Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA Kaupunginjohtajat Asia 2 / Liite 1 YHTEISKÄYTTÖISTEN PALVELUJEN LAATUKRITEERIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Työryhmän raportti
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMEKSIANTO 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEITA KUNTAPALVELUJEN 3 JÄRJESTÄMISESSÄ 3 TOIMINNAN LAADUN JA KEHITTÄMISEN MÄÄRITTELYJÄ 5 4 LAATUKRITEERIT 6 4.1 Lasten päivähoito 7 4.2 Peruskoulu 7 4.3 Terveysasematoiminta 8 4.4 Yleiset laatukriteerit 8 5 TYÖRYHMÄN ESITYS LAATUKRITEEREIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ 9 SOPIMUKSIIN 6 JATKOKEHITTÄMINEN 10 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite ostopalvelusopimukseen, yleiset laatukriteerit Olemassa olevia laatusuosituksia
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 3 1 TOIMEKSIANTO Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 16.11.2004 palvelujen laatukriteerien kehittämisestä hyväksyessään palvelujen yhteiskäytön periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimenpideohjelmassa vuodelle 2005 (8.2.2005) on kaikkien toimialojen kohdalla hankkeena Yhteiskäyttöisten palvelujen laatukriteerit. Hankkeen tavoitteena on laatia ehdotus yhteisistä palveluja laatukriteereistä sekä luoda pelisäännöt niiden noudattamiselle. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan mahdollisuutta yhteisten määritelmien luomiseen sekä hahmotellaan kaikille toimialoille yhteinen palvelu- ja laatukriteeriluettelo. Toisessa vaiheessa laaditaan laatukriteerit lasten päivähoidolle, peruskoululle ja terveysasematoiminnalle. Samalla tarkastellaan lainsäädännön ko. palveluille asettamat laadulliset tavoitteet. Kolmannessa vaiheessa määritellään palveluja ostettaessa sopimuksiin sisältyvät laatua koskevat tiedot. Työryhmän jäseninä ovat toimineet 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEITA KUNTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ kehittämisvalmentaja Marita Lehikoinen, Vantaa erityissuunnittelija Tuija Norlamo-Saramäki, Espoo kaupunginsihteeri Gun Söderlund, Kauniainen johtava suunnittelija Jukka Öberg, Helsinki Kuntien palveluvelvoitteet ja kuntalaisten palveluodotukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Osaan palvelujen lisääntyvästä kysynnästä voidaan vastata toimintaa tehostamalla. Tuottavuuden kasvu vapauttaa resursseja uuteen käyttöön. Tästä huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan palvelujen järjestämistä eri tahojen odotusten mukaisina. Kuntasektorin näkökulmasta haasteet näyttäytyvät mm. seuraavanlaisina: kuntien käyttötalouden menot kasvavat nopeammin kuin käytettävissä olevat talouden resurssit
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 4 kuntien nykyiset palvelurakenteet eivät ole oikein mitoitetut tulevaisuuden palvelukysyntään ja tarpeisiin odotukset mahdollisuuksista nostaa kunta-alan tuottavuutta ovat huomattavat (esimerkiksi tietoyhteiskuntahankkeiden kautta) keskustelu kuntien ydintoiminnoista jatkuu, palvelutuotantoa halutaan avata useammille tuottaja- ja toimijaryhmille palveluiden käyttäjien palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat myös koulutustason ja varallisuuden noustessa muuttoliike, väestön keskittyminen keskuksiin ja väestön ikääntyminen aiheuttavat muutoksia palvelutarpeisiin alueiden välinen kilpailu mm. työpaikoista, investoinneista ja osaavasta henkilöstöstä kiristyy palvelujen yhteinen järjestäminen nostaa esiin myös kysymyksen kuntalaisten yhdenvertaisuudesta, kun on kysymys palvelujen laadusta tämä puolestaan merkitsee tarvetta järjestää tarvittava seudullinen palvelujen arviointi. Kunnat ovat vastanneet muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin kehittämällä vaihtoehtoisia palvelutuotantomuotoja ja laatimalla palvelutuotantostrategioita oman kuntansa sisällä. Samanaikaisesti on käynnissä toinen laaja muutosprosessi seutuyhteistyön lisäämiseksi. Jatkuvasta muutoksesta seuraa haasteita myös johtamiselle. Jotta muutoksilla tavoitellut hyödyt konkretisoituisivat todellisina ajatusja toimintatapojen muutoksina, tulisi muutoksen johtaminen kaikilla tasoilla olla osaavaa ja osallistavaa. Julkishallinnossa on asetettu yleisesti tavoitteeksi tuottavuuden kasvu. Valtion puolelta tavoitteena on, että valtionosuus- ja valtionapujärjestelmät kannustavat tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen. Kuntasektorin tuottavuutta edistetään valtion taholta lisäksi mm. peruspalveluohjelmalla ja muilla erillishankkeilla. Hallituksen demokratian kehittämishankkeen ensimmäinen väliraportti hahmottaa itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta ongelmia, jotka liittyvät kuntien tehtävien markkinaehtoistumiseen ja ulkoistamiseen sekä alueelliseen verkostoitumiseen. Ongelmien todetaan olevan luonteeltaan lainsäädäntöön, rakenteisiin, toimintatapoihin sekä asenteisiin liittyviä ja niiden ratkaisemista sekä ratkaisuvaihtoehtoja tullaan käsitte-
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 5 lemään hankkeen jatkotyössä. Kehittämishankkeessa jo nyt esille tulleiden uudistustarpeiden ratkaisemiseksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotuksia lainsäädännön uudistamiseksi, kun on kysymys kuntien välisestä palveluyhteistyöstä ja kuntien ostopalveluista. 3 TOIMINNAN LAADUN JA KEHITTÄMISEN MÄÄRITTELYJÄ Pääkaupunkiseudun kuntien johtaminen perustuu soveltavin osin tulosjohtamiseen. Tulosjohtaminen on määritelty Helsingissä ja Kauniaisissa. Määrittelyissä tuodaan esille tuloksellisuus, yhteistyö, toiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu sekä tulevaisuuden huomioiminen ja avoin kommunikaatio. Vantaalla laatutyön tavoitteena on tuloksellisuus, joka koostuu taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä palvelukyvystä. Espoon taloussuunnitelmassa on avattu tuloksellisuus ja vaikuttavuus arvoja. Toiminnan kehittämisen yhteisenä viitekehyksenä käytetään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa Suomen laatupalkinto- mallia eli EFQMmallia tai sen julkisen sektorin sovellutusta CAF- mallia. Laatukäsikirjat, toiminnan itsearvioinnit sekä harvemmin suoritettavat kokonaisvaltaiset ulkoiset arvioinnit pohjautuvat ko. malleihin. Tasapainoisen kehittämisen eli ns. BSC- mallia kunnat käyttävät operatiivisen toiminnan johtamisessa. Pääkaupunkiseudun kuntien ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen määrittelyt mallin neljästä ulottuvuudesta poikkeavat kaikki hieman toisistaan. KT:n suosituksessa kunnan tuloksellisuusarvioinnin neljä perusnäkökulmaa ovat: vaikuttavuusnäkökulma (kustannusvaikuttavuus ja kannattavuus), asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulma. Laadulle ei ole olemassa yhtä ja vain yhtä selkeää ja objektiivista määritelmää. Laadun käsite on määrittynyt viimeisen 60 vuoden aikana sitä tutkineiden tutkijoiden viitekehyksestä ja näkökulmasta riippuen hyvin monella tavalla. Merkitystä on myös sillä, puhutaanko tavaratuotteen vai palvelutuotteen laadusta. Yksinkertaistettuna kysymys on kahdesta perustaltaan hyvin erilaisesta lähestymistavasta. Toisen mukaan laatu on jotain mitattavissa olevaa, se voidaan määritellä asiantuntijoiden kuvaamana kokonaisuutena (laatukriteerit) ja sitä voidaan kuvata yleismaailmallisesti ja objektiivisesti ympäristöstään irrotettuna. Toinen näkemys painottaa laadun tulkinnallisuutta, subjektiivisuutta ja tiivistä yhteyttä aikaan ja paikkaan. Tämä näkökulma kyseenalaistaa sekä asiantuntijoiden laatimat, objektiivisena pidettävät laatukriteerit että laadun mittaamisen.
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 6 Tässä selvityksessä laatua lähestytään näistä molemmista ulottuvuuksista käsin. Laatu määritellään toiminnan kyvyksi vastata sille asetettuihin vaatimuksiin ja siihen kohdistuviin odotuksiin. Vaatimukset tulevat pitkälti lainsäädännöstä, mutta päättäjät voivat asettaa myös lainsäädännön yli meneviä kuntakohtaisia vaatimuksia. Näin on joidenkin nyt selvitettävänä olleiden toimintojenkin kohdalla. Vaatimukset ovat useimmiten helposti mitattavia ja vertailtavia. Odotukset puolestaan ovat subjektiivisempia ja toimintaympäristöönsä sidotumpia. Asiakkaiden odotuksissa korostuvat toiset asiat kuin päättäjien tai työntekijöiden odotuksissa, jotka nekään harvoin menevät yksi yhteen. Eri alueiden asiakkaat saattavat odottaa eri asioita, ja asiakkailla voi olla eri palveluille erilaisia odotuksia. 4 LAATUKRITEERIT Laatukriteeri on tuotteen mitattavissa oleva ominaisuus, tunnusmerkki, jonka avulla sen laatu määritellään. Tuotteella on yleensä useita laatukriteerejä. Laatuvaatimus puolestaan on laatukriteerin toivottu/sovittu toteutumisarvo. Mittareitakin voi olla erilaisia. Esimerkiksi hoidon saatavuus voi olla yksi vastaanottotoiminnan laatukriteeri, ja vastaanottoajan saaminen kolmessa päivässä sen sovittu toteutumisarvo. Silloinkin mittareita voi olla useita; keskimääräinen jonotusaika, tai niiden asiakkaiden osuus, jotka eivät saaneet aikaa kolmessa päivässä. Edellä mainituista lähestymistapaeroista johtuen pääkaupunkiseudun yhteisten laatukriteereiden laatiminen on haastava tehtävä. Päivähoidon ja perusopetuksen osalta kaupungit ovat jo aloittaneet yhteisen työskentelyn asian tiimoilta ja terveysasematoiminnankin osalta yhteistyö on tiivistä. Vertailukelpoista tietoa on jo nyt saatavissa melko paljon. Pääkaupunkiseudun kunnista Espoo ja Vantaa osallistuvat Työterveyslaitoksen tekemään Kunta10 tutkimukseen, josta saadaan laajasti henkilöstöä käsittelevää tietoa. Myös Helsingissä ja Kauniaisissa tehdään työtyytyväisyyskyselyjä, mutta niiden tulosten vertaaminen Kunta10:iin ei suoraan ole mahdollista. Yhteistä henkilöstöstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä huomioida myös tämä tarve. Asiakastyytyväisyydestä ja muusta asiakasnäkökulmasta saadaan vertailukelpoista tietoa joidenkin pääkaupunkiseudun yhteisten kyselyjen ja STAKESin toteuttamien kyselyjen kautta. Palvelujen yhteiskäytön laajenemisen myötä on tarpeen lisätä myös yhteisiä asiakastyytyväisyysmittauksia. Kauniaista lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kunnat ovat mukana Viisikko- ja Kuusikkovertailuissa: www.kuusikkokunnat.fi. Vertailut sisältävät tietoa sosiaali- ja terveystoimen palveluista ja kustannuksista
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 7 (päivähoito, vanhustenpalvelut, toimeentulotuki, lasten sijaishuolto, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto). Terveydenhuollon kustannusvertailu 11 suurimman kaupungin osalta sisältää perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon, erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidon sekä vanhusten kotihoidon tiedot. Liitteenä 2 on luettelo olemassa olevista laatusuosituksista. 4.1 Lasten päivähoito Päivähoidon laatukriteerit on valtakunnallisessa laadunarviointimallissa (Hujala-Huttunen, 1995) jaoteltu puitetekijöihin, toimintaa välillisesti ohjaaviin tekijöihin, prosessitekijöihin ja vaikuttavuustekijöihin. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien oma laadunhallintatyö perustuu tähän samaan malliin. Lisäksi päivähoitoa ohjaava lainsäädäntö määrittelee monet puite- ja prosessitekijät melko yksityiskohtaisesti. Kuntien välillä on pieniä eroja aukioloajoissa ja siinä, miten aikuisten määrä lasketaan alle 1-vuotiaiden lasten osalta. Suurimmat erot ovat arviointikäytännöissä. Kaikissa kunnissa arvioidaan toimintaa kattavasti, mutta arvioinnin käytännön toteutus vaihtelee jonkin verran. Päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimus tehdään samanlaisena kaikissa kunnissa joka toinen vuosi. Päivähoidon osalta on huomioitava, että Espoossa ruotsinkielinen päivähoito on osa opetustoimea, ja sen vuoksi poikkeaa joidenkin käytäntöjen osalta muusta päivähoidosta. 4.2 Peruskoulu Peruskoululle ei ole olemassa valtakunnallisia laatukriteerejä, mutta niiden voidaan katsoa sisältyvän Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Kaikki kunnat ottavat uuden opetussuunnitelman käyttöön viimeistään syyslukukaudella 2005. Koulutuksen arviointi on lakisääteistä, ja sitä tehdään kattavasti valtakunnallisesti, läänin tasolla, kuntakohtaisesti sekä koulukohtaisesti. Myös vertailutietoja on hyvin saatavilla. Vaikka arvioinnin painopiste ei sinänsä ole laadussa, se sisältää monia laatuun ja laadunhallintaan liittyviä elementtejä. Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johto on syksyllä 2004 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on opetustoimen yhteisten arviointikriteereiden ja mittareiden laatiminen erityisesti uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Työryhmä jättää ehdotuksensa vuoden 2005 aikana. Kuntien välillä on pieniä eroja henkilöstöön liittyvissä laatuvaatimuksissa ja seurattavien mittareiden valinnassa.
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 8 4.3 Terveysasematoiminta Kaikki kunnat osallistuvat STAKESin joka toinen vuosi tekemään Kouluterveyskyselyyn. Terveysasematoiminta pitää tässä selvityksessä sisällään terveysaseman vastaanottotoiminnan (lääkärillä ja terveydenhoitajalla käyminen), äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä suun terveydenhuollon. Lisäksi tämän otsikon alla käsitellään myös vanhusten kotihoito ja kotisairaanhoito. Vaikka perustoiminta näiden palvelujen osalta on hyvin samanlaista, poikkeavat kuntien hallinnolliset järjestelyt suuresti toisistaan. Osittain tästä johtuen laadunhallintaan liittyvä yhteistyö on organisoitunut pääasiassa yksittäisten toimijoiden kautta. Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on yhteinen sosiaali- ja terveystoimen toimiala, Helsingissä ne ovat erillään. Vantaalla on edelleen alueellinen hallintomalli, kun Espoo ja Helsinki taas ovat palanneet keskitettyyn hallintomalliin. Lisäksi neuvolatoiminta on Espoossa perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikössä eikä terveyspalveluissa niin kuin muissa kunnissa. Terveyspalvelut ovat olleet laadunhallinnassa julkisen sektorin edelläkävijöitä. Stakes julkaisi jo vuonna 1997 toimintasuosituksen "Hoitotyön suunta. Strategia laatuun ja tuloksellisuuteen" ja Kuntaliiton julkaisema toimintasuositus "Laadunhallinta kunnan ylläpitämissä ja hankkimissa terveyspalveluissa" ilmestyi vuonna 1998. Lisäksi STM, Stakes ja Kuntaliitto ovat vuonna 1999 antaneet valtakunnallisen suosituksen: Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallisia laatusuosituksia terveysasematoiminnasta ei ole tehty, mutta eri palveluista on olemassa laatusuosituksia. Lisäksi saatavuutta ja henkilöstömääriä/asukas määritellään sekä lainsäädännössä että STA- KES:in suosituksissa. Maaliskuussa 2005 voimaan tulleet hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyyn liittyvät lainsäädännön täsmennykset pyrkivät osaltaan takaamaan kaikille samantasoisen hoidon asuinpaikasta riippumatta. Pääkaupunkiseudun kunnissa EFQM ja ISO -mallit ovat laajasti käytössä itsearvioinnin välineinä. STAKES toteuttaa suunterveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyn joka toinen vuosi. 4.4 Yleiset laatukriteerit Yksittäisen toiminnan tai palvelun tarkka vertailu edellyttää toimintokohtaisia laatukriteerejä. Näiden työstäminen vaatii aikaa ja toimijoiden yhteistyötä. Yleisinä laatukriteereinä, joita voidaan käyttää kaikilla toimialoilla sekä omissa että ostettavissa palveluissa esitetään seuraavat:
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 9 Työyksikkötaso * toiminta on kuvattu - prosessit - tuotteet - tulokset * toimintaa arvioidaan säännöllisesti - itsearviointi jollakin laadunarvioinnin välineellä (EFQM, CAF, ISO, ITE) Arviointialueet voidaan käydä läpi osissa, mutta vähintään joka 4. vuosi on arvio kokonaisuudesta - itsearvioinnin tulokset toimitetaan vuosittain johdolle joko johdon katselmuksissa tms. vuorovaikutteisessa tilanteessa - pienimuotoista vertaisarviointia tehdään kerran vuodessa jonkin rajatun asian kohdalla. Kohteet nostetaan itsearvioinnista tai muusta kehittämistyöstä * toiminnasta kerätään asiakaspalautetta - palautetta antaneelle asiakkaalle vastataan viikon sisällä - palautetta kerätään säännöllisesti ja se käsitellään kokonaisuutena vuosittain Palvelu- /toimintakokonaisuustaso * palvelukokonaisuus on kuvattu - johtaminen - prosessit - tulokset - arviointi * palvelusta tuotetaan vertailutietoja vuosittain - keskeiset suorituskykytulokset - asiakastulokset - henkilöstötulokset * keskeisistä palveluista tehdään yhteinen asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi 5 TYÖRYHMÄN ESITYS LAATUKRITEEREIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ SOPIMUKSIIN Laadunhallintaan liittyvä keskustelu kytketään ostopalvelusopimiskäytäntöihin. Lähtökohtana ovat Julkisten palvelujen laatustrategian suositukset. Suositus no. 6 "Ostopalveluina hankittaville julkisille palveluille kohdistetaan samanlaiset laatuvaatimukset kuin julkisten organisaatioi-
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 10 6 JATKOKEHITTÄMINEN den tuottamille vastaaville palveluille" määrittää ostettavien palvelujen laatutason. Mikäli kunta käyttää omassa toiminnassaan toimintokohtaisia laatukriteerejä, ne voidaan sisällyttää myös yksittäisiin ostopalvelusopimuksiin. Edellä mainitut yleiset laatukriteerit voidaan sisällyttää osaksi kaikkia ostopalvelusopimuksia. Liitteenä 1 on sopimusmalli laatukriteereiden osalta. Laadulla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun kaikkia niitä piirteitä ja ominaisuuksia, joilla tuote tai palvelu ja niiden tekeminen täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet. Määritelmän mukaan tuotteen tai palvelun laadulla on kolme ulottuvuutta: tuotteen tai palvelun tekemisen laatu, miten asiakas kokee tuotteen tai palvelun sekä tuotteen tai palvelun loppuominaisuus. Työryhmä esittää, että yhteiskäyttöisten palveluiden laadun kehittämistä edistetään seuraavilla jatkotoimenpiteillä: 1 Palvelujen tuotantoprosessien kehittämistä tuetaan kuntien kesken suoritettavilla säännöllisillä ristiin-auditoinneilla. Tällöin eräänä tärkeänä yhteisenä näkökulmana kaikissa arvioinneissa tulee olla palveluja tuottavien yksiöiden tuotekohtaisten kustannusten hajonnan pienentämisen jälkeen ko. palvelukokonaisuuden keskimääräisten kustannusten alentaminen. 2 Laaditaan palvelukokonaisuuksille yhteiset asiakastyytyväisyysindikaattorit. 3 Toimialakohtaisissa ryhmissä jatketaan palvelukokonaisuuksien tuoteluokitusten tekoa sekä määritetään kullekin tuotteelle sen loppuominaisuudet. Työryhmä esittää myös, että yksittäisen konkreettisen yhteiskäyttökohteen suunnittelun yhteydessä varataan riittävästi aikaa ko. palvelun laatukriteereiden tarkemmalle määrittelylle.
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 11 Liite 1 LIITE OSTOPALVELUSOPIMUKSEEN YLEISET LAATUKRITEERIT Toiminnassa noudatetaan pääkaupunkiseudun kuntien yleisiä laatukriteerejä. Tuottaja sitoutuu yhdessä sovitun menettelytavan puitteissa toimittamaan tilaajalle seuraavat asiakirjat: 1. Toiminnan kuvaus Sisältää yleiskuvauksen, prosessien kuvauksen, tuotteiden kuvauksen, tulosten kuvauksen ja kuvauksen johtamis- ja arviointikäytännöistä. 2. Arviointidokumentit Toimintaa arvioidaan säännöllisesti itsearviointina ja/tai ulkoisena arviointina. Itsearvioinnin välineenä käytetään jotain yleisesti käytössä olevaa laadunarviointivälinettä (ITE, EFQM, CAF, ISO). 3. Asiakaspalaute Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja sitä käsitellään säännöllisesti. Yhteenveto asiakaspalautteesta ja niistä toimenpiteistä, joita sen pohjalta on tehty, tehdään kerran vuodessa. 4. Saavutetut tulokset Tuloksissa kuvataan vuosittain keskeiset suorituskykytulokset (määrälliset tulokset, taloudelliset tulokset, tavoitteiden saavuttaminen), asiakastulokset (asiakastyytyväisyys, valitukset, asiakkaiden osallistuminen) ja henkilöstötulokset (työtyytyväisyys, sairaspoissaolot, koulutukseen osallistuminen).
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 12 Liite 2 OLEMASSA OLEVIA LAATUSUOSITUKSIA 1. Yleiset Hoitotyön suunta. Strategia laatuun ja tuloksellisuuteen STAKES 1997 Laadunhallinta kunnan ylläpitämissä ja hankkimissa terveyspalveluissa Suomen kuntaliitto 1998 Julkisten palvelujen laatustrategia Suomen kuntaliitto, Valtiovarainministeriö 1998 Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle Suomen kuntaliitto, STM, STAKES 1999 Yhteiset palvelut -yhteinen hyöty Laatupalkinto julkisella sektorilla Suomen kuntaliitto, VM, KTM, Laatukeskus 1999 Laatukriteerit -suuntaviivoja tekijöille ja käyttäjille STAKES 2000 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laatua käsittelevää kirjallisuutta STAKES 2003 2. Palvelukohtaiset Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus STM Oppaita 2001:4 Mielenterveyspalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2001:9 Päihdepalvelujen laatusuositukset STM Oppaita 2002:3 Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2003:4 Apuvälinepalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2003:7 Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset STM Oppaita 2004:6
PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 13 Kouluterveydenhuollon laatusuositus STM Oppaita 2004:8 Lastenneuvola lapsiperheen tukena STM Oppaita 2004:14 Terveydenhuollossa Käypä-hoitosuositukset Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Oulun Yliopisto 1999 Päiväkotien laatukriteerit Oulun Yliopisto 2000 Perhepäivähoidon laatukriteerit Oulun Yliopisto 2000 Perusopetuksen hyvän opetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositusten tekeminen sisältyy Valtioneuvoston koulutus ja tutkimus 2003-2008 kehittämissuunnitelmaan, valmistelu on alkamassa v. 2006 Terveellinen ja turvallinen koulurakennus suunnitteluun ja laadun arviointiin Opetushallitus 2005 Opas opetusympäristön