Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Transkriptio

1 Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia varten.)

2 Väestöllisen huoltosuhteen muutokset 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä :sta 1,79 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. V mennessä yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan v vuodenvaihteen 2%:sta 7%:iin ja heidän määränsä nykyisestä :sta :een. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä- Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. Vuosien välisenä aikana yli 65-vuotiaitten osuus koko väestöstä nousee 17,6%:sta 22,9%:iin eli n henkilöä

3 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE (huollettavat sataa työikäistä kohti) Koko maa 47,5 50,3 59,1 73 Uusimaa ,2 Itä-Uusimaa 51,8 52,5 60,8 72,7 Varsinais-Suomi 49,5 50,8 59,3 72,9 Päijät-Häme 46,9 52, ,4 Pirkanmaa 47,4 49,8 58,4 68,9

4 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE (huollettavat sataa työssäkäyvää kohti) Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa

5 Apuvälinehanke HUS-vetoinen hanke yhteistyössä alueen kuntien kanssa Pohjautuu lääketieteen tohtori, dosentti Timo Pohjolaisen tekemään selvitystyöhön Hankkeen valmistelua valvoo ja ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat: Veli Ylitalo puheenjohtaja HUS, ylilääkäri, lasten neurologia klinikkaryhmän johtaja Heikki Voutilainen sihteeri HUS, apuvälinehankkeen projektipäällikkö Sirpa Palamaa asiantuntija HUS, fysioterapian osastonhoitaja Kaija Puustjärvi-Sunabacka HYKS klinikkaylilääkäri, fysiatrian klinikka Jari Finnilä HYKS - talousjohtaja Pertti Heikkilä Helsinki, ylilääkäri Helsingin terveyskeskus, kuntoutusyksikkö Anita Korhonen Vantaa, kuntoutusylilääkäri Vantaan terveyskeskus Kirsi Koljonen Espoo, ylilääkäri Espoon keskuksen terveyspalvelut Kerstin Frondén L-U:n sairaanhoitoalue fysioterapian osastonhoitaja Mervi Kaasinen Lohja - fysioterapian osastonhoitaja Paula Siltanen Porvoon sairaanhoitoalue fysioterapian os.hoitaja Ilpo Salminen Nurmijärvi, johtava ylilääkäri Nurmijärven terveyskeskus Outi Töytäri THL - tutkija Kalle Könkkölä Vammaisfoorumi Kynnys ry/helsinki, toiminnanjohtaja Timo Pohjolainen Orton lääketieteen tohtori, selvitysmies Kimmo Haahkola Sitra - toimialajohtaja

6 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiireiltä alueellisen suunnitelman laatimista, joka sisältää suunnitelman mm. työn- ja vastuunjaon sopimisesta, yhdenmukaisista käytännöistä ja toimintatapojen yhtenäistämisestä, yhteisistä saatavuusperusteista ja toimintojen keskittämisestä soveltuvin osin. Suosituksessa korostetaan, että apuvälinetoiminnan tulee olla käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yhtäläisin perustein tapahtuvaa. HUS yhteistyössä alueen kuntien kanssa toteuttaa keväällä 2010 hankkeen, jonka aikana laaditaan apuvälinepalveluiden alueellinen organisointisuunnitelma, joka esitetään liiketoimintasuunnitelman muodossa. Se, millainen organisaatio tai organisaatiomalli olisi lopputuloksen kannalta paras, selvitetään hankkeen aikana ja kuvataan liiketoimintasuunnitelmassa.

7 Johdanto Hankkeen taustalla olevat keskeiset tavoitteet ovat apuvälinetoiminnan kehittäminen, sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin vastaaminen saatavilla oleviin resursseihin nähden mahdollisimman hyvällä toimintamallilla. Erityishuomion kohteina ovat asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, palveluiden saatavuus, kestävän kehityksen ja toimintaympäristön tekijöiden huomioiminen, eri toimintojen tehostetun koordinoinnin ja mahdollisen keskittämisen kautta saatavat kustannushyödyt, kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys, osaamisverkoston luominen/uudelleenorganisointi sekä hankintojen, logistiikan, huollon ja korjaustoiminnan organisointi.

8 Johdanto Hankkeessa tullaan selvittämään, miten apuvälinetoiminnan prosessit voidaan järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti siten, että ne tukevat sekä apuvälinepalveluiden käyttäjiä että muun palvelutuotannon prosesseja. Keskeisessä roolissa tulee olemaan lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden välisen työnjaon konkretisointi. Joissain palveluissa keskitetystä koordinoinnista voi olla merkittävää hyötyä, mutta toisaalta apuvälinepalveluiden käyttäjien hyvinvoinnin kannalta asiakkaan olosuhteet tunteva lähipalvelu on avainasemassa.

9 Johdanto Apuvälinepalveluiden kysyntä tulee muuttumaan merkittävästi mm. väestön ikääntyessä, ja nouseva kysynnän kasvu tulee huomioida arvioitaessa apuvälinepalveluiden roolia ja mitoitusta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen palvelu-, organisointi- ja organisaatiomalli HUS:n ja alueen kuntien yhteiselle apuvälinetoiminnalle, joka vastaa palvelutarpeita mahdollisimman hyvin huomioiden resurssien saatavuuden ja kysynnän kehittymisen tulevaisuudessa. Keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaistaloudellisesti hyötyä tuottava ja koko hoito- ja kuntoutusketjuun vaikuttava sekä toimijoiden omaa palveluntuotantoa tukeva organisaatio.

10 Aikataulu ja vaiheistus 1. Valmisteluprojekti (toteutus ) Hankesuunnitelmapohjan laatiminen, sen arviointi ja kommentointi Suunnitelman kirjoittaminen lopulliseen muotoon Tuloksena valmis hankesuunnitelma 2. Hankesuunnitelman mukaisen apuvälinehankkeen toteutus (tämän hankesuunnitelman mukainen toteutus) Toiminnan ja organisoinnin suunnittelu ja eri organisointimallien vertailu Taustaselvitysten laatiminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Tuloksena liiketoimintasuunnitelma

11 Aikataulu ja vaiheistus 3. Liiketoimintasuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano HUS:n hallitus hyväksyy liiketoimintasuunnitelman omasta puolestaan Liiketoimintasuunnitelma lähetetään kuntakierrokselle kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi (HUS:n ja alueen kuntien kannanotot mennessä) HUS:n valtuustokäsittelystä ja sen ajankohdasta päätetään HUS:n hallituksessa erikseen kuntien kannanottojen jälkeen. Apuvälinepalvelutoiminnan organisointi ja vaiheittainen käynnistyminen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti tapahtuu valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti.

12 Tavoitteet Hankkeen tavoitteet on laadittu lääketieteen tohtori, dosentti Timo Pohjolaisen tekemän apuvälinepalveluita koskevan selvitystyön* pohjalta, ja niitä on tarkennettu yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän kanssa. 1. Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta 2. Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3. Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4. Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista (osaamisverkoston perustaminen ja apuvälinetarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen) 5. Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin ja yhteisen tietojärjestelmän kautta. 6. Yhtenäistää tietojärjestelmiä. Tässä tulee huomioida hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät samoin kuin tulevaisuuden terveydenhuollon asiakirja- ja tietohallinnan haasteet. 7. Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8. Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen 9. Parantaa teknologian hyväksikäyttöä (mm. apuvälineteknologia, informaatioteknologia, asuntoteknologia) * Pohjolainen T. (2008). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti.

13 Hankkeen selvitys-/tehtäväalueet (liiketoimintasuunnitelman runko) 1. Organisaation toiminnan määritys 2. Toimintaympäristö 3. Tavoitteet 4. Markkinointi ja viestintä 5. Toiminnan ja osaamisen kehittäminen 6. Tuotanto ja logistiikka 7. Organisaatio ja henkilöstö 8. Rajapinnat muihin organisaatioihin 9. Operatiivinen toimintasuunnitelma 10. Talous- ja rahoitussuunnitelma 11. Riskien arviointi

14 Vaikutukset henkilöstöön Vaikutukset henkilöstöön riippuvaista mahdollisista organisatorisista muutoksista nykykäytäntöön Kyseessä selvitystyö - tällä hetkellä ei ole olemassa päätöksiä tai suunnitelmia nykykäytäntöjen muuttamisesta Liiketoimintasuunnitelman valmisteluvaihe ei ole kannanotto jonkin organisaatiomallin puolesta tai sitä vastaan Suunnittelun jatko edellyttää tarkkojen kustannuslaskelmien ja vaikuttavuusarvioiden tekemistä Mahdollisuudet arvioida henkilöstövaikutuksia vasta myöhemmin

15 Internet-sivut