1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EVIJÄRVEN KUNTA 2005
2 SISÄLTÖ 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? 3. VARHAISKASVATUKSEN KÄSITYS IHMISESTÄ 4. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 6. YHTEISTYÖ 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA 9. SUUNNITELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
3 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (28.8.2002) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (30.9.2003). Tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista sekä ohjata varhaiskasvatuksen sisällöllistä kehittämistä koko maassa. Tavoitteena on myös osaltaan luoda edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on myös lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhteistyötä niissä palveluissa, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Evijärvellä varhaiskasvatussuunnitelman pohjana on vanhempien kanssa käyty arvokeskustelu. Vanhempien esiin tuomat arvot ovat olleet pohjana varhaiskasvatussuunnitelman laatimiselle. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet: Sanna Anttikoski (sosiaalitoimi) Anneli Autio (perhepäivähoito) Merja Fränti (lastenneuvola) Maritta Hanhikoski (perhepäivähoito) Leena Hautamäki (päiväkoti) Ulla Kauppi (MLL) Tiina Kujala (koulu) Marjo Kultalahti (srk) Tiina Kultalahti Byskata (sosiaalilautakunta, ryhmän puheenjohtaja) Paula Lehto (päiväkoti) Teija Puotinen (vanhempien edustaja) Anneli Rannisto (vanhempien edustaja) Marja-Liisa Särkijärvi (perhepäivähoito) Suunnitelma on Evijärvellä lasten parissa työskentelevien henkilöiden keskeinen työväline, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan.
4 2. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä ja tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan koko ajan ensisijaisesti lapsen hyvinvointi ja hänen elämänlaatunsa parantaminen ja rikastuttaminen. Huomioidaan että lapsena on vain kerran, ymmärretään lapsuuden ainutlaatuisuus sekä lapsuuden itseisarvoinen luonne ja annetaan lapselle mahdollisuus elää, olla ja kasvaa nykyhetkessä ihmisenä. Ensimmäiset elinvuodet luovat perustan kaikelle myöhemmin tapahtuvalle kehitykselle. Lapsen kokonaisvaltainen kehittyminen edellyttää monipuolista toimintaa. Varhaiskasvatusympäristöissä on tärkeää hyödyntää luonnolliset arkipäivän tilanteet ja mahdollistaa lasten osallistuminen erilaisiin toimiin ja työtehtäviin yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Evijärvellä varhaiskasvatus toteutuu perheiden tarpeiden, toiveiden ja elämäntilanteiden mukaan alle 3-vuotiaiden osalta pääosin kotona, osin perhepäivähoidossa. 4-5 vuotiaiden osalta kotona, perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. 4-5-vuotiaat voivat myös osallistua seurakunnan päiväkerhotoimintaan. Jatkossa varhaiskasvattajalla tarkoitetaan henkilöstöä, jotka vastaavat lasten hoidosta ja kasvatuksesta.
5 3. VARHAISKASVATUKSEN KÄSITYS IHMISESTÄ Käsitys ihmisestä on kaiken toiminnan perusta, joka vaikuttaa työssä aina. Lapsi muodostaa käsityksen ihmisistä sen perusteella, miten häntä kohdellaan ja miten häneen suhtaudutaan, ja miten hän näkee muita kohdeltavan. Ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja yksilöllisenä kokonaisuutena. Jokainen on arvokas ihminen, joka hyväksytään sellaisena kuin hän on, omine ominaisuuksineen. Tämän kautta myös lapsi oppii hyväksymään muut sellaisina kuin he ovat. Ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää ovat: 1. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen On tärkeää, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisellä luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. 2. Toiset huomioon ottava käyttäytyminen ja toiminta Tavoitteena on, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapsilla on myönteiset asenteet toisia ihmisiä, erilaisia kulttuureja ja ympäristöä kohtaan. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. 3. Itsenäisyyden lisääminen Päämääränä on auttaa lasta kasvamaan ihmiseksi, joka kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Näitä kasvatuspäämääriä pyritään toteuttamaan Evijärvellä (päivähoidossa) seuraavin keinoin: - Jokaiselle lapselle tehdään kirjallinen päivähoitosopimus eli hoitosuunnitelma (Liite 1) yhdessä vanhempien ja varhaiskasvattajan kanssa keskustellen - Varhaiskasvattaja oppii tuntemaan lapsen erityispiirteet ja ottaa ne huomioon päivän askareissa - Ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus - Yhteistyö vanhempien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa - Paikasta riippumatta noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä ja rutiineja, joiden tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen ilmapiiri - Ryhmässä toimimista ja sen kautta sopeutumista erilaisiin toimintatapoihin harjoitellaan - Eri ikäisten ja erilaisista kulttuureista tulevien lasten kanssa toimiminen ryhmässä - Riitatilanteiden sopiminen, anteeksipyyntö - Toisen huomioiminen ja kunnioittaminen - Kannustetaan lasta itsenäiseen päätöksentekoon ja valintojen tekemiseen - Lapsen ikätason mukaisten tehtävien antaminen ei tehdä puolesta niitä asioita jotka lapsi osaa tehdä - Annetaan lapselle riittävästi aikaa harjoitella tekemään asioita, annetaan lapsen myös epäonnistua
6 4. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Suomalainen varhaiskasvatus ja sen arvot perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimukseen, perusoikeussäännöksiin sekä muuhun kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Suomessa lapsen oikeuksien sopimusta sovelletaan suoraan osana kansallista lainsäädäntöä. Evijärvellä pidettiin 25.3.04 vanhempainilta, jossa vanhemmat esittivät ajatuksia varhaiskasvatuksen arvoista. Näiden ajatusten pohjalta keskeisiksi teemoiksi nousivat: Lapsuuden kunnioittaminen, turvallisuus, sosiaalisuus, kasvatuksellisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja yksilöllisyys. Seuraavassa vanhempien esiin nostamat arvot on jaoteltu näiden teemojen alle. 1) Lapsuuden kunnioittaminen - lapsi saa olla lapsi 2) Turvallisuus - rajat ja rakkaus, säännöt - luottamus - läheisyys, syli - pettymysten sietokyky (lapsi uskaltaa myös suuttua) - rehellisyys - avoimuus - jatkumo kasvatustyössä - pysyvät ihmissuhteet ja hoitosuhde 3) Sosiaalisuus - oman vuoron odottaminen - toisten huomioon ottaminen - hyvä itsetunto - yhteistyökyky - tasa-arvo lasten kesken - kuuntelemisen taito - toisten auttaminen - vanhempien kunnioittaminen - joustavuus - lapsen ilmaisun ja kommunikoinnin rohkaisu 4) Kasvatuksellisuus - hyvät tavat - oikean ja väärän oppiminen - eettinen kasvatus, uskonnolliset asiat - liikennekasvatus - juhlapyhät, perinteet, kotiseutu - vastuullisuus - aistien kehittäminen - käden taidot
7 5) Yksilöllisyys - oma-aloitteisuus - lapsen vahvuuksien ja taitojen korostaminen - luovuus - rohkaisu (kannustetaan onnistumaan ja onnistuessa rohkaisu) - lapsen ilmaisun ja kommunikoinnin rohkaisu 1) Erilaisuuden hyväksyminen - perheen vakaumuksen ja näkemyksen kunnioittaminen - eri kulttuureihin tutustuminen - yksilöllisyyden huomioiminen - tasa-arvo lasten kesken Näiden teemojen pohjalta toiminta-ajatukseksi nousee Onnellinen lapsuus on salainen puutarha, täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa, valoa ja varjoja.
8 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen toteuttamista Evijärvellä ohjaavat toiminta-ajatus ja arvot. Varhaiskasvatus toteutuu seuraavien sisältöalueiden kautta: 1) Leikki Leikki on lapselle kokonaisvaltainen, tunnepitoinen tapahtuma, joka motivoi lasta toimimaan. Leikissä lapsi on vuorovaikutuksessa toisten lasten ja ympäristön kanssa ja kokee yhteenkuuluvuutta. Lapsi leikkii oman kehitystasonsa mukaisesti, aluksi yksin, myöhemmin rinnakkaisleikkiä toisten lasten kanssa ja kehityksen edetessä yhdessä toisten lasten kanssa. Lapsi voi tarkastella asioita eri näkökulmista ja kuvitella tilanteita ja mahdollisuuksia. Leikkiessä lapsi tutkii, kokeilee ja oppii uusia asioita ja rakentaa omaa suhdettaan maailmaan. Lapsen tunnetilan vaihtelu, henkilökohtainen suhde asioihin ja vastavuoroisuus suhteessa toisiin leikkijöihin merkitsevät lapselle mielekkyyden ja osallisuuden kokemusta. Leikki ei välttämättä tarvitse monimutkaisia leikkivälineitä. Erilaisia leikin muotoja ovat: - ulkoleikit, liikunnalliset leikit - ohjattu leikki - vapaa leikki - leikki jossa aikuinen on mukana - leikki jonka aikuinen laittaa alkuun ja josta hän vähitellen vetäytyy pois. Leikissä lapsi rakentaa itseänsä elämää varten. Hän työstää leikin avulla asioita, jotka ovat sillä hetkellä hänelle tärkeitä tai ajankohtaisia. Lapsi oppii huomaamattaan leikin avulla seuraavia tärkeitä taitoja ja asioita: - sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja - organisointitaitoja - keskittymistä ja itsekuria - mielikuvitusta - motorisia taitoja - kieltä ja ajattelua - sääntöjä - ihmisten välisiä suhteita, kulttuuria, luontoa 2) Kieli ja vuorovaikutus - sadut, lorut, laulut, omat kertomukset, tarinat - vuorovaikutustaidot: keskustelu, kuuntelu - eläytyminen: roolileikit, näytelmät - sanavaraston kartuttaminen 3) Matemaattinen ajattelu, päättelykyky - vertailu, luokittelu ( esim. suuri pieni) - aika (vuodenajat, kuukaudet, vuorokauden eri ajat esim. aamu ilta) - pelit - rakentelu
9 4) Etiikka ja uskonto - hyvät tavat - syntymä, elämä, kuolema - oikea väärä, hyvä paha - itsetunnon vahvistaminen - omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen - rajat, turvallisuus, hyväksyntä - vastuun ottaminen itsestä, muista ja ympäristöstä - kirkolliset juhlapyhät, tapahtumat, perinteet - vanhempien ja lapsen vakaumuksen kunnioittaminen - hengelliset laulut ja rukous - oma seurakunta 5) Ympäristö ja luonnontieto - tutustutaan omaan itseen, lähiympäristöön, luontoon - ympäristön suojelu, kunnioittaminen - liikenne 6) Terveys, liikunta ja ulkoilu - turvallisuus - lepo, ulkoilu - myönteiset ihmissuhteet - pukeutuminen - hyvät, terveelliset ruokatottumukset - kasvaminen tytöksi ja pojaksi - oman kehon tunteminen ja hallinta - tutustuminen eri liikuntamuotoihin 7) Taide ja kulttuuri - rohkaiseminen itseilmaisuun - oman ja toisen työn arvostaminen, työn loppuun saattaminen - erilaisiin työvälineisiin ja työtapoihin tutustuminen - luonnonmateriaalien käyttö - musiikki (lastenlaulut), kuvataide, askartelu
10 6. YHTEISTYÖ Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Lasten näkökulmasta varhaiskasvatuksessa on tärkeää varmistaa vanhempien ja henkilöstön välinen luonteva yhteistyö. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella havaittavissa oleva erityisen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintamalli lapsen auttamiseksi ja tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun hoitosopimus tehdään vanhempien ja varhaiskasvattajan yhteistyönä. Hoitosopimusta tehtäessä korostetaan sitä, että vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja tuntevat lapsensa parhaiten. Hoitosopimuksen tavoitteita arvioidaan kerran vuodessa. Luonteva yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvattajien välillä vahvistaa lapsen vanhempien vanhemmuutta. Vanhempi voi keskusteluissa hoitajan kanssa peilata omia kokemuksiaan ja näkemyksiään lapsesta. Kun yhteistyö on luontevaa, vanhempi voi ottaa vastaan myös negatiivista palautetta lapsesta. Vanhemmat ja hoitaja voivat jakaa lapseen liittyviä huolia ja iloja. Kasvatuskumppanuus jatkuu koko hoitosuhteen ajan. Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksessa Yhteistyön tavoitteena on toiminta lapsen ja koko perheen parhaaksi, eli tukea lapsen normaalia kasvua ja kehitystä, mutta myös huomata mahdollisimman varhain ne lapset, jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Moniammatillinen yhteistyö tapahtuu aina vanhempien luvalla. Neuvola ja neuvolan ikäkausitarkastukset tavoittavat koko ikäluokan. Neuvolassa lapsi nähdään noin tunnin ajan leikki-ikäisenä vain kerran vuodessa vanhempiensa seurassa. Olisikin tärkeää tietää, miten lapsi käyttäytyy ryhmässä ja myös lasta päivittäin seuraavan hoitajan mielipide lapsen taidoista. Neuvolan vuositarkastusta varten vanhemmat pyytävät perhepäivähoitajalta tai päiväkodilta terveisiä lapsesta paperille, ja vievät paperin mukanaan neuvolaan. Päiväkerhoikäisten lasten taidoista ja ryhmässä toimimisesta terveydenhoitaja ja seurakunnan lastenohjaaja keskustelevat palaverissa kerran vuodessa. Lapsen siirtymistä päivähoidosta kouluun tuetaan yhteistyöllä esikoulunopettajan kanssa. Nk. nivelvaiheen palaveri pidetään kerran vuodessa. Palaveriin osallistuvat terveydenhoitajat, esikoulunopettajat sekä alakoulun erityisopettaja. Tarvittaessa, jos lapsen tilanne sitä vaatii, voidaan sopia palaveri, jossa käsitellään vain yhden lapsen asioita. Palaverissa mukana ovat vanhemmat sekä ne työntekijät, jotka liittyvät lapsen elämään.
11 Pienellä paikkakunnalla yhteistyö on luontevaa, koska ihmiset tuntevat toisensa. Jatkuva ja toimiva yhteistyö lapsen parhaaksi edellyttää myös sitä, että heti jos lapsen kanssa toimivalla aikuisella tulee huoli jostakin lapsen kasvuun, kehitykseen, hyvinvointiin liittyvästä asiasta, hän kertoo asiasta vanhemmille ja sille taholle, joka voi viedä asiaa eteenpäin. Avoin keskustelu, luottamus ja lapsen etu ovat yhteistyön punaisia lankoja. Varhaiskasvatussuunnitelman avulla taataan jatkuvuus varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun välille.
12 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvunsa, kehityksensä ja oppimisensa eri osa-alueilla ja eripituisia aikoja. Erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella voi olla esim. fyysinen vamma tai rajoite (näkö, kuulo, erilaiset sairaudet kuten diabetes tai epilepsia), neurologinen sairaus (esim. dysfasia, autismi, aspergerin oireyhtymä, ADHD), käytöshäiriö (esim. ylivilkkaat, agressiiviset tai arat lapset), kehitysvamma, erityinen lahjakkuus, painonhallintaongelma (huomattava ylipaino, syömishäiriö), tai perheellä voi olla sosiaalisia ongelmia. Lapsen päivähoitosuunnitelmaa laadittaessa on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet ja toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa. Suunnitelmassa tuodaan esille lapsen mielenkiinnon kohteet ja luodaan kokonaiskuva lapsesta ja hänen senhetkisestä kehityksestään. Erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin, kuten päivähoidon alkamiseen, hoitopaikan vaihtumiseen sekä esiopetuksen ja koulun alkamiseen. Tarvittaessa vanhempien kanssa sovitaan tuetun varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Tuettu varhaiskasvatus aloitetaan siinä vaiheessa, kun erityisen tuen tarve on varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien mielestä ilmeinen. Lisäksi varhaiskasvatukseen liitetään lapsen tarvitsemat muut tukipalvelut. Palvelujen yhteen sovittamiseen kiinnitetään huomiota päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tämä edellyttää eri asiantuntijatahojen yhteistyötä, päivähoidon riittävää ja osaavaa henkilöstöä ja lasten tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja. Erityistä tukea varhaiskasvatuksessa suunniteltaessa pohditaan mm.seuraavia asioita: - Mikä on normaali/erityislapsi? - Lapsella on oikeus olla erilainen - Milloin lapsi on niin erityinen, että tarvitsee tukitoimia? Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Evijärvellä Erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat Evijärvellä pääsääntöisesti päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Myös seurakunnan päiväkerho voi olla tukitoimi joissain tapauksissa. Perhepäivähoidossa erityistä tukea tarvitseva lapsi vie kahden lapsen paikan, ja perhepäivähoito on usein välivaihe päiväkotipaikkaa odottaessa. Päiväkodissa on avustajia tarpeen mukaan, joko palkattuna tai työmarkkinatuella. Ongelmana avustajien kohdalla on avustajien saatavuus ja vaihtuvuus. Päivähoito sinänsä, joko osa- tai kokopäivähoidossa voi olla tukitoimi. Pienellä paikkakunnalla etuna on se, että jokaiselle lapselle pystytään räätälöimään hyvinkin yksilölliset ratkaisut ja eri hoitomuotojen välillä pystytään joustamaan. Erityistä tukea tarvitseville lapsille, jotka ovat jonkinlaisen kuntoutuksen piirissä, tehdään kuntoutussuunnitelma päivähoidon aloitteesta. Suunnitelman tekemisessä ovat mukana vanhemmat, päiväkoti tai perhepäivähoitaja sekä kuntouttava taho (esim. toimintaterapeutti/puheterapeutti). Yhteistyö eri tahojen välillä on tärkeää, koska molemmilla osapuolilla sekä kuntouttavalla taholla että päivähoidolla on annettavaa toisilleen.
13 Puheterapiaa, toimintaterapiaa tai muita terapiapalveluita kunta ostaa ostopalveluna yksityisiltä yrittäjiltä. Fysioterapia on osittain kunnan omaa toimintaa. Lisäksi perheiden käytettävissä ovat tarvittaessa kotipalvelun perhetyö sekä perheneuvolan palvelut. Vanhempien lisäksi myös varhaiskasvattajien on mahdollisuus saada erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohtaamiseen apua ja tukea perheneuvolasta. Lisäksi henkilökuntaa pyritään kouluttamaan mahdollisuuksien mukaan. Evijärvellä tai lähikunnissa ei ole erityislastentarhanopettajan virkaa. Tavoitteena on saada seutukunnallisesti yhteinen virka kiertävälle erityislastentarhanopettajalle. Tällöin varhaiskasvattajat saisivat tarvitsemaansa tukea erityislasten hoitamiseen ja kasvatukseen. Kehitettävistä asioista erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta nousee erityisesti tilojen puute. Nykyiset tilat eivät ole riittävät eivätkä tarkoituksenmukaiset tarpeisiin nähden. Päiväkodissa ei tällä hetkellä ole erillistä työskentelytilaa, joka olisi tärkeää erityislasten työskentelytilana. Erityisopettajalle tai muille vieraileville erityistyöntekijöille ei ole tällä hetkellä omaa työskentelytilaa. Nykyisissä tiloissa ei myöskään ole huomioitu esim. mahdollista pyörätuolin käytön tarvetta.
14 8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan tarvittaessa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Tämä on käytännössä sitä, että lapsen vanhempia tuetaan oman äidinkielen säilyttämiseen ja käyttämiseen kotona suomen kielen opettamiseen voidaan panostaa päivähoidossa ja myöhemmin koulussa. Oman äidinkielen säilyttäminen on tärkeää, koska siihen liittyy vahvasti tunnekieli ja tunteiden ilmaiseminen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatukseen liittyy myös se, että lapsen kulttuuritaustasta kerrotaan asiallisesti ryhmän muille lapsille kysymysten ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa täytyy huomioida lapsen omaan kulttuuriin liittyvät uskontoon ja ruokavalioon liittyvät asiat. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatuksessa yhdessä vanhempien kanssa tehty hoitosuunnitelma korostuu. Tarvittaessa varhaiskasvatuksessa voidaan järjestää suomen kielen opetustuokioita, jotka voivat sisältää esim. lukemista. Lapsen oppii kielen aikuiselta, eikä lapsi saa joutua tulkiksi aikuisten välille. Päivähoito voi eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle olla tukimuoto, joka auttaa häntä sopeutumaan uuteen kulttuuriin.
15 9. SUUNNITELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2005. Elokuussa 2005 suunnitelma esitellään varhaiskasvattajille ja muille lasten kanssa toimiville tahoille, kuten terveydenhoitajille ja esikoulunopettajille. Sen jälkeen varhaiskasvatussuunnitelma esitellään kaikille kiinnostuneille varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten vanhemmille. Suunnitelma esitellään myös sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan suunnittelutyöryhmän toimesta järjestämällä tammihelmikuussa 2006 vanhemmille ja työntekijöille kysely siitä, miten suunnitelma on toiminut käytännössä. Jatkossa suunnitelmaa arvioidaan vuosittain. Jokaiselle lapselle tehtävää hoitosuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioivat vanhemmat yhdessä varhaiskasvattajan kanssa