1510018818 23.4.2015 Loviisan kaupunki Teutjärven koulun ruokala/liikuntasali Turkkilantie 167 07990, Ruotsinkylä Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 7 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 12 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 13 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 14 2.9 Sisäpinnat (F6) 14 2.10 Rakennetekniset valokuvat 16 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 21 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 22 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 23 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 23 3.8 LVI-tekniset valokuvat 24 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 26 4.1 Yleistä 26 4.2 Aluesähköistys (H1) 26 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 26 4.4 Johtotiet (H3) 27 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 28 4.6 Valaisimet (H5) 29 4.7 Laitteet (H6) 29 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 29 4.9 Tietojärjestelmät (J) 30 4.10 Siirtolaitteet (F8) 31 4.11 Sähkötekniset valokuvat 32 5. ASBESTIKARTOITUS 34 5.1 Yleistä 34 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 34 5.3 Johtopäätökset 34 Ramboll Finland Oy 2 / 34
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 27.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen- Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 34
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Teutjärven koulun ruokala/liikuntasali rakennus, osoitteessa Turkkilantie 167, 07990 Ruotsinkylä sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa 23.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 34
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 34
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Teutjärven koulun ruokala/liikuntasali rakennus (Turkkilantie 167, 07990 Ruotsinkylä). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1961. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros ja kellarikerros, jossa on varasto- ja sosiaalitiloja sekä teknisiä tiloja. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa on tehty vuosien varrella peruskorjausluonteisia toimenpiteitä sekä pienempiä kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen pinta-ala 300 m 2. Pinta-ala tietoa ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Etelän puoleisen julkisivun tiiliverhous on monesta kohtaa rikkinäinen ja pohjoispuolella toinen kulmista on puolen seinän korkeudelle rikki. Ulkoseinien kuntotutkimusta suositellaan tarkemman kunnon ja rakennetyypin selvittämiseksi. Alkuperäiset ikkunat suositellaan uusittaviksi. Ulko-ovet tulisi myös uusia tarkastelujaksolla. Sadevesiä ei ole viemäröity, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Salaojituksesta ei ole tietoa, todennäköisesti niitä ei ole. Räystäskourut tulee puhdista. Ramboll Finland Oy 6 / 34
1.3 LVIA- tekniikka Havainnot sisäpuolelta: Kellarikerroksessa on kosteuden aiheuttamia jälkiä, suositellaan rakenteen kosteus/kuntotutkimusta seinä/lattiarakenteille. Liikuntasalin katon kosteusjäljet tulisi korjata. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii kellarin kattilahuoneen öljylämmityskattila. Lämmityskattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, jota varten on kellarin pohjoispäädyssä omassa huoneessaan teräksinen öljysäiliö. Öljykattilan varalla on vanha kiinteä polttoainetta käyttävä kattila. Kattilalla on käyttöikää jäljellä ehkä vielä 10-15 vuotta, mutta sen uusintaa suositellaan tarkastelujakson aikana. Päällisin puolin lämmityspatterit ja putkistot näyttävät hyvä ja tyydyttäväkuntoisilta, mutta pattereille ja verkostolle olisi syytä suorittaa kuntotutkimus ja ruosteisille osille huoltomaalaus. Rakennuksen vesijohdot ovat suurilta osin uusittu ollen niiltä osin komposiittia. Uusitut verkoston osat on pyritty asentamaan pintaasennuksina. Uudet asennukset ovat hyväkuntoisia, mutta vanhat asennukset tulisi uusia pikimmiten. Tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin yksi vaurioitunut kupariputkinen runko-osuus, jonka korjaus oli kesken. Jätevesiviemärit ovat pääosin uusittuja valurauta- ja muoviviemäreitä, joiden kunto oli havaittavissa olevilta osuuksilta hyvä. Jäljellä on kuitenkin vanhoja valurautaviemäreitä, joiden silmämäärin havaittava kunto ja vuotojäljet antavat perusteita uusintaan lähitulevaisuudessa. Vesi- ja viemärikalusteet ovat suurin osa vastikään uusittuja. Uusien kalusteiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä hyvä ja vanhojen tyydyttävä. Rakennuksen koneellisesta poistoilmavaihdosta vastaavat kaksi vesikatolle asennettua vanhaa huippuimuria. Niiden uusintatarve on jo ajankohtainen. Tosin on syytä varautua uusimisen sijaan, nykyisten määräyksien vuoksi, korvaamiseen ne uusilla lämmön talteenotolla varustetuilla ilmanvaihtokoneilla. Kiinteistössä on ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää. Vain yksikkösäätäjä ohjaa lämmitysjärjestelmää. Sähköisten LVI-piirustusten ja dokumenttien puutteista on kerrottu kappaleessa 3.1 Yleistä. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen alkuperäinen sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin omaan pääkeskuskomerotilaan. Rakennukseen on uusittu eteläpäädyn ruokala- ja keittiötiloja palvelevat Ramboll Finland Oy 7 / 34
johdonsuojakatkaisimin varustetut ryhmäkeskukset. Liikuntasalin keskus on alkuperäinen ja sen kautta ohjataan vesikaton huippuimureita. Uusitut keskukset ovat asennettu TN-S järjestelmän mukaisesti, mutta liikuntasalin vanha tulppavarokkein varustettu keskus ja muut keskukset TN-C järjestelmän mukaisesti. Silmämääräisesti arvioiden asennukset ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia, mutta yksittäisiä korjattaviakin kohtia löytyi. Esimerkiksi yksi pistorasia oli ironnut kokonaan asennusrasiastaan ja useammasta vanhasta hehkulamppuvalaisimesta puuttui suojakupu. Sisällä valaisimet ovat pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia, joiden kunto on pääosin tyydyttäviä. Lähinnä kellaritiloissa on vanhoja hehkulamppuvalaisimia. Rakennuksessa ei ole merkki- ja turvavalaisimia vain jälkiheijastavat kilvet. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Ehdotetaan keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko rakennuksen osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä pohjakuvat vuodelta 1988. Asuinhuoneisto on muutettu ruokailutilaksi 1989. Keittiön ja käytävän välistä väliseinää on kuivatettu pari kertaa. Keittiö on muutettu pari vuotta sitten jakelukeittiöksi ja samalla on poistettu ylimääräiset koneet ja muovimatto on vaihdettu. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu perusmuureille maanvaraisesti. Alapohjat ovat betonirakenteisia ja maanvaraisia. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on varastorakennus, joka ei ole koulun käytössä, eikä kuulu kuntoarvion laajuuteen. Ei toimenpide-ehdotuksia. Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistukset ovat pääasiassa rakennuksesta poispäin. Ei toimenpide-ehdotuksia. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat sokkelin vierustalle ja se lisää rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Suositellaan sadevesien ohjaamista vähintään 3m päähän rakennuksen seinälinjasta. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista. Ramboll Finland Oy 10 / 34
Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu pihakaivoja. Sadevedet imeytyvät maakerroksiin. Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Pihakaivojen asentamista suositellaan jos pintavedet lammikoituvat piha-alueella. Kasvillisuus (D6) Alueella on puita ja muuta luonnon kasvillisuutta. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat pääasiassa sora- ja nurmipintaiset. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on koulurakennuksen vieressä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu tien varteen puuaitaukseen. Huomioitu koulun kuntoarvioraportissa. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen sisäänkäynneillä on puu/teräsrakenteinen katos. Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aidat ja kaiteet (D91) Piha-alueilla ei ole aitoja. Pääsisäänkäynnin viereisen sisäänkäynnin portaiden päällä kulkee luiska, jossa on kiinni teräsrakenteinen kaide. Kaiteiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ja katoksen päällyste ovat betonia ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ramboll Finland Oy 11 / 34
Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Katselmusajankohtana ei saatu aistinvaraisia havaintoja salaojituksesta eikä myöskään vanhoista suunnitelmista tai tilaajalta löytynyt tietoa salaojituksesta. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. Salaojien olemassaolon selvitys ja mikäli sellaiset on, suositellaan ne tarkastettaviksi ja huuhdeltaviksi toiminnan selvittämiseksi. (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Salaojajärjestelmän rakentamista suositellaan jos sitä ei ole (huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella perustukset ovat teräsbetonia. Rakennus on perustettu maanvaraisesti ja alapohja on maanvarainen. Perustukset, sokkelit ja alapohjat arvioidaan tyydyttäväkuntoisiksi. Kosteus on kuitenkin tullut joissakin kohdissa sisään kellarikerroksessa. Sokkelin ja perustusten ulkopuolinen kosteudeneristys ja ulkopuolisten vesien ohjaus suositellaan tarkistettavan. Perusmuurin kosteuden- ja lämmöneristys suositellaan tehtäväksi jos sitä ei ole. Sokkelin ja perustusten ulkopuolinen kosteuden- ja lämmöneristys ja ulkopuolisten vesien ohjaus suositellaan tarkistettavan. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on tiili- ja puurunkoinen. Sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Välipohja on teräsbetonirakenteinen. Ulkoseinien muuratuista tai puurunkoisista rakenteista ei ole varmuutta. Rakennuksen ulkoseinille ehdotetaan erillistä tarkempaa kuntotutkimusta kohdassa F31. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet kustannuksineen tarkentuu lisätutkimusten jälkeen eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS- Ramboll Finland Oy 12 / 34
ehdotukseen. Kuilut(F22) Ei ole tiedossa. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella välttävässä kunnossa. Etelän puoleisessa päädyssä paljon rapautuneita tiiliä. Pohjoispäädyn kulmasta on myös rikkoutunut tiiliä. Sisäänkäynnin viereisellä seinustalla on rappauksesta lohjennut paloja pois ja seinien yläosan levytys on likainen. Ulkoseinille ehdotetaan tarkempaa kuntotutkimusta. Ulkoseinien kuntotutkimus. Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kolme lasisia puu-alumiini-ikkunoita. Ne ovat hyvässä kunnossa. Kellarikerroksen ikkunat ovat alkuperäisiä kaksipuitteisia ja kaksi lasisia puuikkunoita ja ne lähenevät teknisen käyttöikänsä päätä tarkastelujaksolla. Alkuperäisten kellarin ikkunoiden uusiminen ja samalla ikkunoiden vesipellitys. PTS-ehdotuksessa on otettu huomioon ikkunoiden uusiminen tarkastelujakson kolmannella osalla. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat alkuperäisiä puurakenteisia ja lasiikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja niissä on epätiiveyttä. Ovien uusiminen tarkastelujakson kolmannella osalla. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat tyydyttävässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Vesikatteena on maalattu rivipeltikate. Vesikatolla ei käyty kovasta tuulesta johtuen. Yläpohjatilaan on huoltoluukku katolla. Katteen maalipinta on kulunut ja paikoin on ruostejälkiä. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Ramboll Finland Oy 13 / 34
Ehdotetaan vesikatteen kunnostusta/huoltomaalausta tarkastelujakson toisella osalla ja yläpohjarakenteiden tarkastusta samalla muiden lisätutkimusten kanssa. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja alkuperäiset ovet lähenevät tarkastelujaksolla teknisen käyttökänsä päätä. Lisäksi on metalliovi, jossa on lankalasi-ikkunat. Päällisin puolin ovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuunottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat ovat betonirakenteiset ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa, mutta piipunhatut puuttuu. Ne ehdotetaan lisättävän. Piipunhattujen asennus tarkastelujakson toisella osalla. 2.9 Sisäpinnat (F6) Sisäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Pintamateriaalit ovat eri-ikäisiä tiloista riippuen. Seuraavat rakennustekniset toimenpide-ehdotukset sisäpinnoille on tehty tekniseltä kannalta. Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja tiili- ja betoni ja tasoitepintoja. Lisäksi on rakennuslevy, muovitapetti ja paneelipintoja. Kellarikerroksen muovitapetit ovat elinkaarensa päässä, muuten seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Keittiön ikkunan yläpuolella maali hilseilee pienellä alueella. Kellarikerroksessa on paikoin näkyvissä kosteuden aiheuttamia jälkiä seinien alaosissa. Kellarikerroksen pukeutumistilan (012) betoniseinän sisäpuolella on levyverhous, sen koko rakenteesta ei ole tietoa. Pukeutumistilan seinän rakenne ja kunto tulisi tutkia tarkemmin sekä koko alakerran kosteuskartoitus olisi suositeltavaa. Ramboll Finland Oy 14 / 34
Ehdotetaan kosteuskartoitusta kellaritilan seinärakenteille ja pukeutumistilan seinärakenteen kunnon tarkempaa tutkimusta. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevypintoja ja maalattuja betonipintoja. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävä kuntoiset eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Liikuntasalin katon kosteusjäljet ovat tilaajan mukaan vanhoja mutta ne tulisi kuitenkin korjata. Liikuntasalin katon kosteusjälkien korjaus, kustannuksia ei oel sisällytetty PTS-ehdotukseen. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty muovimattoa, vinyylilaattaa, lautaa, keraamisia laattoja sekä maalattuja ja maalaamattomia betonipintoja. Keittiön muovimatto on uusittu pari vuotta sitten. Alkuperäiset vinyylilaattapinnoitteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja liikuntasalin lautalattia lähenee käyttöikänsä päätä tarkastelujaksolla. Märkätilojen muovimatto on elinkaarensa päässä. Vinyylilaattalattiapinnoitteiden uusimiseen varaudutaan tarkastelujaksolla sekä maalattujen betonipintojen maalaukseen ja märkätilojen muovimattojen uusintaan. Kellarikerroksen lattiapintojen kosteuskartoitusta suositellaan yhdessä seinäpintojen kartoituksen kanssa. Varaudutaan alkuperäisten vinyylilaattapintojen ja maalattujen betonilattioiden maalaukseen sekä märkätilojen muovimattojen uusintaan tarkastelujakson kolmannella osalla. Kellarikerroksen lattiapintojen kosteuskartoitus, kustannukset huomioitu seinäpintojen kosteuskartoituksen yhteydessä. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 15 / 34
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Tiiliverhouksessa on rapautumaa eteläpäädyssä. Kuva 2.10.2. Sadevedet ohjautuvat sokkelin viereen ja multakerros pitää sen pitkään kosteana. Tiilipinnan rappaus lohkeilee paikoin. Kuva 2.10.3. Takapihan sadevedet ohjautuvat sokkeli viereen. Kuva 2.10.4. Sisäänkäynti katoksen vesikatteen maali on kulunut ja paikoin on ruostejälkiä. Kuva 2.10.5. Pohjoispäädyn kulmassa on vaurioita tiiliverhouksessa ja sokkelin pinnassa. Kuva 2.10.6. Kellarikerroksen pukeutumistilan seinässä on sisäpuolinen levyverhous. Ramboll Finland Oy 16 / 34
Kuva 2.10.7. Maali hilseilee keittiön ikkunan yläpuolella. Kuva 2.10.8. Kosteusjälkiä kellarikerroksessa. Ramboll Finland Oy 17 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennukseen on uusittu vastikään pääosa vesijohtoja ja vesi- ja viemärikalusteita sekä osin myös viemäriverkostoa. Lämmitysjärjestelmään ei tehty muutoksia pitkään aikaan, lukuun ottamatta sitä ohjaavaa Oumain yksikkösäätäjää. Ilmanvaihtojärjestelmä on ajastaan jäljessä ja hukkaa energiaa, kun poistoista vastaavat huippuimurit eivät mahdollista lämmön talteenottoa. Valitettavasti näistä tai vanhemmista asennuksista ei ollut käytettävissä lainkaan sähköisiä dokumentteja. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaatio on täydennettävä tarvittaessa ja varmistettava sen sähköisten versioiden olemassaolo. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on varustettu yhdellä öljylämmityskattilalla ja varalla olevalla vanhalla kiinteän polttoaineen kattilalla, jotka ovat asennettu kellarin kattilahuoneeseen. Kattilat palvelevat lämmönlähteenä myös viereistä Teutjärven koulua. Tämän verkoston säätöventtiilit ja pumput ovat sijoitettu kattilahuoneeseen. Öljykattila on alkuperäinen 1960-luvun alusta ja se on lähellä teknisen käyttöikänsä päätä. Kattilahuoneen putkistot ovat iäkkäät ja vanhoja linjasäätöventtiileitä ja pumppuja ei ole on uusittu. Viereisellä koululla on lämmitysjärjestelmässä oma säätöpiiri. Verkoston ohjaus on siirretty Oumanin yksikkösäätäjälle. Tarkastuskäynnin aikaan yhden säätöpiirien kiertopumpuista havaittiin pitävän poikkeavaa ääntä. Kattiloiden piippu on tiilirunkoinen ja ulkopuolelta arvioiden tyydyttäväkuntoinen. Korkean piipun tikkaissa ei ollut kiskoa turvavaljaille. Teräksinen öljysäiliö on sijoitettu kellarin pohjoispäädyn huoneeseen betonisen suoja-altaaseen. Käynnillä ei selvinnyt kuinka säiliöltä kattilalle menevän putkiston sulkeminen tapahtuu ongelmatilanteessa rakennuksen ulkopuolelta. Säiliön kunto ja siihen liittyvä tekniikka, automaatio ja hälytykset tulee tarkistaa määräajoin. Kattilahuoneen lattiaa ei ole varustettu riittävän hyväkuntoisella pinnoittella eikä riittävillä ylösnostoilla seinillä ja ovilla. Myöskään ei löytynyt tietoa, että kattilahuoneen viemäröinti olisi varustettu Ramboll Finland Oy 19 / 34
öljynerottimella ja sen hälyttimellä. Kattilahuoneen ylilämmön poistoa ei ollut toteutettu koneellisella puhaltimella, joten tila voi aiheuttaa lämpökuormaa ympärilleen ja siellä oleville laitteille. Osin sitä voidaan vähentää putkiston ja kattilan eristyskorjauksin. Tulee selvittää kattilahuoneen viemäröinnin öljynerottimen toteutusmahdollisuudet ja estää tarpeeton ylilämmön synty sekä varmistaa riittävä ylilämmön poisto. Öljysäiliön ja siihen liittyvä tekniikan ja automaation toiminta tulee kuitenkin tarkistaa. Lämmitysjärjestelmän säätöventtiileitä ja pumppuja joudutaan todennäköisesti uusimaan ja todennäköisiä ovat myös polttimon sekä kattilan korjaus- tai uusimistarpeet lähivuosina. Lämmönjakelu (G12) Rakennuksen patteriverkoston putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Viereiselle koulurakennukselle menevä runkoputki on maan alla olevalta osuudelta muovia. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat teräksisiä ja messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Osa venttiileistä on vielä alkuperäisiä ja vaatisivat pikaista uusintaa. Patteriverkoston kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden pääosin tyydyttävältä, mutta tarkastuskierroksella havaittin yksittäisiä ruostevaurioisia osuuksia tai vuotaneita liitoskohtia. Verkoston yksittäisiä osia putkistoa on jo jouduttu uusimaan ja ja olisi syytä teetättää verkoston puhdistus, kuntoarvio ja tasapainoittaminen, ellei sitä ole viime vuosina tehty. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhat sulku- ja linjasäätöventtiilit tulee uusia ja pintaruosteiset putkiosuudet tarkistaa, puhdistaa ja huoltomaalata. Tarkastelujakson aikana tulee suorittaa verkoston huuhtelun yhteydessä pistokoeluonteiset verkoston tarkastukset ja niiden pohjalta tarvittaessa suorittaa laajempi kuntotutkimus. Yksittäiset verkoston osien uusinnat. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään pääosin alkuperäisin kaksilevyisin paneeliradiaattorein. Päällisin puolin lämmityspatterit näyttävät vielä tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi, niiden ikä huomioiden, syytä suorituttaa kuntotutkimus. Pääosa lämmityspattereiden termostaattiventtiileistä on vanhoja, joiden uusinta on suositeltavaa lähivuosina. Osa pattereita on asennettu ilman termostaatteja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä ruostuneiden pattereiden puhdistus ja huoltomaalaus. Vanhojen Ramboll Finland Oy 20 / 34
termostaattiventtiileiden uusinta ja patterille olisi syytä suorituttaa kuntotutkimus. Yksittäisten pattereiden uusinnat. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat pääosin tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Kellarin ja kattilahuoneen eristyksissä on jäljellä vielä asbestia sisältäviä eristysosuuksia, jotka on merkitty selkeästi. Huoneen ja putkiston lämpötilanmuutokset kuitenkin rasittavat eristerakennetta, joten eristeiden poistoa tulee harkita vakavasti. Putkien palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Verkoston palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto sekä läpivientien paloeristysten tarkastus. Asbestieristeosuuksien poisto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettuna rakennuksen kellariin. Rakennuksen vesijohdot ovat pääosin uusittu. Vanhat runko-osuudet ovat kupariputkea ja uudet vesikalusteille liitetyt komposiittia. Verkoston sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Uusitut verkoston osat on pyritty asentamaan pinta-asennuksina. Uudet asennukset ovat hyväkuntoisia, mutta vanhat asennukset tulisi uusia pikimmiten. Tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin yksi vaurioitunut kupariputkinen runko-osuus, jonka korjaus oli kesken. Samoin käyttäjät olivat käyttäneet yksittäistä uutta runkoputkiasennusta ripustustelineenä, josta voi seurata huonossa tapauksessa putkivaurio ja vuoto. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhat asennukset tulisi uusia pikimmiten ja käyttäjiä tulee neuvoa putkien soveltumattomuudesta ripustuksiin. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat pääosin uusittuja valurauta- ja Ramboll Finland Oy 21 / 34
muoviviemäreitä, joiden kunto oli havaittavissa olevilta osuuksilta hyvä. Jäljellä on kuitenkin vanhoja valurautaviemäreitä, joiden silmämäärin havaittava kunto ja vuotojäljet antavat perusteita uusintaan lähitulevaisuudessa. Tarkastuskäynnillä ei voitu varmentaa 1. kerroksen kellarin erilliseen palo-osastoon johtavien muoviviemärien palokatkojen olemassaoloa. Viemäriverkoston tuuletus on viety vesikatolle asti, mutta paloeristyksen toteutusta yläpohjan päällä ei voitu tarkistaa. Keittiön rasvaviemäri on havaintojen perusteella johdettu rasvanerotuskaivon kautta tonttiveimäriin. Tontin itäreunalla on hälytysmerkkivalolla varustettu oma jätevesipumppaamo, jota ei tarkastuskäynnillä avattu. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kattilahuoneen viemäröintiin liitetyn öljynerottimen toteutus tulee varmistaa ja keittiön viemäröinnin rasvanerottimen sekä jätevesipumppaamon toiminnan tarkastus. Muoviviemäreiden palokatkojen toteutuksen tarkastus. Vanhojen valurautaviemäreiden uusinta. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat suurin osa vastikään uusittuja ja uusien kunto on silmämäärin arvioiden vielä hyvä tai vanhojen tyydyttävä. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksen koneellisesta poistoilmavaihdosta vastaavat kaksi vesikatolle asennettua vanhaa huippuimuria. Niiden kuntoa ei tarkastuskäynnillä päästy tarkemmin arvioimaan, mutta huomioiden niiden ikä, uusintatarve on jo ajankohtainen. Tosin syytä on varautua uusimisen sijaan nykyisten määräyksien vuoksi korvaamiseen ne uusilla lämmön talteenotolla varustetuilla ilmanvaihtokoneilla. Korvausilmanvaihdosta vastaavat seinine raistisilmaventtiilit osoittautuivat etenkin kellaritilojen osalta roskaisiksi ja likaisiksi. Länsireunan kellarin venttiilit ovat lisäksi liian lähellä maan pintaa. 1. kerroksen raistisilmaventtiileissä oli osassa käytössä myös suodatin. Poistoilmaventtiilit ovat osin liitetty tiilihormikanaviin, joiden kunto tulisi myös säännöllisesti tarkistaa. Osassa tiloja havaittiin poistoventtiilien ilmavirran olevan niukka ja myös käyttäjät ilmoittivat hajuhaittoja olevan osassa tiloja. Ramboll Finland Oy 22 / 34
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Likaisten päätelaitteiden, kanavien ja hormien puhdistaminen.tulee tukkia tai poistaa tarpeettomat painovoimaisen ilmanvaihdon tukkimattomat venttiilit. Tarkistetaan huonekohtaiset ilmamäärät ja varmistetaan ilmanvaihdon tasapainotus koko rakennuksen osalta. Varautuminen vanhojen huippuimureiden korjauksiin tai korvaamiseen lämmön talteenoton sisältävällä koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat näkyviltä osin silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Tuulettuvassa ullakkotilassa poistokanavat ja tuuletusviemärit tulee olla paloeristettyjä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä paloeristyksen tarkastus ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapaloposteista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä on ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää. Vain yksikkösäätäjä ohjaa lämmitysjärjestelmää. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee harkita kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennusta valvomaan ilmanvaihdon ja lämmityksen sekä muiden osajärjestelmien toimintaa. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 23 / 34
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Lämmitysverkoston pumput ja osin lämpöeristykset ovat alkuperäisiä. Kuva 3.8.2. Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä paneeliradiaattoreita. Kuva 3.8.3. Kellarissa on vielä korjaamattomia viemäriosuuksia. Kuva 3.8.4. Joitain vanhoja vesikalusteita on jäätetty tiloihin, lähinnä kellarikerrokseen. Kuva 3.8.5. Huippuimurit ovat alkuperäisiä. Kuva 3.8.6. Ilmanvaihdon korvausilma saadaan seiniin asennetuin raitisilmaventtiileillä. Ramboll Finland Oy 24 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 25 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen vanha sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin pääkeskuskomerotilaan. Rakennuksen etäläosalle ruokalan ja keittiön alueita palvelemaan on asennettu uudet keskukset, joiden yhteydessä tehdyt uudet asennukset ovat toteutettu TN-S - järjestelmän mukaisesti. Muihin tiloihin on jäänyt vanhempia asennuksia ja kaapelointeja, joiden asennustapa ei todennäköisesti vastaa TN-S -standardia. Tarkastuksen aikana ei ollut käytettävissä sähköisinä uusimpia eikä myöskään vanhempia sähköpiirustuksia. Tiloissa havaittiin melko useita puutteellisia tai vaurioituneita asennuksia, jotka tulee korjata mahdollisimman pian. Asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että niistä on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. Tulee myös varmistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu aikavälirajojen mukaisesti. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama rakennuksen pääsisäänkäynnin alakattoon kiinnitetty vanha valaisin. Valaisinten kunto on tyydyttävä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen ulkovalaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen alkuperäinen sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin omaan pääkeskuskomerotilaan. Keskuksen sulakekoko on 3x63 A. Keskuksen kautta syötetään myös viereisen koulurakennuksen keskuksia. Pääkeskus on käyttökuntoinen, mutta oleellisten muutosten tekeminen siihen ei ole käytännössä mahdollista. Kuormitettavuudeltaan keskus vastaa ilmeisesti hyvin nykyistä käyttöä, kun keittiö on nykyään vain jakelukeittiö. Rakennukseen on uusittu eteläpäädyn ruokala- ja keittiötiloja palveleva johdonsuojakatkaisimin varustetut ryhmäkeskukset. Liikuntasalin keskus on alkuperäinen ja sen kautta ohjataan vesikaton huippuimureita. Uusitut keskukset ovat asennettu TN-S järjestelmän mukaisesti, Ramboll Finland Oy 26 / 34
mutta liikuntasalin vanha tulppavarokkein varustettu keskus ja muut keskukset TN-C järjestelmän mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vikavirtasuojat olisi lisättävä kosteiden tilojen ja mahdollisten ulkopistorasioiden nyt suojaamattomille ryhmäjohdoille. Vanhojen keskusten uusinnat ja kaapeloinnit TN-S järjestelmän mukaisesti. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Uusittu ryhmäkeskus vastaa keittiön sähkölaitteiden ja salin vanha keskus huippuimureiden ohjauksesta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Jos ilmavaihtoa uusitaan tulee sen kojeita varten asentaa oman ohjauskeskus. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Vanhat asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa, mutta uudemmat asennukset johtokanava- sekä pinta-asennuksina. Asennukset ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Johtokanavat (H32) Uusia asennuksia on tehty osin johtokanaviin. Asennukset ovat hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä kerrosten ja kattila- sekä öljysäiliöhuoneiden välillä. Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita tai tarkistettavia kohtia läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 27 / 34
4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x63 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä ilmeisen riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Rakennuksen eteläpäädyn ryhmäkeskusten uusinnan yhteydessä uusitut asennukset ja kaapeloinnit ovat asennettu TN-S - järjestelmän mukaisesti. Pääkeskuksen yhteydessä ei ollut merkitty selvästi maadoituskiskoa, eikä siihen liitettyjä maadoitusjohtoja. Vanha liikuntasalin ryhmäkeskus on asennettu TN-C standardin mukaisesti. Myös osa kellarin asennuksista voi olla edelleen asennettu TN-C standardin mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa maadoituksen toteutus ja tarvittaessa tehdä tarvittavat muutokset ja lisäykset. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita ja kunnoltaan tyydyttävät. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna, ainakin uusien asennusten osalta, TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhempien asennusten asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien dokumenttien perusteella varmistaa. Vanhimmat valaistusjohtoasennukset on todennäköisesti tehty TN-C - järjestelmän mukaisesti ns. 2 johdinasennuksina ilman maadoitusjohdinta. Silmämääräisesti arvioiden asennukset ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia, mutta yksittäisiä korjattaviakin kohtia löytyi. Esimerkiksi yksi pistorasia oli ironnut kokonaan asennusrasiastaan. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Puutteellisten asennusten korjaukset. Lisäksi tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. Ramboll Finland Oy 28 / 34
4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia, joiden kunto on pääosin tyydyttäviä. Lähinnä kellaritiloissa on vanhoja hehkulamppuvalaisimia. Näistä useammasta puuttuu suojakupu, joka tulee asentaa paikoilleen tai korvata valaisin uudella. Osa loisteputkivalaisista on varustettu vanhalla T8-loisteputkella. Valaisimien iän ja kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Puuttuvat valaisimien suojakuvut tulee asentaa paikoilleen tai korvata valaisimet uusilla. Tulee varautua vanhojen valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Rakennuksen kellaritiloissa on sauna ja kellarissa oli myös ilmeisesti yksittäinen saattolämmitys, jonka toteutus ei vastannut hyvää asennustapaa. Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kellarin mahdollisen yksittäisen saattolämmityksen toteutuksen korjaus. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa ei ole merkki- ja turvavalaisimia vain jälkiheijastavat kilvet. Ramboll Finland Oy 29 / 34
Turva- ja merkkivalot tulisi toteuttaa uusilla asianmukaisilla valaisimilla ja rakentaa järjestelmä itsetestaavalla turvavalokeskuksella. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla vahvistimineen ja antenniverkon pistorasioinnilla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet, Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennuksessa ei ollut ATK-verkkoa. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa ei ole automaatiojärjestelmää, vain yksikkösäätäjä ohjaamassa lämmitysverkostoa. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Öljykattilan olemassaolo kellarissa puoltaa ao. järjestelmän asentamista. Ehdotetaan keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. Ramboll Finland Oy 30 / 34
4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 31 / 34
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Pääkeskus on alkuperäinen, mutta siitä lähteviä asennuksia uusittu. Kuva 4.11.2.Keittiötä ja ruokasalia palvelevat uusitut ryhmäkeskukset. Kuva 4.11.3. Kojerasiasta irronnut sähköpistorasia. Kuva 4.11.4. Valaisimien suojakupuja oli irronnut useampi kappale. Kuva 4.11.5. Korjattava asennus kylpyhuonetiloissa. Kuva 4.11.6. Jatkojohtojen asennuksissa tulee olla harkintaa. Ramboll Finland Oy 32 / 34
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 33 / 34
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä otettiin yhteensä kymmenen. Pitkän käytävän vinyylilaatta on kiinnitetty mustalla liimalla ja siitä otettiin näyte, ruokailutilan varaston muovimatosta, ja portaiden vinyylilaatasta ja liimasta 5.3 Johtopäätökset otettiin näytteet. Kellarissa otettiin pesutilan muovimatosta- ja tapetista, opetusvälinevaraston muovitapetista ja uunin muurauslaastista näytteet. Ulkopuolelta otettiin näytteet rappauksen maalista ja perusmuurin tasoitteesta. Asbestia löytyi käytävän mustasta liimasta (antofylliitti), portaiden laatasta (antofylliitti, krysotiili) ja liimasta (antofylliitti), sekä pesutilan muovitapetista ja matosta (krysotiili). Näytepisteet ja asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 34 / 34
ASB83 laatta SISÄLTÄÄ ASBESTIA ASB90 perusmuurin tasote ASB84 liima SISÄLTÄÄ ASBESTIA ASB82 muovimatto ASB81 mustaa liimaa SISÄLTÄÄ ASBESTIA ASB89 rappauksen maali Teutjärven koulu, ruokala& liikuntasali 11.6.2015 Näytteet: ASB81-ASB84, ASB89, ASB90
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Turkkilantie 167, 07990 Ruotsinkylä Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Teutjärven koulun ruokala Korjauskustannukset x 1000 Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Rakennus Aluerakenteet (D) Sadevesien ohjaaminen pois rakennuksen vierestä n.3m päähään 3 3 Kasvillisuuden poisto rakennuksen vierustoilta ja sepelikaisten rakentaminen 7 7 Pohjarakenteet (E) Salaojajärjestelmän rakentaminen 2 25 27 Perustukset (F1) Perusmuurin kosteuden- ja lämmöneristys 2 35 37 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Kellarin ikkunoiden osittainen uusiminen 10 10 Ulko-ovien uusiminen 2 2 Vesikatteen kunnostus/huoltomaalaus 5 5 Sokkelin kunnostus ja huoltomaalaus 5 5 Yläpohjarakenteet (F4) 0 Täydentävät sisäosat (F5) Piipunhatut 2 2 Sisäpinnat (F6) 0 Pintamateriaalien uusiminen 3 12 15 Yhteensä 4 80 29 113 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset. 1 1 Lämmitysjärjestelmät (G1) Kattilahuoneen verkoston eristysten parannukset ja ylilämmön koneellinen poisto, öljysäiliön ja siihen liittyvän tekniikan tarkastus, säätöventtiileiden, pumppujen, polttimon ja kattilan korjaukset ja uusinnat 3 15 18 Lämmitysjärjestelmät (G1) Ruosteisten putkisto-osuuksien ja läpivientien tarkastus ja huoltomaalaus, vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta, verkoston puhdistus ja kuntotutkimus, yksittäiset verkoston osien uusinnat. 2 5 3 10
Turkkilantie 167, 07990 Ruotsinkylä Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen pattereiden huoltomaalaus,vanhojen termostaattiventtiilien uusinta, pattereiden kuntotutkimus ja uusinnat 1 5 4 10 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen asbestieristysten poisto ja uusien asennus 4 4 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen vaurioituneiden käyttövesiverkoston asennuksien uusinta, yksittäisten vesi- ja viemärikalusteiden uusinnat. 4 2 6 Tuuletusviemäröinnin ullakon eristysten tarkistukset ja korjaukset, kattilahuoneen öljynerottimen asennus, keittiön rasvanerottimen sekä jätevesipumppaamon toiminnan tarkastus, yksittäisten viemäriosuuksien korjaukset. 2 6 2 10 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Likaisten päätelaitteiden ja kanavien puhdistaminen, tarpeettomien ilmanvaihdon venttiilien tukkiminen tai poisto, lämmön talteenoton sisältävien ilmanvaihtokoneiden asennus 1. krs:n tiloihin, huippuimureiden uusinnat 3 40 43 Automaatio (J6) Kaukovalvotun keskitetyn automaatiojärjestelmän asennus 8 8 Yhteensä 12 87 11 110 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Aluesähköistys (H1) Ulkovalaisinten uusinnat 2 2 Kojeistot ja keskukset (H2) Johtotiet (H3) Vikavirtasuojien lisääminen kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden suojaamattomille ryhmäjohdoille, vanhojen keskusten ja kaapelointien uusinnat sekä täydennykset ilmavaihdon muutosten vuoksi 18 18 Maadoituksen tarkastukset ja korjaukset, puutteellisten asennusten korjaukset 2 2 Valaistusjärjestelmät (H5) Vanhojen sisävalaisinten korjaukset ja uusinnat 1 10 11 Erityisjärjestelmät (H7) Poistumistiemerkkivalaisinten ja turvavalokeskuksen asennus 6 6
Turkkilantie 167, 07990 Ruotsinkylä Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Sähköverkkon liitetyn ja kaukovalvotun Turvallisuusjärjestelmät (J5) palovaroitinjärjestelmän asentaminen 6 6 Yhteensä 4 40 2 46 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 20 207 42 269 334