HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE ELÄKÖITYMISEN VAIKUTUS HENKILÖSTÖRAKENTEESEEN 5 3. OSAAVA TYÖVOIMA JA TUKIJÄRJESTELMÄT TYÖVOIMAN SAATAVUUS JA PYSYVYYS HENKILÖSTÖKOULUTUS 7 4. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Perhevapaat KANNUSTAVA PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Henkilöstökulut Henkilöstömenojen säästötoimenpiteet INVESTOINNIT TYÖHYVINVOINTIIN TOIMINNAN TAVOITTEELLISUUS, VASTUUT JA YHTEISTYÖ 15 2

3 1. JOHDANTO Henkilöstöraportti kuvaa kuntastrategian henkilöstöä koskevan toteuttamisohjelman päätavoitteiden toteutumista. Kuntastrategian päämääriä osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä toimiva johtaminen ja päätöksenteko toteutetaan henkilöstöä koskevaan toteuttamisohjelmaan määriteltyjen toimenpiteiden avulla. Henkilöstöraportin tiedot on koottu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä, eläkevakuutusyhtiö Kevan ja vakuutusyhtiö Pohjolan tilastotiedoista, sekä esimiehille suunnatusta esimieskyselystä (vastausprosentti 93 %). 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 2.1 Henkilöstön määrä ja palvelusuhteen luonne Vuoden 2015 lopussa kunnan palveluksessa työskenteli 617 henkilöä (2014: 623). Henkilöstömäärän pudotus selittyy pitkälti määräaikaisten ja sijaisten käytön laskulla. Henkilöstöresurssien käytön tarkkaa harkintaa on toteutettu osana vuoden 2015 henkilöstösäästötoimenpiteitä. Vuoden lopussa määräaikaisena työskenteli 57 työntekijää (2014: 65) ja sijaisena 39 (2014: 41). Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä oli 78 % (2014: 77 %). Kuvio 1. Henkilöstömäärä palvelussuhteen luonteen mukaan

4 Taulukko 1. Henkilöstömäärä osastoittain palvelussuhteen luonteen mukaan Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vakinainen Määräaikainen Sijainen Työllistetty Oppisopimus Yhteensä Henkilötyövuosien 2 lasku 546 henkilötyövuoteen selittyy henkilöstömäärän putoamisella, palkattomien poissaolopäivien toteutumisella lomautusten ja talkoovapaiden muodossa, sekä palkkatukityöllistettyjen ja kesätyöntekijöiden käytön vähenemisenä säästötoimenpiteiden vuoksi. Taulukko 2. Henkilötyövuodet osastoittain/tehtävittäin Muutos HLÖ HTV HLÖ HTV HLÖ HTV Hallinto Varhaiskasvatus Koulutus Vapaa-aika Tekninen Ympäristö Työllistetyt Kesätyöntekijät Yhteensä Henkilöstön sukupuolijakauma säilyi ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Naisten osuus koko henkilöstömäärästä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Miehiä oli vakinaisista työntekijöistä 21 % (2014: 21 %), määräaikaisista 12 % (2014: 12 %), sijaisista 10 % (2014: 12 %) ja työllistetyistä 33 % (2014: 30 %). Esimiesasemassa työskentelevistä (47 henkilöä) 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Vakituisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet on esitetty taulukossa Lastenhoitaja Koulunkäynninohjaaja Laitoshuoltaja 31 Taulukko 3. Vakituisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet TEHTÄVÄNIMIKE Naisia TEHTÄVÄNIMIKE Miehiä 1. Perhepäivähoitaja Luokanopettaja Luokanopettaja Lehtori Lastentarhanopettaja Kiinteistöhoitaja/ammattimies Lehtori Liikuntapaikkojen hoitaja/ kunnallistek- 12 niikan/ maanrakennuksen ammattimies 1 Oppisopimussuhteisissa ei näy palkkatukea saavat oppisopimussuhteiset, joita oli yhteensä 2 vuoden 2015 lopussa. 2 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lkm kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) 4

5 2.2 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2015 koko henkilöstön keskiikä oli 45,3 vuotta (2014: 45,1). Naisten keski-ikä oli 45,0 vuotta (2014: 44,8) ja miesten 46,3 vuotta (2014: 45,9). Henkilöstön ikäjakauma on pysynyt melko ennallaan viimeisen kolmen vuoden ajan. Vakituisen henkilöstön keski-ikä on noussut kolmen vuoden aikana 47,4 ikävuoteen. Korkein keski-ikä on kahden edellisen vuoden tavoin teknisellä osastolla ja matalin vapaaaikatoimessa. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on noussut kolmen vuoden aikana 38,7 ikävuoteen. Kuvio 2. Henkilöstön ikäjakauma 2015 Taulukko 4. Henkilöstön keski-ikä osastoittain/tehtävittäin Vakituiset Määräaikaiset* Hallinto 44,4 45,4 45,3 34,9 32,5 36,0 Varhaiskasvatus 45,8 45,7 46,1 36,3 41,3 38,2 Koulutus 45,9 46,1 46,6 36,5 37,1 37,5 Vapaa-aika 40,2 42,6 43,8 36,2 37,3 27,0 Tekninen 50,9 50,5 51,6 42,4 45,8 44,4 Ympäristö 49,7 50,3 49,6 32,0 29,0 - Keski-ikä yht. 46,2 46,8 47,4 36,4 37,2 38,7 *sisältää määräaikaiset ja sijaiset 2.3 Eläköitymisen vaikutus henkilöstörakenteeseen KEVA:n eläkepoistumaennusteiden mukaan kunnan henkilöstö eläköityy keskimäärin henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2015 aikana kunnassa on laadittu tarkempi vanhuuseläkkeitä tarkasteleva osastokohtainen eläkepoistumasuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Eläkepoistumaprosentti eli eläköityvien osuus koko henkilökunnasta on 3,0-3,5 % vuositasolla vastaten kunta-alan keskiarvoa. Vuonna 2015 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 55,8 vuotta (2013: 59,5). Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,2 vuoden iässä (2014: 62,9). Kaikkien eläköityneiden keski-iän lasku selittyy kuntoutustuen saaneiden matalalla keski-iällä. Vuoden 2015 työkyvyttömyysperusteisten eläkkeiden kasvua selittää puolestaan alkaneet uudet osatyökyvyttömyyseläkkeet, sekä aiemmin kuntaan työsuhteessa olleiden henkilöiden jääminen määräaikaiselle kuntoutustuelle vuoden 2015 aikana. Taulukko 5. Kontiolahden kunnan eläkepoistuma (Lähde: Keva) Vanhuuseläke Työkyvyttömyysperusteinen eläke 3 Yhteensä Keski-ikä , , , ,8 3 Työkyvyttömyysperusteiset eläkkeet sisältävät täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle sekä kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) jääneet. 5

6 Taulukko 6. Kuntastrategian henkilöstöä koskevan toteuttamisohjelman toteuma 2015 (kohta 1) HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS Toimenpide Mittari ja aikataulu Vastuutaho Toteuma 2015 Ennakoivan ja täsmällisen henkilöstösuunnittelun toteuttaminen Henkilöstöohjelma 1 x vuosi Eläkepoistumasuunnitelma laadittu 6/2015 Osastot Osastot Laadittu taloussuunnitelman osana, KV Laadittu 6/2015 mennessä mennessä Palveluprosessien avaaminen Prosessikuvaukset laadittu osastoittain Osastot Prosessit kuvattu hallinto-osastolla, kesken teknisellä ja sivistysosastolla Toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta edistävien sähköisten toimintatapojen käyttöönotto Käyttöönotettujen sähköisten toimintatapojen raportointi taloussuunnitelmassa Populuksen päätöksentekoohjeiden päivittäminen 2015 Vuosityöajan jakautuminen, seuranta henkilöstöraportissa 1 x vuosi Osastot Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto Toteuma taloussuunnitelman mukainen Ohjeet laadittu 2015 ja hyväksytty KH Tehty työaika vuosityöajasta 76 % (2014: 78 %) Vapaan työpanoksen ja erityisosaamisen hyödyntäminen hallintokuntien kesken Henkilöstöpankki-ohjeet päivitetty 5/2015 Henkilöstöpankin tapahtumat kpl/vuosi Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto Ohjeet yhdistetty rekrytointiohjeisiin, jotka laadittu 2015 ja hyväksytty KH Ei varsinaisia henkilöstöpankkitapahtumia vielä vuonna OSAAVA TYÖVOIMA JA TUKIJÄRJESTELMÄT 3.1 Työvoiman saatavuus ja pysyvyys Sekä alkaneiden että päättyneiden vakituisten palvelussuhteiden määrä laski vuoteen 2014 verrattuna. Vakituisessa palvelussuhteessa aloitti 16 henkilöä, mikä on 3,3 % koko vakituisen henkilöstön määrästä (tulovaihtuvuus). Vakituiseen tehtävään palkatuista 75 %:lla oli kunnassa aikaisempia määräaikaisia palvelussuhteita takana. Vakituisista palvelussuhteista 17 päättyi vuoden aikana eläköitymiseen tai irtisanoutumiseen. Lähteneiden määrä kaikista vakituisista oli 3,5 % (lähtövaihtuvuus). Taulukko 7. Vakituisen henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 26 5,4 % 16 3,3 Päättyneet palvelussuhteet 23 4,8 % 17 3,5 6

7 3.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstö- ja täydennyskoulutusta toteutettiin vuoden 2015 aikana harkitusti talousarvion puitteissa. Koulutuspäivien määrä vuonna 2015 laski 109 päivällä ollen yhteensä päivää (2014: 1 935). Koulutuspäiviltä maksetut palkkakustannukset nousivat ,30 euroon (2014: ,40 ). Koulutuspäivien tallentamisohjeita päivitettiin vuodenvaihteessa , mikä on voinut nostaa kirjatuksi tulleiden koulutusten määrää vuonna Lisäksi koulutuspäivistä aiheutuneisiin palkkakustannuksiin vaikuttaa se, onko koulutukset myönnetty palkallisina vai palkattomina. Koulutuksiin osallistumisessa on joka tapauksessa käytetty tarkkaa harkintaa kun koulutuksista aiheutuneet osallistumismaksut, koulutuspalkkiot, sekä matka- ja majoituskulut laskivat euroon (2014: ). Taulukko 8. Henkilöstön koulutuspäivät PV PV Koulutus , ,40 Täydennyskoulutus , ,919 VESO-koulutus/LTO-VES-päivä , ,97 VESO-koulutus (ilta/viikonloppu) 236 0, ,00 Oppisopimuskoulutus (palkaton) 52 0, ,00 YHTEENSÄ , ,30 Kunnilla on ollut vuodesta 2014 alkaen mahdollisuus hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta henkilöstön ammatillista osaamista kehittävästä koulutuksesta. Korvauksen perusteena on kunnassa vuosittain laadittava koulutussuunnitelma. Vuonna 2015 koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä oli 562 päivää (2014: 164). Koulutuskorvauksen määrä oli 8 846,44 (2014: 2 571,68 ). Koska korvattaviksi päiviksi kirjataan edelleen suhteellisen pieni osuus toteutuneista koulutuksista, koulutuspäivien oikeaan kirjaamiseen kiinnitetään edelleen tarkkaa huomiota. Toisaalta korvauskriteerit itsessään rajaavat ulkopuolelle osan koulutuksista. Vuonna 2014 koulutuskorvauskäytäntö tuli käyttöön kesken vuoden, mikä näkyy toteutuneissa luvuissa. Taulukko 9. Kuntastrategian henkilöstöä koskevan toteuttamisohjelman toteuma 2015 (kohta 2) OSAAVA TYÖVOIMA JA TUKIJÄRJESTELMÄT Toimenpide Mittari ja aikataulu Vastuutaho Toteuma 2015 Työsuhteiden pysyvyyden ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Tulo- ja lähtövaihtuvuus, seuranta henkilöstöraportissa 1 x vuosi Henkilöstöhallinto Tulovaihtuvuus 3,3 %, lähtövaihtuvuus 3,5 % Perehdytyksen toteutus kunnan ohjeistuksen mukaisesti Perehdytyksen tarkistuslista käytössä Työyksiköt Esimieskysely: käytössä 75 %:lla vastanneista Rekrytoinnin periaatteiden yhdenmukaistaminen Rekrytointiohje laadittu 5/2015 Henkilöstöhallinto Rekrytointiohje laadittu 2015, hyväksytty KH Koulutus- ja kehittämissuunnitelmiin perustuvan kunnan koulutussuunnitelman vuosittainen laatiminen Koulutussuunnitelma laadittu talousarvion yhteyteen 1 x vuosi Osastot, henkilöstöhallinto Laadittu taloussuunnitelman henkilöstöohjelman yhteyteen, KV Tehtäväkuvausten laatiminen ja käsittely työntekijöiden kanssa Tehtäväkuvaukset laadittu 100 % Esimiehet Esimieskysely: 91 %:ssa vastauksista toteutunut tavoitteen mukaisesti Tehtäväkohtaisten palkkojen vastaavuus työn vaativuuteen nähden ja palkkojen seudullinen kilpailukykyisyys Ajantasaiset TVAjärjestelmät; KVTES, OVTES, TS, perhepäivähoito TVAtyöryhmät KVTES TVA-järjestelmän päivitykset: HETR ja

8 4. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS 4.1 Henkilöstön poissaolot Henkilöstön poissaolot nousivat kalenteripäivään vuonna 2015 (2014: ). Nousu selittyy lakisääteisten vapaiden sekä muiden poissaolojen kasvuna. Kuvio 3. Henkilöstön poissaolot Tehdyn työajan osuus käytössä olevasta teoreettisesta vuosityöajasta laski 76,0 %:iin (2014: 78,0 %). Työajasta 24 % kului muuhun kuin aktiivityöhön. Poissaoloista sairauslomat ja ryhmä muut, luonteeltaan harkinnanvaraiset poissaolot (harkinnanvaraiset virka- /ja työvapaat, kuntoutus, koulutukset, säästövapaa jne.) ovat poissaoloja, joihin työnantaja voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään ja käytännöillään Sairauspoissaolot Kuvio 4. Poissaolot teoreettisesta vuosityöajasta 2015 Vuonna 2015 sairauspoissaolopäivät laskivat 595 kalenteripäivällä ollen yhteensä (2014: 8 930). Sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohti oli 13,5 päivää (2014: 14,3) ja vakituisen henkilöstön osalta 14,7 (2014: 15,3). Vuonna 2015 suorat sairauspoissaoloajan palkkakustannukset olivat ,98 euroa (2014: ,50 ). Poissaolokustannusten 3 % nousua selittää palkattomien sairauspoissaolopäivien pienempi osuus edelliseen vuoteen nähden. 8

9 Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti oli 15,3 (2014: 15,7). Kunta-alan keskiarvo vuonna 2014 oli 16,9 päivää. Varhaiskasvatuksessa poissaolojen määrän kasvua on onnistuttu hillitsemään ennakoitua paremmin. Huomionarvoista on myös teknisen osaston poissaolojen lasku, jossa yhtenä vaikuttavana tekijänä on poissaoloprosessien päätökseen saattaminen. Taulukko 10. Sairauspoissaolojen kehitys osastoittain/tehtävittäin PV/HLÖ PV/HLÖ PV/HTV PV/HTV SAIRAUSPOISSAOLO%* Hallinto 7,3 3,7 7,5 3,9 2,4 1,6 Varhaiskasvatus 18,0 18,9 20,1 21,2 5,1 5,2 Koulutus 8,0 8,3 8,7 9,4 2,7 2,9 Vapaa-aika 14,5 9,4 14,8 10,3 3,4 2,8 Tekninen 23,2 20,0 24,7 22,0 6,2 5,6 Ympäristö 5,8 5,9 6,0 6,4 1,9 2,1 Työllistetyt 14,4 8,6 17,7 12,2 4,9 2,1 Kesätyöntekijät 0,0 0,0 5,9 0,0 1,6 0,0 Yhteensä 14,3 13,5 15,7 15,3 4,3 4,2 (*sairauspoissaolotyöpäivät/teoreettinen vuosityöaika) Sairauspoissaolojen kestoa tarkasteltaessa havaitaan päivää kestäneiden sairauslomien määrän lasku ja toisaalta päivää kestävien sairauslomien merkittävä nousu. Kuitenkin yli 180 päivää kestävien, pitkittyvien sairauslomien kasvua on onnistuttu hillitsemään. Aiempien vuosien tavoin myös vuonna 2015 toteutettiin työterveyshuollon ja hallintokuntien kanssa tiivistä yhteistyötä työkykyongelmien hoitamisessa. Kuvio 5. Sairauspoissaolojen keston jakauma Sairauslomista esimiehen myöntämiä sairauslomapäiviä oli 10 %, yhteensä 844 päivää (2014: 8 %, 756). Työterveyshuollossa kirjoitettiin arviolta 45 % vuoden sairauspoissaolopäivistä (2014: 38 %). Loput 45 % poissaolopäivistä oli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin kirjoittamia sairauslomia. Näiden osalta tilastollista erittelyä ei ole saatavilla. Työterveyshuollossa myönnettyjen sairauslomien myöntämisdiagnoosien tarkastelussa havaitaan jonkin verran nousua hengityselinpe- 9

10 rusteisten poissaolojen, sekä tapaturmiin viittaavien vammadiagnoosien osalta. Molempien diagnoosiryhmien osalta tulee kuitenkin huomioida yksittäisten pitkien poissaolojen vaikutus poissaolomääriin. Taulukko 11. Työterveyshuollon myöntämien sairauslomien päädiagnoosit LÄÄKÄRIN ANTAMAT SAIRAUSLOMAT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT HENGITYSELINTEN SAIRAUDET TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET VAMMAT, MYRKYTYKSET HOITAJAN ANTAMAT SAIRAUSLOMAT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TUKI- JA LIIKUNTAELIMET HENGITYSELIMET (Lähde: Työterveyshuolto) Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisemiseksi on käytössä työergonomia- ja työfysioterapiapalvelut yksilöille ja ryhmille kohdennettuna. Ryhmä- ja yksilökuntoutuksiin ohjataan työterveyshuollon tarvearvion perusteella. Kunnassa käytössä olevilla henkilöstöeduilla kannustetaan työntekijöitä yksilölliseen vastuuseen oman terveydentilan ja työkunnon ylläpitämisestä. Hengitystie-elinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi tarjotaan osaltaan tukea henkilöstön kausi-influenssarokotteiden kautta sekä hoitamalla kiinteistöjen ja työympäristöjen sisäilma-asioiden hoitoa ja seurantaa moniammatillisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaikista sairauslomista työtapaturmien aiheuttamia poissaoloja oli raportointivuonna 617 poissaolopäivää (2014: 1 086). Ammattitautiin perustuvia sairauspoissaoloja tai ilmoituksia vakuutusyhtiöön ei ilmennyt. Työtapaturmapoissaoloista 60 % kohdentui perusopetukseen, 26 % kiinteistöpalveluihin, 6 % päivähoitoon, 6 % teknisiin palveluihin ja ravintohuoltoon ja 1 % vapaa-aikapalveluihin. Tapaturmien ja sairauspäivien pääasiallisina aiheuttajina olivat kaatumis- ja putoamistilanteiden aiheuttamat päähän tai käsiin kohdistuneet murtuma-, nyrjähdys- ja venähdysvammat. Vaikka työtapaturmien määrä kasvoi 11 tapaturmalla, tapaturmien johdosta poissaolleiden henkilöiden määrä ei kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta yksittäiset aiheutuneet tapaturmat olivat sen laatuisia, että työkyvyn palauttaminen edellytti hoidollisten toimenpiteiden ohella pidempää poissaoloa työstä. Taulukko 12. Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat (Lähde: Pohjola) TYÖTAPATURMAT TYÖMATKATAPATURMAT Vahinkoja yhteensä Sairaspäivät yhteensä Ohimenevät korvaukset yht Sairaspäivät/vahinko Ohimenevä korvaus/vahinko Perhevapaat Vuonna 2015 henkilöstö käytti perhevapaita 9 % enemmän edelliseen vuoteen nähden, yhteensä kalenteripäivää (2014: 6 591). Miesten osuus perhevapaiden käyttäjistä on hyvin marginaalinen muiden, paitsi tilapäisen hoitovapaan osalta. Vuonna 2015 miehet eivät käyttäneet vanhempainvapaata lainkaan kun vuonna 2014 miesten vanhempainvapaapäivien osuus oli 3 %. Raportointivuonna hoitovapaapäivistä 11 % oli miesten käyttämiä (2014: 2 %). Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetuista tilapäisen hoitovapaan päivistä 10 % oli miesten käyttämiä päiviä molempina vuosina. 10

11 Kuvio 6. Perhevapaiden käyttö Kannustava palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökulut 2015 Vuonna 2015 kunnan henkilöstökulut olivat (2014: ), joista palkkojen osuus ja sivukulujen Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan 3,1 %. Henkilöstökulujen määrä asukasta kohti laski euroon (2014: ). Taulukko 13. Henkilöstökulujen muutos osastoittain/tehtävittäin Muutos% ed. vuodesta Hallinto ,5 % Sote-tilaus ,8 % Varhaiskasvatus ,7 % Koulutus ,7 % Vapaa-aika ,9 % Tekninen ,8 % Ympäristö ,2 % Yhteensä ,1 % Vuonna 2015 maksettiin varhe-maksuja yhteensä (2014: , jotka muodostivat 1,1 % kunnan palkkasummasta (2014: 1,1 %). Työnantaja maksaa varhe-maksua täydelle tai määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä työntekijöistä. Keskisuurena työnantajana kunta kantaa sekä yhteisvastuullisen että työnantajan osuuden maksuista. Maksujen laskeva kehitys kolmen vuoden aikana on hyvä kehityssuunta vaikkakin on muistettava, että varhe-maksuihin liittyy aina vuosittaista vaihtelua. 11

12 Taulukko 14. Varhe-maksujen kehitys Varhe-maksut Kuel-palkkasumma Varhe-maksut/palkkasumma % 1,2 % 1,3 % 1,1 % 1,1 % Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset toteutuivat KVTES-sopimus ei sisältänyt yleiskorotuksia tai paikallista järjestelyerää. OVTES-sopimusalalla toteutettiin 0,4 prosentin suuruinen yleiskorotus. Tuntipalkkaisten sopimusalalla perustuntipalkkoja tarkistettiin 4-5 sentillä. Tekninen sopimus sisälsi 0,29 prosentin järjestelyerän, sekä palkkojen yleiskorotuksen 0,29 prosentilla. Palkkaeroja tarkasteltaessa KVTES-sopimuksen alalla naisten palkkaero miehiin nähden on pienentynyt 82 %: iin (2014: 80 %). OVTES-sopimuksen alalla erot ovat säilyneet lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Teknisen sopimuksen alalla naisten palkkaero on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna tehtäväkohtaisten palkkojen osalta 96 %:sta 94 %:iin ja kokonaisansioissa 97 %:sta 94 %:iin. Taulukko 15. Vakituisen henkilöstön palkat pääsopimusaloittain 2015 Sopimus Naiset lkm Miehet lkm Tk. palkka Naiset Tk.palkka Miehet Palkkaero Kok.ansio Naiset Kok.ansio Miehet Palkkaero KVTES % % OVTES % % Tekniset % % TTES ,62 13, Henkilöstömenojen säästötoimenpiteet Vuonna 2015 toteutettujen lomautusten ja vapaaehtoisten palkattomien virka-/työvapaiden eli ns. talkoovapaiden osuus henkilöstökulujen säästöistä oli ,03. Lomautusten osuus tästä oli 51 % ja talkoovapaiden 49 %. Talkoovapaapäivistä 214 päivää oli palkallisia porkkanavapaapäiviä. Tästä johtuen lomautuksilla aikaansaatu säästö oli suurempi, vaikka kappalemäärällisesti talkoovapaapäiviä pidettiin enemmän. Henkilöstöstä 200 lomautettiin ja talkoovapaata käytti 265 henkilöä. Lomautetuista muuta työtä vastaanotti 14 henkilöä yhteensä 51 päivän ajalla (palkkakustannukset ko. ajalla 5 556,49 ). Taulukko 16. Lomautukset ja talkoovapaat osastoittain/tehtävittäin 2015 LOMAUTUS TALKOOVAPAA YHTEENSÄ PV Palkat PV Palkat PV Palkat Yhteensä (palkat+sivuk.) Hallinto , , , ,23 Varhaiskasvatus , , , ,60 Koulutus , , , ,96 Vapaa-aika , , , ,22 Tekninen , , , ,48 Ympäristö , , , ,54 Yhteensä , , , ,03 Yhteensä (palkat+sivuk.) , , ,03 Yhteistoimintaneuvottelujen ja lomautusten vuoksi kunta ei työllistänyt kesätyöntekijöitä lainkaan kesällä 2015, minkä johdosta aiheutunut säästö oli ,00. Lomautusten ja talkoovapaiden ohella luovuttiin liikunta- ja kulttuuriseteleistä, säästövaikutus oli ,00. Edellä esitettyjen toimenpiteiden yhteissäästö on ollut ,03. Tämän lisäksi osastoilla toteutettiin kunnanhallituksen asettamia muita säästötoimenpiteitä (mm. rekrytointien tarkka harkinta, koulutus- ja matkakustannusten karsiminen, toimintatapojen muutokset) 0,5 miljoonan euron henkilöstömenojen säästötavoitteen toteutta- 12

13 miseksi. Nämä toimenpiteet osaltaan ovat vaikuttaneet vuoden 2015 tilinpäätöksen osoittaman osastojen tekemän alijäämän syntymiseen. Lomautuksien ja talkoovapaiden lisäksi muutoin pidettyjen palkattomien virka- ja työvapaapäivien määrä laski 896 päivään (2014: 1 685). Palkattomista päivistä tulleet säästöt olivat ,22 (2014: ,00). Palkattomissa vapaissa on mukana vuosittain yksittäisiä pitkiä palkattomia vapaita, joiden määrällinen vuosittainen vaihtelu vaikeuttaa vuosien 2014 ja 2015 välistä vertailua. Lomautuksista ja talkoovapaista lähetettiin henkilöstölle ja esimiehille sähköinen kysely tammikuussa Kyselyyn vastasi noin kolmasosa henkilöstöstä (198 työntekijää/esimiestä). Vastanneista 74 % oli sivistysosaston henkilöstöä. Kaikista vastanneista 49 % oli valinnut lomautuksen ja 51 % talkoovapaan. Taulukko 17. Lomautusten ja talkoovapaiden vaikutukset kysely 2015 KAIKKI LOMAU- TALKOO- (Keskiarvo) TUS VAPAA Miten lomautukset/talkoovapaat vaikuttivat työn suorittamiseen? Miten lomautukset/talkoovapaat vaikuttivat työyhteisösi ilmapiiriin? Miten lomautukset/talkoovapaat vaikuttivat omaan työssä jaksamiseesi? Miten lomautukset/talkoovapaat vaikuttivat työyksikkösi palvelutasoon? Vastaanotitko lomautusten/talkoovapaiden aikana palautetta palvelujen laadusta sisäisiltä asiakkailta? Vastaanotitko lomautusten/talkoovapaiden aikana palautetta palvelujen laadusta ulkoisilta asiakkailta? TYÖNTE- KIJÄ ESIMIES 3,47 3,99 2,97 3,54 3,24 3,11 3,57 2,65 3,17 2,85 3,11 3,52 2,71 3,13 3,02 3,07 3,63 2,52 3,25 2,39 2,32 2,76 1,9 2,39 2,05 2,01 2,37 1,66 2,09 1,83 Vastausasteikko: 1 = Ei lainkaan 2 = Vain vähän 3 = Jonkin verran 4 = Melko paljon 5 = Erittäin paljon Lomautuksilla ja talkoovapailla koettiin olleen vaikutusta työn suorittamiseen jonkin verran tai melko paljon (ka 3,47). Voimakkaimmin vaikutuksia työn suorittamiseen kokivat lomautuksen valinneet (ka 3,99). Lomautukset ja talkoovapaat vaikuttivat jonkin verran työyhteisöjen ilmapiiriin (ka 3,11). Tässäkin kohtaa lomautuksen valinneiden vastaajien vastausten keskiarvo oli kokonaistulosta korkeampi (3,57). Lomautuksilla ja talkoovapailla koettiin olleen jonkin verran vaikutuksia omaan työssä jaksamiseen sekä työyksiköiden palvelutasoon. Palvelutason kohdalla keskiarvo lomautettujen kohdalla oli 3,63 ja talkoovapaan valinneiden 2,52. Palvelujen laadusta vastaanotettiin palautetta sisäisiltä ja ulkoisilta asiakkailta keskimäärin vain vähän. Talkoovapaan valinneiden keskuudessa ei välttämättä oltu saatu palautetta lainkaan kun taas lomautuksen valinneiden keskuudessa palautetta oli vastaanotettu jonkin verran. Kokonaisuutena työntekijäasemassa olevat, tai vastaavasti lomautetut vastaajat ovat arvioineet lomautuksilla ja talkoovapailla olleen kokonaisuudessaan voimakkaammin vaikutusta työn suorittamiseen, työyhteisöön, omaan työssä jaksamiseen ja palvelujen tasoon. 4.3 Investoinnit työhyvinvointiin Työterveyshuollon kustannukset laskivat 16 % edellisenä vuonna toteutuneen 8 % kasvun jälkeen. Kokonaiskustannukset olivat (2014: ), joista lakisääteisen työterveyshuollon (Kela I) osuus ,94 (2014: ) ja sairaanhoitopalveluiden (Kela II) osuus ,64 (2014: ). Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannusten osuus kokonaiskustannuksista laski kahdella prosentilla 54 %:iin. Työterveyshuollon kokonaiskustannusten laskua selittää suunniteltujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten kohdentuminen pienempiin työyksiköihin. Myös työterveyslääkäripalvelujen saatavuudessa esiintyneet haasteet ovat voineet vaikuttaa toteutuneiden toimenpiteiden määrään. 13

14 Työsuojeluorganisaatiota työllisti vuoden 2015 aikana sisäilma-asiat, työpaikkojen riskienarviointien toteuttaminen, sekä joiltain osin kunnassa toteutetut lomautukset ja vapaaehtoiset vapaat. Vuonna 2014 työhyvinvointitoimintaa toteutettiin niukasti. Liikunta- ja kulttuurisetelit eivät olleet käytössä vuoden aikana, mikä laski kokonaispanostusta työhyvinvointiin merkittävästi. Kuvio 7. Työnantajan nettoinvestoinnit työhyvinvointiin Taulukko 18. Kuntastrategian henkilöstöä koskevan toteuttamisohjelman toteuma 2015 (kohta 3) TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS Toimenpide Mittari ja aikataulu Vastuutaho Toteuma 2015 Kunnan työvire-mallin aktiivinen soveltaminen henkilöstön työkyvyn hallinnassa Sairauspoissaolot/HTV, seuranta henkilöstöraportissa 1 x vuosi Työyksiköt, henkilöstöhallinto 2015: 15,3 pv/htv, 2014: 15,7 pv/htv Varhemaksut/ palkkasumma ennallaan tai laskeva vuodesta 2013, seuranta henkilöstöraportissa 1 x v. 2015: 1,1 %. 2014: 1,1 % 2013: 1,3 % Työkyvyttömyysperusteiselle eläkkeelle siirtyneet kpl/vuosi, seuranta henkilöstöraportissa 1 x vuosi 2015: : :10 Vuosittaisen työhyvinvointikyselyn kytkeminen toimialojen talouden ja toiminnan suunnitteluun Työhyvinvointikysely toteutettu 1 x vuosi, ensimmäisen kerran 2016 Toteutetaan keväällä 2016 Henkilöstön työkyvyn tukeminen työpaikkaselvityksillä ja terveystarkastuksilla Terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset toteutuvat toimintasuunnitelman mukaisesti Työterveyshuolto Toteutunut suunnitelman mukaisesti 14

15 5. TOIMINNAN TAVOITTEELLISUUS, VASTUUT JA YHTEISTYÖ Kuntastrategiaan pohjautuvat osastokohtaiset kuntastrategian toteuttamisohjelmat on pääsääntöisesti laadittu ja päivitetty vuosittain. Toiminnan ja työn tavoitteita ja niissä onnistumista arvioidaan muun muassa kehityskeskustelujen avulla, jotka on ohjeistettu pidettäväksi vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskustelujen käyminen on valtaosin työyhteisöihin vakiintunut käytäntö, johon poikkeuksia aiheuttavat tyypillisesti esimiesvaihdokset tai toiminnasta johtuvat syyt. Henkilöstön osallisuus pyritään huomioimaan aktiivisella tiedottamisella, henkilöstön edustuksella johtoryhmissä, muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä valmistelevissa työryhmissä sekä työpaikkatason yhteistoiminnalla. Raportointivuoden aikana muun muassa päivitettiin ohjeet henkilöstöpäätösten tekemisestä. Myös hallintosäännön vuosittaisella päivittämisellä, sekä tarvittavien delegointipäätösten tekemisellä ja niiden mukaisella toiminnalla varmistetaan osaltaan vastuiden asianmukaista määrittelyä, sekä johtamisen ja päätöksenteon toimivuutta. Taulukko 19. Kuntastrategian henkilöstöä koskevan toteuttamisohjelman toteuma 2015 (kohta 4) TOIMINNAN TAVOITTEELLISUUS, VASTUUT JA YHTEISTYÖ Toimenpide Mittari ja aikataulu Vastuutaho Toteuma 2015 Kuntastrategian toteuttamisohjelmien laatiminen ja huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja arvioinnissa Toteuttamisohjelmat laadittu 100 %, tarkistus 1 x vuosi Tulosyksiköt Esimieskysely: 73 %:lla vastanneista esimiehistä toteutunut tavoitteen mukaisesti Kehityskeskustelujen toteuttaminen vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi Käydyt kehityskeskustelut ja työsuorituksen arvioinnit 100 % Esimiehet Esimieskysely: 2015: 66 % vastanneista toteuttanut, 2014: 66 % vastanneista toteuttanut, 28 % ei kumpanakaan vuonna Hallintosäännön päivittäminen Päivitetty hallintosääntö 1 x vuosi Osastot, hallintopalvelut Hallintosääntö päivitetty KV Ratkaisuvallan delegointi Tehdyt delegointipäätökset Osastot Hallinto-os.3 kpl, tekninen os. 1 kpl, sivistysos. 2 kpl Henkilöstöä koskevien asioiden käsittely yhteistoiminnassa Yhteistyötoimikunnan kokoukset kpl/vuosi Paikallisneuvottelut kpl/vuosi Hallintopalvelut Hallintopalvelut 7 kokousta 4 kpl Osastojen johtoryhmät kpl/vuosi Työyksiköt, osastot Hallinto-os. 8 kpl, tekninen os. 6 kpl, sivistysos. 5 kpl Työyksikköpalaverit kpl/vuosi Työyksiköt Esimieskysely: 34 % 1xkk (12 kpl/v), 30 % viikoittain (35 kpl/v) 16 % joka 2. kk (6 kpl/vuosi), 11 % 2xkk (20 kpl/vuosi), 7 % päivittäin, 2 % ei lainkaan Intranetin kehittäminen ja käytön aktivointi Intranet päivitetty 12/2015 Hallintopalvelut Toteutettu v aikana, valmistuminen siirretty v