Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016



Samankaltaiset tiedostot
Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Onko maatilalla varaa investoida vuonna 2016

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maatilan kujanjuoksu talvella 2018

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Ympäristö ja viljelyn talous

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Parhaita ratkaisuja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Säilörehun tuotantokustannus

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Luomutuotannon kannattavuus

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Luomutilojen tukikoulutus

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Vesistövaikutusten arviointi

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Luomutilojen tukikoulutus

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELINA hankkeissa tarjotaan kasvinviljelyyn ajankohtaista koulutusta. Sampo Järnefelt ProAgria Etelä-Suomi

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Luomutilojen EU-tukikoulutus. Lammilla

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Transkriptio:

Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Viljatilan johtaminen/kannattavuus yrityksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi aina yrityskohtaisia mitä mittaat, sitä voit parantaa aikajänteet/näkökulmat 1) tilan kehittäminen investointien avulla 2) nykyisen tuotannon kehittäminen 3) maksuvalmius satokaudella 2015/6 >

Viljatilan kassavirta 2015/16, /ha Rahaa tilille 1000 Juoksevat menot 500 Ylläpitoinvestoinnit 100 Lainanhoitomenot 100 Verot 50 Omaan käyttöön jää 250

Laajentaminen ja kassavirta? 100 ha => 100 * 250 = 25 000 200 ha => 200 * 200 = 40 000 300 ha => 300 * 173 = 52 000 500 ha => 500 * 150 = 75 000

Tuotot, kulut ja voitto/tappio 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Nettotappio Tuet Sato Tuotot Pelto, ojitus Koneet, rakenn. Työ Muut. kust. Kulut

Ennakkolaskelma, kevätvehnä 2016 Neljännekset satotuoton mukaan Euroja 1. neljännes (keskisato 5,78 tn) 4.neljännes (keskisato 3,39 tn) Tuotot Satotuotot 810 542 Tuet 574 520 Yhteensä 1384 1063 Kustannukset Muuttuvat 490 476 Kate A 894 586 Työ 160 125 Kate B 734 461 Konekust. 309 276 Rakennuskust. 93 71 Yleiskust. 38 50 Kate C 293 62 Pellon kust. 400 361 Nettovoitto/tappio -106-299 Hinta /tn, jolla päästään nettovoittoon 158 248 Sato jolla päästään nettovoittoon hinnalla 145 /tn 6,32 tn (+9 % v. 2015 satoon 5,08 tn (+ 50 % v. 2015 satoon)

Ennakkotulos 2015: öljy-, palko- ym. erikoiskasveilla viljoja parempi tulos (Kate A) Luken satoarvio 2015 Hinnat 1/2016 Lähde: Ennakkotulokset 2015, ProAgria Lohkotietopankki

Tulos 3. vuosi peräkkäin tappiolle valtakunnan keskisadoilla Oman pääoman korkovaatimus laskettu 5 %:n mukaan. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso vuodenvaihteen hintasuhteilla? Hinta /tn Satovaatimus kg/ha Syysvehnä 150 6 200 Kevätvehnä 170 5 200 Ruis 175 4 800 Rehuohra 145 5 700 Mallasohra 160 5 200 Kaura 135 5 700 Rypsi/rapsi 350 2 000 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla

Kokonaiskustannusten tarkastelu 30 % Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Viljelyn kannattavuus nousuun? 1. Sato Viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Viljelykierrosta nostetta satoihin Syysmuodot Hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä parempaan taloudelliseen tulokseen (ProAgria Lohkotietopankki) 2. Maan rakenne ja vesitalous kuntoon 3. Hinta? 3. Viljelytekniikka ajoitus Kevätkylvöt aikaisin mieluummin aikaisin kuin liian myöhään? 4. Yhteistyö Koneyhteistyöllä kiinteitä kuluja alas Rehuviljayhteistyö: korjuu murskesäilöntään

yrittäjyys: seuranta, oppiminen, benchmarkkaus maan rakenne tautitorjunta ph ravinteet lajikkeet Keskisadot 2015, kg/ha: vehnä 3930 ohra 3470 kaura 3670 öljyk. 1640 Copyright: J. Salopelto

Viljan hintakehitys ennuste jatkossa?

Toteutuneita viljan hintoja tiloittain, Etelä-Suomen ViljelyKasvu-tiloja, 2014 250 200 150 100 /tn 50 0 Syysvehnä Kevätvehnä Syysruis

Vaikutus myös tuotantokustannuksiin: Enemmän kiloja jakamassa kustannuksia Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Luomu ja tavanomainen 2014 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400 Luomu Tavan.

Luomu ja tavanomainen 2015 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 Luomu 160 ha Tavanomainen, 130 ha

Vertailuesimerkki Kymenlaaksosta

Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi? Pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta Satotasojen on noustava Ylijäämäviljasta pois Tuotetaan käyttötarkoituksen mukaan Viljelyn kannattavuus paranee Hyötyjä pitkällä tähtäimellä

Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi?

Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu, erityisesti jos lohkolla matala sadontuottokyky Viljan sato 3 000 4 200 kg/ha Rypsi, rapsi 1 300 1 500 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Miten reagoida? Peltolohkojen arviointi Hyväkuntoiset lohkot (viljasato > 5 000 kg/ha) keskitä näille varsinaisten viljelykasvien viljely ylläpidä ja paranna niiden hyvää kasvukuntoa Keskivertolohkot (3 000 5 000 kg/ha) selvitä syy, miksi lohkot eivät tuota enempää lähde parantamaan lohkojen kasvukuntoa Heikkokuntoiset ja tiivistyneet lohkot (< 3 000 kg/ha) arvioi kannattaako lohkojen kunnostus pidä lohkot reservissä, jossa samaan aikaan niiden kasvukunto elpyy

Viljelykiertoesimerkit 100 ha tila Kate A 795-975 /ha Kate A 749 /ha Kate A 453 /ha Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja- tai öljykasvi 1-2 v. Viherlannoitus nurmi 1-2 v. / kumina Kevätvilja 1 v. Viherlannoitus/ apilanurmi 2 v. Syysvilja 1 v. Apilasinimailasnurmi Apilasinimailasnurmi Luonnon hoitopelto nurmi 40 ha 50 ha 10 ha Luonnon hoitopelto nurmi Kevätvilja 1-2 v. Keskimäärin Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja tai -öljykasvi 1 v. Viljaa 30-50 ha/v Öljy- ja palkokasveja 20-40 ha/v Nurmea/monivuotista 20 ha/v Muokkaus retiisi / Riistapelto Koko viljelyalalle kate A = 774 /ha/v, vaikka 20 ha peltoa nurmihoidossa

Aikainen / myöhäinen lajike: esimerkki myyntihinnan ja kuivauskustannusten kannalta Aikainen Myöhäinen Sato 5 000 kg/ha 6 000 kg/ha Hinta 150 / 175 /tn 150 /tn Satotuotot 750 / 875 /ha 900 /ha Korjuukosteus 20 % 23 % / 30 % Kuivauskustannus (öljyn hinta 0,64 /l) Satotuotot - kuivauskulut 40 /ha 75 / 147 /ha 710 / 835 /ha 825 / 753 /ha

ViljelyKasvu-tilat Etelä-Suomessa 2015 Tavanomainen viljely Luomu Tilojen keskipinta-ala noin 140 ha.

ViljelyKasvun vuosikello = tiedotteet kasvukaudesta ja kasvinsuojelusta = tiedotteet viljojen markkinatilanteesta Kasvintuotannon kustannuslaskelmat Taloustulosten purkutilaisuudet Viljelysuunnitelman tarkennus, ennakkolaskelmat Alustava viljelysuunnitelma, lannoitteiden hankinta Pellonpiennartilaisuudet Kasvustokäynti

Kasvustokäynnit kasvinsuojelu ravinteet, lisätyppi maan rakenne - esim. kuoppatesti lajikkeet

ProViljelys-ryhmien yhteistoiminta

ProAgrian talouspalvelut viljatilalle ViljelyKasvu/TalousWisu Tukipuntari optimoi tukivaihtoehdot Kassabudjetti tasapainottaa maksuvalmiutta LIKWIn päivitys kertoo maatilan talouden kokonaisuuden Tulevaisuuskeskustelu auttaa hahmottamaan tulevaisuuden vaihtoehtoja

Talouden tasapainotus 2015/6 lainoille lyhennysvapaa ennakkoverojen alennus ylläpitoinvestoinnit seis tuotevarastojen tasaus turhan tavaran myynti siirrä kalkitukset ym. palkattu väki pois Rahat ei laskemalla lisäänny, mutta aloita kassabudjetointi seuraa sen toteutumista riittävä käyttörahoitus pankista (= ei yliaikakorkoja) oma pankkitili maatilalle tee vain suunniteltuja investointeja (onko tarpeen vai tekeekö vain mieli )