HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Kvalt liite 1 Kv 14.6.2016 SUOMUSSALMEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Hallintopalvelut

2 Sisältö: sivu 1. Henkilöstöraportti henkilöstöstrategian toteutumisen ja arvioinnin välineenä 5 Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Henkilöstöpoliittinen visio Työyhteisön kehittämisperiaatteet 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Ikä- ja sukupuolirakenne Eläkkeelle siirtyminen Palvelussuhteen kesto 3. Työaika ja työpanos 9 Tehty työpanos Poissaolot 4. Osaaminen ja sen kehittäminen 10 Omaehtoinen koulutus Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen 5. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Työhyvinvoinnin tukeminen 6. Yhteistoiminta 12 HEPO-ryhmä Työsuojelutoimikunta Tiedottaminen 7. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 13 Palkkausjärjestelmä ja palkitseminen Henkilöstökustannukset 8. Vastuualuekohtaisia tietoja 15

3 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan, jota voidaan hyödyntää henkilöstöstrategian toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti on henkilöstöjohtamisen arvokas apuväline. Se toimii oivallisena perustana keskustelulle, jota käyvät luottamushenkilöt, kunnan johto, esimiehet ja henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen raportointi myös helpottaa seudullista, kuntien välistä ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suomussalmen kunnassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 lähtien ja henkilöstöraportti vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2015 henkilöstön keski-ikä nousi hieman: Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 52,2 (51,5 vuonna 2014) ja koko henkilöstön 49,9 vuotta (48,7 vuonna 2014). Sairauspoissaolot nousivat kolmella päivällä edelliseen vuoteen verrattuna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 12 työpäivää. Tätä ennen poissaolot ovat pysyneet melko vakaina vaihdellen välillä 7 10. Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 415 henkilöä, joista 42 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Kaikkien kuntien keskiarvo oli 30 % vuonna 2012. Työtyytyväisyyskysely tehdään henkilöstölle joka toinen vuosi. Vuoden 2014 kyselyn vastaukset osoittavat, että työtyytyväisyydessä ei ole tapahtunut oleellista muutosta edellisen kyselyn jälkeen. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Seuraava kysely tehdään vuodesta 2016. Virka- ja työehtosopimusten mukainen paikallinen järjestelyerä jaettiin teknisten sopimusalalla. KVTES:n tehtäväkohtaisia palkkoja korjattiin 1.7.2015 lukien niiltä osin kuin KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden uudistaminen ja peruspalkkojen korottaminen edellytti. Tuntipalkkaisten sopimuksessa ja OVTES:ssa palkkoja korotettiin yleiskorotuksella 1.7.2015 lukien. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että palkkakartoitus naisten ja miesten palkkavertailuna tehdään kolmen vuoden välein. Vuodelta 2013 tehty vertailu osoittaa, että naisten euro on 95 senttiä (vuonna 2010 se oli 90 senttiä). Naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Raportin tietojen tarkasteluajankohta on aina vuoden viimeinen päivä.

4 Seuraavassa luettelossa on keskimääräisen kunnan työntekijän/viranhaltijan tiedot eli HENKILÖSTÖKUVA HENKILÖSTÖÄ yhteensä 330/255 vakituista Nainen (71 % / 69 %) 49,9-vuotias / 52,2-vuotias Kunnan palveluksessa yli 15 vuotta (57 %) Jää eläkkeelle 62-vuotiaana, vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana Lomalla 8,5 % työajasta Koulutuksessa 0,3 % työajasta Sairaana 12 työpäivää/vuosi eli 4,1 % työajasta 42 %:lla ei lainkaan sairauspoissaoloja Työhyvinvointi 1,98 (max.1) (vuodelta 2014) Naisten = 95 senttiä (vuodelta 2013) Naisten keskipalkka 2595 (vuodelta 2013) Miesten keskipalkka 2728 (vuodelta 2013) Kustannukset: palkka 35 256 /v yhteensä 49 321 /v

5 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN VÄLINEENÄ 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN VISIO Suomussalmen kunnassa työskentelee kunnanvaltuuston määrittelemän palvelutuotannon edellyttämä ammattitaitoinen, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö, joka tuottaa laadukkaita palveluja. 3. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen työtämme arvostaen tukien palvelussuhteen jatkuvuutta palkkausjärjestelmää kehittäen esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä toisiamme arvostaen ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät ottaen vastuuta ja olemalla avoimia parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä huolehtien yhdessä työilmapiiristä käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Varmistamme uusien osaajien saannin kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista turvaten hiljaisen tiedon siirron uusille työntekijöille

6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 330 henkilöä vuonna 2015. Henkilöstöstä 91 % teki kokoaikatyötä. Taulukko 1. Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus 31.12.2015 2005 2011 2012 2013 2014 2015 osaaikaiset oa-eläke kokoaik. sivutoimi Koko henkilöstö 395 355 336 361 346 330 23 4 299 4 vakinaiset 286 254 255 271 265 255 13 4 237 1 palkkatuella 22 20 17 28 19 7 0 0 7 0 määräaikaiset 87 81 64 62 62 68 10 0 55 3 Toteutuneita henkilötyövuosia vuonna 2015 oli 348 htv. Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Henkilöstöstä 62 % kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alaisuuteen. Taulukko 2. Henkilöstö sopimusaloittain Sukup Kvtes Tekn.sop Opettajat TuntiTes Yht. Mies 29 22 25 21 97 Nainen 174 2 57 0 233 Yht. 203 24 82 21 330 Ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilöstön keski-ikä nousi yli vuodella ja oli 49,9 vuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi lähes vuodella ja oli 52,2 vuotta. Kaikkien kuntien henkilöstön keski-ikä on 45,7 vuotta (10/2014). Naisia koko henkilöstöstä oli 233 (71 %) ja miehiä 97 (29 %). Vakituisessa palvelussuhteessa oli 177 naista (69 %) ja 78 miestä (31 %). Taulukko 3: Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2011 50,6 48,6 45 2012 51 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6 2014 51,5 48,7 45,7 2015 52,2 49,9 45,7

7 Taulukko 4. Koko henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies 0 0 5 5 10 1 12 22 24 18 97 Nainen 0 5 8 10 16 23 37 44 46 44 233 Yht. 0 5 13 15 26 24 49 66 70 62 330 % 0 2 4 5 8 7 15 20 21 19 100 Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä nousi 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Koko henkilöstöstä 75 % ja vakituisista 83 % oli yli 45-vuotiaita. Taulukko 5. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies 0 0 0 3 6 1 11 19 20 18 78 Nainen 0 1 1 5 11 16 28 35 39 41 177 Yht. 0 1 1 8 17 17 39 54 59 59 255 % 0 0 0 3 7 7 15 21 23 23 100 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 eläkkeelle jäi 11 henkilöä, joiden keski-ikä oli 61,6 vuotta eli 1,8 vuotta vähemmän kuin vuonna 2014. Eläkkeelle jääneistä kahdeksan jäi vanhuuseläkkeelle ja kolme työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle jäi yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Kaikkien kuntien eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2015 oli 60,8 vuotta. Taulukko 6. Eläkkeelle jääneet ja keski-ikä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke 7 63 10 63 7 63,3 6 63,5 8 62,7 Kuntoutustuki 1 58 0 0 0 0 0 0 0 0 Työkyvyttömyys 0 0 1 56 0 0 1 63 3 58,8 Yhteensä 8 62,3 11 62,3 7 63,3 7 63,4 11 61,6 2011 2012 2013 2014 2015 Keskiikä Keski- Keski- Keski- Henkilöä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä Keskiikä Osa-aikaeläke 2 62,5 1 60 2 63 2 62 1 61 Osatyökyvyt 2 59,5 0 0 0 0 0 0 1 60 Yhteensä 4 61 1 60 2 63 2 62 2 60,5

8 Taulukko 7. Arvio vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vuosina 2012 2030 Pylväikössä on kuvattu laskennallinen vanhuuseläkeikä, joka on vain suuntaa-antava. Henkilö voi valita eläkkeellejäänti-ikänsä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkkeen lisäksi henkilöstöä jää myös muille eläkkeille. Kuntien eläkevakuutus on arvioinut tähän myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät.

9 Palvelussuhteen kesto Henkilöstön pysyvyys on vakaata. Vakinaisesta henkilöstöstä 48 % on ollut kunnan palveluksessa yli 20 vuotta. 71 % on ollut yli 10 vuotta. Vuonna 2014 luvut olivat 50 % ja 72 %. Alle 10 vuotta palveluksessa olleiden osuus säilyi suunnilleen samana. Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v 18 22 33 37 22 10 55 58 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palvelujen tehokkaan ja taloudellisen tuottamisen kannalta on välttämätöntä seurata henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakautuu työaikaan ja poissaoloaikaan. Kokonaistyöajasta 82,6 % oli työssäoloaikaa ja 17,4 % poissaoloja. Poissaolojen osuus pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi, samoin perhevapaiden. Vuorotteluvapaiden määrä laski vuoden 2013 tasolle. Tehty työpanos Henkilöstö työskenteli kaikkiaan 461 535 tuntia (476 130 tuntia vuonna 2014) sekä teki lisäksi maksettua lisätyötä 162 tuntia (432 tuntia) ja ylityötä 1263 tuntia (1491 tuntia), yhteensä 462 960 tuntia (478 053 tuntia). Tehtyjä työpäiviä oli yhteensä 78 531 (78 869). Etenkin lisätöiden määrä on laskenut edellisvuodesta, mutta myös ylitöiden määrä on vähentynyt. Erityisesti liikelaitoksissa (varikko ja konekeskus), kiinteistöjen kunnossapidossa sekä varhaiskasvatuksessa on tehty lisä- ja ylityötä. Poissaolot Taulukko 9. Henkilöstön poissaolotyöpäivät ja prosenttiosuus kokonaistyöajasta (78 531 + 16 550 = 94 901) Vuosi Sair. Työ- Perhe- Tilap. Koulutus Opinto- Lomautus Vuor. Yksit. Yksit. Luvaton Vuosi- Muut Yht. lomat tapat. vap. hoitovap. vapaa vapaa palkall. palkaton loma 2005 4713 132 1043 124 420 249 275 879 195 679 0 9554 1263 19526 2011 3207 20 725 73 314 349 133 792 87 848 6 8410 833 15797 2012 3355 42 438 112 278 188 611 968 187 813 4 7976 901 15873 2013 3093 26 412 97 304 311 336 1333 216 685 3 8109 978 15903 2014 2972 145 384 103 321 216 177 2174 143 655 8 8382 978 16658 2015 3863 113 875 120 303 152 285 1161 65 601 25 8077 910 16550 % 4,1 0,1 0,9 0,1 0,3 0,2 0,3 1,2 0,1 0,6 0,0 8,5 1,0 17,4

10 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Henkilöstöpolitiikkamme yhtenä periaatteena on osaamisen parantaminen. Tutkimusten mukaan henkilöstön työkyvyn ja osaamisen välillä on selkeä yhteys. Omaehtoinen koulutus Työnantajan järjestämän koulutuksen (303 työpäivää) lisäksi henkilöstöä on kannustettu omaehtoiseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tukemalla opiskelukustannuksia koulutusrahastosta vuodesta 1995 alkaen (yhteensä 156 henkilöä on saanut yli 94 000 euroa). Vuonna 2013 tukea ei hakenut yksikään kunnan työntekijä, mutta vuonna 2012 myönnettyjen tukien maksaminen on jakautunut useammalle vuodelle. Vuonna 2015 tukea sai yksi henkilö yhteensä 1118 euroa. Taulukko 10. Koulutusrahaston käyttö Vuosi Tuet yht. Saajia 2005 3867 5 2011 2055 4 2012 8425 4 2013 0 0 2014 3469 4 2015 1118 1 Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Vastineeksi henkilöstölleen järjestämästä koulutuksesta työnantaja saa taloudellista hyötyä. Kunnan osalta koulutuskorvaus maksetaan hyvityksenä työttömyysvakuutusmaksuun. Suomussalmen kunnan ensimmäinen koulutussuunnitelma hyväksyttiin 14.10.2014. Koulutussuunnitelma päivitetään vuosittain. Vuoden 2015 (1.1. 31.12.) koulutuskorvaushakemuksen perusteena oli 520 koulutuspäivää. Koulutuskorvaus on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Näin ollen koulutuskorvauksen määrä vuoden 2015 koulutuksista on 8629,92 euroa. 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpoliittisen ohjelman keskeisenä kehittämisperiaatteena on työhyvinvoinnin parantaminen. Vuodesta 1998 lähtien kunnassamme on ollut suunnitelmallista toimintaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma uudistettiin vuonna 2007. Useilla työpaikoilla on oma tyhy-ohjelma. Työsuojelutoimikunta seuraa työhyvinvointia lisäävän ja kehittävän ohjelman toteutumista sekä kehittää tyhy-toimintaa.

11 Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu ikärakenteen ja sairauspoissaolojen kehityksellä sekä viitenä vuonna henkilöstölle tehdyllä työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäinen kysely tehtiin vuodesta 2006 ja viides vuodesta 2014. Tuoreimman kyselyn vastaukset osoittavat, että henkilöstön työtyytyväisyys ei ole oleellisesti muuttunut. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Henkilöstön ikärakenne on esitetty kohdassa 2. Koska vakituisesta henkilöstöstä jo 83 % (79 % vuonna 2014) on yli 45-vuotiaita, on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Sairauspoissaoloja oli 3863 työpäivää. Sairauspoissaolot henkilöä kohden olivat 12 työpäivää. Poissaolot lisääntyivät vuodesta 2014. Pitkiä sairauslomia (yli 9 päivää) oli huomattavasti edellisvuotta enemmän. Näistä useiden syynä ovat olleet vakavat sairaudet. Työtapaturmasta johtuvia poissaoloja oli 113 työpäivää. Tapaturmasta johtuvien poissaolojen määrä laski hieman. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 415 henkilöä, joista 176:lla (42 % eli 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolojen vertailutietolähteenä käytettyä kuntien työolobarometriä ei ole toteutettu vuoden 2012 jälkeen. Kuntatyönantajat seuraa sairauspoissaoloja kalenteripäivinä. Taulukko 11. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2011 9 0 2012 10 11 2013 8-20 2014 9 12 2015 12 33 Työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu mm. seuraavasti: Virkistyspäivät: Työyhteisöt ovat voineet viettää puoli päivää virkistäytyen retkeillen, kuntoillen, ruokaillen tms. Työnantaja on tukenut virkistäytymistä 20 :lla /henkilö. Tyhy-etuuksien käyttökohteita lisättiin. Myös vuosittaisen etuuden määrää nostettiin. Uudistus lisäsi työntekijöiden innokkuutta käyttää palveluja. Yhteensä 229 työntekijää 339:stä käytti jotain tyhyetuutta. Uusia käyttäjiä tuli useita kymmeniä. Lisäksi käytettyjen tyhy-etuuksien määrä työntekijää kohti kaksinkertaistui. Tyhy-etuuksia käytettiin yhteensä noin 19 800 euron verran. Kylpylän käytön tukeminen: Henkilöstön omaehtoista liikuntaa kannustettiin edelleen. Keskeisintä oli uimahalli- ja kuntosalilippujen sekä ohjattujen ryhmien käytön tukeminen (12100 euroa). Kianta-Opiston ryhmiin osallistuminen: Kansalaisopiston ryhmiin osallistumista tuettiin vaihtoehtona kylpylän käytölle (4300 euroa). Kulttuuripalvelujen käytön tukeminen: Osana uudistusta tuettiin myös kunnan kulttuuripalvelujen (700 euroa), Teatteri Retikan (1000 euroa) ja Kino Retikan (1700 euroa) järjestämiin tapahtumiin osallistumista.

12 Työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut on ostettu Kainuun työterveys -liikelaitokselta. Taulukko 12. Työterveyshuoltoa on käytetty seuraavasti vuosina 2005 2015 2005 2011 2012 2013 2014 2015 Kustannukset 25 900 50 600 68 078 51 931 66 638 67 392 Kelan korvaus 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % Tarkastuksia 273 156 191 141 173 171 Tutkimuksia 526 859 1055 574 828 783 Taulukko 13. Sairaanhoitopalvelujen käyttö vuosina 2005 2015 2005 2011 2012 2013 2014 2015 Kustannukset 15 500 20 423 29 703 19 402 73 691 49 954 Kelan korvaus 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % Vastaanottokäyntejä 333 228 184 216 657 607 Tutkimuksia 441 484 409 215 759 730 Työterveyshuollon järjestämien sairaanhoitopalvelujen kustannusten nousu vuonna 2014 selittyy sillä, että työterveyshuollossa oli käytettävissä säännöllisesti myös lääkäripalvelut. Vuonna 2015 lääkäripalvelut olivat käytettävissä osan vuotta. Sairaanhoitopalvelujen kustannuksiin saadaan 50 prosentin Kela-korvaus. Muuta: Henkilöstön osallistumismaksua Hallan hiihto -tapahtumaan tuettiin 10 /henkilö. Osallistujia oli neljä. Samalla summalla tuettiin Raatteen Maratonin osallistumismaksua yhdelle työntekijälle. Tupakanvieroitushoito on ollut myös henkilöstön käytössä. Kunnan henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua Puolivälin Pysäkki -hankkeen ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan. 6. YHTEISTOIMINTA HEPO-ryhmä Suomussalmella on paikallisesti sovittu, että yhteistyöelimenä toimii HEPO-ryhmä (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeri ja pääluottamusmiehet). Asioiden yhteinen ja avoin käsittely on lisännyt yhteisymmärrystä. JHL:llä on pääluottamusmies, luottamusmies ja näillä varamiehet sekä JYTYllä pääluottamusmies ja varapääluottamusmies. Valtakunnallinen Tekniikka ja Terveys KTN ry liittyi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäseneksi 1.6.2014 lähtien. Suomussalmella KTN:n pääluottamusmies jatkoi JUKO ry:n pääluottamusmiehenä 31.7.2015 saakka, minkä jälkeen JUKOlla on pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja luottamusmies. HEPO-ryhmä kokoontui kolme kertaa ja taloussuunnittelupalaveri pidettiin kunnanhallituksen puheenjohtajiston, johtoryhmän, talouspäällikön ja ammattijärjestöjen puheenjohtajien kanssa. HEPO-ryhmä mm. otti kantaa kertapalkkion periaatteisiin, valmisteli koulutustukihakemuksen kunnanhallitukselle, päivitti koulutussuunnitelmaa sekä valmisteli työyhteisön kehittämisperiaatteiden vuositavoitteet vuodelle 2016 ja henkilöstöpoliittisen ohjelman luonnoksen.

13 Työsuojelutoimikunta Työsuojelun yhteistoimintaa varten kuntaan on valittu työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Työsuojelutoimikunnassa on kahdeksan jäsentä, joista kaksi työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojelutoimikunta on laatinut työtapaturmatilaston seuratakseen työtapaturmatilanteen kehittymistä kunnan työpaikoilla. Toimikunnan edustajat ovat osallistuneet työsuojelutarkastuksiin sekä tarvittaessa työterveyshuollon työpaikkakäynteihin. Työsuojelutoimikunta on antanut lausuntoja työoloja koskevista asioista, työterveyshuollon KELA-korvaushakemuksesta ja henkilöstöraportista. Työsuojelutoimikunta on osallistunut kunnan tyhy-toimintaan, kehittänyt kunnan työpaikkojen ensiapuvalmiutta, käsitellyt kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä edistänyt työpaikkojen vaarojen arviointia. Tiedottaminen Henkilöstöä koskevista asioista tiedotetaan sähköpostilla ja Intranetissä olevilla Henkilöstöasiatsivuilla sekä työpaikkakokouksissa. 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on ollut työn vaativuus teknisillä vuodesta 1995 ja KVTES:n alaisella henkilöstöllä vuodesta 2002. Opettajien työn vaativuuden arviointi otettiin käyttöön 1.3.2007. Henkilökohtainen lisä otettiin käyttöön teknisillä vuonna 2001 ja KVTES:n alueella vuonna 2005. Vuonna 2012 uudistettiin Teknisten sopimuksen työn vaativuuden arvioinnin periaatteet sekä laadittiin opettajien henkilökohtaisen lisän periaatteet, joiden käyttöönotosta sovitaan myöhemmin. Kertapalkkion periaatteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa 7.4.2015 72. Paikallisia palkantarkistuksia tehtiin teknisten sopimuksen palkoissa 1.7.2015. KVTES:n tehtäväkohtaisia palkkoja korjattiin 1.7.2015 lukien niiltä osin kuin KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden uudistaminen ja peruspalkkojen korottaminen edellytti. Tuntipalkkaisten sopimuksessa ja OVTES:ssa palkkoja korotettiin yleiskorotuksella 1.7.2015 lukien. Vuonna 2007 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2143 ja miehillä 2435. Naisten euro oli 88 senttiä eli senttiä pienempi kuin edellisenä vuonna. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että tämä vertailu tehdään kolmen vuoden välein. Vuonna 2010 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2399 ja miehillä 2653. Naisten euro oli 90 senttiä eli naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Vuonna 2013 naisten euro oli noussut 95 senttiin. Keskimääräinen kokonaispalkka oli naisilla 2595 ja miehillä 2728.

14 Henkilöstökustannukset Taulukko 14: Vuoden aikana maksetut palkat sekä sosiaali-, eläke- ja vakuutusmaksut Vuosi Palkat Sosmaksut Yhteensä 2005 10 121 163 3 995 649 14 116 812 2011 11 126 426 4 605 141 15 731 567 2012 11 120 911 4 562 718 15 683 629 2013 11 657 502 4 809 753 16 467 255 2014 11 561 914 4 896 198 16 458 112 2015 11 634 492 4 641 381 16 275 873 Taulukko 15: Välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkat Vuosi 2005 2011 2012 2013 2014 2015 sairaus ja työtapaturma 275 988 303 969 277 940 232 330 267 950 344 145 perhevapaa 23 020 43 375 19 243 38 144 21 009 48 572 vuosiloma-aika 816 284 896 975 895 966 924 667 953 010 935 472 muut virkavapaat tai työlomat 24 175 24519 35 940 50 362 43 438 38 907 koulutus 36 442 35 303 29 765 30 500 34 799 35 630 Yhteensä 1 175 909 1 304 141 1 258 854 1 276 003 1 320 206 1 402 726 Taulukko 16: Muut välilliset kustannukset Vuosi 2005 2011 2012 2013 2014 2015 työterveyshuolto 41 976 87 763 108 550 82 787 154 644 117 664 työsuojelu 2 896 701 1 844 1 327 7 027 3 459 koulutuskustannukset 49 034 98 128 66 467 79 850 68 259 69 194 Yhteensä 93 906 185 932 176 861 163 964 229 930 190 317 Työterveyshuollon kustannusten määrä vaihtelee lääkäripalvelun saatavuudesta riippuen. Vuosina 2014 ja 2015 tätä palvelua on ollut tarjolla Suomussalmen työterveyshuollossa. Työsuojelun kustannukset eivät tosiasiallisesti kasvaneet vuonna 2014, vaan välillisiin kustannuksiin kirjattavan lukeman nousu johtui siitä, että työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus maksetaan työsuojelun tulosyksiköltä työsuojeluun käytettyjen tuntien osalta.

15 8. VASTUUALUEKOHTAISIA TIETOJA Taulukko 17. Henkilöstömäärä ja -rakenne vastuualueittain 31.12.2015 Vastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Palkkatuetut Yhteensä HTV Kunnanhallitus 2 0 0 2 1,9 Hallintopalvelut 15 2 7 24 24,6 Sivistyspalvelut 150 54 0 204 216,1 Tekniset palvelut 88 12 0 100 106,0 Yhteensä, joista 255 68 7 330 348,5 kokoaikaisia 237 55 7 299 osa-aikaisia 17 10 0 27 sivutoimisia 1 3 0 4 Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Luvuissa voi olla kaksi henkilöä laskettuna samalle vakanssille, jos toinen on virkavapaalla ja toinen sijaisena. Henkilöstöstä teki osa-aikatyötä 9 %. Taulukko 18. Henkilöstömäärän kehitys vastuualueittain vuosina 2004 2015 2004 2005 2011 2012 2013 2014 2015 Kunnanhallitus 1 1 2 4 2 3 2 Hallintopalvelut 70 18 22 20 23 19 24 Perusturvapalvelut 467 0 0 0 0 0 0 Sivistyspalvelut 270 244 218 203 224 216 204 Tekniset palvelut 104 132 113 109 112 108 100 Yhteensä 912 395 355 336 361 346 330 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuonna 2013 lukio palasi kuntaan ja sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua.