RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine



Samankaltaiset tiedostot
Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

RATKAISUT: 21. Induktio

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

Leena Ylivuori ja Tarja Ihalin/ DFCL3/ LAB/ raportti/ webbiversio/ 8. kokonaisuus. 8. Lämpöoppi 1. : Tilanyhtälö

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Luvun 12 laskuesimerkit

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

Kiiännö!! b) Fysiikan tunnilla tutkittiin lääkeruiskussa olevan ilman paineen riippuvuutta lämpötilasta vakiotilavuudessa ruiskuun kiinnitetyn

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

3 Lämpölaajaneminen ja tilanyhtälöt

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Sovellutuksia Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Keskiö ja hitausmomentti

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

Kun voima F on painovoimasta eli, missä m on massa ja g on putoamiskiihtyvyys 9.81 m/s 2, voidaan paineelle p kirjoittaa:

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Derivaatan sovelluksia

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Betonimatematiikkaa

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Betonimatematiikkaa

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Aloita A:sta. Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan.

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

Pythagoraan polku

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

Mb02 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/1

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

DFCL3 FYSIIKAN HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS 8. AIHEKOKONAISUUS LÄMPÖOPPI I TILANYHTÄLÖ KIRJALLINEN ESITYS

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

( 3) ( 5) ( 7) ( 2) ( 6) ( 4) Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 105 Päivitetty

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

4.7 Todennäköisyysjakaumia

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Transkriptio:

Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila. ) Suure, joa ilmaisee pituuen muutosen pituusysiöä ja lämpötilaysiöä ohti. e) Suure, joa uvaa voiman jaautumista pinnalle. f) Veen (tai muun nesteen) omasta painosta johtuva paine. g. Silmän halaisija on = 8,5 mm, syvyys h = 4 m, veen tiheys ρ = m 3 normaali-ilmanpaine p = 3 Pa. F Paineen määritelmän p = perusteella voima on, F = pa, jossa paine on A ilmanpaineen ja hyrostaattisen paineen summa p = p + ρ gh ja silmän pinta-ala on A = π r. Silmään ohistuva voima on siten ( ρ ) π F = p + gh r g m,85 m 3 Pa 9,8 4 m π 3 = + m s = 3,547 N 4 N. Vastaus: Silmään ohistuu 4 N:n voima.. ja.3 Elementin pituus on l = 5, m, lämpötila talvella T = 35, lämpötila esällä α =. Lämpötilan muuttumisesta johtuva pituuen muutos on T = 5 ja betonin pituuen lämpötilaerroin ( ( )) Vastaus: Elementti on esällä 3,7 mm piempi uin talvella. Δ l = lαδ T = 5, m 5 35 =,3744 m 3,7 mm..4 Veen paine maalämpöpumpun liittymän tasolla on p =,8 bar, tarastelutason oreus Δ h = 3, m ja venttiilin halaisija 3 = 7, m. F Paineen määritelmän p = perusteella voima on, F = pa. A Yläerrassa veen paine p on hyrostaattisten paineien eron Δ p = ρ gδhverran h Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7

Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine pienempi, joten paine yläerrassa on 5 g m p = p Δ ph = p ρ gδ h=,8 Pa 9,8 3, m = 4868 Pa 3 m s Siten venttiiliin ohistuu voima 3 7, m F = pa= pπr = pπ = 4868 Pa π = 9,5676 N 9,6 N. Vastaus: Säätöventtiiliin ohistuu 9,6 N:n voima..5 Rautasylinterin sisähalaisija on Fe, = 8, mm, αfe =,7, pituuen lämpötilaerroin raualle α Fe =,7, alumiinisylinterin halaisija Al, = 79,8 mm, pituuen lämpötilaerroin alumiinille α ja alulämpötila t =. Al = 3, Kosa alumiini laajenee lämmetessään enemmän uin rauta, alumiinisylinteri juuttuu iinni rautasylinteriin siinä lämpötilassa, jossa mainitut halaisijat ovat yhtä suuret. Rautasylinterin halaisija on silloin = +Δ = + α Δ t Fe Fe, Fe Fe, Fe, Fe ja alumiinisylinterin halaisija = +Δ = + α Δ t Al Al, Al Al, Al, Al Yhtäsuuruuesta seuraa yhtälö + α Δ t = + α Δ t, Al, Al, Al Fe, Fe, Fe josta rataistaan lämpötilan muutos Al,αAlΔt Fe,αFeΔ t = Fe, Al, ( Al,αAl Fe,αFe ) Δ t = Fe, Al, Fe, Al, Δ t = α α Al, Al Fe, Fe Sijoittamalla tähän tunnetut arvot saaaan lämpötilan muutosesi Δ t = Fe, α Al, α Al, Al Fe, Fe 8, mm 79,8 mm =, 79,8 mm 3, 8, mm,7 = 8,49. Joten sylinterit juuttuvat iinni lämpötilassa t = t +Δ t = + 8,49 = 38, 49 4. Vastaus: Alumiinisylinteri juuttuu iinni rautasylinteriin 4 ºC:een lämpötilassa. Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7

Physica 9. painos 3(6). Lämpötila ja paine.6 Metalliputen pituus alussa on l = 98 mm ja alulämpötila t = 8,. Pituuen muutos lämpötilan muuttuessa on Δ l = αlδ t. Lämpölaajenemisen yhtälöstä nähään, että yhtälöä vastaavan suoran fysiaalinen ulmaerroin ilmaisee tulon α l arvon. Lasetaan mitatuista lämpötiloista lämpötilan muutoset ja esitetään graafisesti pituuen muutosen riippuvuus lämpötilan muutosesta: lämpötilan muutos Δt (), 9,8 3,8 4,3 49, pituuen muutos Δl (mm),,3,36,47,57 Kun ulmaertoimen määrittämiseen tarvittavisi pisteisi valitaan origo ( ºC, mm)ja suoralta piste (5ºC,,6 mm), ulmaertoimen arvosi tulee ( l) ( t) Δ Δ,6 mm mm mm = = =, 54, Δ Δ 5 joten pituuen lämpötilaerroin on α l 5 5 = = =,75,. mm, 54 98 mm Vastaus: Tutittavan aineen pituuen lämpötilaerroin on,. 5.7 Ilmanpaine oli p = 98 hpa ja suellussyvyys h = 3, m. a) Koonaispaine veessä on p = p + p = p + ρ gh. Siten aluperäisellä syvyyellä paine on p p ρ gh = +. Paine sueltajan elimistössä on p = g m 98 Pa + 9,8 3 m 49 Pa, 4 MPa 3 m s =. b) Sueltaja nousee syvyyteen h, jossa paine on p p + ρ gh p = = = p + ρ gh, josta voiaan rataista ysytty syvyys h. h Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7

Physica 9. painos 4(6). Lämpötila ja paine p ρ gh p + ρ gh = + p ρ gh ρ gh = p + p h h = + ρ g 98 Pa 3 m = + g m 9,8 3 m s =,5 m m. Vastaus: a) Paine sueltajan elimistössä on 3 m:n syvyyessä,4 Mpa. b) Sueltaja nousi oottamaan typen poistumista m:n syvyyteen..8 Ilmanpaine on p = 3 hpa yli, ylipaine hyrauliianesteessä on p = 3, 5 MPa, nostimen sisähalaisija on = 5,5 cm ja aselin etäisyys nostimesta on a = 4, m. Nostimella saaaan aiaan momentti M Nostimen lavaan ohistama voima on F oonaispaine p = p + pyli. Momentti on siten ( ) ( yli) = = = π = + M Fa paa p r a p p r a 6,55 m,3 3, 5 Pa π 4, m = + = 5 65 593 Nm, 66 Nm. Vastaus: Nostimella aiaan saatava momentti on π = Fa, jossa a on nostimen etäisyys lavan aselista. = pa, jossa paine p on hyrauliianesteessä vallitseva 5,66 Nm.9 a) Tilavuuen lämpölaajenemisen yhtälö on V = V + γvδ t, joten nesteen alutilavuus V, on määritettävä alusi. Tilavuus voiaan määrittää äyttämällä mittalasia, mutta sillä ei saaa tilavuuelle ovin taraa arvoa. Jos mittausessa äytettävä pullo on mittapullo, voiaan tarasti meriviivaan asti täytetyssä pullossa olevan nesteen määrä luea pullosta. Miäli nesteen tiheys ρ tunnetaan, tilavuus voiaan määrittää mittaamalla pullon massa tyhjänä ja täytettynä, jolloin mtäysi mtyhjä pullossa olevan nesteen tilavuus on V =. Pulloa lämmitetään ρ hitaasti vesihauteessa, ja lämpötila mitataan vesihauteen veestä. Tilavuuen muutos voiaan lasea pullon aulassa nousevan nestepinnan oreuen muutosen avulla: Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7

Physica 9. painos 5(6). Lämpötila ja paine V A h πr h π h h Δ = Δ = Δ = Δ = Δ. Pullon aulan sisähalaisija voiaan mitata 4 työntömitalla. Myös nestepinnan oreus eri lämpötiloissa voiaan mitata työntömitan avulla. b) Pullon tilavuus on V = 5,6 ml ja pullon aulan sisähalaisija on = 5,5 mm. Tilavuuen muutos lämpölaajenemisessa on Δ V = γvδ t. Kun tähän sijoitetaan a)- ohassa mainittu tilavuuen muutosen lausee, saaaan yhtälö Δ h = γvδ t. 4 Rataistaan yhtälö nestepatsaan oreuen muutosen suhteen, jolloin se tulee muotoon 4γV 4γV Δ h = Δ t. Tämä on suoran yhtälö muotoa y = x, jossa ulmaerroin on =. Lasetaan lämpötilan muutoset mittaustulosista ja esitetään oreuen muutos graafisesti lämpötilan muutosen funtiona: Δt (ºC),9 5,9 9,,9 5,3 Δh (mm) 8,3 58,5 83,8 4,8 49, 4γV Kuvaajan fysiaalinen ulmaerroin on =. Sen arvo voiaan määrittää suoralla olevista pisteistä ( ºC, mm) ja (5 ºC, 45 mm): ( h) ( t) Δ Δ 45 mm mm mm 3 m = = = 9,6667 = 9,6667. Δ Δ 5 C C Tilavuuen lämpötilaerroin on siten m 9,6667 π ( 5,5 m ) γ = = = 3-3 π C 4 4 8,353 8,. 3 4V 4 5,6 m C C Vastaus: Paasnesteen tilavuuen lämpötilaerroin on 8,. C 4. Tunnetussa ilmanpaineessa p = 987 mbar elohopeapatsaan oreus on h = 78 mm ja ilmatilan oreus on = 46 mm. Kysytään ilmanpainetta p, un elohopeapatsaan oreus on h = 75 mm ja ilmatilan oreus on = 35 mm. 3 g Elohopean tiheys on ρ = 3,54. m 3 Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7

Physica 9. painos 6(6). Lämpötila ja paine Kosa puten yläpäässä on ilmaa, paine on puten suljetussa haarassa vapaan pinnan tasalla elohopeapatsaan hyrostaattisen paineen ja puteen jääneen ilman paineen summa. Ensimmäisessä tilanteessa on p = p + ρ gh ja jälimmäisessä p = p + ρ gh. i i i i i Lämpötila on vaio ja puten päässä olevan ilman määrä ei muutu, joten sen paine nouattaa Boylen laia pv = pv p A = p A. Jälimmäisessä tilanteessa puteen jääneen ilman paine on p = p. i i Kosa ensimmäisessä tilanteessa p = p ρ gh, vallitseva ilmanpaine jälimmäisessä tapausessa on siten p = p + ρgh = p + ρgh i i ( ρ ) ρ = p gh + gh i 46 mm g m g m = 98 7 Pa 354 9,8, 78 m 354 9,8, 75 m 3 + 3 35 mm m s m s = 5 Pa hpa. Vastaus: Vallitseva ilmanpaine on hpa. i Teijät ja WSOY Oppimateriaalit Oy, 7