1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr, kirjuri - vanhusneuvstt vivat vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekn painstus, perustelut ja vaikuttaminen pienissä kunnissa n helpmpaa miten iäkästä väestön saa ikein palvellaan vs. väestönsan varallisuus, stvima, ptentiaali, ym. - liian harvin päätöksentessa katstaan kustannushyötyä kahdesta näkökulmasta paljnk maksaa, js tehdään? paljnk maksaa, js ei tehdä? - miten paljn n selvitetty kuinka paljn iäkkäät auttavat lapsiaan (kirjurin humautus tähän muistin; THL:N ATH ja HYPA vat tätä asiaa selvittäneet) Miten pitäisi tehdä suunnittelu ja päätöksentek? - kaikille iäkkäille laitteet ja kulutus, yhteydet ja käyttöpetus - tieta saa, js haluaa: järjestöt, kirjastt; ikäryhmä kysymys, nykyiset iäkkäät eivät niin hyvin vielä saa, tulevat eläkeläiset j paljn paremmin - iäkkäälle pitää riittävän selkeästi ja hitaasti pettaa - sähköisillä palveluilla vi vaikuttaa - blgeilla vi vaikuttaa - sähköinen äänestäminen - tiedttaminen iäkkäille digipalveluista tärkeää - tasa-arvista ltava digipalvelujen suhteen Miten päästään sähköisiin palveluihin? - valtuustt visivat timia digitaalisesti, etäkkukset ja sähköiset asiakirjat - videidaan kkukset suraan kuntalaisille - edettävä sekamutjen kautta sekä sähköisiä palveluja että fyysisiä tapaamisia
2(7) päätökset vivat lla erilaisia riippuen tapaak ikeasti vai sähköisesti - etäkkukset säästävät matkakuluissa kahvissa ja pullassa juksevat kulut paperia säästyy - tarvitaan ma-alitteisuutta mutta myös tukea - nykyisten säädösten tarkistaminen asiakirjjen ltava ilmitustaululla etc. sähköinen ilmitustaulu? miten kunnallinen demkratia tteutuu? - tulevat senirit avimempia digia khtaan - avimuus digin suhteen ihailtavaa - nykyiset iäkkäät yrittävät mukana räpeltää Ryhmä 4 Ari Lekander Assi Liikanen Lena Lindberg Anna-Liisa Lhikski Esk Meurnen Riitta Munnukka Sanna Kaijanen, pj Katju Hlkeri, kirjuri 1960-luvulla Kaukana ikäihmisistä, ei kysytty ikäihmisiltä Kunnanlääkäri ja naapurinruva (vitsi) lääkäri kvin kunniitettu, haluaak ruva elää? kysyi lääkäri. Se n ihan niin kuin lääkäri päättää, vastasi ruva liv till år eikä år till liv -elämää vusiisi eikä vusia elämääsi se li periaatteena sillin, visi lla nytkit vanhainkdeissa li virikkeitä kunnanvirastissa tehtiin asiat eikä päässyt vaikuttamaan, ajattelu lähti siitä kuinka is rakennus vanhuksille tarvitaan, ei juuri mietitty muusta näkökulmasta lehdet eivät myöskään kertneet päätöksentesta, tiedettiinkö sanaa avimuuskaan? pliittista aikaa hultvarmuus keskiössä, elintarvikkeiden saatavuus ja viisivutissuunnitelmat, sdan läheisyys näkyi, ihmisiä ei niinkään paintettu vaan hallinta Perheen sisällä mietittiin millin mummu viedään vanhainktiin, niin kauan kuin mummu eli perheen mukana -. hiti lapsia li yhteisöllisyyttä, jka sitten katsi 1970-luvulla naapuriapua li ja naapurit tunnettiin, mutta muuttliike kaupunkeihin li alkamassa ja ylipistihin, ktikunnista ei löytynyt työpaikkja, vaan jäätiin piskelupaikkakunnalle vaivaistal li ennen termi, se kuvasi missä vaiheessa tarvitsi muuttaa pis kta päätökset tuli tiedksi vasta kun pantiin täytäntöön ei llut tv:tä, vaan lehdistä luettiin, julkinen tiet ei levinnyt, niistä palveluista tiedettiin, jita tarvittiin, kunnan sihteeri li ja ssiaalitimist, lyhyt ketju ja kirkk li sa yhteisöä
3(7) Js piskeli Hgissä ei kuitenkaan saanut lla kirjilla siellä, vaan piti lla kirjilla ktikunnassa, js sairastui ei vinut jäädä piskelupaikkakunnalle Sääntely li tiukempaa, sdan jälkeisyys näkyi ja piti rajittaa. Vasta 70-luvun taluslaman jälkeisen kasvun aikaan lähti vapautumaan kunnanlääkärit tti vastaan läpi yön asuivat samassa talssa, vaim hiti sihteerin tehtävät Terveyskeskukset tuli 2040-luvulla Seuraaville vanhuksille rakennetaan tulevaisuutta, nykyisin rakennetaan vain nurten tulevaisuutta ja nyt pitää rakentaa myös ikääntyneiden tulevaisuutta Ikääntyvien liikuntakrtti Espssa n ylivet paljn maaseutua, jssa ei le vastaavia palveluita man kunnn ylläpit ja pitkät etäisyydet, miten hidetaan tv:n jumppatyttö Sällylä ei hun tällaisesta näkökulmasta Ei lea avinta vieläkään, mutta vanhuspalvelulaki velvittaa ttaamaan humin vanhusneuvstn Asia, jssa itse pitää ttaa tila ja pmmittaa yhteiskuntaa vanhusneuvstlle enemmän valtaa - ei saa lla vain juttelua miten muut kuin vanhusneuvstssa levat vaikuttavat? aluetilaisuudet/neuvttelukunnat kuivuu kasaan, pitäisikö lla nettiphjainen Helsingissä myös timinut eri alueilla, llut susittua, mutta nk se terapiaa vaan, nyt n jutustelua, miten ikeaa vaikuttamista Haminassa kun tulee ehdtus, jka halutaan viedä eteenpäin, tehdään asianmaiselle lautakunnalle ja kpi kaupunginhallitukselle ja päivystetään että etenee Palvelut lähellä vanhusneuvst nurisneuvstn jäsenille läsnäl-ikeus lautakunnissa, mutta vanhusneuvstissa ei pitää lla- nyt näkee vain kun aktiivisesti seuraa, että jtain n päätetty mutta että ajissa näkisi Oregnissa li asuntalue, jssa saa asua vain yli 50-vutiaat, kiva, mutta lääkärit ja sairaanhitajat puuttuvat, mutta turvallisuuden tunne suuri muutin. Sekamalli hyvä myös, ei saa tulla vanhusghett Valtin pulelta KELA paremmin tieta- SOTE siit ei tiedetä mitään Mikä versi SOTEsta n menssa sillin nk 20.40 versi- millaista n valinnanvapaus sillin Avimempi tiedtus miten 2040 tteutuu henk.khttiet tulee, selkkieli kun eläke rapsahtaa tulisi tiedt miten valti sinua auttaa selkkieli myös rutsiksi kiertävä avustaja, digipettajia tarvitaan, teknlgia-agentteja digitaalinen äänestys js tehdään kaukaa (ulkmailta), miten avustajan käyttö nnistuu 2040 äänestääkö jku pulestasi hakkerinti nk kaikilla mikrsirut jtka muistuttaa äänestämisestä miten hituu sähköinen tunnistautuminen äänestyksessä. kasvt, srmenjälki, iiristunnistus, Tiet tulee autmaattisesti eikä tarvitse hakea (autmatisitu digi), 60-luvulla ei saanut tieta, nyt tiet n jssain, mutta pitää löytää, 2040 tulee autmaattisesti, mutta ei saa tulla liikaa
4(7) maan sivuun- henkilökhtainen sivu jhn tiedt, ettei tule liikaa ja lisätiedt lisäklikkauksilla ei tarvitse tyytyä siihen, ettei kuulla 2040, vanhukset mukana kaikissa, pitäisi lla mat järjestöt (vanhus), nyt kaikki vat jakantuneet eri pulueisiin, yhteisvima puuttua siksi eduskunnassa ei le vanhusten edustajia, näkökulma ei tule esiin Ohjelmia visualisinteja ja videita, pitäisi lla senirikanava, jssa lisi hjeita - teematietkanava, videklippejä vanhuskanava senirikanava TV:hen Digipettajat ihmiset lähtevät vaikuttamaan Ryhmä 5 Erkki Mäkelä Aulis Mäkinen Marja-Leena Nusiainen Kain Nummila Raija Ollikainen Ida-Maria Pankka Lea Stenberg, pj Snja Jutsenlahti-Wurist, kirjuri Miten teemaan liittyvät palvelut tteutettaisiin: Täysin sähköisinä? pelttava kuvi kybersta lähettejä, tsupparit kuriiripsti hyvät kuituyhteydet ihmisillä pitää lla valmius käyttää laitteita mnikertaiset varmistukset tietturva timivat verkkyhteydet kaikkien pitää sata hitaa netin kautta kaikki siihen asti kun kaikki eivät saa käyttää niin pitää lla muita mahdllisuuksia Täysin ilman sähköisiä palveluja? Kirje tai pikapsti. pstia jaettiin kaksi kertaa päivässä ja myös lauantaisin suunnitteluprsessiin vahvemmin mukaan yhteisöjä, jtka tapaavat tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ihmisten sallisuutta tivtaan enemmän kasvkkain suurempia könttiä päätetään kerralla, kska ei vi tavata niin usein. suunnittelu ei niin yksityiskhtaista, suuntaa antavia mikä n tapa kmmunikida, js esim. hyökätään, sähkömast hajaa paperi- ja pahviarkist, työtä metsätellisuus nusuun, Sumen vienti kukistaa yhteisöllisyys lisääntyisi, kska pitää mennä paikalle, jtta saa tiedn
5(7) kirjeet ja kkntuminen psti tulisi telexillä lankapuhelin tavittaa vain yhden henkilön kerrallaan pitäisi pistää puhelinkaapelitehdas pystyyn Mitä pitäisi tehdä, että päästään khti sähköisiä palveluja? paremmat ja selkeät laitteet ja hjelmistt silmän iiris, DNA tai siru tunnistamisvälineenä kulutus teknisesti epävarmille kaapeleita visi hyödyntää ristiin, js jku kaatuu yhteisvastuullinen elin jka jhtaa valtillisesti miten tuetaan ja ennalta ehkäistään ettei seuraavasta digiaallsta pudta suunnitteluprsessin plku pitää lla selkeä ja käytettävä tiedät millä rlilla let menssa, ei tarvitse sallistua kaikkiin sektreihin miten etenet suunnittelijana ja käyttäjänä tiimi, jnka tehtävänä n pitää kehitys nk liian paljn asiista, jista valti päättää tietämättömyydet ja päällekkäisyydet mitkä asiat kuuluvat valtille, vatk ne järkevässä suhteessa mitkä kansalaisen päätöksentekn yritykset valtin turvallisuus kilpailutamme sellaisia asiita, jita ei tarvitsisi infraa ja turvallisuutta ei pitäisi kilpailuttaa julkishallinnassa paljn erillisiä ja päällekkäisiä prjekteja, tulksia ei hyödynnetä pitää taata neuvntapalveluita riittävästi ei-sähköisinä infpalveluihin pitäisi panstaa, ei jntusta numervalinnat hidastavat js ei käteistä, kansan pitää ppia käyttämään tarvitseek meidän lla niin npeita digitalisaatissa mni hyvin menestynyt Eurpan maa n vähemmän digitalisitunut miksi n niin kva kiire? haluammek lla vain EU:n esimerkkimaa sähköinen tunnistautuminen yksi tunnistautuminen minkä takia me stamme isilta firmilta muutsprsessit? Aptti hun esimerkki ihmisten asennetta muuttamalla sähköisten palvelujen käyttöön löytää jtain psitiivista (rukatarjilut) tiednkulku ja valtin turvallisuus Pääpintit ennaltaehkäisy kulutus selkeät hjeet vastuu
6(7) yhteisvastuullinen elin ei turhia digitalisaatiyrityksiä ei päällekkäisyyksiä kenen vastuu ja millin (ihminen itse, valti, yritys) kehittämistyö pieni n ketterää myös kehittämistyössä tulkset ja tiednkulku käyttöön selkeät plut jissa edetään palveluissa Ryhmä 8 Marj Vallius-Hyttinen Riitta Whitehead Mirja Vihavainen Antti Viljanen Erkki Ylital Mikael Åkermarck Anne Ernen, pj Maiju Laaks, kirjuri Miten hidettiin 1960-luvulla? Kllektiivisuus, yhteenpelaaminen, tiedeyhteisö, ei yksilöt. Pulustushallinnn ympyröissä selkeä päämäärä: klleegi miettii, suunnitelmallisuus n harkittua. Kasvtusten tehtävä palvelu, välimatkat pitkiä. Muutsten vusikymmen. Työjärjestöt löysivät tisensa. Knsensuksen aikakauteen päädyttiin. Kekksen aikakausi. Runnttiin päätöksiä. Tiedeyhteisö li kansainvälinen. Yhdenvertaisuus ja alueellisuus. Sukulaisuudella li merkitystä. Ist ert. Agraariyhteiskunta; isäntä li sitä viisaampi, mitä enemmän hehtaareita. Määräävä asema tuli mistusten kautta. Miten hidettaisiin 2040-luvulla? Digitaalisuus n väistämätöntä. Millä tavalla timii käytännössä? Suunnittelua ja yhteisöllisiä rakenteita. Lähiyhteisö piti enemmän hulta, tulevaisuus näyttäytyy kylmempänä. Työn häviäminen hulestuttaa. Kmmunikaati, pettaminen. Ihminen pitää nstaa keskiöön. Päähenkilö n ihminen, ei hallint. Asiakaslähtöisyys. Khtaaminen n keskiössä. Eettisyys. (Ptilas/asiakas). Työnjakaminen n leellinen kysymys. Syrjäytyminen. Tunnephjainen päätöksentek. Ihminen ei elä pelkästään tiedsta. Missä n tunne digitaalisessa maailmassa? Hunmmassa asemassa levien asiiden hit, miten he vat mukana? Jakautuuk yhteiskunta entisestään? Kneiden vaikutus aivjen kehittymiseen. Kieliplitiikka. Ilmaisuväline; asia unhtuu. Vanhusneuvstt pitäisi ttaa j valmisteluvaiheessa mukaan, ei vasta lausuntvaiheessa. Virkamiesmielivalta asiiden valmistelussa. Kuullaan, mutta ei kuunnella.
7(7) Päätöksentekvaihe venyy, kska liian paljn päätöksentekijöitä n liikaa. Kmprmissien tek vaikeutuu. Kansalaisuusvaikuttaminen helpttuu ja npeutuu digitalisaatin myötä. Nykyinen smekeskustelukulttuuri. Erityyppiset ihmiset pääsevät ääneen. Vi viedä myös trllaajien takia väärille pluille, hjattua timintaa, ei aitja mielipiteitä. Millä keinilla päästään hyvään digitalisaatin? Yhteyden n ltava jatkuvaa ja turvallista. Palvelumutilu. Plitikinnille ei saa antaa liikaa paina. Vanhusneuvstt mahdllisimman epäpliittisia ja mukaan ttaminen mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Ääni kuuluviin vielä enemmän. Järjestöt (vammaisneuvstt ym.) mukaan valmisteluun, vertaisnäkökulma. Olemassa levia rakenteita vidaan hyödyntää. Esteettömyysasiita pitäisi katsa kknaisuutena. Design fr all ajattelutapa. Kehittämisessä asiakasvimavara näkökulma paras lähestymistapa. Asumissuunnittelu, kaavitus ym. kknaisuutena. Chief Design Officer Helsingissä. Kaikissa asetuksissa, säännöksissä, suunnittelussa heti humin esteettömyys. Universal Design. Ravitsemus ja nesteytys. Liikkuminen keskiöön. Ihmisarvinen elämä. Ihmiskntakteja, ei kne-elämää. Ikäihmisten kunniitus; ei painlastina khteleminen. Eri sukuplvien khtaaminen. Kieli n tärkeä. Näköyhteys n ymmärryksen kannalta leellinen. Siirtymävaiheen pastusmahdllisuus.