52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös investoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa viedään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmasta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään. Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy? Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan? Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on? Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa? Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille?
53 Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jätevedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.) Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut, energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasulaitos) Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kuluttua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa siihen investointivaiheessa.) Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi. Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.
54 Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää. Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet yms.) Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala, kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.) Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivikkeita lantalatilaa tarvitaan enemmän. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa m 3 m 3 Lietelanta m 3 Kuivikelanta + virtsa (virtsa kuivikkeeseen imeytetty), m 3 Lypsylehmä 12 8 24 24 Hieho, emolehmä, liha, nauta, siitossonni 9 4 15 15 Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8 8 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4 Suunniteltu tuotanto, m 3 / eläin Suunniteltu tuotanto, m 3 / yhteensä Lähteet: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Lantalan varastointitarpeen laskentalomake.
55 Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.) Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)? Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä). Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Lannanlevitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatella ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi? Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus) Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.) Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) Säätösalaojitus ( 5 v.) Säätökastelu (5 v.) Kuivatusvesien kierrätys (5 v.) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)
56 Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.) Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.) Perinnebiotoopin hoito (5 v.) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.) Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.) (Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.) Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöohjeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: http://www.mavi.fi Viljelijän tuet Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästöjä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä satotason mukaan eikä suuremmille satomäärille. Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille
57 Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys, oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka) Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista. Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä. Yrityksen ympäristötavoitteet Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen Jatkuva toiminnan ympäristötehokkuuden seuranta Tavoitteiden seuranta Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan 126. 2008. WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.
58 6.2 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaasut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvihuoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. Ongelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tähden. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 prosenttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja hiilidioksidi(co 2 ). Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pääsemistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi. Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen Maan tiivistymisen välttäminen Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon) Avokesannoinnin välttäminen Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen Nurmikasvien viljely turvemaalla
59 Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen Monivuotisten kasvien viljeleminen Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia) Eläinaineksen parantaminen Lannan ja virtsan talteenotto Lantavarastojen talteenotto Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen Katteen käyttö lietelantasäiliöissä Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto) Nurmen perustaminen kyntämättä (?) Jätteiden asianmukainen käsittely Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan) Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen) Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesivoima) Jätteiden määrän vähentäminen Jätteen kierrättäminen Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasujen määrää. Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta: http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/mtt_ilmastonmuutos_suo.pdf.
60 6.3 Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1493&lan=fi) Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen rakentamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäristöviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Rakentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikäteen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupahakemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä. Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympäristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin. Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsylehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristölupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsylehmiä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6) Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee. Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viranomaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on loppuun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.) Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.
61 Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta. Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on? Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi Yrityksen ja yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet
62 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN 7.1 Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravintoa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa. Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteutetaan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet, rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset. Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)? Perustele valintasi. Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi? Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)? Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?
63 Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun? Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)? Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilörehun varastointiin? Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Exceltaulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake. Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, automaattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)? Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannattavuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja, nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjelmalla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi. Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu 200 400 -kiloisten noin 1200 gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella. OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyödyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät. Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelusta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. Siellä pääset tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 -julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla taulukko -arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-
64 taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja (D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi. Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille
65 7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä. Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)? Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita lehmäkohtaisia tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %
66 Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.) Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan päästä? Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %
67 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan haluat karjaasi kehitettävän. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo
68 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Eläinmäärän lisääminen Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista. Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys tavallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun siemenen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alkaen hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista. Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi? Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?
69 Faba INTO Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avullaan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heiltä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löytyy Fabapalvelun sivustolta: http://www.faba.fi Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO. Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.
70 7.3 Pelastussuunnitelma Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitelma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m 3. Pelastussuunnitelman pohjana ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdollisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja. Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muistilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Palon varhainen havaitseminen a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemiseksi tuotantorakennuksissa? b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa? 2. Alkusammutus a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja vesipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle) b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan merkintä
71 c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu? 3. Eläinten pelastaminen a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään? b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti? c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen? 4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista asioista? a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?
72 d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu? e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu? f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä? g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä? h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto. Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. Muuta hyödyllistä materiaalia: Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas http://www.tapiola.fi/www/maa_ja_metsataloudet/turvallisuus/etusivu.htm Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille
73 7.4 Työturvallisuus ja ergonomia Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapahtuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin hengitystiesairauksiin ja ihottumiin. Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat investointisi suunnitteluvaiheessa. 1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit) 2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet) 3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily) 4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työasennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)
74 5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäytyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin) 6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja korjaus) Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)! Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsyympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa) Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden materiaali ) Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomiseksi?
75 Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja? Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin lisää riskiä.) Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi? Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (harrastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.) Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työterveyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Melan sivustoilta. Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan sivustoilla: http://www.mela.fi/tyoturvallisuus Työstressikysely. Lähteet ja lisätietoja: Mela vakuuttavaa hyvinvointia: http://www.mela.fi/ Työturvallisuus Terveenä työssä
76 7.5 Laatu Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laadukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdallaan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle, samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotantoympyrässä. Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa? Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa? Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvinvointi jne.)
77 Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiinpanot, kuitit jne.) Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)? Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista, puhtaus, pesu jne.) Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat korjuumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.) Mikä on pellosta pöytään -prosessisi motto?
78 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (jokunen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tienata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi. Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvitaan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aikajänteen suunnitteluun asti. Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoitteellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus samassa jne.). Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi, millaiset johtajataidot Sinulla on. Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?
79 Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti investoinnin myötä lisäkoulutusta? Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.) Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon? Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa, taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta. Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.
80 Missio Visionäärinen Strateginen Operatiivinen Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päivittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision eli tulevaisuuden kuvan. Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä suhteiden hoidon sidosryhmiin. Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi. Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettaminen sekä liikeidean muotoilu. Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.
81 Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen koko elinkaaren suunnittelua. Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi. Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen. Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei saa kuitenkaan unohtaa.
82 Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat. Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.). Maatilayritykseni Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa? On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.
83 Vuosikello Maatilan töiden ajoitusta voit suunnitella myös vuosikellon avulla. Lisää kunkin kuukauden kohdalle tarvittavat tehtävät. Näin voit tasata työhuippuja ja kaikki työt tulee ajallaan tehtyä. Esimerkiksi taloushallinnon töille voi varata enemmän aikaa talvikautena, jolloin peltotöitä ei ole. Keväällä ovat toukotyöt, ennen niitä huolletaan traktorit, syksyllä puidaan viljaa jne. Voit lisätä vuosikelloon myös tärkeät verotukseen, palkanmaksuun, tilinpäätökseen ynnä muut vastaavat taloushallintoon liittyvät tehtävät. Joulu Tammi Marras Helmi Loka Maalis Syys Huhti Elo Touko Heinä Kesä
84 8.2 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen Perinteisesti maataloudenharjoittaja on verrattavissa yksityiseen elinkeinonharjoittajaan, joten erillistä yhtiömuotoa ei tarvita. Tällöin toimiminen on joustavaa, nopeaa ja helppoa. Laajennusvaiheessa kannattaa harkita, pitäisikö yritys yhtiöittää. Tämä voi tulla tarpeelliseksi esimerkiksi riskien hallinnan, verotuksen ja omistajien määrän takia. Yhtiöittäminen on suunniteltava tarkasti. Siihen tarvitaan myös laskelmia, joissa nähdään, miten paljon tuloja saadaan. Jossain tapauksissa perinteisen maatilayrityksen ohelle voidaan yhtiöittää sivuelinkeino, mikäli katsotaan, että toiminta on niin laajamittaista, että se halutaan ja kannattaa pitää erillään muusta toiminnasta verotuksellisista tai muista syistä johtuen. Seuraavana yritysmuodon valintaan vaikuttavia seikkoja: 1. Perustajien määrä (onko yksi vai useita) 2. Pääoman tarve ja saatavuus yritystä perustettaessa 3. Vastuun jakautuminen yrityksessä 4. Toiminnan joustavuus 5. Yrityksen jatkuvuus 6. Voitonjako ja tappion kattaminen 7. Verotus Seuraavana erilaisia yhtiömuotoja vertailussa: 1. Yksityinen elinkeinonharjoittaja a. Pääosin yksihenkilö, sopii perheyritykselle b. Vastuu: Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista c. Voitonjako ja varojen nosto: yrityksestä voi nostaa itselleen varoja pääoman mukaisesti d. Perustaminen: Y3 perustamisilmoituslomake 2. Avoin yhtiö a. Kaksi tai useampi henkilö b. Vastuu: jokainen yhtiömies vastaa kaikella omaisuudellaan myös jokaisen yhtiömiehen yhtiöön tekemistä sitoumuksista c. Voitonjako: palkkana, voitto-osuutena tai lainana d. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus(yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoitushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake 3. Kommandiittiyhtiö a. Kaksi tai useampi henkilö b. Vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies c. Vastuu: vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten yhtiöön liittyvistä sitoumuksista ja äänetön yhtiösopimuksen vastaamalla omaisuuspanoksen määrällä d. Voitonjako ja varojen nosto: palkka, voitto-osuutena ja lainana e. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus (yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoitushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake
85 4. Osakeyhtiö a. Yksi tai useampi henkilö b. Osakepääoma vähintään 2500 euroa (yksityinen osakeyhtiö) c. Voitonjako ja varojen nosto: osinkotuloja, palkkatuloja, lainaa yhtiön vapaan pääoman puitteissa d. Vastuu: osakkeenomistaja vastaa vain yhtiöön sijoittamallaan pääomapanoksella e. Yleisin Suomessa käytetyistä yritysmuodoista (maatalousyritykset yleensä maataloudenharjoittajia tai yhtymiä, mutta osakeyhtiöiden määrä on kasvussa) f. Perustaminen: perustamissopimus, yhtiöjärjestys, Y1 perustamisilmoituslomake ja kaupparekisterin liitelomake 1 5. Osuuskunta a. Vähintään kolme perustajajäsentä (luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä) b. Tavoitteena jäsentensä talouden tukeminen, ei voitto c. Voitonjako ja varojen nosto: liiketoiminnan kehittämiseen, yhteiskäyttöön tarkoitettujen palvelujen rahoittamiseen, varat jaetaan jäsenille siinä suhteessa, miten jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluja d. Hyvä yritysmuoto silloin, kun toiminnan taloudelliset ja muut riskit ovat suuret, kun omistajien määrä on suuri ja yleensä, kun toiminta on todella kannattavaa ja tuloa syntyy paljon e. Perustaminen: Y1 perustamisilmoituslomake, kaupparekisterin liitelomake 2 alkuperäiskappaleina, perustamiskirja alkuperäisenä, erillinen jäljennös säännöistä ja hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valinnasta Pohdi, tarvitseeko jokin sivuelinkeino yhtiöittää omaksi yrityksekseen ja mikä yritysmuotona voisi olla. Pohdi, minkä tyyppinen yhtiömuoto Sinun maaseutuyritykselle sopisi, vai kannattaako jatkaa edelleen yksityisenä elinkeinonharjoittajana (tai perinteisenä maataloudenharjoittajana) ja myöhemmin muuttaa yhtiömuotoa, kun näkee, mihin suuntaan toiminta kehittyy. Asia tulee harkita tarkkaan asiantuntijoiden kanssa. Lähteet ja lisätietoja: MAATILAYRITYKSEN YHTIÖITTÄMINEN. Tieto tuottamaan 120. ProAgria Keskusten Liitto. Otavan kirjapaino: 2007.
86 8.3 Riskien kartoitus ja hallinta Riskejä on tullut mietittyä alustavasti jo kolmannen kappaleen lopussa, mutta riskien hallinta on niin tärkeä asia, että tarkastellaan sitä aluetta vielä yksityiskohtaisemmin. Riskien hallinta liittyy tilan johtamiseen. Alla muistin virkistykseksi riskien hallinnan eteneminen. Aluksi on tärkeää tunnistaa riskit. Sen jälkeen arvioidaan, millaisia riskit ovat, eli mikä on riskien todennäköisyys ja merkittävyys. Seuraavaksi pohditaan, miten riskejä pystytään minimoimaan. Riskejä ei voi koskaan poistaa kokonaan, sillä yritystoiminta sisältää aina myös riskejä. Riskejä voidaan kuitenkin pyrkiä välttämään, pienentämään tai siirtämään. Kun riskit on arvioitu ja toimenpiteet päätetty, lähdettään toteuttamaan toimenpiteitä eli esimerkiksi vakuutetaan eläimet. Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskejä on monenlaisia. Pohdi, mitä kuhunkin ryhmään kuuluvia riskejä voi tulevassa tuotannossasi ilmetä. Pohdi myös, miten suuri riskin todennäköisyys, miten merkittävä se on ja pohdi minkä toimenpiteen valitset (esim. vakuuttaminen). Osa kohdista on samoja, joita on aikaisemminkin käsitelty, mutta otetaan ne mukaan riskien tarkastelun valossa. a. Työturvallisuusriskit a. Tapaturmat b. Ammattitaudit c. Vaaralliset aineet
87 d. Stressin hallinta ja jaksaminen b. Toimintariskit a. Työn keskeytyminen b. Konevahinko c. Toimitusten myöhästyminen d. Epäselvät vastuut, sopimusongelmat e. Lainvastainen toiminta
88 c. Henkilöriskit a. Perheen ja tilan ulkopuolisten turvallisuus b. Ilkivalta c. Heikko osaaminen d. Yrittäjän/ työntekijän sairastuminen, pysyvä vammautuminen ja avioero d. Omaisuusriskit a. Paloturvallisuus b. Kiinteistötekniikka
89 c. Lukitus ja avaimet, murtosuojaus d. Huono valaistus e. Sähköturvallisuus e. Ympäristöriskit a. Jätteet ja jätehuolto b. Vaaralliset aineet c. Päästöt maahan, ilmaan ja veteen
90 d. Ympäristön monimuotoisuuden heikentyminen (biodiversiteetti) f. Tuoteriskit a. Tuotettujen elintarvikkeiden laatuvirheet ja tuotevastuu b. Valmistusvirheet c. Käsittelyvirheet d. Informaatiovirheet e. Raaka-aineen jäljitettävyysongelmat
91 Riskejä voi tarkastella myös prosessikohtaisesti. Sen jälkeen pohdi, miten voin vähentää riskejä. Voit käsitellä kaikki työvaiheet erikseen ja kirjata ylös riskit seuraavista seikoista: Toiminta Työturvallisuus Henkilö Ympäristö Omaisuus Tuote Pohdi myös, mitä riskejä investointiprosessiin liittyy ja miten riskejä voit vähentää. Toiminta Työturvallisuus Henkilö Ympäristö Omaisuus Tuote Lähde: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.
92 8.4 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat Tähän väliin liitetään kannattavuus- ja kustannuslaskelmat. Kirjaa aluksi ylös investoinnin kustannukset. Alla oleva kustannus on Maa- ja metsätalousministeriön lomakkeesta: Kustannusarvio ja rakennusselostus, joka tulee laatia liitteeksi investointitukien ja - avustusten hakemusten mukaan. KUSTANNUSLASKELMA KUSTANNUKSET PÄÄLAJEITTAIN: Kustannus 80 0 Rakennuttajan kustannukset 81 1A Tontin maa- ja pohjarakenteet 2B Rakennuksen maa- ja pohjarakenteet 82 2 Perustukset ja alapohjarakenteet 83 3 Runko ja vesikattorakenteet sekä vesikate 84 4 Runkoa täydentävät rakenteet 85 5 Sisäpuoliset rakenteet 86 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 87 7 Lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö 88 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset 89 0 9 Rakennuskustannukset yhteensä 90 Toimintainvestoinnit 91 Kustannukset yhteensä 92 OHJEKUSTANNUS 93 Rakennuskustannusindeksi (pientalo/tuot.rak) Hinnat eivät sisällä ALV:a. (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivut: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html --> Maaseudun kehittäminen --> Maaseudun rakentaminen --> Lomakkeet --> Kustannusarvio ja rakennusselostus) Osta halvalla ja myy kalliilla. Tämä motto on vanha, mutta pätee vielä tänäkin päivänä, sillä kustannukset pitäisi saada mahdollisimman pieniksi ja tulot suuriksi. Mitä suuremmat tulot kuluihin nähden ovat, sitä enemmän yrittäjälle jää katetta toiminnastaan. Jotta investointi voi saada rakennetukilain mukaista tukea tai avustusta, jotta yritys voisi olla olemassa ja jotta se tuottaisi omistajalleen/ omistajilleen tuloa, investoinnin tulee olla kannattavaa. Kannattavuus saadaan selvitettyä ja osoitettua erilaisilla laskelmilla. Laskelmia voi tehdä perinteisesti paperilla ja laskimella, Excel-taulukon avulla funktio-toimintoja hyödyntäen sekä erilaisilla valmiilla ohjelmilla. Onko tilastasi tehty kannattavuuslaskelmia?
93 Oletko itse tehnyt laskelmia? Jos olet, niin mitä? Kannattavuutta voi laskea monella eri tavalla. Alla on lueteltuna erilaisia tapoja Kustannuslaskenta o Katetuottolaskelmat o Mitkä ovat todelliset tuotantokustannukset? Kattavatko tuotot myös rakennus- ja konekustannukset? Minkä tuotteen tuottaminen tilalla on kannattavinta? o Kuinka paljon maksaa maidon ja lihan tuottaminen? o Tehdäänkö työvaihe itse vai ostetaanko palvelu? Tuotteen hinnoittelu o Kuinka paljon tuotteesta täytyy saada, että tuottaminen on kannattavaa Budjetointi o Suunnitellaan tulevaa toimintaa (useimmiten vanhojen laskelmien pohjalta) Tunnuslukujen laskenta o Tarkastellaan, miten hyvin on onnistuttu, millainen yrityksen taloustilanne on o Voidaan myös laskea suunnitellun tuotannon tunnuslukuja. Investointilaskelmat o Riskilaskelmat o Investoinnin nykyarvo o Investoinnin takaisinmaksuaika o Investoinnin sisäinen korkokanta Tutki, millaiset tunnuslukusi ovat tänään ja anna suunnitellulle tuotannolle tavoite-arvot. Kannattavuuden tunnuslukuja Kannattavuuskerroin Oman pääomantuotto-% Kokonaispääomantuotto-% Työtuntiansio Nykyään Tavoite Kannattavuuslaskentaa on hyvä opetella itse tekemään, sillä sitä kautta pääsee näkemään, millainen tuotanto tilalla kannattaa ja mikä ei. Samalla pääsee käsiksi myös ongelmakohtiin. Johonkin työvaiheeseen voi mennä kohtuuttomasti rahaa, mutta laskelmat auttavat näkemään asiat realistisesti. Katetuottolaskelmia pääsee tekemään esim. netistä löydettävän Tuottopehtorin avulla: http://www.proagria.fi/tuottopehtori. Katetuottolaskelmien laatimiseen löytyy myös muita ohjelmia ja sellaisen voit tehdä kätevästi vaikka Excelin taulukkolaskentaohjelmalla. Seuraavalla sivulla on esimerkkinä kasvatettavien sonnien katetuottolaskelma. Katetuottolaskelmat ovat täysin tilakohtaisia ja ne on tarkoitettu oman tilan kannattavuuden laskentaan ja eri tuotantosuuntien vertailuun. Niitä ei voi käyttää eri tilojen väliseen vertailuun. Kannattavuutta laskiessa
94 on hyvä laskea katetuotot sekä kotieläintuotannon että kasvituotannon kustannuksille. Laskelmassa on laskettu, mikä kate jää korolle ja poistolle, eli sen verran jää rahaa investoinnin maksamiseen yhdestä sonnista vuodessa, kun kaikki muut kulut on vähennetty. Tämän jälkeen kokonaiskatetuotto (kaikkien tuotannossa olevien kasvien ja eläinten) netotetaan ja katsotaan, pystytäänkö rahoilla kattamaan investoinnista aiheutuvia kuluja. KATETUOTTOLASKELMA / sonni Sonnit kasvatetaan 6 kuukauden iästä eli loppukasvatusaika on 12 kuukautta Kasvatus pv 420 TUOTOT Yksikkö Määrä á Yhteensä Lihaa kg 330 2,85 940,50 Sonnipalkkio kpl 1 157,00 157,00 Tilatuen lisäosa kpl 1 80,00 80,00 Urospuolisten nautojen tuotantopalkkio 1 34,00 34,00 Pohjoinen ey-tuki ey 0,6 422,00 253,20 Eläinten hyvinvoinnin tuki ey 0,6 50,91 30,55 Yhteensä 1495,25 MUUTTUVAT KULUT säilörehu kg 4500 0,04 180,00 ohra kg 750 0,17 127,50 kaura kg 750 0,14 105,00 kivennäinen kg 40 0,60 24,00 Rehut yhteensä 436,5 Lääkintä, tarvikkeet kpl 1 20 20 Kuivikeolki kg 900 0,05 45 Uudistus kpl 1,01 580 585,8 Eläinpääoman korko 585,8 5 % 29,29 Liikepääoman korko (60 %) 300,9 5 % 15,05 Muuttuvat kustannukset yhteensä 1131,64 Katetuotto I 363,61 Työkustannus h 6 13 78,00 Katetuotto II 285,61 Koneiden kunnossa pito 1 7,68 7,68 Koneiden vakuutus 1 1,92 1,92 Rakennuksen kunnossa pito 1 50,70 50,70 Rakennuksen vakuutus 1 12,68 12,68 Yleiskustannus 1 30,00 30,00 Kone- rakennus- ja yleiskustannukset yhteensä 102,99 Kate rakennuksen korolle ja poistolle 182,62 Kun on saatu laskettua, mikä kate on rakennuksen korolle ja poistolle, voidaan laskea nettotuottojen nykyarvo. Eli yhden sonnin tuottama kate rakennuksen korolle ja poistolle kerrotaan vuosittain teuraaksi lähtevien sonnien määrällä, jolloin saadaan vuotuiskate T-K, joka on siis se rahasumma, joka on vuosittain käytettävissä investoinnin poiston ja koron maksamiseen. 20 vuoden aikana syntyvien vuosikatteiden nykyarvo saadaan kertomalla vuosikate nykyarvotekijällä. Sen voi laskea matemaattisella kaavalla, Excel Taulukkolaskennan NNA-funktion tai taulukkokertoimen avulla. Taulukkokertoimet löytyvät esimerkiksi ProAgria Keskusten Liiton julkaisemasta kirjasta Maatilayrityksen menestystekijät. Investoinnin kannattavuus nykyarvomenetelmällä: Laskentakorko 5 % Kestoaika 20 Jäännösarvo 0 Vuotuinen nettotuotto T - K 21 296,00 Nettotuottojen nykyarvo 265 395,23 Investointikustannus 136 500,00 Nettotuottojen nykyarvo - investointikustannus 128 895,23 Koska nettotuottojen nykyarvo on suurempi kuin investointikustannus, investointi on kannattava. Miltä investointilaskelmasi näyttää? Onko toiminta kannattavaa?
95 Investoinnin kannattavuutta on hyvä arvioida riskianalyysillä. Laske, onko toiminta kannattavaa, vaikka maidon hinta alenisi x-%:a lihan hinta alenisi x-%:a EU-tuet alenisivat x-%:a kate alenisi x-%:a tukien määrä alenisi x-%:a muuttuvat kustannukset nousevat x-%:a voit myös laskea useammalla tekijällä yhtä aikaa Pohdi edellisten kohtien perusteella millaisia riskejä suunnitellussa tuotannossasi voi olla. Miten pystyt pienentämään/ ennakoimaan riskejä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähteet: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008. ja Kannattava maaseutuyritys. Tieto tuottamaan 124. ProAgria Keskusten Liitto. Otava: 2008.
96 8.5 Yritystoiminnan kehittäminen Muistathan, että yrityksen kehittäminen on jatkuva prosessi (alla oleva kuvio). Aluksi suunnitellaan ja seuraavana toteutetaan, jonka jälkeen mitataan, miten on onnistuttu. Nyt on tärkeää, että suunnitteluvaiheessa on määritelty mittarit, jotta on millä mitata. Seuraavana parannetaan, jonka jälkeen prosessi lähtee jälleen alusta eli suunnittelusta. Näin työ jatkuu koko yrityksen elinkaaren ajan. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Aseta itsellesi mittareita, joilla itse tulet arvioimaan menestystäsi ja tavoitteiden toteutumista (esim. kannattavuuden tunnusluvut, tietty palkka, tietty lomamäärä, jopa elämänlaatu, elämäntavan ylläpito jne). Yhteiskuntamme muuttuu kaiken aikaa. Pohdi, millaisia yritystoimintasi kannalta negatiivisia muutoksia ympäristössä voi tapahtua ja miten voit selviytyä niistä. (maataloustuet loppuvat tai vähenevät, kilpailu kovenee, teknologia vanhenee jne.)