SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS. Yhteistyöryhmä Kaupunginhallitus xx.xx.2016 / Liite xx Kaupunginvaltuusto xx.x.

Transkriptio

1 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhteistyöryhmä Kaupunginhallitus xx.xx.2016 / Liite xx Kaupunginvaltuusto xx.x.2016 / Liite xx

2 2 Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärä vastuuryhmittäin henkilötyövuosina (HTV) Henkilöstömäärä Vakanssien muutos/vakinaistaminen toimialoittain vuonna Palvelussuhdelajit vastuuryhmittäin Henkilöstön sukupuolijakauma Ikärakenne Ikäjakauma Eläköityminen Eläkkeelle siirtyminen (ennuste) Henkilöstön vaihtuvuus PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, PALKKAKUSTANNUKSET JA KESKIANSIOT Palkkausjärjestelmä Palkkakustannukset Keskiansiot POISSAOLOT Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä Terveysperusteisten poissaolojen pituudet Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Terveysperusteiset poissaolot / htv Lomautukset ja muita poissaoloja TYÖAJAN JAKAUTUMINEN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN JA PALKKAHINNOITTELULIITTEITTÄIN VEROTUSKUNNAT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky) Työsuojelu/työsuojelutoimikunta Yhteistyöryhmä Henkilöstökoulutus Työntekijän muistaminen Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen... 27

3 3 SAATTEEKSI Saarijärven kaupungin menestystekijät henkilöstön näkökulmasta ovat henkilöstön joustava käyttö, hyvinvointi työssä, motivoiva johtaminen, hyvä johtamiskulttuuri, yrittäjyysmyönteinen asenne, tavoitteisiin sitoutunut ja aktiivinen henkilöstö, oikea henkilöstön määrä ja oikeuden mukainen työnjako. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on tarjota kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta, työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Tunnusluvuissa ei näin ollen ole mukana luottamushenkilöt ja asiantuntijat (kokouspalkkiot, ansionmenetyskorvaukset, asiantuntijapalkkiot). Henkilöstökertomus on muun henkilöstöhallinnon raportoinnin ohella keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstön tilaa ja kehitystä. Se on käyttökelpoinen henkilöstöhallinnon työväline. Tärkeämpää kuin tarkastella yksittäisiä lukuja, on seurata kehitystä eri vuosina. Tiedot henkilöstökertomukseen on saatu kaupungin henkilöstöhallintajärjestelmästä. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on otettu huomioon Kuntatyönantajan uudet suositukset henkilöstöraportoinnista. Keskus- ja henkilöstöhallinto

4 4 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Henkilöstömäärä vastuuryhmittäin henkilötyövuosina (HTV) Vuonna 2015 palvelussuhteessa ollut henkilöstö muunnettuna henkilötyövuosiksi (htv) teki yhteensä 431,86 htv. Vastaava luku vuonna 2014 oli 436,45 htv eli vähennystä muodostui yhteensä -4,59 henkilötyövuotta (näissä luvuissa ei ole mukana kansalaisopiston määräaikaisia sivutoimisia tuntiopettajia). Vuodesta 2011 henkilötyövuosien määrä on vähentynyt -23,43 henkilötyövuotta. HTV VASTUURYHMITTÄIN muutos HTV % Kaupunginhallitus 44,66 58,66 58,50 55,53 54,90-0,63-1,1 % Kehittäminen ja hallinto * 5,11 22,07 21,60 20,59 24,58 3,99 19,4 % Kiinteistöt ja maankäyttö 8,96 8,89 9,01 7,86 7,60-0,26-3,3 % Hallinnon tukipalvelut 30,59 27,70 27,89 27,08 22,72-4,36-16,1 % Sivistyslautakunta 249,53 237,63 231,03 232,76 228,50-4,26-1,8 % Perusopetus ja lukio 118,92 116,21 114,41 113,64 111,24-2,40-2,1 % Varhaiskasvatus 119,00 112,44 108,02 110,65 107,52-3,13-2,8 % Muut ** 11,61 8,98 8,60 8,47 9,74 1,27 15,0 % Viitasalo-opisto 11,04 9,37 9,01 8,89 9,07 0,18 2,0 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28,06 28,99 29,55 30,74 30,18-0,56-1,8 % Ympäristölautakunta 9,64 9,00 10,29 9,53 11,00 1,47 15,4 % Tekninen lautakunta 112,36 109,36 108,17 98,00 96,61-1,39-1,4 % Kunnallistekniikka, viemärit 11,98 12,72 10,97 8,99 12,19 3,20 35,6 % Tekninen tukipalveluyksikkö 100,38 96,64 97,20 89,01 84,42-4,59-5,2 % Ravitsemispalvelut 48,78 45,57 46,05 39,55 35,91-3,64-9,2 % Siivoustoimi 25,27 24,92 24,62 22,17 23,90 1,73 7,8 % Kiinteistönhoito 15,29 15,00 12,72 13,50 13,85 0,35 2,6 % Kunnossapito 11,04 11,15 13,81 13,79 10,76-3,03-22,0 % Jätelautakunta 0,00 0,54 0,80 1,00 1,60 0,60 60,0 % YHTEENSÄ 455,29 453,55 447,35 436,45 431,86-4,59-1,1 % Kansalaisopiston ma. tuntiopettajat 59,67 56,63 55,71 53,15 51,94-1,21-2,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 514,96 510,18 503,06 489,60 483,80-5,80-1,2 % *) sis. työllistämistukivaroin palkattuja 18,82 htv **) sis. siv.toimen ja kansalaisopiston hallinnon Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 htv). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työaikaan (esim. työssä = 92/365 = 0,25 htv). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.

5 Henkilöstömäärä Saarijärven kaupungin palveluksessa oli yhteensä 513 henkilöä. Arviointipäivän mukainen henkilöstömäärä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna yhteensä 22 henkilöllä. Vakituisen henkilöstön määrä oli 357, vähennystä vuoteen 2014 oli 20 henkilöä. Kansalaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien määrä oli 81 henkilöä. Henkilöstömäärä pysyi samassa tasossa edelliseen vuoteen verrattuna. Tehtyjä henkilötyövuosia kertyi 53,15 htv. Henkilötyövuosina vähennys oli -1,21 htv vuoteen 2014 verrattuna.. Henkilöstömäärään vaikuttivat mm. panostukset pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja elokuussa aloittanut Elevaattorihanke. Tukityöllistetyn henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 20 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 12 henkilöä. 400 Vakituisen henkilöstön määrä henkilöä vuosi

6 6 1.3 Vakanssien muutos/vakinaistaminen toimialoittain vuonna 2015 Tehtiin seuraavat nimikkeen muutokset: Hallinnon tukipalvelut yksi työsuunnittelijan toimi muutettiin asiakasneuvojan toimeksi Opetus yksi luokanopettajan virka muutettiin erityisluokanopettajan viraksi Varhaiskasvatus yksi vastaavan ryhmäperhepäivähoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi yksi ryhmäperhepäivähoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi yksi lastenhoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi kaksi aluejohtajan virkaa muutettiin päivähoidon johtajan viroiksi Kirjasto informaatikon virka muutettiin kirjastonhoitajan toimeksi Tekninen tukipalveluyksikkö yksi kokin toimi muutettiin ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltajan toimeksi kolme ravitsemistyöntekijän tointa muutettiin kokin toimiksi yksi ravitsemistyöntekijän toimi muutettiin ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltajan toimeksi kaksi laitoshuoltajan tointa muutettiin laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijän toimiksi yksi siivoojan toimi muutettiin laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijän toimeksi yksi vahtimestarin toimi muutetaan kiinteistönhoitajan toimeksi Perustettiin seuraavat virat/toimet: Opetus kolme koulunkäyntiohjaajan tointa Varhaiskasvatus yksi lastentarhanopettajan toimi Lakkautettiin seuraavat virat/toimet: Kehittäminen yksi kehittämispäällikön virka Sivistyslautakunnan hallinto yksi hallintosihteerin toimi Opetus yksi lehtorin virka kaksi luokanopettajan virkaa Varhaiskasvatus kaksi perhepäivähoitajan tointa yksi aluejohtajan virka Tekninen tukipalveluyksikkö kaksi kokin tointa yksi ravitsemistyöntekijän toimi yksi siivoojan toimi yksi seka- ja aputyöntekijän toimi

7 7 1.4 Palvelussuhdelajit vastuuryhmittäin Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 70 % henkilöstöstä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 26 %. Määräaikaista henkilöstöä oli yhdeksän (9) henkilöä enemmän tarkastelupäivän tilanteessa kuin vuotta aikaisemmin. Kehittämisessä ja hallinnossa määräaikaisesta henkilöstöstä 20 henkilöä oli työllistämistukivaroin palkattuja. HENKILÖSTÖMÄÄRÄT/PALVELUSSUHDELAJIT yhteensä VASTUURYHMITTÄIN Va Sij Ma Muut oppisop Kaupunginhallitus Kehittäminen ja hallinto * Kiinteistöt ja maankäyttö Hallinnon tukipalvelut Sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Varhaiskasvatus Muut ** Musiikkiopiston johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kunnallistekniikka, viemärit Tekninen tukipalveluyksikkö Ravitsemispalvelut Siivoustoimi Kiinteistönhoito Kunnossapito Jätelautakunta YHTEENSÄ Kansalaisopiston ma.tuntiopettajat KAIKKI YHTEENSÄ Henkilöstömäärät palvelussuhdelajeittain. *) työllisyys 20 hlöä **) sis. sivistystoimen hallinto, kansalaisopiston hallinto

8 8 1.5 Henkilöstön sukupuolijakauma Saarijärven kaupungin henkilöstö on naisvaltaista. Vuoden vaihteessa 2015 koko henkilöstöstä oli naisia 70 %. Samana ajan kohtana vakituisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 76 %. PALVELUSSUHDE Naiset Miehet Yhteensä Muutos % ed.vuodesta Vakinaiset ,31 % Määräaikaiset ,28 % joista työllistettyjä joista kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia Yhteensä ,11 % 1.6 Ikärakenne Saarijärven kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,8 vuotta. Miesten keski-ikä oli 52,8 vuotta ja naisten 51,9 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 50,1 vuotta. 1.7 Ikäjakauma Vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä 48 % kuului ikäryhmään vuotiaat. Ikäryhmään vuotiaat kuului 24 % henkilöstöstä. Ikäryhmässä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat vakituisesta henkilöstöstä oli 19 %, josta 65-vuotiaita tai yli oli kaksi (2) henkilöä. 180 Ikäjakauma Määrä alle ja yli Ikäkaudet

9 9 1.8 Eläköityminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle siirtyi kolme (3) henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi (2) henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa yhteensä 17 henkilöä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 10 henkilöä. 1.9 Eläkkeelle siirtyminen (ennuste) Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä siirtyisi 25 % vakituisesta henkilöstöstä. Kaupunginhallitus 8 % Sivistyslautakunta 26 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27 % Ympäristölautakunta 50 % Tekninen lautakunta 31 % Eläke-ennuste yht. Kaupunginhallitus Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut Sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Varhaiskasvatus Muut 2 Viitasalo-opisto 0 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kunnallistekniikka, viemäri 1 1 Tekninen tukipalveluyksikkö Ravitsemispalvelut Siivoustoimi Kiinteistönhoito Kunnossapito 2 1 Jätelautakunta Kaikki yhteensä Eläke-ennustelaskelman pohjana on käytetty Kevalta saatua henkilökohtaisen eläkeiän laskelmataulukkoa sekä syksyllä 2013 henkilöstölle tehtyä eläköitymiskartoitusta.

10 Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus ja lähtövaihtuvuus on laskettu vuoden 2015 aikana työsuhteeseen tulleiden ja työsuhteesta lähteneiden (ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden lukumäärinä. Henkilöiden lukumäärät on suhteutettu edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään ( vak. 377 henkilöä). Päättyneissä on yksi (1) palvelussuhde, jonka päättymispäivämäärä Tämä palvelussuhde on vielä mukana henkilömäärissä Vakinaiset vaihtuvuus lkm % Alkaneet palvelussuhteet 8 2,1 % Päättyneet palvelussuhteet 5 1,3 % Päättyneet palvelusuhteet: - irtisanoutui 5 henkilöä Eläkkeelle siirtyi 20 henkilöä vakinaisen henkilöstön määrä oli 355 henkilöä.

11 2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, PALKKAKUSTANNUKSET JA KESKIANSIOT Palkkausjärjestelmä Palkka muodustuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työkorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisisä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisesta tulospalkkiosta. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu peruspalkat eli tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Paikallisesti harkitaan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriiutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Työaikakorvauksia maksetaam epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisäja ylityöalalta. 2.2 Palkkakustannukset KVTES jaksotyöaikauudistus toteutettiin lukien. Palkkoja korotettiin (eräissä kohdin liitteissä 4 ja 5) ja toteutettin palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1, 2, 7 ja 8) uudistaminen sekä sopimustekstejä muutettiin lukien. Palkantarkistukseen lukien varattu korotus käytettiin kokonaan keskitetysti sopijaosapuolten sopimalla tavalla, joten lukien KVTES:ssa ei ollut palkkojen yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää. Vuoden 2015 sopimusmuutosten kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,3 % KVTES-palkkasummasta. TS (tekninen henkilöstö) ja TTES (tuntipalkkaiset) palkkoja korotettiin lukien 0,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella. OVTES palkkojen yleiskorotus oli lukien 0,4 %. Maksetut bruttopalkat (ei sis.investointeja) vuonna 2015 olivat yhteensä euroa. Sijaisten ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden palkat olivat euroa. Työllistämistukivaroin palkattujen palkkasumma oli euroa. Vuodesta 2014 kokonaispalkkasumma (ei sis. inve-palkkoja) oli pienentynyt vajaat euroa eli -0,03 %. Investointikohteiden palkkasumma oli euroa, mikä oli -14,9 % vähemmän kuin vuonna Kaupungin panostus työllistämiseen nosti palkkasummaa lähes euroa.

12 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET 12 TP TA TOT muutos % KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Työllisyys vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Kehittäminen vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - - Viranhaltijajohto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Keskusvaalilautakunta vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,3 työllistetyt ,8 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - KEHITTÄMINEN JA HALLINTO YHTEENSÄ ,0 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ Metsät vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Muut kiinteistöt vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Tontti- ja karttapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - Maankäyttö ja kaavoitus vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Asuntopalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,1 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus KIINTEISTÖ JA MAANKÄYTTÖ YHTEENSÄ ,7

13 13 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,8 työllistetyt ,4 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus , HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ ,4 SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Kansalaisopisto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Päivähoito / Varhaiskasvatus vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Perusopetus ja lukio vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,2 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus , ,9 SIVISTYSLAUTAKUNTA ,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,2 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus ,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA ,2

14 14 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kirjasto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Kulttuuritoimi vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Museo vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Vapaa-aikapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,8 työllistetyt ,5 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus , ,4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA ,4 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Hallinto ja viranomaispalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Maaseutupalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Suunnittelu ja kehittäminen vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,9 työllistetyt ,7 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ,6

15 15 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnallistekniikkapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Vesi- ja viemärilaitos vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Tekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,8 työllistetyt ,6 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus , ,9 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ ,9 JÄTELAUTAKUNTA YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,2 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus JÄTELAUTAKUNTA ,0 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO YHTEENSÄ ,0 KIINTEISTÖ JA MAANKÄYTTÖ YHTEENSÄ ,7 HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ ,4 SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ ,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA YHTEENSÄ ,2 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ ,4 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ ,6 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ ,9 JÄTELAUTAKUNTA ,0 KAIKKI PALKAT YHTEENSÄ ,03 vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus ,8 työllistetyt ,1 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus , ,0 ed. yhteensä INVESTOINNIT ,89 KAIKKI PALKAT YHTEENSÄ ,19

16 16 Yllä esitetyn taulukon tiedot on saatu kirjanpidon raporttin palkkavieneistä. Taulukko ei sisällä asiantuntijapalkkioita, kokouspalkkiota eikä ansionmenetyskorvauksia. Palkkasummiin ei myöskään ole laskettu mukaan palkkojen sosiaalivakuutusmaksuja (v noin 24 %.) Maksetuista palkoista naisten osuus oli 71 % ja miesten osuus 29 %. Palkkojen jakautuminen naisten ja miesten kesken on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaispalkkakustannukset vuonna 2015 olivat yhteensä euroa, josta palkkojen sosiaalivakuutusmaksujen osuus oli euroa. Lisäksi maksettiin eläkelaitokselle eläkemenoperusteisia maksuja euroa ja Varhemaksuja (laskutusperusteinen) euroa. Eläkeperusteinen maksu maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Varhaiseläkeperusteinen Varhe-maksu maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. 2.3 Keskiansiot Keskiansiot laskettiin joulukuun 2015 ansioista. Laskenta tehtiin vakituisesta kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä (ei sis. TTES:n piiriin kuuluvia) kokoaikatyön palkan pohjalta. Vakituisen henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan (ns. peruspalkka) keskiarvoksi muodostui 2343 euroa/kk. Naisten tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo oli 2269 euroa/kk ja miesten osalta vastaava keskiarvo oli 2621 euroa/kk. Keskimääräinen kokonaispalkka oli 2741 euroa/kk. Vuonna 2014 keskimääräinen kokonaispalkka oli 2739 euroa. Kokonaispalkkaan ei ole laskettu mukaan lomarahaa, työvuorokorvauksia eikä lisä- ja ylityökorvauksia.

17 17 3. POISSAOLOT 3.1 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2015 yhteensä 5344 kalenteripäivää eli 11 kpv/htv. Vuodesta 2014 sairauspoissaolopäivät olivat vähentyneet 686 kalenteripäivää, henkilötyövuosiksi muunnettuna vähennys tekee 1,9 htv. Sairauspoissaolot (ei sis. tapaturmista aiheutuneita poissaoloja) sairpvt HTV kpv/htv sairpvt HTV kpv/htv Kaupunginhallitus ,9 9, ,5 7,2 Kehittäminen ja hallinto * ,6 6, ,6 3,8 Kiinteistöt ja maankäyttö 38 7,6 5,0 17 7,9 2,2 Hallinnon tukipalvelut ,7 15, ,1 11,2 Sivistyslautakunta ,5 11, ,8 13,2 Perusopetus ja lukio ,2 12, ,6 8,7 Varhaiskasvatus ,5 12, ,7 15,9 Muut ** 34 9,7 3, ,5 37,7 Musiikkiopiston johtokunta 48 9,1 5,3 19 8,9 2,1 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,2 10, ,7 4,5 Ympäristölautakunta 79 11,0 7,2 78 9,5 8,2 Tekninen lautakunta ,6 15, ,0 20,1 Kunnallistekniikka, viemärit 15 12,2 1, ,0 28,0 Tekninen tukipalveluyksikkö ,4 18, ,0 19,2 Ravitsemispalvelut ,9 16, ,6 15,8 Siivoustoimi ,9 25, ,2 31,6 Kiinteistönhoito ,9 19, ,5 16,7 Kunnossapito 60 10,8 5, ,8 11,5 Jätelautakunta 0 1,6 0,0 YHTEENSÄ ,9 12, ,5 13,0 Kansalaisopiston ma.tuntiopettajat ,9 2, ,2 6,4 KAIKKI YHTEENSÄ ,8 11, ,6 12,3 Korostettuna ne työyksiköt, joissa sairauspoissaolopäivien määrä lisääntyi henkilötyövuotta kohden verrattuna edelliseen vuoteen. Työtapaturmia sattui 10 kappaletta, mikä on kuusi tapaturmaa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Työtapaturmista johtuvia poissaoloja kertyi yhteensä 61 kalenteripäivää. Sattuneista tapaturmista kaksi oli sellaisia työtapaturmia, joista ei aiheutunut työstä poissaolopäiviä. Tapaturmista viisi sattui varhaiskasvatuksessa, kolme sivistystoimessa ja kaksi tilapalvelussa. Terveysperusteisia poissaoloja oli vuonna 2015 yhteensä 5405 kalenteripäivää, mikä on 892 kalenteripäivää (2,44 htv) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

18 Terveysperusteisten poissaolojen pituudet Sairauspoissaolojen lukumäärämuutokset edelliseen vuoteen verrattuna: yksi (1) poissaolopäivä vähennystä 36 poissaolokertaa 2 3 poissaolopäivää lisäystä 16 poissaolokertaa 4 10 poissaolopäivää lisäystä kaksi poissaolokertaa poissaolopäivää lisäystä yhdeksän poissaolokertaa poissaolopäivää vähennystä yhdeksän poissaolokertaa poissaolopäivää lisäystä yksi poissaolokerta yli 180 poissaolopäivää vähennystä kolme poissaolokertaa Terveysperusteiset poissaolot kpl Kalenteripvt muutos % % teoreett. euroa % palkka- (kaikki) kpl työ- kustannuked.vuodesta ajasta sista 1 pv % 0,2 % 2-3 pv % 0,3 % 4-10 pv % 0,5 % pv % 1,4 % pv % 0,2 % pv % 0,4 % yli 180pv % 0,1 % Yhteensä % 3,1 % ,4 % Keskimäärin / henkilötyövuosi 11,17 12, muutos% Em. poissaoloista erikseen kpv - sairauslomat % 3,0 % - tapaturmat, ammattitaudit % 0,0 % 3.3. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Sairaus- ja tapaturmista aiheutuneiden poissaoloajan palkkoja maksettiin yhteensä euroa eli keskimäärin 715 euroa/htv. Vastaava luvut olivat vuonna 2014 poissaoloajan palkat euroa, 787 euroa/htv. Terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset alenivat noin 10 %.

19 19 Terveysperusteisten poissaoloaikojen palkat vastuuryhmittäin /vuosi Kaupunginhallitus Viitasalo-opisto Ympäristö- lautakunta Sivistys- lautakunta Kulttuuri- ja vapaa- aika-lautakunta Tekninen lautakunta Sairaudesta ja tapaturmasta johtuneelta poissaoloajalta työntekijöille maksetut bruttopalkat. Kaaviossa on yhdistetty kaupunginhallituksen alle kehittäminen ja hallinto, kiinteistöt ja maankäyttö sekä hallinnon tukipalvelut Terveysperuteisten poissaolopalkkojen kehitys vuosina euroa Kaaviossa ilmoitetaan työntekijöille sairaus- tai tapaturma-ajoilta maksetut poissaoloajan bruttopalkat. Terveysperusteisten poissaolojen ajalta aiheutuneet palkkamenot, sijaisten palkat mukaan luettuna, olivat vuonna 2015 yhteensä euroa ilman sosiaalivakuutusmaksuja. Vuonna 2014 vastaava euromäärä oli euroa. Tältä osin palkkakustannukset laskivat noin 10 %.

20 20 Terveysperusteisista poissaoloista työnantajalle aiheutuneet nettokustannukset olivat yhteensä euroa (huomioitu työnantajan sosiaalivakuutusmaksut). Terveysperusteiset poissaolot sairaus- ja tapaturma, sijaisten palkat sairaus- ja tapaturma-ajan palkat yht sosiaalikulut 23,039 % Kelan- ja vakuutusyhtiöiden korvaukset Terveysperusteisista poissaoloista aiheutunut kokonaiskustannus (netto) Terveysperusteiset poissaolot / htv Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä henkilötyövuosiksi muunnettuna oli vuonna ,6 htv. Määrä väheni lähes kahden henkilötyövuoden verran edelliseen vuoteen verrattuna sairauslomat keskim.kpv/ htv 11,1 10,3 11,9 12,3 11,0 - tapaturmat, ammattitaudit keskim.kpv/ htv 0,4 0,8 0,8 0,5 0,1 Terveysperusteisten poissaolopäivien lukumäärä tehtyä henkilötyövuotta kohti. Vakinaisesta henkilöstöstä 38 %:lla ei ollut lainkaan sairaudesta johtuvia työstä poissaoloja vuonna Vastaava luku edellisenä vuotena oli 37 % Lomautukset ja muita poissaoloja Henkilö lukumäärä Lomautukset ja muita poissaoloja kpv Naiset Miehet Yhteensä Lomautukset Vuorotteluvapaat Opintovapaat, omaehtoinen opiskelu Perhevapaat Säästökeinovapaat, palkattomat Vuoden aikana poissaoloajoilta kertyneet poissaolojaksojen kalenteripäivät yhteensä. Pidetyt poissaolot on eritelty naisten ja miesten kesken sekä yhteensä (vuosi/henkilö).

21 21 4. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Työajan jakautuminen tunnit työpäivää % teoreettisesta 1000 % (ei opettajat) säännöllisestä euroa Palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöajasta vuosityöaika (työpäiviä) (rahapalkka) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat % % - Terveysperusteiset poissaolot % % - Perhevapaat % 30 0 % - Koulutus % 45 0 % - Muut palkalliset poissaolot % 28 0 % - Muut palkattomat poissaolot % - 0 % - Vapaana annetut työaikakorvaukset % 93 1 % + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt % = Tehty vuosityöaika % % teoreettisesta Työajan jakautuminen työpäivää 1000 % opettajat säännöllisestä euroa Palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. Laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöajasta vuosityöaika (työpäiviä) (rahapalkka) Vähennetään työpäivinä: - Laskennallinen vuosiloma-aika % % - Vuosiloma (rehtorit) % 41 1 % - Terveysperusteiset poissaolot % 93 2 % - Perhevapaat % 11 0 % - Koulutus % 55 1 % - Muut palkalliset poissaolot % 31 1 % - Muut palkattomat poissaolot % - 0 % = Tehty vuosityöaika % Laskelmassa ei ole mukana kansalaisopiston määräaikaisia sivutoimisia tuntiopettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaalivakuutusmenoja.

22 22 5. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimakustannukset kattavat työnantajan omalle henkilöstölle maksamat korvaukset tehdystä työstä. Palkkoihin lasketaan kaikki tehdyn ja ei-tehdyn työajan palkat ja korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaalivakuutusmaksut on sisällytetty työvoimakustannuslukuihin. vuosi euroa Työvoimakustannukset yhteensä josta 1) Palkat yhteensä josta - Vuosiloma-ajanpalkat Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 257 (Kelan ja vakuutusyhtiön korvarvaukset vähennetty) - Perhevapaiden palkat, netto Muut lakisääteisten/sopimus- 11 perusteisten poissaolojen palkat 2) Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöinvestoinnit - Työterveyshuolto, netto 80 - Koulutus ja muu kehittäminen 173 josta - koulutusajan palkat koulutuspalvelut 63

23 6. HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN JA PALKKAHINNOITTELULIITTEITTÄIN Henkilöstö (mukana kaikki) jakautui seuraavasti eri virka- ja työehtosopimusten piiriin: KVTES 50 %, josta perhepäivähoitajien (kotona hoitavat) liitteeseen kuului 6 % OVTES 38 %, josta kansalaisopiston tuntiopettajien liitteeseen kuului 40 % Tekniset 9 % Tuntites 3 % 23 KVTES Vakituisen henkilöstön jakautuminen palkkaliitteittäin % 99TAE010 Hinnoittelun ulkopuoliset, sopimuspalkka 4 99TAE020 Hinnoittelun ulkopuoliset, kokonaispalkka 2 Liite 1 Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö 15 Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelun henkilöstö 7 Liite 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö - Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö alle 1 Liite 5 Päivähoidon henkilöstö, koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräät ammattitehtävät sekä päiväkodin johtajien, lastentarhanopettajien ja kolmiperhepäivähoitajien työaikaa koskevat erityismääräykset 42 Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö 14 Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö - Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö 10 Liite 12 Kotona hoitavat perhepäivähoitajat 6 7. VEROTUSKUNNAT vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä 84 % oli Saarijärveläisiä ja muualla asuvia oli loput 16 %. Naisista 15 % asui muualla. Muualla kuin Saarijärvellä kirjoilla olevat jakautuivat seuraavasti (vakituinen henkilöstö): Jyväskylä 28 Äänekoski 11 Karstula 6 Kannonkoski 4 Uurainen 3 Vakituisesta henkilöstä Keiteleellä, Kokkolassa, Konnevedellä, Lieksassa, Multialla ja Ähtärissä oli kussakin kunnassa kirjoilla yksi vakituinen Saarijärven kaupungin työntekijä. Koko henkilöstöstä muualla kirjoilla olevia oli 21 %, josta naisten osuus oli 65 %.

24 8. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky) Saarijärven kaupunki järjestää kaupungin työntekijöille vapaa-aikatoimen toteuttamana työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä kuntoremonttikursseja yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan tykytoimintaan. Aarresaaren tykystä osallistujat maksoivat kauden toiminnasta 60 euron omavastuuosuuden. Tykyryhmät kokoontuivat yhteensä 30 kertaa syksy- ja kevätkauden aikana. Ohjattuun ryhmään osallistuessaan tykyläinen on saanut käydä uimassa ja saunassa ryhmän jälkeen ilman eri korvausta. Lisäksi jokainen tykytoimintaan osallistuja on saanut käyttää kauden aikana 30 omatoimista kuntosali tai uinti kertaa oman valintansa mukaan. Tykyryhmiä oli keväällä 8 kpl, joista yksi oli ulkoryhmä, yksi vesiliikuntaryhmä ja yksi äijäryhmä. Kaupungin työntekijöitä osallistui kevätkaudella tykyyn 86 henkilöä. Syyskaudella 2015 ryhmiä oli yhteensä 9 kpl, joista yksi ulkoryhmä, yksi vesiliikuntaryhmä, yksi äijä ryhmä ja 55+ tykyryhmä. Kaupungin työntekijöitä osallistui syyskaudella tykyyn 98 henkilöä. Uutena aloitettiin 55 + tyky, joka on tarkoitettu yli 55-vuotiaille työntekijöille ja ryhmäsä on vähän rauhallisempi tahti kuin muissa tykyissä. Ulkotykyssä liikuttiin ulkona välillä välineillä jumpaten ja välillä lenkillä. Vesiliikuntatykyssä vesijuostiin ja jumpattiin vedessä välineillä ja ilman. Äijätyky oli miehille tarkoitettu ryhmä, missä jumpattiin välineillä, käytiin kuntosalilla ja vedessä. Muissa tykyissä jumpattiin liikuntasalissa välineillä ja ilman, käytiin muutaman kerran kauden aikana kuntosalilla ja altaassa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keväällä sekä syksyllä oli neljä henkilöä. Keväällä ohjauksia oli yhteensä 28 kpl ja syksyllä 29 kpl. Kaupunki kustansi 50 % henkilökunnan uimahalli- ja kuntosalikäynneistä sekä yleisistä ohjatuista liikuntaryhmistä Aarresaaressa edellyttäen, että henkilö käyttää maksuvälineenä saldo-korttia. Kaupungin työntekijöille varattiin kaksi latukorttia Kusiaismäen ensilumen ladulle. 8.2 Työsuojelu/työsuojelutoimikunta Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus on ns. yhteistoimintasopimus, joka koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä työhyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työsuojelusta vastaa työsuojelutoimikunta, jonka toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohje. Työsuojelutoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta. Työsuojelusopimuksessa sovitaan työ-suojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määristä sekä näiden ajankäytöstä. Työsuojelutoi-mikunnassa käsitellään koko henkilöstöä koskevat työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät asiat. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä toimintakaudella 2014 on ollut 8 jäsentä. Toimikuntaan kuuluu työsuojelupäällikkö, työnantajan edustajajäsen (tsp vara), sihteeri, kaksi työsuojeluvaltuutettua ja heille varajäsenet neljä kappaletta sekä kolme työsuojelutoimikunnan jäsentä ja heille yksi varajäsen. Työterveyshuolto saa kutsun työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työsuojelutoimikunta piti vuonna 2015 neljä kokousta, joissa käsiteltiin 29 pykälää. Työsuojeluun liittyvinä asioina käsiteltiin: työsuojelusopimuksen hyväksyminen, työsuojelutoimikunnan käyttösuunnitelma 2015, työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015, työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta 2014 (Kela), toimintakertomus vuodelta 2014, koulutuskatsaus 2014, koulutussuunnitelma 2015, sairaus- ja tapaturmatilasto 2014, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työsuojelupäällikön viranhaltijapäätökset, aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset, työsuojeluvaltuutettujen työpaikkakäynnit, vuoden 2015 talousarvio.

25 25 Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tähän kuuluu mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, ensiapuvalmiuden kartoitus ja suunnittelu, tietojen anto ja ohjaus työpaikalla sekä yhteistoiminta työpaikan kanssa. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä ja osallistuu työolojen seurantaan, arviointiin ja sairauksien ennalta ehkäisyyn yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Toimintakauden aikana työsuojeluvaltuutetut ovat suorittaneet työpaikoille tarkastuksia, joihin osallistuivat mahdollisuuksien mukaan myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshuolto. Työpaikkakäyntien avulla pyritään ylläpitämään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto toteutti työpaikkakäyntejä seuraaviin yksikköihin 2015: Linnan koulu , Uimahalli , Yläkoulu , Lukio , Herajärven koulu , Uimahalli , Kolkanlahti , Nuppula , Saarijärven koulukeskus kiinteistönhoito , Kiinteistöhoito uimahalli , Pikku-Mäntylä , Tenavala rppk Lannevesi , Muksula rppk , Lanneveden esikoulu , Kiinteistönhoitajat kaupunfintalo , Kiinteistönhoitajat Serviisi , Puuhala Kalmari , Pikkula Kalmari , Metsäkulman päiväkoti , Paavolan päiväkoti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työpaikkatarkastuskohteita oli yhteensä yhdeksän (9). Näistä kahdeksan (8) kohdistui sivistystoimen eri kohteisiin ja yksi (1) kaupungin talon hallintoon. Työsuojelutoimikunnan kautta järjestettyjä kuntoutuksia toteutui kaksi kappaletta. Toinen oli suunnattu esimiesten TYK-kuntoutukseen ja toinen esimiesten stressinhallintaryhmään. Saarijärven kaupungin kiinteistöjen sisäilmasto-ongelmien selvityksiin ja hoitotoimenpiteisiin saatiin työsuojelutoimikunnan menoihin käytettäväksi asiantuntijapalveluihin euroa sekä koneiden ja laitteiden vuokriin euroa. Asiantuntija palveluihin käytettiin euroa ja koneiden ja laitteiden vuokriin euroa. Asiantuntijapalveluita käytettiin Peltoahon, Pikku-Mäntylän ja Kalmarin koulun sisäilmasto-ongelmien tutkimiseen. Päiväkoteihin, koulukeskukseen ja viherkouluille vuokrattiin sisäilmapuhdistimia. Vuokratut laitteet toimittivat Sandbox Oy, Oy Sonesta Ab ja Sterimat. Uimahallille ja kaupungintalon aulaan hankittiin defibrillaattorilaitteet. Saarijärven kaupungilla on käytössä aktiivisen puutumisen malli pitkittyneessä ja usein toistu-vissa sairauspoissaoloissa ja puheeksiottolomake. Käytössä on myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli. Molemmat lomakemallit löytyvät Saarijärven kaupungin intrasta. Ohjeistukset erityislasien eli ns. näyttöpäätelasien sekä optisesti hiottujen suojalasien (metal-lityöt) hankkimisesta työnantajan kustannuksella löytyvät myös Saarijärven kaupungin intrasta. Kansalaisopiston järjestämille ensiapukursseille Saarijärven kaupungin työntekijät osallistuivat seuraavasti: Hätäensiapu ea-kurssien kertaus (4 h) varhaiskasvatus 2 hlöä Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) varhaiskasvatus 1 hlö Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) varhaiskasvatus 2 hlöä Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) ravitsemispalvelut 6 hlöä, siivouspalvelut 4 hlöä ja varhaiskasvatus 1 hlö

26 Yhteistyöryhmä Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan perustana ovat kunta-alan sopimusten lisäksi kaupungin henkilöstöohjelma sekä yhteistoimintasopimus. Yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä, johon kuuluu neljä (4) työnantajan edustajaa sekä kahdeksan (8) ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa. Yhteistyöryhmä piti vuonna 2015 yksitoista (11) kokousta. Yhteistyöryhmä kävi varhaiskasvatushenkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt keväällä Yhteistoimintamenettelyn johdosta pidettiin yhteensä kuusi (6) kokousta. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin siihen, että vakinaiselle henkilöstölle voidaan edelleen tarjota työtä, työpisteissä tulee jonkin verran muutoksia. Työkykyarvio tullaan tekemään kuudelle (6) työntekijälle yhdessä työterveyshuollon kanssa. Varhaiskasvatuksen toiminnan muutoksesta johtuva lomautus- tai irtisanomisuhka saattaa koskea enintään neljää työntekijää aikaisintaan Mikäli varhaiskasvatuksessa ilmenee lisätyövoiman tarvetta, työtä on ensisijaisesti tarjottava heille. Lisäksi koulunkäyntiohjaajien töitä on tarjottava varhaiskasvatushenkilöstölle, huomioiden koulutus ja työkyky. Ravitsemispalveluhenkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt pidettiin syksyllä Kokouksia pidettiin yhteensä kolme (3). Ravitsemispalveluiden sopeuttamistarve on kaksi vuotta Nyt käytiin neuvottelut vuoden 2016 säästötavoitteista ja tarvittaessa käydään ensi syksynä uudet yt-menettelyt, jotka kohdistuvat vuoteen Tavoitteena on pysyvä viiden (5) henkilötyövuoden säästö ravitsemispalveluissa. Säästötavoite pyritään saavuttamaan vapaaehtoisjärjestelyin esim. vuorotteluvapaa, lyhennetty työviikko tai mahdolliset eläkejärjestelyt. Mikäli vapaaehtoisjärjestelyin ei saavuteta tarvittavaa säästötavoitetta, työnantajan on turvauduttava ravitsemispalveluhenkilöstön lomautuksiin. Lomautustarve on maksimissaan 23 lomautuspäivää työntekijää kohden. Yhteistyöryhmä kokoontui loppuvuodesta 2013 talouden vakauttamistoimenpiteistä johtuvista yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin yksimieliseen ratkaisuun henkilöstömenojen vähentämisestä eläköitymisiä hyödyntämällä. Henkilöstövähennysten tavoitteet vuosina ovat yhteensä 36,2 henkilötyövuotta ja menojen vähennys vuonna 2016 on yhteensä 1,37 miljoonaa euroa. henkilöstövaikutus tulosvaikutus [tuhatta ] tavoite toteuma tavoite toteuma tavoite Hallintokunnat yhteensä -36, ,5 ympäristö ja tekninen toimi -9, sivistys hallinto, tukipalvelut -4, Talouden vakauttamistoimenpiteet , YT-menettely TVA-kehittämistyöryhmä sai valmiiksi uuden tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän, koskien KVTES:n sopimuspiiriin kuuluvaa henkilöstöä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt yhteistyöryhmän esityksen ja uusi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä otettiin käyttöön heti kaupunginhallituksen hyväksymisen jälkeen.

27 Henkilöstökoulutus Työnantaja luo edellytyksiä ja tukee henkilöstön aktiivista kehittämistä järjestämällä ajankohtaista koulutusta. Henkilöstön koulutus tukee tavoitekortin toteutumista osaamiskartoituksen kautta. Henkilöstön koulutuksen tulee myös koskea tasapuolisesti koko henkilöstöä, huomioiden henkilöstön tarpeet. Koulutuksia järjestetään myös seutukunnallisesti. Omaehtoista opiskelua tuetaan myöntämällä palkattomia virkavapauksia. Koulutussuunnitelma vahvistetaan vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Koulutusmäärärahat on varattu vastuualueiden ja tulosyksiköiden talousarvioihin. 8.5 Työntekijän muistaminen Henkilöstön muistamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää ohjetta: Henkilöstön ja luottamushenkilöiden merkkipäivien huomioonottamisesta. Kaupungin työntekijää muistetaan rahalahjalla hänen täyttäessään 50 vuotta (6 /v omassa kunnassa). Lisäksi työntekijää muistetaan rahalahjalla pitkäaikaisesta 20, 30, 35 ja 40 vuoden palvelusta. Työntekijää muistetaan myös eläkkeelle jäädessä. 8.6 Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen Tasa-arvosuunnitelma sisältää seuraavat osat: rekrytointi, kehittymismahdollisuudet, työaika ja palkkaus. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Uusia rekrytointeja kokonaisuudessaan on ollut vähän. Rekrytoinneissa on noudatettu tasa-arvosuunnitelman periaatteita ja tältä osin tasa-arvosuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. Henkilöstöllä on ollut yhdenvertaiset kehittymismahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Työnantaja on käyttänyt joustavia työaikajärjestelyjä tasapuolisesti huomioiden työntekijän henkilökohtaisia tilanteita. Työajanseuranta ei ole kaikissa yksiköissä koko henkilöstön osalta yhdenvertaisessa tilanteessa. Samassa työssä palkkausperusteet ovat yhdenvertaiset sekä miehillä että naisilla.