan 31.8.2015 mennessä irtisanoa päättyväksi 31.12.2015. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto talouden kehitystä kuvaavista keskeisistä tunnusluvuista.
Yleinen talouden kehitys (VM:n ennuste 2014-2016) 7 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* Bruttokansantuote, % 2,6-1,5-1,3-0,1 0,9 1,3 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,8 8,6 Työllisuusaste % 68,9 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Ansiotasoindeksi, % 2,8 3,2 2,0 1,3 1,2 1,1 Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 0,8 1,7 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,2 0,3 0,4 Verot ja sosiaaliturva BKT:sta, % 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Julkisyhteisöjen menot BKT:sta, % 54,4 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Julkisyhteiöjen velka BKT:sta, % 48,5 53,0 55,9 59,3 61,2 62,1 Kuntatalouden kehitys Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Valtion päättämistä valtionosuusleikauksista johtuen kuntien yhteenlasketut valtionosuudet supistuivat -1,3 prosenttia. Kuntien tilinpäätökset vuonna 2013 olivat yhteenlaskettuna 400 miljoonaa euroa ylijäämäiset. Vuoden 2014 tilinpäätösennakkotietojen mukaan kunnat tekivät ylijäämää 1,8 miljardia euroa, josta 1,4 miljardia euroa johtui liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuvista satunnaisista tuloista. Toiminnallisesti kunnat tekivät yhteensä noin 400 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Vaikka yhteenlaskettu tulos on tilinpäätösennakkotietojen mukaan ylijäämäinen, niin kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 1,1 mrd. euroa edellisestä vuodesta, eli vajaat 200 euroa/asukas. Ennakkotietojen mukaan kunnilla on lainaa keskimäärin 2.733 euroa asukasta kohden. Velkaantuminen johtui erityisesti investoinneista, sillä kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa, eli yli 1.000 euroa asukasta kohden. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2014 on noin 2,7 miljardia euroa, mikä on vuoden 2013 tasolla. Vuosikate kattaa 101 prosenttia kuntien poistoista. Kunnista 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Vuonna 2014 vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 373 euroa, kun se vuonna 2013 oli 380 euroa. Toimintakulujen kasvu oli vuonna 2014 maltillista. Kuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan toimintakulut kasvoivat edellsiestä vuodesta noin 1,0 prosenttia ja olivat 38,5 miljardia euroa. Vuodelle 2014 kiinteistöveroa korotti 90 kuntaa ja tuloveroprosenttia 156 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotti 98 kuntaa ja kiinteistöveroa 114 kuntaa. Vuonna 2015 keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,84 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 131 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2015 vähintään 21,00 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 55 kunnassa. Seuraavassa graafissa on kuvattu kuntasektorin vuosikatteen, poistojen sekä investointien kehitys.
8 Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on ollut hyvin voimakasta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi yli 16 miljardiin euroon, josta kuntien osuus on 14,8 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia Bkt:stä, eli noin 8-10 mrd. euroa. Kokonaisuudesta kunnille kohdennetaan 2 mrd. euron säästötavoite vuoden 2017 tasossa, josta 1 miljardi tulisi tehtäviä vähentämällä ja toinen miljardi kuntien omilla päätöksillä toimintaa tehostamalla. Valtion toimet ja päätökset kuntien tehtävien ja velvoitteiden
9 keventämiseksi eivät tähän mennessä vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Joulukuussa 2014 maan hallitus antoi lakiesityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lakiesityksellä uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin kunnille kuuluva sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kuntayhtymät. Mikäli uudistus hyväksytään eduskunnassa maaliskuussa, niin Laukaan kunta kuuluisi jatkossa itäisen Suomen sosiaali- ja terveysalueeseen, jonka palvelut tuottaisi maakunnallinen tuotantokuntayhtymä. STM:n arvion mukaan uudistus lisäisi Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ksutannuksia 64 euroa asukasta kohden eli 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Valtioneuvoston tekemät päätökset kuntien valtionosuuksien leikkauksista kaventavat kuntatalouden liikkumavaraa olennaisella tavalla. Valtionosuusleikkaukset toteutetaan asteittain vuosina 2012 2017 siten, että kun leikkaukset ovat vuonna 2017 täysimääräisesti voimassa, kunnilta jää saamatta 1,4 mrd. euroa valtionosuuksia vuosittain. Laukaan kunnalle valtionosuusleikkauksista tulevat menetykset ovat 5,3 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaikki leikkaukset ovat voimassa. Keväällä 2015 on eduskuntavaalit ja tulevan hallituksen hallitusohjelmassa linjataan mahdollisista lisäsopeutuksista kuntatalouteen. Valtion vuoden 2015 talousarvio on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikot. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Erityisiä uhkia kuntatalouden kehitykselle on kansatalouden ja työllisyyden heikko kehitys, kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset ja lisärasitteet sekä väestörakenteen muutos ja ikäsidonnaisten hyvinvointipalvleujen kustannuksien kasvu. Laukaan kunnan kehityspiirteitä Keski-Suomen arvioitu väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 275.387 henkilöä ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 67 henkilöä. Kasvusta 38 henkilöä tuli syntyvyyden enemmyydestä ja 29 henkilöä positiivisesta muuttoliikkeestä. Laukaan kunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 18.709 henkilöä ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 121 henkilöä. Väestön kasvu oli seurausta ennen kaikkea syntyvyyden enemmyydestä, sillä muuttotappio oli -5 henkilöä. Laukaan kunta oli jo toista vuotta peräkkäin muuttotappiokunta, vaikka kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti ja voimakkaasti. Vuonna 2014 Laukaan kunnan väestönkasvu oli Keski-Suomen kunnista kolmanneksi voimakkainta Muuramen ja Jyväskylän jälkeen. Rakentaminen hiljentyi vuoden 2014 aikana ja kuntaan valmistui 44 uutta asuinrakennusta, joihin 56 asuntoa. Uusista asuinrakennuksista omakotitaloja oli 42 ja rivitaloja 2 Vihtavuoreen ja Leppävedelle. Laukaan kunnan väestörakenne on nuori, sillä lähes joka neljäs laukaalainen on alle 14 -vuotias. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut 2000- luvulla noin 2.150 henkilöllä.
10 Vuosi 2014 päättyi Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla synkkiin työttömyyslukuihin. Keski-Suomen työttömyysaste oli 17,9 prosenttia ja se oli toiseksi korkein maakunnallinen työttömyysaste heti Kainuun jälkeen. Jyväskylän seudun kuntien työttömyysaste oli 17,4 % ja Laukaan kunnan työttömyysaste 15,1 %. Laukaan työttömyysaste oli toiseksi matalin Jyväskylän seudun kunnissa, vaikka kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Laukaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä vuoden lopussa oli 1.309 henkilöä eli 93 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Myös työllisten työpaikkojen määrä on kehittynyt vuoden 2012 jälkeen kielteisesti. Työttömyysprosentit 31.12.2014 Uurainen Toivakka 17,7 17,4 Petäjävesi 15,4 Muurame 13,0 Laukaa 15,1 Jyväskylä 18,1 Hankasalmi Jyväskylän sk Keski-Suomi 16,9 17,4 17,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0
11 Laukaan kunnan talouden kehitys Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelman painopistealueina on toimintakulujen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan, investointiohjelman pudottaminen resursseja vastaavalle tasolle ja kertyneiden alijäämien kattaminen. Vuoden 2014 tilinpäätös oli taloudellisesti mitattuna ylijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa ja talous toteutui talousarviota parempana. Vuoteen 2013 verrattuna tehtiin merkittävä tulosparannus, sillä vuoden 2013 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli -4,2 miljoonaa euroa. Tilikausia vertailtaessa on kuitenkin huomioitava se, että vuoden 2013 tilinpäätökseen sisältyi tilikauden tulosta heikentäviä kertäeriä ja vuoden 2014 tilinpäätökseen tulosta parantavia kertäeriä. Huolimatta kertaerista tilivuoden 2014 aikana kustannuskehitys saatiin hallintaan ja toiminnallista tulosta parannettiin. Toimintakulut supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna -1,7 %, kun toimintakulujen kasvu viime valtuustokaudella oli keskimäärin 5,3 % vuodessa ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä 7,7 %. Toimintakulujen kasvun hillinnässä onnistuttiin kaikkien menolajien osalta. Verailtaessa vuoden 2013 ja 2014 henkilöstökuluja on huomioitava, että tilinpäätöksessä 2013 henkilöstömenoja korotti lomapalkkavelkajärjestelmän muuttaminen vastaamaan nykyohjeistusta. Henkilöstökulut alenivat edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa euroa ja lomapalkkavelkajärjestelmän vaikutus eliminoituna kunnan henkilöstömenot vähenivät noin 0,3 miljoonaa euroa. Laukaan kunta realisoi palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen kannalta tarpeetonta omaisuutta tilivuoden 2014 aikana. Kesän 2014 aikana kunta myi omistamansa Sampo Oyj:n, Elisa Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n sekä Metsä Board Oyj:n pörssiosakkeet. Yhteenlaskettu myyntihinta oli 1.406.265 euroa, josta myyntivoitoksi muihin rahoitustuottoihin kirjattiin 1.362.655 euroa. Osakesalkku muodostui pääosin Sampo Oyj:n sekä Elisa Oyj:n osakkeista. Sampo Oyj:n osakkeiden myynnin keskihinta oli 37,50 euroa/osake ja Elisa Oyj:n 22,50 euroa/osake. Kiinteistöistä luopumisen strategian mukaisesti kunta myi Kansanahon hintaan 58.000 euroa ja Lohelan hintaan 77.000 euroa. Myynneistä kirjattiin kirjanpidollista voittoa 133.000 euroa. Kunnanhallitus teki päätöksen 15.12.2014 Ketorinteen myymisestä hintaan 230.000 euroa. Myynti kirjataan vuoden 2015 tilinpäätökseen, koska kauppakirja allekirjoitetaan ja hallintaoikeus siirtyy uudelle omistajalle vuoden 2015 aikana, kun päätös on saanut lainvoiman. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate oli 6,1 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate toteutui myös 1,1 miljoonaa euroa talousarviota parempana johtuen erityisesti käyttötalouden talousarviota paremmasta toteutumisesta. Vuosikate kattoi 133,3 % poistoista. Verorahoituspohja kasvoi vuonna 2014 hyvin vaatimattomasti, sillä verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu edellisestä vuodesta oli vain 0,4 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen tulorahoituksen lähde, eli kunnallisverotulot, pysyivät käytännössä vuoden 2013 tasolla. Valtion päättämien valtionosuusleikkauksien vuoksi valtionosuudet vähenivät edellisestä vuodesta -0,1 miljoonaa euroa. Tilivuonna 2014 ei tehty ylimääräisiä lisäpoistoja ja suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,5 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat edelli-
12 sestä vuodesta 0,5 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina suunnitelman mukaiset poistot tulevat kasvamaan noin 0,5 miljoonaa euroa vuosittain johtuen meneillään olevasta laajasta talonrakennusinvestointiohjelmasta. Laukaan kunta investoi vuonna 2014 yhteensä 16,8 miljoonaa euroa ja investoinnit kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa (20 %) edellisestä vuodesta. Asukasta kohden investoinnit olivat 896 euroa, eli vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Investoinneista tulorahoituksella rahoitettiin 38,0 prosenttia ja loput investointien rahoitustarpeesta katettiin lainakannan lisäyksellä. Suosituksen mukaisesti investointien tulorahoitusprosentin tulisi olla yli 50 %. Suurimmat investointikohteet olivat syksyllä 2014 valmistunut Kirkonkylän koulu ja päiväkoti (4,0 M ), Leppäveden uusi koulu (2,9 M ), paloasema (2,3 M ), yhdyskuntatekniikan investoinnit (1,4 M ) vesihuoltolaitoksen investoinnit (1,1 M ), irtain omaisuus (0,6 M ) ja raakamaan hankinta (0,5 M ). Laukaan kunnan lainakanta oli yhteensä 69,0 miljoonaa euroa (3.689 euroa/asukas) ja kasvua edelliseen vuoteen 21,3 miljoonaa euroa (1.122 euroa/asukas). Lainakannan määrä kasvoi kasvoi 9,7 miljoonaa euroa johtuen Laukaan vuokrakodit Oy:lle myönnetystä kiinteän tasaerän antolainasta, jolla konvertoitiin yhtiön korkeakorkoisia valtiokonttorin lainoja. Antolainan viiden vuoden kiinteä korko on 2,30 %. Loput 11,6 miljoonaa euroa johtui lähes 17 miljoonan euron investointiohjelman rahoittamisesta. Ilman Laukaan vuokrakodeille välitettyä lainaa Laukaan kunnan lainakanta olisi 59,3 miljoonaa euroa (3.150 euroa/asukas). Vuoden aikana nostettujen lainojen pääomalla painotettu keskikorko oli 0,17 %. Kuntakonsrenin lainakanta oli 94,3 miljoonaa euroa eli 5.040 euroa/asukas. Laukaan kuntakonsernini lainakanta on noin 1.000 euroa maan keskiarvoa matalampi. Kunnan talouden tilaa voidaan arvioida valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön ( kriisikuntakriteerit ) perusteella. Arviointikriteeristön mukaan kuntatalous täyttää kriisikunnan tunnusmerkit, mikäli viimeisessä tilinpäätöksessä on kertyneitä alijäämiä enemmän kuin 1000 euroa asukasta kohden tai, jos valtionosuuslaissa määritellyistä kuudesta kriteeristä täyttyvät kaikki kahdessa edellisessä tilinpäätöksessä. Nämä kuusi kriteeriä koskettavat vuosikatetta, tuloveroprosentin tasoa, lainakantaa, kertyneitä alijäämiä, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 tilinpäätöstiedoilla seuraavat neljä kriteeriä kuudesta täyttyivät: tuloveroprosentin taso, kertyneet alijäämät, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Uuden kuntalain mukaisesti vuonna 2015 otetaan käyttöön uudet kuntakonsernin tunnuslukuja mittaavat arviointikriteerit. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Laukaan kunnan keskeisten tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukujen kehitys vuosina 2002 2014.
13
14 3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian, elinkeinostrategian, henkilöstöstrategian, maapoliittisen ohjelman ja kunnan rakennepoliittisen ohjelman valmistelu käynnistettiin. Lisäksi kunta on osallistunut vuoden 2014 aikana aktiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakiuudistukseen. Kunnan rahoitusjärjestelmää uudistettiin tilivuoden 2014 aikana kilpailuttamalla pankkipalvelut, uudelleen järjestelemällä kuntakonsernin sisäiset lainat ja hyväksymällä uusi takauspolitiikka. Vuonna 2014 myös realisoitiin palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen kannalta tarpeetonta rahoitus- ja kiinteistöomaisuutta. Näistä myynneistä kirjattiin vuoden 2014 tilinpäätökseen myyntivoittoja 1,5 miljoonaa euroa. Laukaan kunta oli mukana valtiovarainministeriön 11.7.2013 päätöksellä määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä yhdessä Hankasalmen kunnan, Jyväskylän kaupungin, Joutsan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan kanssa. Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Paavo Kaitokari esittelivät 30.9.2014 kuntien valtuustoille ja johtoryhmille esityksensä kuntajaon muutoksesta, jonka mukaan uuteen kuntaa esitetetään Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Laukaan kunnanvaltuusto tekee asiasta päätöksen kokouksessaan 30.3.2015. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on tehnyt päätöksen joulukuussa 2014 uuden sairaalan rakentamisesta. Uudessa sairaalassa erikoissairaanhoidon käyttöön tulee 86 100 brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon käyttöön 13 700 brm2. Yhteensä uuden sairaalan koko on noin 100.000 brm2. Kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset lisättynä tietotekniikan hankintakuluilla on noin 420 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset ovat noin 40,0 miljoonaa euroa. Keski-Suomen kuntien rahoitettava osuus on siten noin 380 miljoonaa euroa. Sairaalan investointi tullaan rahoittamaan osana kuntalaskutusta. Laukaan kunnan osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä on 5,78 %. Rakennusaikana kuntien kuluksi tulevat rahoituskustannukset ja kiinteistön käyttöönoton jälkeen vuonna 2020 alkavat suunnitelman mukaiset poistot 25 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti. Tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit pidettiin vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Valtuuston tekemien päätöksien 11.11.2013 59 ja 60 mukaisesti veroprosentit pysyivät tilivuonna 2014 vuoden 2013 tasolla siten, että tuloveroprosentti on 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 1,00 %, vakituiset asuinrakennukset 0,50 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %, muut asuinrakennukset 1,10 %,
15 voimalaitokset 2,85 %. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotettiin 1,0 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroprosentteja 0,10 prosenttiyksikköä kunnan tulorahoituspohjan turvaamiseksi. 3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarvioon on otettu talouden tasapainottamisohjelma. Taloussuunnittelukauden 2014 2016 taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapaino tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty. Vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että tasapainottamisohjelmassa on edetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja tilikauden tulos toteutui 1,5 miljoonaa euroa positiivisena. Vuosien 2015 ja 2016 taloudessa on kuitenkin onnistuttava ja edettävä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti asetettuja suuntaviivoja pitkin, jotta tasapainoinen talouden tila saavutetaan viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Huolimatta positiivisesta tilikauden tuloksesta edellisten tilikausien alijäämän (-1,2 M ) kattaminen joudutaan tekemään tilanteessa, jossa keskeisten tulorahoituksen lähteiden (verotulot ja valtionosuudet) kehitys on vaatimatonta ja epävarmaa. Samalla kuntien toimintaan liittyy monia keskeneräisiä uudistushankkeita. Yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen kunnallisvero- ja yhteisöverotuottojen kasvun arvioidaan olevan tulevalla taloussuunnittelukaudella vaatimattomat 1-2 % vuodessa. Laukaan kunnan saamien valtionosuuksien määrä pieneni noin -100.000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja kehitys on tulevinakin vuosina vaatimatonta johtuen valtioneuvoston päättämistä kuntien valtionosuusleikkauksista. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 5,3 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Uusi kuntalaki tulee myös kiristämään kuntatalouden vaatimuksia, lisää kriisikuntakriteereihin konserninäkökulman ja ulottaa alijäämän kattamisvelvollisuuden myös kuntayhtymiin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kertyneet alijäämät ovat vuoden 2014 lopussa -17 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on noin -0,9 miljoonaa euroa. 3.1.6 Kunnan henkilöstö Kunnanhallitus hyväksyi 3.2.2014 17 vuoden 2014 talousarvioon kohdentamattoman henkilöstömenojen 1,2 miljoonan euron säästötavoitteen. Säästötavoitteet kohdistettiin määrärahoihin valtuuston päätöksellä 24.3.2014 76. Säästötavoitteesta jätettiin kuitenkin kohdentamatta 100.000 euroa, koska suunniteltu kouluverkkouudistus siirtyi. Säästötavoitteen mukaan henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen oli tarkoitus tehdä seuraavilla tavoilla: 1. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntäminen 2. Määräaikaisen täytön rajaaminen 3. Sijaiskulujen supistaminen 4. Kannustaminen vapaaehtoisiin palkattomiin vapaisiin 5. Muut toimenpiteet Kokonaisuutena henkilöstömenojen säästöohjelma onnistui hyvin. Henkilöstömenot pienenivät vuoteen 2013 nähden 1,1 miljoonalla eurolla (-2,8 %) ja alittivat vuoden 2014 muutetun talousarvion, johon henkilöstömenojen säästötavoitteet oli kirjattu, -385.098 eurolla (-1,0 %). Vakinaisen henkilöstön määrä väheni vuoden 2013 lopusta vuoden 2014 loppuun 24 henkilöllä. Sijaiskulut vähenivät edellisvuoteen nähden 106.800 euroa (-7,6 %). Palkattomien virkavapaiden ja työlomat säästötarkoituksessa olivat 48.958 euroa ja määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kuntaan valmistui keväällä 2014 uusi valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia sekä kunnanhallituksen hyväksymä henkilöstöohje. Kunnassa laaditaan erillinen kunnanhallituksen hyväksymä ja valtuustolle tietoon saatettava henkilöstöraportti, jossa henkilöstöä ja henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumista tarkastellaan laajemmin. Seuraavalla sivulla on taulukko lautakunnittain vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrästä.
16 3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä Hallintosäännön 46 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain mukaisesti. Osastopäälliköiden sekä tulosyksiköiden esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja. Tämän sisäisen valvonnan tarkoituksena on pitää toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kunnan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla talousraporteilla. Katsaukset käsitellään johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Toiminnalliset riskit Epävarmuutta toiminnan ja talouden suunnitteluun tuovat väestörakenteen muutos sekä monet valtionhallinnon toimeenpanevat uudistukset kuntalainsäädännössä. Erityisesti toiminnallisia riskejä lisää kunnan tulopohjan heikko kehitys valtionosuusleikkauksista ja heikosta yleisestä taloustilanteesta johtuen. Valtio on myös lisännyt kunnan rasitteita ja kustannuksia työmarkkinatukiuudistuksella ja palkkatukijärjestelmän uudistamisella. Vuosina 2013 ja 2014 Laukaan kunta on ollut muuttotappiokunta, rakentaminen on vähentynyt ja työpaikkojen sekä työllisten määrä on kehittynyt kielteisesti. Laukaan kunnan kehitys on yhdenmukainen Jyväskylän seudun kehityksen ja koko maan kehityksen kanssa.
17 Rahoitusriskit Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainakanta muodostuu pääosin lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja. Kuntatodistusohjelmaan liittyy korkoriski liittyen äkillisiin korkomuutoksiin sekä jälleenrahoitusriski mahdollisista rahoitusmarkkinahäiriöistä johtuen. Kunnan antolainojen määrä on 10,0 miljoonaa euroa ja siinä on kasvua edellisestä vuodesta 9,7 miljoonaa euroa. Kunnan myöntämien antolainojen määrä kasvoi olennaisesti tilivuoden 2014 aikana johtuen kunnanvaltuuston 28.4.2014 82 päätöksestä myöntää 10,0 miljoonan euron kiinteän tasaerän lainan Laukaan vuokrakodit Oy:lle. Antolainalla konvertoitiin yhtiön korkeakorkoisia valtiokonttorin lainoja. Kuntakonsernin sisäinen järjestely ei lisännyt kuntakonsernin ulkoisia lainoja ja sillä tavoitellaan yhtiön lainasalkun vakauttamista sekä taloudellisia hyötyjä. Myönnettyjen takauksien yhteenlaskettu määrä on 19,5 miljoonaa euroa ja se on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa. Takauksista 16,0 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen. Ajoneuvot on pääsääntöisesti vakuutettu ainoastaan lakisääteisin vakuutuksin. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on rakennusten ja irtaimen omaisuuden osalta pääsääntöisesti 16.818 euroa. Riskialttiimpien kohteiden omavastuu on alempi. Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen omavastuu on 20.000 euroa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnan vakuutusperiaatteet 15.9.2014 180. Vakuutusperiaatteissa määritellään kunnan vakuutusten vastuut, millä periaatteilla kuntalaiset, henkilökunta, toiminta ja omaisuus vakuutetaan, kuinka vakuutukset hankintaan sekä kuinka henkilöstöä tiedotetaan. Vakuutusperiaatteiden mukaisesti kunnassa käynnistettiin vakuutusten kilpailutus. Samanaikaisesti kilpailutetaan konserniohjeen mukaisesti myös Laukaan Vuokrakodit Oy:n vakuutukset. Kilpailutusten käytännön toimet on hankittu suorahankintana vakuutusmeklarina toimivalta Marsh Oy:ltä. Uuden vakuutussopimuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2016 Henkilöstöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa keskeisissä tehtävissä työskenteleville on nimetty sijainen, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut Johtamisen erikoisammattitutkinnot. Henkilöstön saatavuutta on tarkkailtu vuosittain mm. esimiehille tehdyillä kyselyillä. Saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu. Henkilöstön valintatilanteissa selvitetään valittavan henkilöstön taustat. Vakinaisen henkilöstön valinnan suorittaa aina vähintään kolmen henkilön ryhmä. Valitun henkilön osalta tarkistetaan pätevyys- ym. todistukset. Ennen viran/toimen vaalin vahvistamista vaaditaan lääkärin antama hyväksyttävä todistus terveydentilasta. Lain määrittämissä tehtävissä vaaditaan rikosrekisteriote. Tietojärjestelmäriskit Tietoturvariskit Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata.
18 Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH 18.2.2002 52). Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto-, tietoliikenne- ja fyysisiin riskeihin. Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulutetaan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta toimisto-ohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Yleisiin koulutuksiin on sisällytetty myös tietoturvaohjeistusta. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä ohjeistusta. Tahattomien ja tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan lokitiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Laiteriskit Laiteriskeihin, lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu muun muassa vikasietoisilla levyjärjestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Suurin osa palvelimista toimii vikasietoisessa virtuaaliympäristössä. Palvelinlaitteissa on pääsääntöisesti laiterikon osalta NBD (Next Business Day) OnSite - tason takuut tai erilliset huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallentamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttavat tietoliikenneverkon kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu muun muassa sähköpostin roskapostinsuodatuksella. Muistitikkujen ja muiden siirrettävien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virusja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Lisäksi ohjelmistoriskeihin varaudutaan huolehtimalla ohjelmistojen ajantasaisuudesta ja ohjelmisto- ja käyttäjälisenssien riittävyydestä. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älypuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit sekä sosiaalisen median käytöstä aiheutuvat riskit. Näiden aiheuttamia riskejä seurataan ja tarvittaessa riskeihin tullaan varautumaan eri keinoin. Tietoliikenneriskit Vuonna 2012 kilpailutetussa tietoliikenneverkkojen yhdistämissopimuksessa on normaaliolojen häiriötilanteiden korjausaikatauluja kiristetty verrattuna edelliseen sopimukseen, ollen kriittisimmissä liittymissä arkipäivisin kolme (3) tuntia. Kunnan omiin verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet. Lisäksi halvempia verkkolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Lisäksi ICT-yksiköllä on oma kuituhitsauslaite ja osaaminen sen käyttöön. Kunnan omia valokuituyhteyksiä ei ole pääsääntöisesti kahdennettu. Ulkopuoliset riskit Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty kahdennetulla keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan.
19 Fyysiset riskit Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan lähinnä tietoteknisten laitetilojen fyysistä suojausta. Laukaan kunnan palvelinsalit täyttävät pääsääntöisesti Valtionvarainministeriön toimitilojen tietoturvaohjeen (Vahtiohje 2/2013) mukaiset Korotetun tason -vaatimukset. 3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 :ssä kunnanhallitukselle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää sekä kuntalain 24 :ssä kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon, taloudenhoidon ja kunnan muun toiminnan johtotehtävää. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa kuntakonsernin johtamisjärjestelmää, jolla parannetaan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä varmistumalla siitä, että: toiminta on taloudellista ja tuloksellista päätösten perusteena oleva tieto on oikeaa, riittävää ja luotettavaa lakeja, viranomaisohjeita, sääntöjä, toimielinten päätöksiä ja johdon ohjeita noudatetaan omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalakiin tehtiin 1.7.2012 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2014. Olennaisin muutos on se, että valtuuston tehtäviin on lisätty määräys, jonka mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain muutoksen tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kunnan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 19.12.2013/69 lain määrän Laukaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja määräsi ne tulemaan voimaan 1.1.2014 alkaen. Vuodesta 2013 alkaen toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä on toteutettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimenettely yhdenmukaisella arviointilomakkeella. Arviointilomake toimitettiin johtoryhmän jäsenille. Arviointilomake koostui viidestä teemasta: 1. johtamistapa ja valvontakulttuuri, 2. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, 3. valvontatoimenpiteet, 4. tiedonkulku ja raportointi ja 5. seuranta. Arviointiasteikko koostui neljästä portaasta 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä ja 4 = erinomainen. Arvioinnissa parhaat arvioinnit saivat tiedonkulkua ja raportointia sekä johtamistapaa ja valvontakulttuuria koskevat asiakohdat. Erityisesti henkilöstön työnkuvien ja vastuiden määrittelyn, sääntöjen ohjeistamisen ja noudattamisen, hyväksymismenettelyjen sekä talousseurannan ja raportoinnin arvioitiin olevan hyvällä tasolla. Heikoimmat arviot saivat riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvät asiakohdat. Erityisesti parantamisen varaa nähtiin riskienhallinnan vastuiden määrittelyssä ja riskienhallinnan toimivuuden säännöllisessä ja määrämuotoisessa arvioinnissa. Vuoden 2014 vuoden aikana järjestettiin koulutusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan teemoista ja talouden suunnittelua ja seuraamista kehitettiin. Kehitystyö näkyi siten, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan katsottiin parantuneen edellisestä vuodesta. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto arvioinnin tuloksista: SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA TP 2013 TP 2014 Muutos Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2,9 3,0 0,1 Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta 2,1 2,8 0,7 Valvontatoimenpiteet 2,7 3,2 0,5 Tiedonkulku ja raportointi 3,0 3,0 0,0 Seuranta 2,7 2,8 0,1 Yhteensä, keskiarvo 2,7 2,9 0,2