Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Henkilöstöraportti vuodelta 2008

Transkriptio

1 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Henkilöstöraportti vuodelta 2008

2 Sisältö: Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen muoto Osa-aikatyö Ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön tila Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön poissaolot Työterveyshuolto Työtapaturmat Työyhteisön hyvinvointi ja työolobarometri Kehityskeskustelut Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Henkilöstömenot Palkkausjärjestelmien kehittäminen Palkkausuudistus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osalta Palkkausuudistus kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osalta Palkkausuudistus teknisen sopimuksen osalta OSEKK:n yhteistoimintamenettely Henkilöstöstrategian jalkauttaminen Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen Personec F ESS WebTraveller HR ohjelmisto Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteista selvitys Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymän palvelukseen alkaen Henkilöstöpalveluiden järjestämää koulutusta Tasa-arvo suunnitelma Taulukot: Taulukko 1: Henkilöstömäärä vuoden viimeisen päivän mukaan... 6 Taulukko 2: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin Taulukko 3: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina Taulukko 4: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä Taulukko 5: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna Taulukko 6: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin, Taulukko 7: Kuntayhtymän palveluksesta eronnut henkilökunta OSEKK: Henkilöstöraportti

3 Taulukko 8: Henkilöstön poissaolot vuosina Taulukko 9: Sairauspoissaolopäivät vuosina syiden mukaan eriteltynä Taulukko 10: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot vuosina Taulukko 11: Ammattikorkeakoulun henkilöstön poissaolot vuosina Taulukko 12: Oulun työterveyden työterveyspalvelujen erittely toimialoittain ja toiminnottain Taulukko 13: Työterveyshuollon kustannukset toimialoittain ja korvausluokittain Taulukko 14: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina Taulukko 15: TOB tulokset näkökulmittain Taulukko 16: Kehityskeskusteluprosentit toimialoittain vuosina Taulukko 17: Henkilöstön koulutuspäivät Taulukko 18: Henkilöstön kehittämiskustannukset Taulukko 19: Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista Taulukko 20: Ammattiopiston kehittämiskustannukset Taulukko 21: Ammattikorkeakoulun kehittämiskustannukset Taulukko 22: Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskustannukset Taulukko 23: Henkilöstömenot Taulukko 24: Henkilöstömenot toimialoittain Kuvat: Kuva 1 OSEKK:n henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen Kuva 2: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna Kuva 3: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina Kuva 4: Ammattikorkeakoulun henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna Kuva 5: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina Kuva 6: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna Kuva 7: Henkilöstön ikäjakauma vuosina Kuva 8: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain Kuva 9: Eläkeiän saavuttavat Kuva 10: Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolijakauma 2008 (2007) OSEKK:ssa ja toimialoilla Kuva 11: Lähtövaihtuvuusprosentti kuntayhtymä- ja toimialatasolla Kuva 12: OSEKK: Sairauspoissaolopäivät vuosina (mukaan lukien tapaturmat) Kuva 13: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät / henkilö vuosina toimialoittain Kuva 14: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina toimialoittain Kuva 15: Ammattiopiston sairauspoissaolopäivät vuosina Kuva 16: Ammattikorkeakoulun sairauspoissaolopäivät vuosina Kuva 17: Kuntayhtymäpalvelujen sairauspoissaolopäivät vuosina Kuva 18: Työterveyshuollon kustannukset toimialoittain Kuva 19: Työterveyshuollon kustannukset / henkilö vuosina Kuva 20: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina Kuva 21: Kuntayhtymäpalveluiden TOB:n vertailu...30 Kuva 22: Ammattikorkeakoulun TOB:n vertailu Kuva 23: Ammattiopiston TOB:n vertailu...31 Kuva 21: Koulutuspäivää / henkilö vuosina OSEKK: Henkilöstöraportti

4 Johdanto Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on täydennetty perinteisen tilinpäätöksen tietoja henkilöstötilinpäätöksen avulla vuodesta 1998 lähtien. Henkilöstötilinpäätöksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstörakenteesta, henkilöstössä tapahtuneista muutoksista ja henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne perustuu Kuntaliiton antamaan suositukseen vuodelta Vuonna 2007 henkilöstötilinpäätös muutettiin Henkilöstöraportiksi, koska henkilöstöraportti kuvaa paremmin kunta-alan työolosuhteita. Vuoden 2008 henkilöstön määrää ja rakennetta koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän ( ) tilanteeseen. Osa tiedoista, kuten poissaolot ja koulutuspäivät, on kerätty koko vuoden ajalta. Henkilöstöraportin tiedot on koottu Personec FK palkkajärjestelmästä. Vuonna 2008 toteutettiin yhtymähallituksen hyväksymää henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategiassa on linjattu, että kuntayhtymän henkilöstöasioiden kehittäminen perustuu prosessijohtamiseen ja työkaariajatteluun. Työkaariajattelun mukaan keskeisimpiä henkilöstöhallinnon prosesseja (henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, palkkaus ja palkitseminen, osaamisen hallinta ja palvelussuhteen päättyminen) kuvataan, kehitetään ja ohjeistetaan. Henkilöstöhallinnon prosessien kehittämisellä huolehditaan osaltaan henkilöstöstrategian jalkauttamisesta ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta. Henkilöstöstrategian mukaisesti kuntayhtymälle on laadittu vuoden 2008 aikana ohje rekrytoinnin pääperiaatteista. Henkilöstöstrategian pääperiaatteiden mukaan myös palkkausjärjestelmiä on kehitetty yhteistyössä pääsopijajärjestöjen kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena vuonna 2008 oli opetushenkilöstön palkkausjärjestelmä. Lisäksi vuoden 2008 aikana valmisteltiin yrittäjyyden ja tohtorin tutkinnon huomioimista henkilökohtaisena lisänä. Projektihenkilöstön päivitetyt palkkauksen määrittelyn perusteet otettiin käyttöön alkaen. Henkilöstöhallinnon prosesseja on kehitetty aktiivisesti vuoden 2008 aikana ottamalla käyttöön Personec F ESS itsepalveluasiointi, jolla on sähköistetty henkilöstön palvelussuhteiden keskeytystietojen ilmoittaminen (vuosilomat ja poissaolot) sekä viranhoitomääräysten ja työsopimusten laadinta. Personec F ESS on käytössä koko kuntayhtymässä Kuntayhtymän matkahallintaprosessi on sähköistetty ottamalla käyttöön matkahallintaohjelma WebTraveller. Ohjelmalla hoidetaan päätoimisen henkilöstön matkasuunnitelmat ja laskut, kilometrikorvaukset ja ajopäiväkirjat lähes paperittomasti aiempaa nopeammin käsittely- ja maksatusaikatauluineen. Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2008 Työolobarometri (TOB). Vastaava Työolobarometri kysely tehtiin viimeksi vuonna Työolobarometrin tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan kuntayhtymän kaikilla toimialoilla. Työolobarometrin näkökulmista erityisesti esimiestyö kehittyi verrattuna edelliseen vuonna 2006 toteutettuun kyselyyn. Henkilöstöraportin perusteella henkilöstön tilaa kuvaavaa myönteistä kehitystä osoittaa työtekijäkohtaisten sairauspoissaolopäivien väheneminen aiempiin vuosiin verrattuna. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 8,4 päivää vuodessa työntekijää kohden. OSEKK: Henkilöstöraportti

5 Keskeisiä tapahtumia vuonna 2008 ovat olleet Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän henkilöstön siirtymisen valmistelu kuntayhtymän palvelukseen lukien, kuntayhtymän tasa-arvosuunnitelman päivittäminen ja työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen sekä uuden työterveyshuoltosopimuksen voimaan astuminen OSEKK: Henkilöstöraportti

6 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEEN MUOTO Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kokonaishenkilöstömäärä oli yhteensä henkilöä. Kuntayhtymän kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 2,3 %. Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (virkavapausperusteena toisen viran/tehtävän hoitaminen OSEKK:ssa tai toisen työnantajan palveluksessa), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi henkilöä, mikä on hieman yli asetetun tavoitteen (1,88 %). Taulukko 1: Henkilöstömäärä vuoden viimeisen päivän mukaan henkilöstömäärä muutos * 2008 ** 2008 Ta 2008 ed.vuodesta Ammattiopisto ,3 % Ammattikorkeakoulu ,6 % Kuntayhtymäpalvelut ,2 % OSEKK ,3 % * k okonaishenkilöstömäärä ** todellinen henkilöstömäärä Kuva 1: OSEKK:n henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen Opiskelijamäärä henkilöstömäärä opiskelijamäärä henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot ovat kerätty vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Henkilöstön määrä vaihtelee kuukausittain johtuen sijaisten, tuntiopettajien, avoimen viranhoitajien, oppilasharjoittelijoiden, projektityöntekijöiden ja muiden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien vaihtuvuudesta. OSEKK: Henkilöstöraportti

7 Taulukko 2: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin Vakituinen opetushenkilöstö Vakituinen tukipalveluhenkilöstö 2. Määräaikainen opetushenkilöstö Sivutoimiset tuntiopettajat Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö Työllistetyt Yhteensä 2008 Yhteensä 2007 Virkavapaalla opetushenkilöstö virkavap tukipalveluhenkilöstö virkavapaalla yhteensä Henkilöstömäärä vakituisten osuus opetushenkilöstön osuus OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Rehtorin toimisto % 1 % Opettajakorkeakoulu % 62 % Luonnonvara-alan yksikkö % 67 % Sosiaali- ja terveysalan yksikkö % 79 % Liiketalouden yksikkö % 75 % Tekniikan yksikkö % 75 % Raahen tekniikan ja talouden yksikkö % 73 % Kulttuurialan yksikkö % 55 % Kirjastoyksikkö % 0 % Täydennyskoulutus % 59 % Yhteensä % 63 % OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Hallintoyksikkö % 3 % Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö % 8 % Haukiputaan yksikkö % 66 % Kaukovainion yksikkö/liiketalous % 86 % Kaukovainion yksikkö/tekniikka % 80 % Kempeleen yksikkö % 75 % Kontinkankaan yksikkö % 83 % Limingan yksikkö % 59 % Muhoksen yksikkö % 62 % Myllytullin yksikkö % 72 % Pikisaaren yksikkö % 85 % Yhteensä % 70 % KUNTAYHTYMÄPALVELUT Yhtymäpalvelut % 2 % Kiinteistöpalvelut % 0 % Yhteensä % 1 % Kaikki yhteensä % 63 % 1. Vakituinen opetushenkilöstö Lehtorit, yliopettajat, vakituiset päätoimiset tuntiopettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, yksikön johtajat, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt 2. Määräaikainen opetushenkilöstö avoimen viranhoitajat + määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajat OSEKK: Henkilöstöraportti

8 Palvelussuhteen muoto: Pääasiallinen palvelussuhde kuntayhtymässä on vakituinen virka- tai työsuhde. Edelliseen vuoteen verrattuna vakituisten viranhaltijoiden/työntekijöiden osuus kasvoi 65,5 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna vakituisten osuudessa +3,3 %. Vakituisen henkilöstön määrä oli henkilöä (vuonna 2007: henkilöä). Määräaikaista henkilökuntaa oli 581 henkilöä eli 34,5 % henkilöstöstä (vuonna 2007; 624 henkilöä). Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vakituisen henkilökunnan osuus oli 76 % ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä 68 % vuonna Noin kaksi kolmasosaa (62,9 %) kuntayhtymän henkilökunnasta kuului opetushenkilöstöön (2007: 62,6 %). Opetushenkilöstön vakinaistaminen jatkui vuonna Opetushenkilöstöstä 63,5 % oli vakituisessa virkasuhteessa (2007: 61,5 %). Vuonna 2008 Päijät-Hämeessä opetushenkilöstön osuus oli 52 % ja Rovaniemellä 60 %. Palvelussuhteen mukaan eriteltynä suhteellisesti ja määrällisesti eniten kasvoi sivutoimisten tuntiopettajien osuus. Suhteellisesti ja määrällisesti eniten väheni määräaikaisen tukipalveluhenkilöstön osuus. Taulukko 3: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina Henkilöstömäärä muutos PALVELUSSUHTEEN LAATU % vakituinen opetushenkilöstö ,3 % vakituinen tukipalveluhenkilöstö ,9 % määräaikainen opetushenkilöstö ,9 % sivutoimiset tuntiopettajat ,6 % määräaikainen tukipalveluhlöstö ,2 % työllistetyt ,0 % YHTEENSÄ ,3 % Kuva 2: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vakituinen opetushenkilöstö vakituinen tukipalveluhenkilöstö määräaikainen opetushenkilöstö sivutoimiset tuntiopettajat määräaikainen tukipalveluhlöstö OSEKK: Henkilöstöraportti

9 Ammattiopisto: Ammattiopiston henkilöstömäärä, 769 henkilöä, kasvoi edellisestä vuodesta 2 henkilöllä (+0,3 %). Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 742. Toimialalla pysyttiin asetetussa henkilöstömäärätavoitteessa (755). Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä kasvoi Hallintoyksikössä (+31 %). Myllytullin yksikön asuntolahenkilökunta siirtyi Hallintoyksikön alaisuuteen vuonna Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä väheni Kontinkankaan yksikössä sekä aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikössä (molemmissa -7 %). Henkilöstömäärältään suurin yksikkö oli edelleen Kontinkankaan yksikkö (127 henkilöä) ja pienin Limingan yksikkö (17 henkilöä). Toimialan hallinnossa, Hallintoyksikössä työskenteli 4,9 % toimialan henkilöstömäärästä (vuonna 2007: 3,8 %). Ammattiopistossa vakituisen henkilöstön osuus kasvoi edellisesti vuodesta ollen 69 % henkilökunnasta (2007: 63 %). Opetushenkilökunnan osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 70 % (2007: 69 %) ja vakituisen opetushenkilöstön osuus henkilöstöstä oli 46,3 % (2007: 43,2 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa toimi 66,3 % (2007: 62,2 %). Suhteellisesti eniten kasvoi vakituisen tukipalveluhenkilöstön määrä ja suhteellisesti eniten laski määräaikaisen tukipalveluhenkilöstön määrä. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna eniten vakituisia palvelussuhteita oli Kaukovainion tekniikan yksikössä (81 %) ja Kontinkankaan yksikössä (78 %) ja vähiten Pikisaaren yksikössä (54 %). Päijät-Hämeen koulutuskeskus Salpauksessa vakituisen henkilöstön osuus oli 72 %. Kuva 3: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina OSAO vakituinen opetushenkilöstö vakituinen palveluhenkilöstö määräaikainen opetushenkilöstö sivutoimiset tuntiopettajat määräaikainen palveluhlöstö OSEKK: Henkilöstöraportti

10 Ammattikorkeakoulu: Ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 828 henkilöä. Henkilöstömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 3,6 %. Kun kokonaishenkilöstömärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 789, mikä on 5,2 % suurempi kuin asetettu henkilöstömäärätavoite (750). Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä kasvoi Rehtorin toimistossa (+24 %). Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä väheni Luonnonvara-alan yksikössä (-28 %). Henkilöstömäärältään suurin yksikkö oli edelleen Tekniikan yksikkö, jossa työskenteli neljännes ammattikorkeakoulun henkilöstöstä. Henkilöstömäärältään pienimmät yksiköt olivat Opettajakorkeakoulu ja Täydennyskoulutusyksikkö. Toimialan hallinnossa, Rehtorin toimistossa, työskenteli 8 prosenttia toimialan henkilömäärästä. Ammattikorkeakoulussa vakituisen henkilöstön osuus (61 %) kasvoi hieman (2007: 59 %). Opetushenkilöstön osuus nousi hieman ollen 63,4 % henkilöstöstä (2007: 62,6 %). Vakituisen opetushenkilöstön osuus jatkoi hienoista kasvuaan ollen 38,4 % (2007: 37,9 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa oli kolme viidesosaa, pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti eniten kasvoi sivutoimisten tuntiopettajien osuus (+10,7 %) ja määrällisesti eniten vakituinen tukipalveluhenkilöstö (+18 henkilöä). Suhteellisesti eniten laski määräaikaisen tukipalveluhenkilöstön osuus (-10,8 %). Yksiköittäin tarkasteltuna eniten vakinaisia työsuhteita oli Kirjastoyksikössä (70 %) sekä Luonnonvara-alan yksikössä ja Liiketalouden yksilössä (67 %), vähiten Kulttuurialan yksikössä (35 %). Päijät-Hämeessä Lahden ammattikorkeakoulussa vakituisen henkilöstön osuus oli 75 %. Kuva 4: Ammattikorkeakoulun henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna OAMK vakituinen opetushenkilöstö vakituinen palveluhenkilöstö määräaikainen opetushenkilöstö sivutoimiset tuntiopettajat määräaikainen palveluhlöstö OSEKK: Henkilöstöraportti

11 Kuntayhtymäpalvelut: Kuntayhtymäpalvelujen henkilöstömäärä oli vuoden 2008 lopussa 92 henkilöä, joista yhtymäpalveluissa työskenteli 51 ja kiinteistöpalveluissa 41 henkilöä. Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 91 henkilöä (vuodelle 2008 asetettu henkilöstömäärätavoite oli 90 henkilöä). Henkilöstömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 8,2 %. Vuonna 2008 KYP:ssa työskenteli 5,4 % yhtymän henkilöstömäärästä. Kuntayhtymäpalveluissa vakituisen henkilöstön osuus laski hieman edellisestä vuodesta ollen 79 % palvelussuhteista (2007: 82 %). Yhtymäpalvelujen henkilökunnasta 75 % oli vakinaisessa työsuhteessa (2007: 80 %) ja kiinteistöpalveluissa 83 % (2007: 85 %). Eniten määräaikaisia työsuhteita oli kehittämispalveluissa (43 %), johtuen yksikön projektitoiminnasta OSA-AIKATYÖ Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteet ovat pääosin kokopäiväisiä, osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 6,6 prosenttia kuntayhtymän henkilöstöstä eli 111 henkilöä. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla. Määrällisesti eniten kasvoi osa-aikaeläkkeiden määrä kun taas eniten laskua oli osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrissä. Osa-aikaisten työsuhteiden määrä kasvoi ammattikorkeakoulussa, jossa osa-aikaisuus työntekijän omasta pyynnöstä kasvoi eniten edelliseen vuoteen verrattuna. Ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa osa-aikaisten määrä säilyi edellisen vuoden tasolla. Osa-aikaisen henkilöstön määrä (noin 7 % henkilökunnasta) on kunta-alan keskiarvoa alhaisempi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan kunta-alan henkilöstöstä 12,7 % toimi osa-aikaisessa työsuhteessa vuonna Taulukko 4: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä OSEKK OSAO Oamk Osa-aikaisuuden syy Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikalisä Opiskelu Osittainen hoitovapaa Työntekijän oma pyyntö Osa-aikanen sairausloma Työnantajan määräämä Yhteensä OSEKK: Henkilöstöraportti

12 Kuva 5: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina ,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % OSEKK 7,3 % 8,3 % 9,8 % 7,8 % 8,9 % 6,9 % 7,0 % 6,4 % 6,6 % OSAO 8,2 % 10,2 % 10,6 % 9,1 % 8,9 % 7,2 % 7,0 % 7,3 % 7,3 % OAMK 6,6 % 6,9 % 9,8 % 7,0 % 9,0 % 6,8 % 6,9 % 5,3 % 5,8 % KYP 8,2 % 4,5 % 7,2 % 8,2 % 7,6 % 1.3. IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 45,4 vuotta. Henkilöstön keski-ikä laski hieman edellisestä vuodesta (2007: 45,7 vuotta). Suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joihin kuului 16,6 % kuntayhtymän työntekijöistä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (15,4 %) ja vuotiaat (14,9 %). Runsaat puolet (55 %) henkilöstöstä oli yli 45-vuotiaita, miehistä 54,8 % (2007: 55,5 %) ja naisista 54,3 (2007: 52,8 %). Kuntayhtymän palveluksessa olevista noin kymmenesosa oli alle 30 -vuotiaita, 39 % oli yli 50-vuotiaita ja 8 % oli täyttänyt 60 vuotta (2007: 7 %). Kuntayhtymäpalveluiden ikäjakaumasta ei esitetä yksikkökohtaista erittelyä yksiköiden pienen henkilöstömäärän vuoksi. Taulukko 5: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna OSEKK OSAO OAMK Ikä Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht Yhteensä miehet naiset miehet naiset miehet naiset ,2 % 56,8 % 42,9 % 57,1 % 45,2 % 54,8 % ,8 % 58,2 % 40,9 % 59,1 % 44,3 % 55,7 % ,9 % 57,1 % 41,7 % 58,3 % 45,8 % 54,2 % ,4 % 55,6 % 43,6 % 56,4 % 47,1 % 52,9 % OSEKK: Henkilöstöraportti

13 Kuva 6: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna Miehet Naiset Kuva 7: Henkilöstön ikäjakauma vuosina OSEKK: Henkilöstöraportti

14 Henkilöstön keski-ikä nousi hieman OSAOssa ja Oamk:ssa ja laski KYP:ssa. Toimialoista nuorin henkilöstö oli edelleenkin ammattikorkeakoulussa, jossa keski-ikä oli vuonna ,2 vuotta (2007: 42,6 vuotta) ja vanhin kuntayhtymäpalveluissa, 47,9 vuotta (2007: 50 vuotta). Ammattiopistossa keski-ikä oli 45,1 vuotta (2007: 44.4). Henkilöstön keski-ikä toimialoittain, yksiköittäin / oppilaitoksittain esitetään taulukossa 6. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin keski-ikä oli 47,5 vuotta, Päijät-Hämeen koulutuskeskus Salpauksessa 48 vuotta, Lahden ammattikorkeakoulussa 47 vuotta ja Yhteisissä palveluissa 46 vuotta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastossa vuodelta 2007 kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,3 vuotta. Kuva 8: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ,1 44,544,7 44,344,4 43,9 43,0 43,2 42,5 42,6 42,2 41,7 48,7 48,4 47,4 46,9 47,9 45,7 45,4 44,6 44,8 43,9 44,2 35 OSAO Oamk KYP OSEKK OSEKK: Henkilöstöraportti

15 Taulukko 6: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin, AMMATTIOPISTO 44,5 44,7 43,9 44,3 44,4 45,1 Hallintopalvelut 41,5 42,0 40,2 39,6 38,6 40,0 Aikuis- ja työpaikkakoulutuspalvelut 43,3 42,9 43,3 44,7 Haukiputaan yksikkö 45,3 45,5 46,0 46,4 47,0 47,1 Kaukovainion yksikkö, liiketalous 39,5 41,2 40,2 42,5 42,9 44,1 Kaukovainion yksikkö, tekniikka 47,5 47,2 47,3 47,1 47,6 48,3 Kontinkankaan yksikkö 48,0 48,0 47,1 46,9 46,8 48,7 Kempeleen yksikkö 46,9 47,4 47,1 47,0 46,6 45,7 Limingan yksikkö 38,6 37,9 37,6 38,0 37,4 38,1 Muhoksen yksikkö 46,6 45,9 44,4 43,6 44,8 45,0 Myllytullin yksikkö 44,2 45,2 45,0 46,5 46,1 46,8 Pikisaaren yksikkö 46,0 46,2 44,6 46,5 46,9 48,1 AMMATTIKORKEAKOULU 41,7 42,5 42,2 43,0 42,6 43,2 Rehtorin toimisto 36,8 36,1 35,9 36,8 36,2 36,1 Opettajakorkeakoulu 43,0 46,7 50,4 49,1 47,8 49,6 Luonnonvara-alan yksikkö 43,6 42,9 40,0 43,0 41,6 45,4 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 46,3 47,5 47,7 47,4 48,3 48,0 Liiketalouden yksikkö 40,8 40,7 41,7 42,8 43,3 43,7 Tekniikan yksikkö 42,0 44,0 43,0 43,9 43,6 44,6 Raahen tietokonetekn. ja liiketal. y 42,6 43,0 43,3 45,0 45,0 44,1 Kulttuurialan yksikkö 39,3 40,6 39,2 39,9 37,9 38,3 Kirjastoyksikkö 40,5 40,5 40,0 39,9 40,3 39,9 Täydennyskoulutus 42,6 41,0 42,0 42,0 41,9 KUNTAYHTYMÄPALVELUT 47,4 48,7 48,4 46,9 50,0 47,9 Yhtymäpalvelut 47,2 46,0 46,7 43,5 Kiinteistöpalvelut 49,6 52,6 53,2 52,3 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ 43,9 44,6 44,2 44,8 45,7 45,4 Eläköityminen: Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntayhtymässä on nykyisten lukujen valossa varauduttava noin 380 työntekijän eläköitymiseen. Laskelma perustuu oletukseen, että kunnalta kuntayhtymään siirtyneiden työntekijöiden eläkeikä on laskennallinen ja valtiolta kuntayhtymään siirtyneiden työntekijöiden eläkkeelle jäämisiäksi on arvioitu 65 vuotta. OSEKK: Henkilöstöraportti

16 Kuva 9: Eläkeiän saavuttavat Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu Kuntayhtymäpalvelut Jos lähtöarvona on nykyinen henkilöstömäärä, viidennes (22 %) henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä: ammattiopistossa eläkkeelle jää 23,7 %, ammattikorkeakoulussa 20,5 % ja kuntayhtymäpalveluissa 27,2 % vuoteen 2020 mennessä. Näillä oletusarvoilla lähivuosien henkilöstösuunnittelussa on otettava huomioon ikääntyvä ja hiljalleen eläkkeelle siirtyvä osa henkilöstöstä. Sukupuolijakauma: Kuntayhtymän sukupuolirakenne on edelleen suhteellisen tasa-arvoinen, vuonna 2008 miesten osuus kasvoi hieman kaikilla toimialoilla. Naisten osuus henkilöstä oli 57,2 % ja miesten 42,8 % (2007: naisia 58,2 % ja miehiä 41,8 %). Kuntayhtymäpalvelujen sukupuolijakauma, naisia 70,7 % ja miehiä 29,3 %, eroaa muista toimialoista tehtävien luonteen vuoksi. Kuntayhtymän sukupuolijakauma on tasapuolisempi kuin kunta-alalla yleensä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan naisten osuus kunta-alan henkilöstöstä oli 78 prosenttia. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa henkilöstöstä 62 % oli naisia. OSEKK: Henkilöstöraportti

17 Kuva 10: Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolijakauma 2008 (2007) OSEKK:ssa ja toimialoilla OSEKK Kuntayhtymäpalvelut Naiset 57 % (58 %) Miehet 43 % (42 %) Naiset 71 % (74%) Miehet 29 % (26%) Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu Naiset 57 % (59%) Miehet 43 % (41%) Naiset 55 % (56%) Miehet 45 % (44%) OSEKK: Henkilöstöraportti

18 2. Henkilöstön tila 2.1. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Kuntayhtymästä erosi vuoden 2008 aikana yhteensä 66 henkilöä, joista eläkkeelle eri syistä jäi 26 henkilöä ja irtisanoutui 35 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti nousi edellisestä vuodesta 3,9 prosenttiin. Taulukko 7: Kuntayhtymän palveluksesta eronnut henkilökunta OSEKK OSAO OAMK Eron syy Irtisanoutuminen Irtisanottu Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Yhteensä lähtövaihtuvuusprosentti 4,0 % 3,2 % 4,2 % 3,3 % 3,9 % 3,1 % 4,8 % 4,4 % 4,0 % 2,7 % 3,5 % 2,3 % 3,4 % Ammattiopiston palveluksesta erosi 31 henkilöä vuoden 2008 aikana. Erilaisille eläkkeille siirtyi 12 henkilöä, omasta pyynnöstä erosi 15 henkilöä ja irtisanottiin 3 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti laski 4,0 prosenttiin. Ammattikorkeakoulun palveluksesta erosi 28 henkilöä vuoden 2008 aikana. Heistä erilaisille eläkkeille siirtyi 12 henkilöä, omasta pyynnöstä erosi 16 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti nousi 3,4 prosenttiin. Kuntayhtymäpalveluista eläkkeelle jäi 2 henkilöä. Kuntayhtymäpalveluiden lähtövaihtuvuusprosentti nousi 7,6 prosenttiin. Kuva 11: Lähtövaihtuvuusprosentti kuntayhtymä- ja toimialatasolla OSAO 3,1 3,1 3,8 3,1 4,8 4,4 4,0 OAMK 2,0 2,9 4,2 2,7 3,5 2,3 3,4 KYP 1,7 1,7 5,2 8,0 6,0 3,5 7,6 OSEKK 2,5 2,9 4,0 3,2 4,2 3,3 3,9 OSEKK: Henkilöstöraportti

19 2.2. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Vuonna 2008 henkilöstön poissaolopäiviä oli päivää (2007: päivää). Kuntayhtymän henkilöstön poissaolopäivät pysyivät edellisen vuoden tasolla, lisäystä 0,4 % edellisestä vuodesta. Edelleenkin eniten poissaolopäiviä aiheutui vuosilomien ohella toisen vakanssin hoitamisesta kuntayhtymässä. Kolmannes poissaoloista aiheutui vuosilomista ja viidennes toisen vakanssin hoidosta. Taulukossa 9 esitetään kuntayhtymän poissaolot syiden mukaan eriteltynä. Taulukko 8: Henkilöstön poissaolot vuosina OSEKK muutos Syy ed.vuosi Vuosiloma % Säästösopimusvapaa % Sairausloma % Oma ilmoitus sairausloma % Vapaa-ajan tapaturma % Työtapaturma % Työmatkatapaturma % Liikennevahinto Ammattitauti Kuntoutusloma % Määräaikainen kuntoutustuki % Äitiysloma % Vanhempainloma % Hoitovapaa % Is yysloma % Tilapäinen hoitovapaa % Opintovapaa (palkaton) % Muut opinnot (palkaton) % Muut opinnot (palkallinen) Omaehtoinen koulutus % Oppisopimuskoulutus % Vuorotteluvapaa % Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) % Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt Yksityisasiat % Toisen vakanssin hoito % Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle % Reservin kertausharjoitus % Lomautus % Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) % Luvaton poissaolo Yhteensä ,4 % OSEKK: Henkilöstöraportti

20 Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä laski edellisvuodesta (-10 %). Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2008 yhteensä päivää (2007: ). Taulukko 9: Sairauspoissaolopäivät vuosina syiden mukaan eriteltynä Syy OSEKK Sairausloma Oma ilmoitus sairausloma Vapaa-ajan tapaturma Työtapaturma Työmatkatapaturma Liikennevahinto Ammattitauti Yhteensä Kuva 12: OSEKK: Sairauspoissaolopäivät vuosina (mukaan lukien tapaturmat) sairauspoissaolopäivät Vertailukelpoisempi tarkasteluluku saadaan vertaamalla sairauspoissaolopäivien määrää henkilöä kohden. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 8,4 päivää henkilöä kohden vuonna Kuva 13: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät / henkilö vuosina toimialoittain OSEKK 6,1 7,5 7,5 8,3 9,5 10,4 9,6 8,4 OSAO 8,4 9,6 9,3 9,6 10, ,0 10,5 OAMK 3,8 4,9 5,4 6,1 6,8 7,7 6,3 6,1 KYP 4,6 9,9 12,0 13,9 19,8 22,3 18,6 11,8 OSEKK: Henkilöstöraportti

21 Varsinaisia poissaolopäiviä (ei sisällä vuosilomia, toisen vakanssin hoitoa varten kuntayhtymässä myönnettyä virkavapaata eikä opettajien työelämään tutustumista) oli yhteensä päivää (2007: ). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 163 henkilötyövuotta. Luku on 7 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Henkilöstön poissaoloista kymmenesosa (11,1 %) johtui perhevapaista (äitiysloma, vanhempainloma, isyysloma, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa). Perhevapaiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Kuva 14: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina toimialoittain OSEKK 123,9 130,3 140,5 154,9 165,7 162,6 156,3 163,2 OSAO 73,8 69,5 68,6 76,7 78,2 85,5 84,7 73,4 OAMK 47,4 55,7 65,2 67,4 70,4 61,0 65,2 74,3 KYP 2,8 5,2 6,7 10,8 10,8 11,4 11,4 15,5 Ammattiopistossa poissaolopäiviä oli kaikkiaan päivää, joista sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä (2007: / 9 172). Sairauspoissaolopäivien määrä laski 12,1 %. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 11 päivää henkilöä kohden (2007: 12 päivää). 6,8 % poissaoloista johtui perhevapaista. Varsinaisia poissaolopäiviä ammattiopistossa oli päivää (2007: ). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan noin 73,5 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2008 aikana, 11,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (2007: 84,7). 16 % poissaoloista aiheutui toisen vakanssin hoidosta kuntayhtymässä (lisäystä 33 % edelliseen vuoteen verrattuna). OSEKK: Henkilöstöraportti

22 Taulukko 10: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot vuosina OSAO Syy Vuosiloma Säästösopimusvapaa Sairausloma Oma ilmoitus sairausloma Vapaa-ajan tapaturma Työtapaturma Työmatkatapaturma Liikennevahinto Ammattitauti 10 Kuntoutusloma Määräaikainen kuntoutustuki Äitiysloma Vanhempainloma Hoitovapaa Isyysloma Tilapäinen hoitovapaa Opintovapaa (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Muut opinnot (palkallinen) 2 Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Vuorotteluvapaa Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt 5 Yksityisasiat Reservin k ertausharjoitus Toisen vakanssin hoito T. vak. hoito toiselle työnantajalle Lomautus Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) Luvaton poissaolo Yhteensä Kuva 15: Ammattiopiston sairauspoissaolopäivät vuosina Sairauspv OSEKK: Henkilöstöraportti

23 Ammattikorkeakoulussa poissaolopäiviä oli kaikkiaan päivää, joista sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää (2007: ja 5 037). Sairauspoissaolopäivien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 6,3 päivää henkilöä kohden. 14 prosenttia poissaoloista aiheutui perhevapaista. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä (2007: ). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan noin 74,4 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2008 aikana, + 9,2 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna (2007: 65,2). Lähes kolmannes (26 %) poissaoloista aiheutui toisen vakanssin hoidosta kuntayhtymässä (vähennystä 3 % edelliseen vuoteen verrattuna). Taulukko 11: Ammattikorkeakoulun henkilöstön poissaolot vuosina Oamk Syy Vuosiloma Säästösopimusvapaa Sairausloma Oma ilmoitus sairausloma Vapaa-ajan tapaturma Työtapaturma Työmatkatapaturma Liikennevahinto 11 Ammattitauti Kuntoutusloma Määräaikainen kuntoutustuki Äitiysloma Vanhempainloma Hoitovapaa Is yysloma Tilapäinen hoitovapaa Opintovapaa (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Muut opinnot (palkallinen) Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Vuorotteluvapaa Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) 32 Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt 19 Yksityisasiat Reservin kertausharjoitus Toisen vakanssin hoito T. vak. hoito toiselle työnantajalle Lomautus 22 Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus 6 18 Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) Luvaton poissaolo 2 0 Yhteensä OSEKK: Henkilöstöraportti

24 Kuva 16: Ammattikorkeakoulun sairauspoissaolopäivät vuosina Sairauspv Kuntayhtymäpalveluissa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 7 838, joista sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää (2007: ja 1 580). Sairauspoissaolopäivien määrä laski edellisestä vuodesta 31,5 %. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 12,7 päivää henkilöä kohden (2007: 18,6). Lähes viidennes poissaoloista aiheutui perhevapaista (18,3 %), osuus kasvoi liki 9 %. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä (2007: 2 874). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan noin 15,6 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2008 aikana, 4,2 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna (2007: 11,4). Sairauspoissaolojen määrä Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa oli 9,7 päivää / henkilö: Salpaus 10,2 päivää, Lahden ammattikorkeakoulu 6,1 päivää ja yhteiset palvelut 9,1 päivää / henkilö. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä sairauspoissaoloja oli henkilöä kohden 10,5 päivää. Kuva 17: Kuntayhtymäpalvelujen sairauspoissaolopäivät vuosina Sairauspv OSEKK: Henkilöstöraportti

25 2.3. TYÖTERVEYSHUOLTO Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on solminut uuden työterveyssopimuksen vuoden 2009 alusta. Yhtymähallitus hyväksyi kolmen tarjoajan joukosta Oulun Työterveyden ja ODL Terveys Oy:n yhteisen tarjouksen työterveyshuollon palveluista. Sopimuskausi on (+ optio 2 vuotta). Palvelun piiriin tuli mukaan uutta henkilöstöä. Tarjouspyyntöä valmisteltaessa lähtökohtana oli, että koko henkilöstö saa yksikön sijainnista riippumatta samanlaisen palvelun samalta palveluntuottajalta. OSEKK varasi tarjouspyynnöllä option palvelujen tuottamiseksi Koillismaalta siirtyvälle henkilöstölle tarjouspyynnön ja kilpailutuksen periaatteiden mukaisina. Ammattikorkeakoulun SOTE- ja Tekniikan yksiköihin kuuluvien Raahen ja Oulaisten toimipisteiden henkilöstö tuli myös uuden sopimuksen piiriin. Aikaisemmin nämä ovat saaneet palvelut sijaintikuntiensa terveydenhuollosta. OSEKK edellytti, että palveluntuottajan osoittaa seuraaviin palveluihin vähintään seuraavat määrät henkilöitä: työterveyslääkärit 2, työterveyshoitajat 3, sekä psykologi 1 ja fysioterapeutti 1. Nimetyn henkilöstön vaihtuessa edellytetään että, palvelun tarjoaja neuvottelee tilaajan kanssa palvelutason säilyttämisestä. ODL Oulun Työterveys Oy:n nimeämä yhteyshenkilö vastaa toiminnan käytännön järjestelyistä ja yhteistyöstä ostajan kanssa. Kuten vanhassakin sopimuksessa: kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan samana päivänä, muissa sairastapauksissa ajan saa tarvittaessa 1 3 arkipäivän kuluessa. Henkilökunnalla on arkisin mahdollisuus päästä vastaanotolle klo välisenä aikana. Koillismaan, Oulaisten ja Raahen henkilöstölle turvataan ajanvarauksella vastaava palvelujen saatavuus ja vasteaika yksiköiden sijaintipaikkakunnalla taikka tarvittaessa muuallakin, esim. Oulussa tai Kuusamossa palveluntuottajan kustannuksella. Palvelun tarjoajalla tulee olla käytössään laadunhallinta- ja asiakaspalautejärjestelmä sekä puhelin- ja sähköinen ajanvaraus. Palvelun tulee perustua työterveyshuoltolakiin ja asetukseen hyvän työterveyskäytännön periaatteista, sisällöstä ja ammattihenkilöiden koulutuksesta. OSEKK edellyttää neljännesvuosittain tapahtuvaa raportointia, jossa tulee analysoida palvelujen käyttö ja kustannukset kuntayhtymä-, toimiala- ja yksikkötasolla, sekä esittää johtopäätökset ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimista. Tilaajalla on oikeus seurata toimintaa laadunvalvontamenetelmin (asiakaspalautteet, kyselyt tai muu auditointi). Asiakaspalautteet käydään läpi vuosittain pidettävissä yhteistyöpalavereissa. Mahdolliset reklamaatiot palvelutuottajan toiminnasta käsitellään tuottajan ja tilaajan kesken työterveyspalvelujen ohjausryhmässä. Vuonna 2008 Oulun työterveys suoritti toimintasuunnitelmien mukaisesti määräaikais-, ikäryhmä-, kuntoutusja työhönsijoitusterveystarkastuksia. Lakisääteisen työterveyshuollon piirissä tehtiin työpaikkaselvityksiä 971 tuntia ja tietojen antamista ja ohjausta 602 tuntia. Terveystarkastuksia tehtiin kappaletta (2007: kpl). Vastaanotto käyntejä oli käyntikertaa (2007: ). OSEKK: Henkilöstöraportti

26 Taulukko 12: Oulun Työterveyden työterveyspalvelujen erittely toimialoittain ja toiminnoittain Työpaikkaselvit. OSAO Oamk KYP OSEKK Yhteensä (tuntia) Lääkärit 86,7 58,3 167, ,3 8,7 52, ,0 259,9 Terveydenhoitajat 159,7 133,7 255,2 161, ,3 17,7 63,7 703,5 244,4 455,9 Fysioterapeutit 34,5 43,3 114,3 40, ,1 86,5 7 21,3 161,3 120,3 204,7 Psykologit 2,0 7,0 6,0 3, ,0 5,0 10,0 17,0 50,0 Yhteensä 282,9 242,30 542,60 235, ,1 611,1 33,4 142,8 1129,8 474,7 970,5 tuntia / henkilö 0,4 0,3 0,7 0,3 0,2 0,3 7,4 0,4 1,6 0,7 0,3 0,6 Tietojen antam. ja OSAO Oamk KYP OSEKK Yhteensä ohjaus (tuntia) Lääkärit 15,7 54,0 8,3 2, ,0 30,1 10,5 64,5 92,1 29,8 Terveydenhoitajat 337,7 330,4 162,4 258, ,2 169, ,4 766,0 657,4 336,0 Fysioterapeutit 62,5 150,2 110,4 127, ,6 34,0 14,3 7,4 224,3 305,5 215,4 Psykologit 53,0 50, ,0 1 3,5 4, ,5 52,7 20,5 Yhteensä 468,9 585,30 297,10 407, ,3 254,4 144,4 91,3 1130,3 1107,7 601,7 tuntia / henkilö 0,6 0,8 0,4 0,5 0,5 0,3 3,1 1,7 1,0 0,7 0,7 0,4 Terveystarkastukset OSAO Oamk KYP OSEKK Yhteensä (kpl) Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Laboratorio Radiologia Yhteensä Kpl / henkilö 1,5 1,1 1,7 1,3 1,2 1,0 1,3 2,0 2,0 1,4 1,2 1,4 Käynnit OSAO Oamk KYP OSEKK Yhteensä vastaanotolla (kpl) Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Laboratorio Radiologia Yhteensä Kpl / henkilö 6,4 6,9 7,6 5,0 5,9 5,2 9,0 10,1 8,6 5,8 6,6 6,5 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä euroa (2007: euroa). Kustannukset kasvoivat 15 % edellisvuodesta. Työterveyshuollon menot olivat 411 euroa/henkilö (2007: 365 euroa/henkilö). Ammattiopiston työterveyshuollon kustannukset olivat euroa kasvua edellisvuoteen 23 %. Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon kustannukset kasvoivat 4 % ollen euroa. Kuntayhtymäpalvelujen kustannukset kasvoivat 25 % ollen euroa. Taulukko 13: Työterveyshuollon kustannukset toimialoittain ja korvausluokittain OSAO Oamk Kustannukset ( ) korvausluokka , , , , , ,15 korvausluokka , , , , , ,66 yhteensä , , , , , ,81 Euroa / henkilö KYP OSEKK yhteensä Kustannukset ( ) korvausluokka , , , , , ,58 korvausluokka , , , , , ,48 yhteensä , , , , , ,06 Euroa / henkilö OSEKK: Henkilöstöraportti

27 Kuva 18: Työterveyshuollon kustannukset toimialoittain , , , , , , , ,00 0,00 Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu Kuntayhtymäpalvelut , , , , , , , , , , , ,43 Kuva 19: Työterveyshuollon kustannukset / henkilö vuosina Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu Kuntayhtymäpalvelut OSEKK OSEKK: Henkilöstöraportti

28 2.4. TYÖTAPATURMAT Työtapaturmien määrä nousi kuntayhtymässä muutaman vuoden jatkuneen laskun jälkeen. Tapaturmien määrät kasvoivat voimakkaasti niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden osalta. Henkilökunnan työtapaturmat lisääntyivät loka-joulukuun liukkaiden aikana. Suurimmat työtapaturmien syyt olivat liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen. Työtapaturmien syyt selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan poistetaan yhteistyössä kuntayhtymän eri toimijoiden kanssa. Taulukko 14: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina ammattitauti työtapaturma työssä, työpaikalla työtapaturma työmatkalla yhteensä Kuva 20: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina Työtapaturmista johtuneet sairauspoissaolot ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset ovat pienentyneet selvästi. Tämä osoittaa, että tapaturmat ovat olleet seuraamuksiltaan lievempiä kuin edellisinä vuosina. HUPS-nappia (läheltäpiti-ilmoitus) painettiin 52 kertaa, joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua oli 35 prosenttiyksikköä. Ilahduttavaa on se, että henkilöstö ilmoittaa vaarantilanteista aktiivisemmin kuin aiemmin. Näin voidaan ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Vuonna 2008 pelastussuunnitelmat toimintamalleineen ja suojautumisohjeineen uudistettiin kriisitilanteiden varalta. Yksiköiden keskusradioverkkoja kunnostettiin tarvittavan informaation jakamiseksi poikkeustilanteessa. Kaikissa yksiköissä on harjoiteltu pelastussuunnitelman toimenpiteitä. OSEKK: Henkilöstöraportti

29 2.5. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI JA TYÖOLOBAROMETRI Vuonna 2008 toteutettiin jo toisen kerran koko kuntayhtymässä Työolobarometrikysely (TOB), jossa työhyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: työn kehittävyys, esimiestyö, ergonomia, optimaalinen kuormitus, työkyky sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus. Näkökulmien tulokset esitetään yhteenvetona ns. timanttimallin avulla. Tuloksia verrataan aiempiin työolobarometrin tuloksiin (vuosi 2006) yhtymä-, toimiala- ja yksikkötasolla. TOB tulokset antavat arvokasta tietoa mm. yhtymän strategiatyöhön. Tietoja voidaan verrata myös muiden koulutuksen järjestäjien TOB tuloksiin, jotka ovat luettavissa Koulutuksen järjestäjät ry:n ylläpitämässä tulosportaalissa. Kokonaisuutena työhyvinvointi, tarkasteltuna näiden kuuden osa-alueen näkökulmista, on kehittynyt parempaan suuntaan. Toimialoilla ja yksiköissä valitut parannuskohteet ovat olleet onnistuneita. Vuoden 2008 tulokset on esitelty toimialoilla ja yksiköissä. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa valinnut uudet kehittämiskohteet ja laatinut toimintasuunnitelman asioiden eteenpäinviemiseksi. Mikäli lukuarvot ovat yli 3,80 voidaan tulosta pitää erinomaisena. Lukuarvojen ollessa välillä 3,30 3,79 asiat ovat hyvällä mallilla. Jos tulos on alle 3,30 tulee korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyä pikimmiten. Taulukko 15: TOB tulokset näkökulmittain OSAO Oamk KYP OSEKK Näkökulma Työn kehittävyys 3,54 3,62 3,72 3,73 3,40 3,80 3,62 3,68 Esimiestyö 3,29 3,53 3,34 3,46 3,50 3,73 3,32 3,51 Ergonomia 3,67 3,47 3,76 3,77 3,68 3,60 3,71 3,61 Optimaalinen kuormitus 3,14 3,32 3,13 3,32 3,45 3,52 3,15 3,33 Työkyky 4,06 4,06 4,11 4,12 4,12 4,10 4,08 4,08 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,29 3,34 3,22 3,24 3,36 3,52 3,27 3,31 OSEKK: Henkilöstöraportti