Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Transkriptio

1 Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen

2 Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen annettavat rehut: o Säilörehu o Teolliset täys- ja väkirehut o Kuivaheinä o Vilja Poroille annetaan lisäksi kortetta, jäkälää ja lehdeksiä, sekä kivennäisiä Lisäruokinta-aika keskimäärin 110 päivää välillä tammihuhtikuu

3 Logistiikka Logistiikka on yrityksen materiaali-, tieto- ja rahavirtojen ohjausta ja hallintaa Logistiikan kustannuksia ovat muun muassa kuljetus- ja varastointikustannukset sekä varastoon sitoutunut pääoma Logistiikan päämääränä on kustannusten alentaminen ja sidotun pääoman pienentäminen, säilyttämällä korkea toiminnan laatu Logistiikan osa-alueet: hankinta-, tuotanto- ja jakelulogistiikka

4 Lisäruokinnan logistiikka Osa tilan/paliskunnan kokonaislogistiikasta Sisältää hankinta- ja tuotantologistiikkaa Rehujen ja tuotantopanosten hankinta, kuljetus ja jako Varastointi Porojen siirto ruokintapaikalle Ruokintapaikan perustaminen Liikepääoman hallinta

5 Rehujen hankinta Säilörehun ja heinän viljely yleistä lisäruokintaa harjoittavilla tiloilla Tuotantopanokset ostetaan tilan ulkopuolelta Tuotantopanosten hankinta pääasiassa alueellisten maatalousliikkeiden kautta Kuljetuspalvelut liikkeiden kautta Tuotetun rehukilon hintaan vaikuttavat eniten konekustannus ja sadonmäärä

6 Rehujen hankinta Viljan viljely vähäistä, yleensä ostettava Säilörehun ja heinän osto yleensä omalta lähialueelta, hinta ja saatavuus riippuvaisia markkinatilanteesta Teolliset rehut ostetaan paikallisten liikkeiden/rehunvalmistajien kautta, saatavilla koko poronhoitoalueella, toimivat kuljetukset Jäkälä yleensä ostossa poronhoitoalueen ulkopuolelta Lehdekset ja korte tehdään itse lähialueelta

7 Rehujen kuljetuslogistiikka Hankintapaikka>varasto>ruokintapaikka Kaikilla rehuilla samanlainen Osalla rehuista ensimmäinen vaihe tapahtuu korjuun yhteydessä, jolloin se sisältyy jo rehujen tuotantokustannuksiin Teollisilla rehuilla kuljetuslogistiikka toimittajan puolesta varastoon saakka, jos varastoon on riittävä liikenneyhteys Teollisen rehun hintaan lasketaan rahti toimituspaikkaan

8 Säilörehujen ja heinän kuljetuslogistiikka Pyöröpaalisäilörehun varasto yleensä pelto Heinän ja säilörehun varastot latoja, laakasiiloja tai aumoja, joiden sijainti yleensä talouskeskus/ruokintapaikka Kuljetus omalla kalustolla tai ostopalveluina Kustannus riippuu hankintapaikkojen etäisyydestä ja käytettävästä kalustosta, säilörehulla lisäksi kuiva-ainepitoisuudella suuri merkitys

9 Varastointi Heinille, lehdeksille, teollisille rehuille ja jäkälälle kuivat säilytystilat tarpeellisia Varastoina toimivat talouskeskuksesta löytyvät tarpeeseen sopivat tilat; ladot, siilot, maatalouskäytöstä poistuneet tilat Varastointikustannukset jäävät useilla tiloilla alhaisiksi suhteessa muuhun ruokintakustannukseen

10 Ruokintapaikat Tarharuokintapaikkojen laskennalliset vuosikustannukset edullisia (pitkät poistoajat) Ruokintapaikan sijainti vaikuttaa muun logistiikan kustannuksiin Maastoruokinnassa ei ruokintapaikalla ole kustannuksia, ellei sinne ole tarpeellista saada välivarastoja/liikenneyhteyksiä Porojen siirto ruokintapaikoille ei tuota merkittävää kustannusta pitkäaikaisiin ruokintapaikkoihin sekä laidunalueille perustettuihin ruokintapaikkoihin jos porot hakeutuvat niille itsenäisesti

11 Rehujen jako Rehujen jako tapahtuu tilakohtaisen mallin mukaan, usein päivittäin Käsin, automaateilla tai koneellisesti Rehujen jako suurin logistiikkakustannus Rehujen oikein jakaminen tärkeimpiä porojen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä

12 Rehujen jako Teolliset rehut jaetaan yleensä puhtaalle lumelle, myös kaukaloita ja automaatteja käytetään Rehujen jakoon käytetään usein kelkan tai mönkijän vetämiä laitteita Veikko Maijala

13 Rehujen jako Säilörehu levitetään usein lumelle, apuvälineenä kelkka tai traktori lisälaitteella varustettuna Heinät levitetään kelkoilla tai käsin, jauhettu heinä tarjotaan automaatista tai kaukaloista Karoliina Majuri Veikko Maijala

14 Rehujen jako Muut rehut jaetaan yleensä käsin tai kelkkaa apuna käyttäen Rehujen jakoon kuluva aika on suurin käsin jaettaessa, automaateilla pienin Poromäärän kasvaessa koneiden käyttöaste ruokinnassa kasvaa ja on jopa edellytys onnistuneelle rehujen jakamiselle

15 Rehuleikkuri Paaliveitsi Paalipihdit Traktorikäyttöiset ruokintalaitteet Veikko Maijala 2012

16 Peräkärry Traktorikäyttöiset ruokintalaitteet Veikko Maijala

17 Apevaunu Traktorikäyttöiset ruokintalaitteet Karoliina Majuri

18 Paalisilppuri Traktorikäyttöiset ruokintalaitteet Veikko Maijala 2012

19 Puutavarakuormain Valssimylly Heinäjauhomylly Pellettikone Pelletinjakokone Traktorikäyttöiset ruokintalaitteet Hangasvaara ym. 2003

20 Moottorikelkan tai mönkijän perässä vedettävät laitteet Kelkkojen ja mönkijöiden rekiä sekä kärryjä käytetään yleisesti rehujen levitykseen Pyöröpaaliliukuri Veikko Maijala 2012

21 Moottorikelkan tai mönkijän perässä vedettävät laitteet Pelletinlevityslaitteet Veikko Maijala Veikko Maijala Veikko Maijala Merja Mattila 2012

22 Moottorikelkan tai mönkijän perässä vedettävät laitteet Useita erilaisia ratkaisuja rehujen annosteluun ja jakamiseen Veikko Maijala Veikko Maijala Merja Mattila Merja Mattila

23 Moottorikelkan tai mönkijän perässä vedettävät laitteet Laitteet jakavat pelletit nauhaksi tai annoksina Veikko Maijala Veikko Maijala

24 Sähköinen rehuleikkuri Tarkoitettu kaikenlaisen korsirehun leikkaamiseen jäätymisasteesta riippumatta(koneviesti 2012) Hinta vuonna 2007 ollut euroa ilman rahtikuluja ja kaapelia

25 Ruokinta-automaatit ja kaukalot Kaamasen porontutkimusaseman koetarhalla ollut käytössä kaksi Pellon konepajan rakentamaa ruokintaautomaattia täysrehunjakoon Poroilla tunnistuspannat Jakaa rehua kun poro on automaatintunnistuslaitteen vaikutusalueella niin kauan kuin poron päivittäisestä rehukiintiöstä on jäljellä

26 Ruokinta-automaatit ja kaukalot Heinäjauhoautomaatti Täysrehuautomaatti Vapaa tai rajoitettu rehunsyönti Veikko Maijala

27 Ruokinta-automaatit ja kaukalot Kaukalot yleisiä Useita eri malleja ja rakennusmateriaaleja Veikko Maijala Karoliina Majuri

28 Ruokinta-automaatit ja kaukalot Heinähäkki Veikko Maijala Sauli Laaksonen

29 Pääomien hallinta Porotaloudessa liikepääoman sitoutuminen pitkäaikaisesti normaalia Tulot kerran vuodessa Varastoihin sitoutuu liikepääomaa lisäruokinnassa vähintään vuodeksi Optimi-ohjelmaan ei vielä tässä vaiheessa sisällytetty liikepääoman koron laskentaa

30 Kustannukset Laskennalliset kustannukset vierailutiloilla yli 100 / poro Rehujen hankintakustannus suurin, noin 50% Kuljetus- ja jakokustannukset seuraavaksi merkittävin Kuljetus- ja jakokustannuksissa koneiden ja työn osuus jakaantuu puoleksi Ilman koneita työn osuus kaksinkertaistuu varovaisestikin arvioiden Maastoruokinnassa kuljetuskustannukset rehukilolle ovat suuremmat kuin tarharuokinnassa, rehukustannus vastaavasti pienempi

31 Kustannuksien alentamisen mahdollisuudet Oikea määrä laadukkaita rehuja poroa kohti (1,1 rehuyksikköä/päivä) Pääasiallisena rehuna tilan tuotannon mahdollistama rehu tai halvin saatavilla oleva ostorehu Täydennetään toisella rehulla, poikkeustapauksien varalle (pakkanen, totutusaika) myös muita rehuja Rehujen hintoja tarkasteltava aina sen sisältämän energian ja sulavuuden mukaan (rehuanalyysi) Suunnittelu ja seuranta (optimi-ohjelma, PORU)

32 Kustannuksien alentamisen mahdollisuudet Viljelyssä huomio satotasoon Korjuussa pyrittävä säilörehun osalta korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen, laskee kuljetus ja jakokustannuksia Ruokintakaluston tulee olla porokarjan koon ja ruokintamallin suhteen riittävä, ei kuitenkaan ylimitoitettu Kustannuslaskelmat investointeja suunniteltaessa tarpeelliset Kaluston kustannuksia voidaan helposti pienentää tilojen yhteiskäytöllä

33 Kustannuksien alentaminen Rehujen jakologistiikan kustannukset Porojen määrä ja ruokintatapa 80(tarharuokinta) 200(tarharuokinta) 400(tarharuokinta) 400(maastoruokinta) louskutin/kelkka 12,69 /poro 7,25 /poro 4,35 /poro 4,06 /poro rehuleikkuri/traktori 32,96 /poro 15,98 /poro 16,37 /poro 12,74 /poro Yhdistetty täys- ja säilörehunjakokustannus 45,65 /poro 23,23 /poro 20,72 /poro 16,8 /poro paaliveitsi/traktori 34,42 /poro 16,57 /poro 16,67 /poro 13,03 /poro Yhdistetty täys- ja säilörehunjakokustannus 47,11 /poro 23,82 /poro 21,02 /poro 17,09 /poro paalisilppuri/traktori ei laskettu 17,27 /poro 12,36 /poro 10,13 /poro Yhdistetty täys- ja säilörehunjakokustannus ei laskettu 24,52 /poro 16,71 /poro 14,19 /poro apevaunu/traktori ei laskettu ei laskettu 13,4 /poro 12,01 /poro Yhdistetty täys- ja säilörehunjakokustannus ei laskettu ei laskettu 17,75 /poro 16,07 /poro

34 Kustannuksien alentaminen Hankinta- ja kuljetuskustannuksia voidaan pienentää poro- ja maatilojen yhteistyöllä, esimerkiksi hankintaosuuskunnat, yhteistilaukset Yksittäinen porotalousyrittäjä pienentää kustannuksia parhaiten keskittämällä ja suunnittelemalla tilaukset (yksi rahti) Maastoruokinta tarharuokintaa edullisempi Yhteistyö ja suunnitelmallisuus voimavara lisäruokinnassa

35 KIITOS Lisätietoja PORUKKI hankkeen nimikkoporo säilörehun syönnissä rehutesteissä 2013 Karoliina Majuri