Tilinpäätöskertomus 2015

Tilinpäätöskertomus 2015 Hallitus hyväksynyt 21.3.2016 Valtuusto hyväksynyt

SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN 2015... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS / STYRELSEN... 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN... 6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE... 6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2015... 8 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 11 TOIMINTATUOTOT... 13 TOIMINTAKULUT... 14 ARVIOINTIA TULEVASTA TODENNÄKÖISESTÄ KEHITYKSESTÄ... 21 HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 22 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 23 SELONTEON TAUSTAA... 23 ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN... 23 SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI 2015... 23 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 25 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 26 VIRAT JA TOIMET... 26 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 26 PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 27 IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE... 28 VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 29 POISSAOLOT... 30 TYÖPANOS... 36 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 37 POISSAOLOKUSTANNUKSET... 39 TYÖTERVEYSHUOLTO... 40 TYÖHYVINVOINTI... 41 TYÖSUOJELU... 43 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 43 HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI... 46 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA... 47 SOMAATTINEN TULOSALUE... 50 SOMAATTINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2015... 52 PSYKIATRIAN TULOSALUE... 55 2

PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2015... 57 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ... 61 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE... 67 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2015... 69 SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2015... 72 KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 76 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2015 (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 77 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA... 78 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA... 79 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE... 80 TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 82 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 83 TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 85 KONSERNITULOSLASKELMA... 86 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 87 KONSERNITASE... 88 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 89 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 90 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 91 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT... 95 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA... 96 TULOSLASKELMA... 96 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 97 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE... 98 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 99 KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN... 100 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN... 101 ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 105 KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON 2015... 112 KANTTIININ TULOSLASKELMA... 117 ALLEKIRJOITUKSET... 118 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA... 119 LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS... 119 3

KATSAUS VUOTEEN 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusektorin arjen toimintaan niin Kiurun kuin myös Jytan palveluorganisaatioissa vuoden 2015 aikana on voimakkaasti vaikuttanut meneillään oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuudistus. Valmistelussa olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelujärjestelmän uudistamiseen tavoitteina mm. täydellinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio, peruspalveluiden vahvistaminen, terveyserojen kaventaminen, palveluiden järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen sekä uudistuksen kautta myös sosiaali- ja terveydenhuollon menojen sopeuttaminen kansantalouden kantokyvyn mukaiselle tasolle. Sote-järjestämislain valmistelu törmäsi helmi-maaliskuussa perustuslaillisiin ongelmiin ja uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi uudelle hallitukselle. Sote-uudistuksen valmistelu on valtakunnallisesti edennyt kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen varsin nopeasti. Maamme uusi hallitus linjasi toukokuussa hallitusohjelmaa julkistaessaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ollaan siirtämässä vuoden 2019 alusta maakuntapohjaisille monitoimialaiselle itsehallintoalueille. Linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen hallinto- ja rahoitusmallin osalta elävät kuitenkin edelleen. Hallitus on linjannut täyden palvelun laajan 24/7 päivystystoiminnan keskittämisestä 12 sairaalaan, jolloin muille itsehallintoalueille jäisi suppeampi ympärivuorokautinen päivystys. Keski-Pohjanmaalla palvelut yhteen integroivan hallitusohjelman linjausten mukaisen palvelujärjestelmän tarve on nähty jo pitkään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat todenneet, että käytännössä ehjien palveluketjujen ja asiakas- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen ei ole mahdollista toteuttaa ilman organisaatiouudistusta ja myöskään sote-menojen huolestuttavaa kehitystä ei kyetä taittamaan alueen kuntien kantokyvyn mukaiselle tasolle ilman merkittävää palveluiden uudelleen organisointia. Joulukuussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivätkin uudistetun perussopimuksen, jonka myötä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sote-palvelut siirtyvät vuoden 2017 alusta kokonaisuudessaan yhteiselle alueelliselle palveluorganisaatiolle Reisjärven kuntaa lukuun ottamatta. Reisjärven peruspalvelut siirtyvät yhteiselle kuntayhtymällä näillä näkymin vuoden 2019 alusta. Uuden, sairaanhoitopiirin 10 jäsenkunnan alueelle syntyvän kuntayhtymän nimeksi tulee Soite. Suurista muutos- ja kustannuspaineista huolimatta sekä Kiuru erikoissairaanhoidon palveluorganisaationa että Peruspalveluliikelaitos Jyta peruspalveluiden tuottajana ovat suoriutuneet perustehtävästään erinomaisesti. Keskussairaalamme tulevaisuus näyttää valoisalta. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon menokasvu on nyt neljättä vuotta peräkkäin alle maan keskiarvon ja vuoden 2015 aikana erikoissairaanhoidon menot laskivat 0,3 % vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna. Edellisvuoden tapaan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on voinut palauttaa jäsen- ja sopimuskunnille kuntayhtymän ylijäämäisestä tuloksesta kuntamaksuja. Vuonna 2015 palautus oli peräti 8 M. Erikoissairaanhoidon erinomaisen menokehityksen taustalla on ollut oman osaamisen vahvistuminen, hoitojen kotouttaminen, jäsenkuntien ulkopuolinen lisääntyvä palveluiden käyttö sekä onnistuneet strategiset painopistevalinnat toiminnan kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta strategisesta kehittämistoimenpiteestä mainittakoon vuoden 2015 aikana kehitetty yhteistyö psykiatrian erikoisalalla Visalan sairaalan kanssa Kalajokilaaksossa. Vastaavasti Peruspalveluliikelaitos Jytan puolella aiemmin käynnistetyt palvelujärjestelmän uudistuksen ovat edenneet suunnitellulla tavalla mahdollistaen Jytan pysymisen talousarvioraamissaan kasvavista palvelutarpeista huolimatta. Lopuksi todettakoon, että valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu antaa suuntaviivat ja reunaehdot palvelujärjestelmän muutoksen tekemiselle Keski-Pohjanmaalla. Ratkaisevaa kuitenkin on alueella tehtävät omat uudistukset sekä muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näitä alueellisia uudistuksia ja ratkaisuja on aktiivisesti vuoden 2015 aikana ollut hakemassa niin alueemme kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioiden luottamus- ja viranhaltijajohto kuin työntekijätkin. Yhteishenki on ollut vahva ja muutospaineissa kannatteleva voimavara. Vahva yhteinen kehittäminen ja yhteen hiileen puhaltaminen turvaa alueemme sote-palvelut tulevaisuudessa. Myönteisessä muutoshakuisessa sekä rakentavassa ilmapiirissä alueellamme toimittaessa valtakunnan tason uudistukset eivät muodosta uhkaa alueemme väestön sote-palveluille. Ilkka Luoma Toimitusjohtaja 4

KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto, Sonja Karppi alk. 13.10.14 Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä > 27.4.14 Kari Ollikainen Timo Sillanpää alk. 28.4.14 Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä, Timo Sillanpää alk. 28.4.2014 Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen 5

Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kaksi kokousta, 27.5.2015 ja 30.11.2015. Kokouksissa käsiteltiin 23 asiaa. Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 152 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, toimitusjohtaja Ilkka Luoma, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Eeva Peltokorpi, Kokkola Berit Haga, Kruunupyy, vpj Bertil Björkqvist, Kruunupyy Eija Ylikangas, Kannus Juha Heikkilä, Kannus Markku Luomala, Kaustinen Ari Huuki, Kannus Kalervo Linna, Perho Helinä Jääskeläinen, Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator OY:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Johanna Järvelä, Veteli Sonja Karppi, Kannus Leo Saari, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Seppo Niemi, Lestijärvi Mervi Kupari, Halsua Outi Koskinen, Kaustinen Kaija Kalliokoski, Halsua Pekka Koivumäki, Veteli 6

Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Hans Snellman, pj. Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Susanne Hongell, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Kristel Aspvik, Kruunupyy Varajäsen/Ersättare Göran Björkgård, Kokkola Leena Furubacka, Kruunupyy Monica Takkula, Kruunupyy Christel Viitanen, Kruunupyy Mats Talus, Kruunupyy Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2015 Sovitut strategiset linjaukset toteutuivat vuoden aikana. Sairaalan asema yhtenä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystävänä sairaalana Suomessa vahvistui, hoito toteutui yhä useammin omassa sairaalassa omien viranhaltijoiden toimesta, avohoitoisuus kasvoi, hoitoon pääsy pysyi hoitotakuun rajoissa ja hoidon laadussa päästiin eteenpäin. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät +17,6 % ja suunnitelma toteutui 107 %:sti. Merkittävää oli erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien lisääntyminen ei-jäsenkunnista, ja potilaiden osuus oli 18,6 %. Pietarsaaren seudun äidit löysivät K-PKS:n synnytyssairaalakseen. Voidaan hyvin arvioida, että yhdeksän kymmenestä äidistä, Uusikaarlepyy mukaan lukien, synnytti K-PKS:ssa. Kalajoki-Pyhäjokilaaksojen psykiatriset päivystykselliset potilaat tulivat K-PKS:aan Visalan asemasta tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Visalan sairaala ei täytä päivystysasetuksen kriteereitä, mutta toimii sovitusti K-PKS:lle psykiatrisena kuntouttavana jatkohoitopaikkana. Kalajokilaakson kuntien hoitopäivät kasvoivat 17,4 % toimintavuonna, ja tämä johtui pitkälti K-PKS:n ja Visalan yhteistoiminnasta. Koko sairaalan hoitopäivät kasvoivat +3,8 % ja hoitojaksot +12,2 %. Suunnitelma toteutui hoitopäivien osalta 96 %:sti. Sairaanhoitopiirin palveluja käytti 35 967 eri henkilöä, missä oli lisäystä 3,3 %. Omien jäsenkuntien hoitopäivät vähenivät -0,3 %, ja tämä johti siihen, että ei-jäsenkuntien osuus kasvoi 23 %:iin hoitopäivistä. Keskussairaala palvelee todellisuudessa huomattavasti laajempaa aluetta, ja voidaan arvioida, että päivystyksellinen väestöpohja on yli 150.000 (psykiatriassa 200.000). Leikkaustoiminta kasvoi suunnitellusti (+4,4 %). Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tehtiin 733 (-6,4 %), ja niissä pallolaajennuksia 381 (+10,8 %). Tietokonetomografiatutkimuksia tehtiin 6451 (+15,7 %) ja magneettitutkimuksia 3449 (27,6 %). Omasta yliopistosairaalasta (Oulun Yliopistollinen sairaala) ostot vähenivät kolmantena vuonna peräkkäin. Suurimmat euromääräiset muutokset alaspäin on tapahtunut kirurgiassa ja lasten ja nuorten sairauksissa. Näille erikoisaloille on tullut sellaista osaamista, mikä on mahdollistanut sovittuja hoidonporrastuksen muutoksia yliopistosairaalasta omaan sairaalaan. Oulun Yliopistosairaalan erityisvastuualueella K-PKS:n kustannukset ovat matalimmat per asukas (147 euroa) muihin OYS-ERVA:n keskussairaaloihin verrattuna. Korvattujen potilasvahinkojen määrä on laskenut asteittain kahdeksan vuotta. Korvattujen potilasvahinkojen osuus koko maan korvatuista vahingoista oli toimintavuonna 1,8 % ja euromääräinen osuus 1,6 %. Prosentit edustavat maan keskiarvoa. Hoito annettiin sairaalassa yhä itsenäisemmin omien viranhaltijoiden toimesta, ja ostopalvelut vähenivät. Laatua saatiin parannettua (vähenevät potilasvahingot) ja omien jäsenkuntien potilaiden luottamus sairaalaa kohtaan vankistui. Sairaanhoitopiirin etelä- ja pohjoispuolella olevien potilaiden virta K-PKS:aan kasvoi merkittävästi toimintavuoden aikana. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Hoitotyön toiminta-ajatuksena on potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen näyttöön perustuvilla, potilaslähtöisillä, turvallisilla ja vaikuttavilla hoitotyön palveluilla. Hoitotyön toimintaa ohjaavat hoitotyön arvot ja eettiset periaatteet. Hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman avulla kohdistetaan vuosittain hoitotyön kehittäminen tukemaan kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Asiakas ja potilasnäkökulma Hoitotyön tavoitteena on saada kuntouttava hoitotyö osaksi hoitotyön päivittäistä toimintaa. Vuoden 2015 aikana osallistuttiin ja hyödynnettiin kinestetiikan koulutusta. Yksiköissä pyrittiin potilaiden omatoimisuuden tukemiseen ja nopeaan toipumiseen. Psykiatrian tulosalueella on käytetty kokemusasiantuntijoita toiminnan kehittämisessä. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella kehitetyn SafelyNet -kurssi III toteutui ja IV kurssi käynnistyi. Tähän mennessä kurssin on käynyt 68 hoitajaa. Psykiatristen potilaiden toimintakyvyn arviointia Mielenterveys RAI:n avulla kehitettiin edelleen psykiatrian tulosalueen suunnitelmien mukaisesti. Web-pohjainen ja edelleen kehitetty ohjelmisto on saatu käyttöön. Lasten ja nuorten yksikössä jatkettiin RAI:n pilotointia. KehitysvammaRAI:sta on tehty lisenssisopimukset, ohjelma ei vielä valmis, mutta on valmistauduttu sen ensi vuonna alkavaan pilotointiin. Opiskelijaohjauksessa on tavoitteena, että ohjauksen laatu säilyy opiskelijamäärien lisääntymisestä huolimatta. Opiskelijaohjauspäiviä oli 2015 yhteensä 11 600. Opiskelijapalautteen perusteella perehdytyksen suunnitelmallisuus on parantunut ja ohjauksen laatu on pysynyt hyvänä. Ohjaajien palautteen mukaan yksiköiden oppimista tukeva ilmapiiri on parantunut. Opiskelijaohjauksesta saatavien korvauksien kohdentuminen koulutukseen, yksiköiden omaan käyttöön ja opiskelijakoordinaattoreille työajan mahdollistamiseen, pidettiin hyvänä. Opiskelijoille otettiin käyttöön Effica-tunnukset työharjoittelun ajaksi. Prosessien näkökulma Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöä edelleen kehitettiin ja käyttöä laajennettiin. Hoitoisuus tilastoja käytetään päätöksenteossa hyvin ja yksiköiden kuukausiraportit ovat kattavia. Neotiden kanssa kehitettiin uudenlainen näkymä hoitoisuus/hoitaja raporttiin. Rafaela ylläpitokoulutus järjestettiin vuosikellon mukaisesti toukokuussa. Osasto 10 ja osasto 1 osallistuivat FCG:n kustannuslaskenta pilotointiin. Hoitotyön kirjaamisen yhtenäistäminen, selkiyttäminen ja kehittäminen on yksi keskeinen tavoite. Somaattisella puolella toteutettiin kirjaamisen auditointi poliklinikoilla ja siitä esille tulleiden kehittämiskohteiden käsittely toteutettiin eri ryhmissä ja yksiköissä. Hoitotyön kirjaaminen oli parantunut verrattuna 2014 auditointiin. Psykiatrian tulosalueella kirjaamisen auditointi toteutettiin kaikissa yksiköissä. Palautteen perusteella kirjaamisen fraaseja päivitettiin. Lisäksi psykiatrian tulosalueella suoritettiin Maria- Katariinan talossa hoitotyön kliininen auditointi. Kaikilla tulosalueilla osallistuttiin monimuotoisesti Kiurun ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen yhteisiin kehittämishankkeisiin kuten Kokkolan uuden terveyskeskussairaalan hankkeeseen ja yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation suunnitteluun. Yksi Kiurun ja Kokkolan sote:n yhteinen projekti oli kotiuttamisen kehittämisprojekti. Projektityöntekijänä toimi terveyskeskuksen kotiuttamishoitaja. Hän tutustui ja oli mukana yksiköiden hoitotyössä ja kartoitti kotiuttamiseen ja jatkohoidon järjestelyihin liittyviä ongelmia ja haasteita. Uusia ratkaisuja pyrittiin löytämään yhdessä henkilöstön kanssa. Työpanos projektissa painottui eniten yhteispäivystykseen. Henkilöstön näkökulma Hoitohenkilökunnan tarpeenmukaiseen perehdyttämiseen kiinnitettiin huomiota. Osastonhoitajien perehdytyskorttiin tehtiin muutoksia palautteen perusteella. 9

Osastosihteereiden tehtävien ja työnkuvan nykytilan kartoittaminen ja uuden toimintamallin suunnittelu käynnistettiin projektityön avulla. Työnajanseurannan tarkoituksena oli kartoittaa sihteereiden työajan jakaantumista eri työtehtävien välillä. Toimenpide-ehdotuksia laadittiin sihteerityön organisointiin, perehdytykseen ja koulutukseen, työn ja tehtävien kehittämiseen sekä henkilöstöhallintoon. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi uudessa organisaatiossa. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Hoitotyössä on tavoitteena, ettei tulosalueelle osoitettujen vakanssien määrää ja henkilöstöbudjettia ylitetä ja on pyritty toimimaan käyttösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisten sijaisten käyttöä on pyritty tehostamaan ulkopuolisten sijaisten käytön vähentämiseksi. Johtaminen ja uudistuminen Hoitohenkilöstön työkiertoa osaamisen kehittämiseksi ja laajentamiseksi on jatkettu systemaattisesti tulosalueiden suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on ollut, että jokainen osaa työtehtävät omassa yksikössä ja yhdessä muussa yksikössä. Hoitotyön henkilöstömitoituksen ja tuloksen arviointia tietojärjestelmäperusteisia tunnuslukuja käyttämällä ei käynnistetty, vaan päädyttiin odottamaan Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa valmistuvaa ohjelmistoa. Työnjaon uudistamista ja uuden toimintamallin rakentamista hoitotyön resursseja vapauttamaan ydintoimintoihin jatkettiin hoitologistikkojen toiminnan vakinaistamisella osastoille 7, 8, 9, 10,12 ja tehoosastolle. Loppuvuodesta hoitologistikkoryhmään saatiin lisää yksi kokopäiväinen lähihoitaja ja voitiin suunnitella toiminnan laajentamista seuraavan vuoden alusta myös naistenklinikkaan ja lasten- ja nuorten sairaalaan. Myös anestesia- ja leikkaustoiminnassa käynnistyi hoitologistikkotoiminta. Kuopiossa käynnistyneeseen hoitologistikkokoulutukseen lähetettiin kolme osallistujaa. Osastofarmasiakokeilu osastolla 9 vakinaistettiin vuoden 2015 alusta hyvien kokemusten perusteella. Osastofarmasia on kokonaisvaltaista vastuunottoa osaston lääkehuollosta ja farmaseuttista vastuunottoa potilaan lääkityksestä, mikä edistää potilasturvallisuutta. Apulaisosastonhoitajien tehtävät hoitotyön päivittäisessä kehittämisessä ja arvioinnissa sekä hoitotyön organisoinnissa otettiin tarkastelun alle. Työ käynnistyi YAMK opinnäytetyön avulla, jossa apulaisosastonhoitajilta kartoitettiin heidän tehtäviensä eri osa alueita. Työhön liittyi myös kaksi apulaisosastonhoitajien, opinnäytetyöntekijän ja ohjausryhmän kokoontumista, jossa tuloksia arvioitiin. Yhtenä lopputuloksena päädyttiin järjestämään apulaisosastohoitajille vuosittain neljä omaa kokoontumista tiettyjen teemojen ympärille. Ensimmäisen kokoontumisen aiheeksi tuli asiakkaan ja potilaan kohtelu. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2015 päätyi merkittävästi odotettua parempaan tulokseen. Optimistisista odotuksistakin riippumatta ylijäämäinen tulos ja erityisesti jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu yllättivät myönteisesti. Omalta osaltaan tulosta edellisvuoteen verrattuna vahvisti myös se, että potilasvakuutuksen menoissa ja varausten määrässä saavutettiin jälleen edellisvuoden piikin jälkeen normaali tilanne, mikä satoi suoraan satona kuntayhtymän talouslaariin. Tuloslaskelmassa ylijäämäinen tulos noin + 0,7 M kattaa budjetoidun tavoitteen mukaisesti Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuuden. Lisäksi ennen tilinpäätöstä on tehty vapaaehtoinen varaus, jolla katetaan vuoden 2016 talousarvioon investointieränä varattu 1,5 M suuruinen määräraha ja investointierä, jolla katetaan uuden organisaation rakentamiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen tarvittavat resurssitarpeet. Hallituksen päätöksen mukaisesti ylijäämästä palautettiin jäsen- ja sopimuskunnille jo syksyn 2015 aikana kuntapalautuksen ennakko, jonka suuruus oli 2,5 M. Tämän palautuksen jälkeen tulos jäi edelleen ylijäämäiseksi vapaaehtoisen varauksenkin jälkeen niin, että se mahdollisti ennen tilinpäätöskirjausta uuden 5,5 M :n suuruisen kuntapalautuksen jäsen- ja sopimuskunnille. Varauksen käsittelystä sekä kuntapalautusten maksatuksen periaatteista tilinpäätösvalmistelun yhteydessä sovittiin hallituksen tammikuun kokouksessa. Kuntapalautuksia tehtiin siten yhteensä 8 M ja ilman vapaaehtoista varausta kokonaisylijäämä ennen H-Seitsikon rahoitusosuutta olisi noussut peräti 9,5 M euron tasolle. Vuoteen 2013 saakka kuntayhtymän ylijäämäisellä tuloksella voitiin kattaa kuntayhtymän lainan lyhennysohjelman mukaiset lyhennykset. Nyt ylijäämää ei ole voitu kohdentaa erikseen lainan lyhennysohjelmaan. Tämä menettely pienensi kuntayhtymän tulostavoitetta runsaalla miljoonalla eurolla. Ylijäämäinen tulos syntyi kustannusrakenteen maltillisen kehityksen sekä budjetoitua suuremman jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin myötä. Yhä useampi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan potilas tulee jäsenkuntien ulkopuolelta. Palvelumaksupalautus johtaa K-P keskussairaalan kuntahinnaston hintojen noin 8 % laskennallisen alennukseen jäsen- ja sopimuskunnille. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat hyvin maltillisesti. Jo vuonna 2012 jäsenkuntien kasvu oli vain + 2,8 % perinteeksi käyneiden 7-8 %:n kasvuvuosien jälkeen. Vuonna 2013 kasvu jäi ns. vanhoissa jäsenkunnissa + 2 %:n tasolle. Vuonna 2014 jäsenkuntien kokonaislaskutus (esh+ensihoito) kasvoi enää vain + 0,3 % ja kehitysvammahuollon kanssa + 0,5 %. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kustannuskehitys jäsenkunnissa laski edelleen - 0,3 % eli 0,3 M. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon (sis. ensihoito) kustannustaso on näin ollen tilinpäätöstilanteessa 2015 edelleen vuoden 2013 kustannustasossa. Keski-Pohjanmaan alueen kehitys erikoissairaanhoidon valtakunnallisessa kustannusvertailussa on edelleen myönteinen. Lopputulos ylittääkin myönteisesti budjetoinnin yhteydessä hyväksytyn tavoitteen jäsenkuntien korkeintaan +2,2 %:n kustannuskasvusta. Nyt jäätiin selvästi alle sallitun kasvuraamin. Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja, sairaalan remonttiohjelman eteneminen lähelle maalia, erityisesti kasvava potilasvirta jäsenkuntien ulkopuolelta ja paljon yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2015 tehty. Onneksemme niin voimme sanoa jo neljännen kerran peräkkäisinä vuosina. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Kasvu tapahtuu avohoitokäyntien kautta ja hoitopäivien kustannuksella. Taloudellinen tulos ei kuitenkaan syntynyt ensisijassa volyymin kasvun myötä vaan tuotantokustannusten maltillisen kasvun kautta. Tilivuotta kuvaa keskussairaalan oman toiminnan resurssien vahvistuminen ostopalveluiden kustannuksella. Myös tältä osin toiminnassa saavutettiin budjettitavoitteen mukainen kehitys. Piirin ulkopuolisen hoidon vähentämisellä on saavutettu merkittävä lähes miljoonan euron suuruinen säästö. Ostopalveluiden käytön vähentyminen on jatkunut jo vuodesta 2012. Yhä useammat ja vaativammat hoidot on voitu toteuttaa sairaalan omana työnä. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Eniten prosentuaalisesti kasvoi myynti Pietarsaaren seudulle. Merkittävimmän kasvun toi synnytystoiminnan palveluiden myynnin lisääntyminen, mutta kasvu laajeni koskemaan myös muita erikoisaloja. Potilaiden tie Pietarsaaren ja Kokkolan välillä on laajentunut. Toinen merkittävä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu syntyi psykiatrian päivystystoiminnan keskittymisestä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, joka johti potilasvirtoihin erityisesti Kalajokilaakson 11

alueelta, mutta samalla kasvatti keskipohjalaisten hoitovuorokausien määrää Visalassa. Myynti kasvoi, mutta samalla kasvoivat myös psykiatrian ostopalvelut eli piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset. Tuloslaskelmassa ennen tp-maksupalautuksia keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat edellisvuodesta somatiikassa + 8,8 % (6,6 M ) ja psykiatriassa +7 % (+ 1 M %). Palautusten jälkeen keskimääräinen kasvu jäi tasolle +3,2 % eli + 2,8 M. Tuolloin tuotot sisältävät 8 M :n suuruisen kuntapalautuksen tuoman vähennyksen. Jäsenkuntien kokonaiskustannusta osin helpotti lisäksi piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten lasku erityisesti somatiikassa. Tuloslaskelmasta suoraan tehtävien vertailutietojen saaminen on haastavaa. Menorakenne muuttui merkittävästi edellisvuodesta, kun psykiatriassa vahvistettiin omaa tuotanto-organisaatiota myynnin kasvaessa, vahvistettiin mm. lastenyksikön resursseja sekä laajennettiin teknisten ja logistiikkapalveluiden tuotanto-organisaatiota. Kaikki nämä lisäresursoinnit lisäsivät myyntituottojen kertymää. Kokonaisuutena henkilöstömenot kasvoivat +6,4 % eli +4 M. Samaan aikaan ostopalveluissa saavuttiin 2,6 M säästö, mikä tosin pääosin selittyy noin 2,3 M pienemmällä potilasvakuutusmaksukirjauksella. Tuloslaskelmassa ulkoisten menojen kasvu oli +1,7 % eli +2 M. Toiminnallisesti ja samalla euromääräisesti suurin kasvu tapahtui psykiatriassa, jossa tiivistynyt yhteistyö Visalan sairaalan kanssa johti toimintojen eriyttämiseen ja psykiatrian päivystyksen ja akuuttihoidon keskittämiseen Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Toiminnan muutos edellytti lisähenkilöstön palkkaamista ja toisaalta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden tarvetta. Lisäresursointi voitiin kuitenkin kattaa palveluiden myynnillä jäsenkuntien ulkopuolelle. Myös lastenyksikön toimintaa vahvistettiin lisähenkilöstöresursoinnilla, mutta myös tässä yksikössä hoitojen kotouttamisen ja ulosmyynnin kasvun kautta lisäresursointi voitiin kattaa kustannustehokkaasti. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Ehdottomasti suurin euromääräinen tuottojen kasvu syntyi jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvusta. Erikoissairaanhoidon myyntituloista (pl. ensihoito) jäsenkuntien ulkopuolelta tulee jo 19 % kuntamaksutuotoista. Hoitovuorokausista jo lähes neljännes myydään jäsenkuntien ulkopuolelle. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kasvanut +2,5 % edellisvuodesta, miltä osin budjettitavoite toteutui suunniteltuna kasvuna; tosin kasvun suuruus yllätti tekijänsä positiivisesti. Talousarviovuoden aikana ei tehty lisätalousarviota. Inhorealistisena tehty budjetti toteutui suunnitellut mukaisesti bruttomenojen osalta. Käyttötalousmenojen kokonaismääräraha oli 120.869.846. Toteuma tilinpäätöksessä on 120.001.002 (toteumaprosentti 99,3 %). Investointimäärärahasta 9,9 M käyttö toteutui 7,5 M (toteumaprosentti brutto 76 % brutto). 12

TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos TOIMINTATUOTOT 2015 31.12.2015 31.12.2014 % Myyntituotot 120 849 945 120 306 358 99,6 117 413 896 2,5 Maksutuotot 4 181 341 4 584 909 109,7 4 018 356 14,1 Tuet ja avustukset 1 730 000 1 669 792 96,5 1 390 165 20,1 Muut toimintatuotot 344 500 914 409 265,4 819 753 11,5 Yhteensä 127 105 786 127 475 468 100,3 123 642 171 3,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 66 156 251 66 918 418 101,2 62 868 730 6,4 Asiakaspalv ostot piirin ulkop. 16 920 000 16 077 713 95,0 16 943 029-5,1 Muut palvelujen ostot 19 488 404 18 988 307 97,4 20 776 298-8,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 123 991 15 708 331 97,4 15 184 737 3,4 Muut kulut 2 181 200 2 308 478 105,8 2 278 670 1,3 Yhteensä 120 869 846 120 001 247 99,3 118 051 464 1,7 KÄYTTÖKATE 6 235 940 7 474 221 119,9 5 590 707 33,7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 70 217 71 254 101,5 85 729-16,9 Rahoituskulut 250 000 135 801 54,3 164 257-17,3 Yhteensä -179 783-64 547 35,9-78 528-17,8 VUOSIKATE 6 056 157 7 409 675 122,3 5 512 179 34,4 POISTOT 5 406 157 5 190 394 96,0 4 803 510 8,1 TILIKAUDEN TULOS 650 000 2 219 281 708 669 213,2 Varausten lisäys 0 1 500 000 0 Rahastojen lisäys 57 784 69 712 Rahastojen vähennys 76 094 62 525 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS 1 481 690 7 187 TILIKAUDEN TULOS 650 000 737 591 701 482 5,1 Toimintatuotot Kuntapalautusten jälkeen tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat 127,5 M. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on +3,1 % (edellisvuosi + 2,5 %). Myyntituotoista tehtiin 8 M :n palautus kunnille. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat 113,8, nousua vuoden 2014 tilinpäätökseen +2,3 % eli +2,5 M. Maksuosuus sisältää erikoissairaanhoidon oman tuotannon myynnin, piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutuksen, ensihoidon sekä kehitysvammahuollon kuntalaskutuksen tuotot. Kuntamaksut kootaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta palveluhinnaston mukaisin hinnoin. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot kohdistetaan läpilaskutusperiaatteella potilaan kotikunnalle. Projektit sekä eräät muut sairaanhoitopiirin alueelle yhtenäisesti jaettavat nettokustannukset jaetaan 13

jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Vuonna 2015 ensihoidon kustannukset jaettiin suoritelaskutuksen ja asukaslukuperusteisen nettototeuman yhdistelmänä. Lisäksi huomioidaan jäsenkuntien kustannustasaukset sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sekä hyvitetään mahdollisesti myönnettävä palvelumaksualennus jäsen- ja sopimuskunnille. Erikoissairaanhoidon kuntien palvelumaksut (toimintatuotot) jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta 73,0 M + 0,2 % (edellisvuosi 0,5 %) Jäsenkunnat, piirin ulkop. 16,5 M - 4,9 % (- 8,7 %) Jäsenkunnat, ensihoito 4.5 M +6,7 % (+ 113 %) Jäsenkunnat yhteensä 94,3 M - 0,3% (+ 0,3 %) Sopimuskunnat oma toiminta 9,1 M +6,1 % (+4 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta 6,2 M +39,2 % (+46,4 %) Ulkokunnat 1.8 M +28,3 % (+ 18,7 %) Kehitysvammahuollon laskutus 2.4 M + 6,1 % (+4,1 %) Tuotetuista palveluista 19 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Suhteellinen ulosmyynti on kasvanut edellisvuodesta 2,5 %. Ulosmyynnin somatiikassa on noin 18 % (16 %) ja psykiatriassa 22 % (19 %). Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus on 16 % (16 %). Euroissa laskettuna ulosmyynnin osuus on kasvanut budjettitavoitetta merkittävästi nopeammin. Suurin suhteellinen kasvattaja on Pietarsaaren seutu sekä psykiatrian osalta Kalajokilaakson alue. Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja kuntayhtymän hallinnoimia projekteja. Projektien ja eräiden vastaavien asukaslukuperusteisten kustannusten kuntaosuudet olivat 0,2 M sisältäen mm. ereseptin Kantahankkeen 122.000 sekä Alueellisen sote-valmistelun kustannukset 53.000. Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen runsaalla 0,3 M :lla, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Tuloerä on vähentynyt kahden peräkkäisen vuoden ajan. Syynä on yksikköhinnan lasku, sillä erikoistuvien lääkäreiden määrä piirin alueella on noussut. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin 0,4 M, joka oli hieman edellisvuotta enemmän, +2,8 %. Muissa myyntituotoissa näkyy tasainen 9 %:n ja lähes puolen miljoonan euro kasvu, joka syntyy palveluiden myynnin kasvusta mm ravintokeskuksessa sekä tukipalveluiden myynnin kasvuna Kokkolan kaupungille. Asiakasmaksutulot olivat 4,6 M, jossa kasvua + 14,1 % eli +0,5 M. Asiakasmaksuihin tuli asetuksen mukainen korotus ja osin määrään vaikutti ensihoidon omavastuuosuuksien lisääntyminen. Tuet ja avustukset 1,7 M kasvoivat 20 % edellisvuodesta ensihoidon Kela-korvausten vuoksi oman ensihoitotoiminnan laajennuttua. Muut toimintatuotot kasvoivat 11 % tasolle 0,9 M. Muita merkittäviä muutoksia ei voida osoittaa. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat 120 M. Menojen kasvu tuloslaskelmassa edellisvuoteen on +1,7 %. eli +2 M. Määrärahojen käytön toteumaprosentti oli 99,3 %. Inhorealistiseksi laadittu budjetti toteutui kahden edellisvuoden tavoin menojen osalta lähes suunnitellun mukaisesti. Budjettirakenteessa tapahtui merkittävä muutos psykiatriassa sekä osin suhteellisesti myös tekniikan ja varastotoiminnan osalta tukipalveluissa. Oman tuotannon osuutta vahvistettiin, mutta sen kustannukset 14

katettiin ulosmyynnillä. Samoin vahvistettiin lastenyksikön resurssia. Kautta linjan erikoisaloilla vahvistui oman toiminnan osuus lääkäritilanteen edelleen parantuessa. Palkkabudjetti kasvoi. Tämä mahdollisti hoitojen kotouttamisen ja piirin ulkopuolisen hoidon säästöt. MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 66,9 M 56 % (edellisvuosi 53 %) Piirin ulkopuolinen hoito 16,1 M 13 % (14 %) Muut palveluiden ostot 19,1 M 16 % (18 %) Aineet ja tarvikkeet 15,7 M 13 % (13 %) Muut toimintamenot 2,3 M 2 % (2 %) Henkilöstökulut Henkilöstökulut 66,9 M kasvoivat +6,4 % eli 4,1 M (edellisvuonna kasvu oli + 7,2 % eli 4,3 M ). Henkilöstökustannusten osuus kokonaismenoista on kasvamassa nopeasti. Vuodelle 2015 vahvistettiin merkittävä vakanssipaketti. Ensihoitoon ½ erikoislääkäri ja ensihoidon tarvetta varten 4 sairaanhoitajan tointa rekrytointiyksikköön, lastentaudeille 1 erikoislääkäri ja 5 sairaanhoitajaa, kirurgialle 1 erikoislääkäri, syöpätaudeille ½ erikoislääkäri määräaikaisesti, naistentaudeille 1 lääkäri, psykiatrialle ensin määräaikaisesti ja myöhemmin vakinaisesti 1 osastonylilääkäri, 1 psykologi, 1 sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa, nuorisopsykiatrialle 1 sairaanhoitaja ja 1 mielenterveyshoitaja ja syömishäiriötiimiin 2 sairaanhoitajaa. Tukipalveluihin perustettiin turvallisuuspäällikön virka, jota ei kuitenkaan täytetty. Tukipalveluihin tuli 3 tekniikan ammattimiehen vakanssia ja 1 varastonhoitajan tehtävä Kokkolan kaupungin kanssa tehdyn liikkeenluovutuksen mukaisesti. Lisäksi tehtiin eräitä nimikemuutoksia, joilla oli kustannusvaikutuksia. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset 16.1 laskivat -5,1 % eli -0,9 M. Kehitys on budjettisuunnitelman suunnan mukainen. Tavoite oman toiminnan vahvistamisesta ostamisen kustannuksella toteutui. Vuosien jatkumon mittainen hurja kasvukausi päättyi vuonna 2012 poikkeukselliseen 7 %:n vähennykseen. Sen jälkeen piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset ovat vähentyneet vuosittain. Edellisvuosina piriin ulkopuolisessa hoidossa oli totuttu lähes 20 %:n suuruisiin vuotuisiin kasvuihin. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on voitu leikata kotiuttamalla osa vaativista somatiikan hoidoista omaan sairaalaan. Tämä on edellyttänyt rekrytoinnin ja koulutuksen kautta tapahtunutta asiantuntemuksen lisäämistä Kokkolassa. Osin tämä näkyy myös vaativan hoidon kalliiden hoitopäivien lisääntymisenä oman toiminnan kuntalaskutuksessa. Vaikka piirin ulkopuolisen hoidon ostot laskivat edelleen lähes miljoona euroa, on sen sisällä myös merkittävä rakenteellinen kustannuskasvu. Psykiatrian työnjako Visalan sairaalan kanssa merkitsi merkittävää myynnin kasvua akuuttihoidon osalta, mutta samalla se kasvatti kuntouttavan ja pitkäaikaisen hoidon ostoa Visalasta. Psykiatrian piirin ulkopuolisen hoidon ostoissa kirjattiin + 0,8 M :n suuruinen kasvu. Ostot Visalasta kasvoivat runsaat 450.000 sekä Malmilta noin 30.000. Lisäksi psykiatria kasvatti merkittävällä tavalla Tays:n käyttöä. Somatiikan säästökuuri olikin kova, sillä kokonaissäästön saavuttamiseksi somatiikan ostoissa saavutettiin noin 1,7 M :n säästö. Suurin yksittäinen muutos tapahtui kirurgiassa, jossa ostamisen kustannusta voitiin leikata peräti 1,4 M. Edellisvuonna lastentaudeilla saavutettiin huima 1,8 M :n säästö, joka jatkui edelleen puolen miljoonan euron säästönä. Euromääräisesti eniten somatiikassa kasvoi fysiatrian ostot, + 0,2 M. Hoitojen kotouttamisen ja oman osaamisen vahvistamisen rinnalla toki myös onnellinen sattuma voi vähentää piirin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksista hyvin suuri osuus syntyy yksittäisten potilaskohtaisten ns. kalliiden hoitojen ja potilastapahtumien myötä. Tältä osin tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Neljän valtakunnallisesti poikkeavan vuoden jälkeen on kuitenkin jo 15

oikeutettua arvioida, että piirin ulkopuolisen hoidon suhteellisen tarpeen vähentymisessä olisi tapahtunut myös rakenteellinen muutos kohti entistä hoidollisesti vaativampaa omaa toimintaa. Muut palvelujen ostot Muiden palveluiden ostot 19,0 M laskivat tilinpäätöksessä - 8,6 % eli 1,8 M. Ostopalvelujen laskua selittää toiminnallisen muutoksen lisäksi myös kirjanpitotekninen tekijä. Vuonna 2014 tilinpäätökseen jouduttiin yllätyksenä kirjaamaan Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta ylimääräinen varaus, jolla varaudutaan tuleviin mahdollisiin vammaispalvelulain mukaisiin vaatimuksiin potilasvahinkotapauksissa. Tämä vähensi ostopalvelujen menokirjausta 2,2 M, ja vaikutti suoraan tuloksen myönteiseen kehitykseen. Vastuu kasvaa kuitenkin edelleen. Kokonaisuutena Potilasvakuutuskeskukselle vuodelta 2015 laadittava velkakirja ja velkavastuu on 8,8 M (vuonna 2014 velkakirja ja taseeseen kirjattu velkavastuu oli 8,3M ), josta pakolliseen varaukseen kirjataan tilinpäätöksessä 7,3 M (6,9 M ) ja tilinpäätöksen liitetietoihin vastuina vajaat 1,5 M (1,4 M ). Pääosin lääkäripalveluiden konsulttisopimuksia lääkärivuokrauspalveluyritysten kanssa voitiin vähentää edelleen 0,1 M (kustannustaso 2,2 M ), mutta vastaavasti tehtiin yksittäisille konsulttilääkäreille sopimuksia, jotka lisäsivät palkkakustannusten osuutta noin 0,7 M. Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan edelleen kokonaisuutena ostopalveluna, jonka arvo on runsaat 1 M. Koulutuskustannukset kasvoivat edellisvuoden tavoin +7,9 % (taso 0,6 M ). Koulutuksen kustannuksista edelleen 30 % kuluu koulutusmatkojen aiheuttamiin kustannuksiin. Jatkossa tulee tukea lähikoulutukseen osallistumista. Pesulapalveluiden tilille kohdennettava kustannus 570.000 kasvoi lähes 30 %, mutta vertailuperusteena on vuodelta 2014 puolen vuoden käyttö. Kesällä 2014 pesulapalvelut siirtyivät Kokkolan kaupungin (45 %), sairaanhoitopiirin (45 %) ja Kokkotyösäätiön (10 %) omistaman KokkoPesu Oy:n tuottamaksi ostopalveluksi. Muutoksen myötä voitiin leikata tekniikan palveluissa huoltoon ja lämpö/vesituotantoon kuuluvia ostoja, sillä aiemmin keskussairaalan tekniikka huolehti sairaalakiinteistössä sijainneen yksityisen pesulan teknisistä hankinnoista ja mm. höyryn tuotannosta. Tämä säästö näkyy nyt tekniikan kustannuksissa. Erilaisten huoltopalveluiden kustannuksissa, 1,3 M, on + 3,6 % eli noin 50.000 :n kasvu. Siivouspalveluissa, 2,5 M, saavutettiin merkittävä 12,4 %:n ja 350.000 säästö. Eräitä muita ostopalveluja: kustannus muutos Kuntoutus 0,2 M + 5,4 % Atk-palvelut 2,3 M + 14,7 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 3,0 M - 6,6 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,3 M + 3,6 % Potilaskuljetuspalvelut 0,2 M - 19,4 % Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,5 M + 5,1 % Koulutuspalvelut 0,6 M + 7,9 % Asiantuntijapalvelut 2,9 M - 2,7 % Ensihoidon ostopalvelut 0,2 M - 55 % Laboratorio- ja röntgenpalvelut 5,0 M + 7,7 % jossa laboratoriopalvelu 4,7 M + 8,2 % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,6 M - 2,4 % 16

Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 15.7 M, jossa kasvua edellisvuoteen + 3,4 %. Eräitä hankintaryhmiä: Apteekkitarvikkeet 5,4 M + 2,0 % Kuntoutuksen apuvälineet 0,8 M - 2,3 % Hoitotarvikkeet 4,8 M + 4,6 % Elintarvikkeet 1,1 M + 10 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,3 M - 3,2 % Huolto- ja kunnossapitotarvikkeet 0,6 M + 13,8 % Laitteet ja kalusto 0,6 M + 11,6 % Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat 2,3 M, kasvua +1,3 %. Koneiden vuokriin käytettiin 0,4 M, joka sisältää hyvin laajasti kone- ja laitevuokria leasing-laitteista autoihin. Muiden tilojen vuokrissa on saavutettu säästöjä. Vuokramenoissa näyttäytyvä (sis. yhtiövastikkeet) kustannus johtuu Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (asunnot ja Portti) kuuluvien vuokrien kirjaamisesta sekä tulona että menona kuntayhtymän tileille. Kirjaamismenettelyn tulosvaikutus on tulosvaikutukseltaan neutraali. H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. Keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta 631.538,89 eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOPvarausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille runsaat 640.000. Asiakasmaksusaatavien poistot olivat 117.000, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Sisäiset menot Sisäiset menot ja tulot säilyivät lähes edellisvuoden tasolla: 34,7 M. Sisäisten eriten käsittelyyn tehtiin eräitä tarkennuksia. Tilikohtaisia muutoksia on näin ollen luettavissa, mutta nämä eivät vaikuta oleellisesti kokonaissummaan. Merkittävimpiä euromääräisiä kasvuja olivat rekrytointiyksikön sekä radiologian yksikön sisäinen kustannus, joissa oli noin 0,3 M :n suuruiset kasvut ja jotka ilmentävät molemmat toimintavolyymin kasvua. 17

Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot olivat noin 71.000 ja lainojen korkokustannukset 133.500. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli - 64.500. Rahoitusmarkkinoiden korkotason alentuminen näkyi rahoituskulujen puolittumisena vuonna 2013, mutta aleni edelleen vuonna 2014 ja 2015. Lainojen korkomenoissa säästettiin 30.000 edellisvuoteen verrattuna. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat runsaat 5,2 M, missä on merkittävä 0,4 M :n kasvu edellisvuoteen. Edellisvuonna kasvu oli 0,5 M, mikä kertoo nopeasta investointitahdista kuntayhtymässä. Tilikauden tuloksen käsittely Vuoden ylijäämäiseksi muodostuneesta tuloksesta tehtiin tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä hallituksen linjauksen mukaisesti 1,5 M :n suuruinen vapaaehtoinen varaus. Ennen varausta jäsen- ja sopimuskunnille oli jo kohdennettu 8 M :n kuntamaksupalautus, mikä vähensi tulosta. Vapaaehtoisella varauksella katetaan Uuden organisaation rakentamiseen ja integroituvien toimintojen kehittämiseen kohdennettu investointitarve, johon on budjetoitu 1,5 M :n suuruinen investointimääräraha vuoden 2016 talousarvioon. Rahastojen lisäys on 57.700 ja vähennys 76.100 ; nettomuutos oli 18.310. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu 737.591 (edellisvuonna 701.482 ). Tuloksella voidaan kattaa budjetoidun mukaisesti 631.539 :n suuruinen sijoitus Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon osakkeisiin. Investointihankkeiden toteutuminen Vuodelle 2015 ei kohdistu lisämäärärahapäätöksiä. Investointimääräraha brutto oli 9,9 M ja käyttö toteutui 7,5 M (toteumaprosentti 75,5 % brutto). Investointisumma on noin 1,5 M suurempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää kirjanpitoteknisenä eränä H-Seitsikolle maksettavan 631.539 :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 79 %:sesti ja rahaa käytettiin 4 M. ATK-hankintojen arvo on 0,7 M, mikä on 0,3 M vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 2 M eli kasvoi edellisvuodesta noin 0,8 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli 10.000 euron suuruisia sairaalalaitteita. Merkittävä yksittäinen laitehankinta oli radiologiaan hankittu isotooppi-ct. Investointeihin kohdistuu tulona korjausrakentamiseen kohdistuva valtionosuus 0,2 M sekä käyttöomaisuuden myyntinä saatu tuotto käytöstä poistettujen ambulanssien myynnistä noin 50.000. 18

INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Toteuma Tot% Toteuma Muutos TA 15 talousarvio 31.12.2015 31.12.2014 % Käyttöomaisuuden myynti 48 631 16 055 Valtionosuudet investointeihin 210 000 210 600 0 Tulot investointeihin 210 000 259 231 16 055 Osakkeet ja osuudet 650 000 631 539 677 414-6,8 Atk yhteensä 1 000 000 711 295 71,1 908 405-21,7 Irtain käyttöomaisuus 3 115 270 2 021 670 64,9 1 204 722 67,8 Rakennusten saneeraukset 5 090 000 4 006 877 78,7 3 118 102 28,5 Piha-alueeet 30 000 87 537 36 812 0,0 INVESTOINNIT 9 885 270 7 458 918 75,5 5 945 456 25,5 INVESTOINNIT 9 885 270 7 458 918 75,5 5 945 456 25,5 INVESTOINNIT NETTO 9 675 270 7 199 688 74,4 5 929 400 21,4 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta 31.12.2015 oli 13.552.549 (edellisvuonna 14.783.337 ), josta 12.321.760 pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10.899.484 ) ja 1.230.788 lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2015 aikana ei edellisvuoden tavoin nostettu uutta talousarviolainaa. Vastaavasti lainaa lyhennettiin 1.230.788 edellisvuoden tavoin. Konsernin kokonaislainakanta oli 21.839.099 (24.131.823 ). Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus käyttökate oli 7.474.221 (edellisvuosi 5.590.707 ). Vuosikate oli 7.409.674 (edellisvuonna 5.512.179 ). Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Rahoituslaskelman mukaan investointien tulorahoitusprosentti nousi tasolle 102,23 (92,71). Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate oli 5,52 (4,07) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen kohtuullisen hyvä. Maksuvalmius eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 43 päivää eli edellisvuoden tasossa. Kuntayhtymän omavaraisuusaste ilman liikelaitoksia on edellisvuoden tasossa 25,2 % (25,2 %). Suhteellinen velkaantuneisuus laski vain hieman 33,7 % (34,6 %). Lainakanta laski hieman edellisvuodesta ollen 13.552.549 (14.783.337 ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa (suluissa esitetty vuoden 2014 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat keskimäärin 0,3 M eli - 0,3 % (sisältäen keskussairaalan oma käyttö + piirin ulkopuolisen läpilaskutus + ensihoito + projektit). Suurin, lähes 1 M :n suuruinen säästö syntyi piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutettavissa erissä. Somatiikassa kustannussäästö oli 1,7 M, mutta psykiatrian työnjaosta johtuen psykiatrian ostot erityisesti Visalan sairaalasta kasvoivat. Yhä useammin erikoissairaanhoito voitiin toteuttaa keskussairaalan omana työnä. Vuosina 2012 ja 2013 19

jäsenkuntalaskutuksen kasvu saavutti jo maltillisen +2-3 %:n tason. Vuonna 2014 kehitys erikoissairaanhoidon kustannustasossa oli jopa miinus-merkkinen. Vuonna 2015 saavutettiin kokonaiskustannuksissa (sis. ensihoito) -0,3 %:n lasku. Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina jäsenkunnissa oli kipuillen totuttu runsaan 7 %:n vuotuisiin kasvuihin. Keski-Pohjanmaan asema kalliina erikoissairaanhoidon alueena on ottanut jo useamman vuoden ajan askelia kohti maan keskiarvoa, jonne kivuttiin jo vuoden 2013 tilinpäätösluvuilla. Vuoden 2015 kustannustaso laski jälleen vuoden 2013 kustannustasoon. Keski-Pohjanmaan tilanne valtakunnallisessa kustannusvertailussa parantunee entisestään. Maksut sisältävät yhteensä noin 8 M suuruisen maksualennuksen jäsenkunnille. Alennus on kohdennettu jäsen- ja sopimuskunnille niiden ostaman erikoissairaanhoidon ns. oman tuotannon suhteessa. Alennus kohdentuu somatiikan ja psykiatrian palveluhinnastoon. Kuntien välinen jakauma vaihtelee edelleen. Kun keskimääräinen kustannusmuutos oli - 0,3 % kasvatti Lestijärvi kulujaan +5 %:lla ja samaan aikaan Toholampi vähensi kulujaan - 4,1 %. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli 84.000 /potilas. Potilaskohtaisten yksittäisten korkeiden kustannusten perusteella hyvitystä saivat yhteensä lähes 350.000 Halsua, Kannus, Kaustinen ja Kokkola muiden jäsenkuntien maksaessa erän. Vuonna 2015 vuotuisten kustannusten kasvun tasausta ei tullut lainkaan jaettavaksi. Kuntien väliset kustannuserot olivat viime kädessä tänä vuonna maltilliset. Kustannusten tasauksista johtuvat vuotuiset muutokset näkyvät kuitenkin myös vuoden 2015 loppulaskutuksessa ja kunnittaisessa kustannusmuutoksessa. Esimerkiksi Lestijärvellä vuonna 2015 käyttöön perustuva laskutus osoitti runsaan 10 prosentin kustannuslaskua, mutta edellisvuonna saadut merkittävät tasausmaksut johtivat kustannusmuutosvertailussa Lestijärven kohdalla lopulta 5 prosentin suuruiseen kasvuun verrattuna edellisvuoteen. Erityisesti vuotuisten kustannusten tasaus jakaa tarkoituksensakin mukaisesti poikkeuksellisten kustannuspiikkien menovaikutusta useammalle vuodelle. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) 7.395.094,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Peruspääoman määrässä ei ole muutosta edellisvuoteen. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille, vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. Pietarsaaren tullessa kuntayhtymän sopimuskunnaksi 1.10.2015 lukien, ei tämä vaikuttanut peruspääoman suuruuteen. Pietarsaarella ei ole pääomasijoitusta kuntayhtymässä. Taseessa jäsenkuntien yhteenlaskettu peruspääoman määrä on 5.972.818,34 ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. 20

Arviointia tulevasta todennäköisestä kehityksestä Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa vuodelle 2015 ei käytettävissä ollut maakuntahallintoon tai sote-järjestämiseen ja rahoituksiin liittyviä alustaviakaan suunnitelmia. Oli ainoastaan ennakkokäsitys siitä, että sote-toiminta tulee suurten muutosten äärelle. Vielä toimintakertomuksen kirjoittamisenkin aikana suunnitelmat ovat kovin avoimia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on ilmassa paljon. Vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma laadittiin tavoitteena luoda tehokas ja taloudellinen iskukykyinen sairaanhoitopiiri, joka on valmis valtakunnallisiin uudistuksiin. Tältä osin tavoitteessa onnistuttiin enemmän kuin hyvin. Vuodelle 2016 lähdettäessä kuntayhtymä on paremmassa taloudellisessa iskussa kuin uskallettiin edes toivoa. Alueen kuntien erikoissairaanhoidon kustannustaso on saavuttamassa keskiluokkaa paremman aseman. Toiminnallisesti keskussairaala on vahvistunut ja usko päivystävään Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan on luja. Toimintavuoden aikana kypsyi kuitenkin maakunnassa tahtotila ja luottamus luoda valtakunnallista ratkaisua nopeammin sote-palvelut integroiva toimintamalli, joka johti valmisteluun toiminnallisesti uuden sotekuntayhtymän käynnistämisestä. Vuosi 2015 oli strategisesti erittäin merkittävä, nopeiden ja suurten päätösten vuosi, joka kokosi alueen kuntia yhtenäiseen päätöksentekovalmiuteen. Päätöksenteon valmistelu perustui valtakunnallisen tulevan muutoksen ennakointiin. Nyt tehtävän muutoksen osalta haetaan toiminnallisia ratkaisuja, jotka pystytään luontevasti istuttamaan myös mahdolliseen uuteen hallinnolliseen järjestelmään, jossa sote-palvelut ovat sote-alueina osa maakunnallista hallintoa. Integroidun toiminnan kehittäminen on lähimuutosten oleellisin tekijä. Samalla puretaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen erillisyys. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pyrkinyt osoittamaan lainsäädännön valmistelijoille, että alue on nyt toiminnallisesti ja taloudellisesti valmis hoitamaan alueen sote-palvelut omana sote-alueena oman itsehallintoalueen sisällä. Ilmassa on kuitenkin riskejä, Keski-Pohjanmaa katsotaan väestöpohjaltaan liian pieneksi alueeksi toimimaan itsenäisenä sote-alueena. Järjestely, jossa tämän itsehallintoalueen sote-palvelut järjestettäisiin yhteistyössä toisen itsehallintoalueen kanssa nähdään nyt sekä päätöksenteon kankeuden, demokratian toteutumisen, talouden että toiminnan kannalta arveluttavana mallina. Maakunnan väestömäärä ei anna lainsäätäjälle oikeaa kuvaa alueen toiminnasta. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on tällä hetkelläkin lähin päivystävä sairaala 200.000 lähialueen asukkaalle. Sairaalan talous ja toiminta ovat kunnossa. Keski- Pohjanmaalla on alueen päättäjien ja kuntayhtymän johdon näkemyksen mukaan kaikki valmiudet itsenäiseen sote-alueeseen sekä vähintäänkin nykyisen tasoisen päivystävän sairaalan ylläpitämiseen. Toinen ilmassa ole kysymys on tuleva sote-toiminnan rahoitus, jonka järjestelyistä ei ole olemassa selkeää kuvaa. Haasteen pohjalla on alueen kuntien heikko taloudellinen tilanne. Tässä vaiheessa sote-toiminnan tulevan rahoituksen osalta on tärkeää olla aktiivisesti mukana arvioimassa valmisteluun tulevia valtakunnallisia linjauksia sekä ensisijassa huolehtia arkitoiminnassa siitä, että alueen sote-kustannustaso pystytään vakauttamaan erikoissairaanhoidon osalta vähintäänkin nykytasolle sekä löytämään peruspalveluiden osalle uusia edullisempia ratkaisuja. Integroidulla palvelukokonaisuudella haetaan sekä toiminnallista väljyyttä hoitaa yhä laajeneva asiakaskunta että taloudellista tuottavuutta pysäyttää sotepalvelukokonaisuuden kustannuskasvu. Tarvitaan uusia edullisempia menetelmiä, palveluverkkotarkastelua, prosessien yksinkertaistamista ja standardointia jne. Sote-uudistus ei ratkaise asioita, kipeät päätökset on joka tilanteessa tehtävä alueella. Oletettavaa lisäksi on, että erityisesti tukipalveluiden osalta tulossa on isoja muutoksia. Itsehallintoalueelle suunnitellaan laajoja tukipalvelukokonaisuuksia, jolloin sote-toiminnoissa keskitytään ydinsubstanssiin ja tukipalvelut tuotetaan toisaalla. Tässäkin tilanteessa yhtenäinen itsehallintoalue ja sen sisälle muodostettu oma sote-alue tukisivat tehtäväjaon toimivuutta. Rajapinta on joka tapauksessa aina haaste. Tulossa on myös kuntayhtymän purku. Tätä koskien odotellaan valtakunnallisia linjauksia. Huoli on siitä, miten peruskuntien osalta kuntayhtymän purku näyttäytyy. Omaisuusmassa ovat sairaanhoitopiirissä suuret. Omaisuuden arvottaminen, eläkevastuinen jakautuminen jne. Moni kysymys on edelleen auki. Oleellinen kriittinen tekijä on asiantuntijoiden saatavuus sekä asiantuntijuuden hinta. Virkalääkäritilanne on alueella parantunut, mutta edelleen myös keskussairaalassa on erikoisaloja, joilla on jonkin verran osaajapulaa. Tätä joudutaan kattamaan kalliilla ja joskus myös lyhytnäköisellä ostopalvelulla. Henkilöstövuokrauksen ja varsinaisen palkkausjärjestelmän ohi tehdyn konsulttityön hinta on karkaamassa kohtuuttoman korkeaksi. Onneksi henkilöstövuokrauksen määrä kokonaisuutena on ollut viime vuosina 21

laskussa. Osaajien lukumäärän lisäksi oleellista on myös osaamisen vahvistaminen. Suunnitelmallisella koulutuksella, myös alueellisella koulutuksella sekä etäyhteyksien hyödyntämisellä on pyritty lisäämään henkilöstön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista ja päivittää tietoja. Sairaalan oman toiminnan vahvistuessa hoitopalvelun ostamisen kustannuksella henkilöstöresurssin laajentuessa palkkamenojen rinnalla kasvavat myös koulutuksen tarve ja kustannukset. Hoitoketjujen toimivuuden kannalta oleellista on, että henkilöstötilanne on riittävän hyvä koko ketjussa, myös perusterveydenhuollossa. Huolta lääkäreiden riittävyydestä Keski-Pohjanmaalla on ja rekrytointiin on resursoitu aikaisempaa enemmän mm. ostamalla lääkärirekrytointipalvelua, jolla hankitaan lääkäreitä virkasuhteisiin. Lääkäritilanne myös perusterveydenhuollossa on nyt aikaisempaa parempi. Rekrytoinnissa ja toiminnan suunnittelussa pyritään huomioimaan päivystysasetuksen vaatimukset. Lähtökohta on, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala jatkaa päivystävänä sairaalana myös jatkossa, vähintäänkin nykyisen erikoisalalaajuuden mukaisesti. Keski-Pohjanmaalla nähdään mm. mahdollisuus kasvaa alueen synnytyssairaalana, mikä edellyttää myös muiden erikoisalojen osalta päivystystasoista toimintaa. Myös psykiatrian päivystystoiminnan omaa aluetta laajempi keskittäminen on tehty tulevaisuuden investointina. Rakentamiseen liittyvä korjausrakentamisen investointiohjelma on saatu jo puolen välin ohi. Edelleen on noin 3-4 vuoden ajan varauduttava nykyisen noin 6 M :n tason mukaiseen investointiohjelmaan. Rakentamisen suunnittelussa haastavaa on toimintojen nopea muutos. Eilen suunniteltu sairaala on usein jo huomenna vanhentunut. Poistojen määrä, runsaat 5 M ei kata vielä kuin osan investointiohjelman kustannuksesta. Rakentamisen lisäksi tuohon pottiin tuovat iso erän kalliit kuvantamistutkimukseen liittyvät laiteinvestoinnit kolmen seuraavan vuoden aikana. Yksittäisten laitehankintojen hinta kipuaa runsaaseen miljoonaan euroon. Vaikka rakentaminen hiljenee, investoinnit laitetekniikassa jatkuvat. Vaihtoehtoja investointiohjelman toteuttamiselle on laitetekniikassa leasing-rahoitusjärjestelyjen käyttö. Kriittinen menestystekijä erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan jatkumiselle on jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kehitys. Sillä on myös suora vaikutus jäsenkuntien taloudelliseen tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus tukea päivystävän sairaalan kehittämistä maakunnassa kustannustehokkaana yksikkönä, on vahvistaa nykyisestäänkin ns. ulosmyyntiä. Sairaanhoitopiirin jäsenalueet noin 78.000 asukkaan piirinä on liian pieni yksikkö toimimaan yksin. Laaja palveluiden myynti turvaa myös jäsenkunnille kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on mahdollista vain, jos sairaalan imago on sekä laadultaan että kustannuksiltaan kunnossa. Potilaat lukevat hoidon odotusaikoja, potilasvahinkotilastoja, median luomia kokemusmielikuvia, yksikön logistista läheisyyttä. Maksavat tahot lukevat palveluhinnastoa ja tuloslaskelman mukaista tuloskuntoa. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta 76.094,14 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon 57.784,03 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan 737.591,45 22

SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja -suunnitelman 2015-2017 laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2015 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevätkokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus 15.6.2009) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2015 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2015 työsuojelun toimintakertomus 2015 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset, jotka sisältävät myös riskien hallinta -osion johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan periaatteet (hallituksen esitys valtuustolle 12/2015) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja -suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. Keskussairaalan ja Peruspalveluliikelaitos Jytan vakuutukset on pääosin eriytetty. Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Vuoden 2015 aikana suoritettiin arvonlisäveromenettelyä koskeva tarkastus. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2015 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella on kilpailutuksen perustella toiminut tilintarkastusyhteisönä JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Kuntayhtymän vastuullisena tarkastajana toimii tilintarkastaja, JHTT Asko Vanhatupa. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. 23

Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden 2013 2016 hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2015 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 24

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN Laadunhallinnan kehittäminen on terveydenhuoltolaissa määritelty terveydenhuollon toimintayksiköiden velvoitteeksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksella antanut ohjeen laadunhallinnan sisällöstä. Kuntayhtymän esikoissairaanhoito on kehittänyt toimintaansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) avulla 1996 vuodesta lähtien ja Peruspalveluliikelaitos Jytaa vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäinen yhteinen koko kuntayhtymää, sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluja, koskeva laaduntunnustus saatiin vuonna 2013 ja se on voimassa vuoteen 2016. Seuraava laaduntunnustuksen uusinta-auditointi sovittiin toteutettavaksi helmikuussa 2016. SHQS-laatuohjelman keskeisin osa muodostuu arviointikriteereistä, joiden avulla toimintaa on mahdollista arvioida ja luoda toiminnalle kehittämiskohteita. SHQS-arviointikriteeristö on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden arviointitarvetta laadun varmistamiseksi. Kriteereissä on otettu huomioon kansallinen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset hyvästä hoidosta ja terveydenhuollon toimintajärjestelmästä. Kriteeristön ylläpitäjä noudattaa kansainvälisen ISQua:n periaatteita (International Society for Quality in Health Care). Lisäksi kriteeristö sisältää ISO9001- standardien sovelluksen. Kriteeristöjen osalta kuntayhtymässä otettiin käyttöön 2015 sähköinen Laatuportti. Laatuohjelman arviointikriteeristö (Johdon kriteeristö ja Yksikön/prosessin kriteeristö) ovat nyt käytettävissä internetyhteydellä. Tämä muutos aiheutti sen, että aikaisemmin alkuvuodesta toteutetut itsearvioinnit siirtyivät pääosin syksyyn. Sisäisiä auditointeja ei organisaatiomuutoksen valmistelujen takia suoritettu. Johdon katselmuksiin osallistui Kiurun johto ja tulosalueiden johtoryhmät maaliskuussa ja elokuussa. SHQS-laatuohjelmaa käyttävät alueella toimivat organisaatiot muodostivat jo syksyllä 2014 laatuverkoston. Mukana SHQS-laatuverkostossa ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työplus, Päihdekeskus Portti, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Pietarsaaren Sosiaali- ja terveyspalvelut. Laatuverkostoon liittyi myös yksittäisiä jäseniä Kallion kuntayhtymän alueelta. Kitinkannus tuli mukaan syyskuussa 2015. Laatuverkosto kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Pääasioina olivat Laatuporttiin siirtyminen ja sisäisten auditoijien koulutustarve. Syyskuussa otettiin kuntayhtymän verkkosivuilla käyttöön asiakkaille ja potilaille sähköinen palautteen antomahdollisuus. Yleistä palautetta sairaalan toiminnasta voi antaa verkkolomakkeella. Osastoilla ja poliklinikoilla tapahtuneesta hoidosta voi antaa palautetta potilastyytyväisyyskyselyn avulla. Asiakkailla ja potilailla on mahdollisuus tehdä myös vaaratapahtumailmoitus, mikäli ovat kokeneet, että omassa tai omaisen hoidossa on tapahtunut virhe tai vaaratilanne. Lisäksi verkkosivuilla ohjataan, miten on mahdollista ottaa yhteyttä potilasasiamieheen, joka ohjaa potilaita ja omaisia potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 25

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 1658 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1118 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 540. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 61 ja Peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 23 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja Peruspalveluliikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 729 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 411 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 167 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 280 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain 31.12.2015 Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöhenkilöhenkilöt (opisto) Hoito- (koulu) Tutkimus- hoitoa Tutk. ja avust. henkilöt Huolto- toimisto- ja Hallinto-, talous Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton 20 4 0 8 32 Somaattinen tulosalue 98 405 83 18 64 1 669 Psykiatria 18 67 25 36 10 156 Kehitysvammahuolto 1 15 9 3 1 29 Tukipalvelut 1 1 33 60 28 123 Yhteensä 137 492 117 57 76 33 69 28 1009 Sissit(=vakin.sijaiset) 47 7 9 63 Reservi(=vakin.sijaiset) 39 7 46 Yhteensä ilman Jytaa 137 578 131 57 85 33 69 28 1118 JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall. 10 15 1 1 3 13 43 Perheiden tukeminen 24 31 7 1 2 4 69 Terveyden- ja sairaanhoito 30 71 40 9 4 20 174 Kotihoito ja asumisen tukeminen 46 194 4 2 4 4 254 Peruspalv.liikelaitos yht. 30 151 280 17 10 27 21 4 540 KUNTAYHTYMÄ YHT. 167 729 411 74 95 60 90 32 1658 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2015 viimeisenä päivänä oli 1997 henkilöä. Henkilöstöä oli 40 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli 1313. Henkilöstöä oli 50 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa amk-/-opistokoulutettuja hoitohenkilöitä oli 35 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 138 ja lisäystä 15 edelliseen vuoteen. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 684 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 10 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1885 henkilöstä kesäkuun lopun 2114 henkilöön. 26

Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä 2015 2014 2013 2015 2014 2013 2015 2014 2013 Lääkärit 138 123 123 27 31 23 165 154 146 Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 697 662 599 158 156 161 855 818 760 Hoitohenkilöt, perustaso 193 186 153 365 361 343 558 547 496 Tutkimushenkilöt 60 57 60 18 20 17 78 77 77 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 93 95 96 56 62 46 149 157 142 Huolto 30 26 47 34 37 22 64 63 69 Hallinto 77 73 73 18 18 18 95 91 91 Ravintohuolto 24 26 26 6 6 5 30 32 31 Hoitosopimushenkilöt 0 0 0 2 3 3 2 3 3 Harjoittelijat (*amanuenssit) 1 15 20 0 0 0 1 15 20 Yhteensä 1313 1263 1197 684 694 638 1997 1957 1835 Palvelussuhteen luonne Vuoden 2015 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 962, mikä on 73,3 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 263 henkilöä eli 20,0 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 55:lla ja suhteellinen osuus nousi 1,5 % -yksikköä. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 468 eli 68,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 2,0 % -yksikköä suurempi kuin vertailuajankohtana. Koko kuntayhtymän 1997 työntekijästä 1430 henkilöä eli 71,6 % on vakituisessa palvelussuhteessa. 27

Palvelussuhteen luonne 31.12.2015 Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä 2015 2014 2015 2014 2015 2014 Vakinainen virka-/työsuhde 962 73,3 % 907 71,8 % 468 68,4 % 461 66,4 % 1430 71,6 % 1368 69,9 % Määräaikainen virka-/työsuhde 263 20,0 % 276 21,9 % 196 28,7 % 206 29,7 % 459 23,0 % 482 24,6 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 87 6,6 % 75 5,9 % 17 2,5 % 22 3,2 % 104 5,2 % 97 5,0 % Harjoittelija 1 0,1 % 5 0,4 % 0,0 % 0,0 % 1 0,1 % 5 0,3 % Palkkatuella 0 0,0 % 0,0 % 3 0,4 % 5 0,7 % 3 0,2 % 5 0,3 % Yhteensä 1313 100 % 1263 100 % 684 100 % 694 100 % 1997 100 % 1957 100 % Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 43,8 vuotta (ed. vuosi 43,7 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 41,7 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 41,8 vuotta (ed. vuosi 42,3 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 44,4 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 47,9 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 49,5 vuotta, henkilöstö oli teknisessä huollossa ja 49,0 vuotta hallinnossa. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin 50-54-vuotiaat (228 henkilöä) 14,4 %:n osuudella. Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä on 38,1 %. Alle 30-vuotiaita oli 319 eli 16,0 % henkilöstöstä (ed. vuosi 15,5 %). Yli 60- vuotiaiden määrä 178 nousi edellisen vuoden 157 henkilöstä, mikä on 8,9 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 285 eli 21,7 % ja naisia 1028 eli 78,3 %. Jytan sukupuolijakauma on: 40 miestä eli 5,9 % ja 644 naista eli 94,1 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 16,3 % ja naisia 83,7 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. 28

Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2015 Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus 15-24 114 5,7 % 25-29 205 10,3 % 30-34 200 10,0 % 35-39 240 12,0 % 40-44 250 12,5 % 45-49 227 11,4 % 50-54 288 14,4 % 55-59 295 14,8 % 60-178 8,9 % YHTEENSÄ 1997 100,0 % Keski-ikä ammattiluokittain 31.12.2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Lääkärit 41,8 42,3 42,3 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 41,7 41,6 38,9 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 44,4 46,1 44,3 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 46,8 46,4 44,8 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 47,9 45,5 45,6 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 49,5 49,7 51,1 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 49,0 50,2 48,3 48,0 47 46,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 48,2 47,7 46,4 47,2 48 48,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 48,0 47,7 37,0 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 43,8 43,7 44,3 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 49. Peruspalveluliikelaitos Jytassa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 37. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 23 henkilöä (edellisenä vuonna 30). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 4. Työpaikan vaihdon ja paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 13 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 86, mikä on 5,2 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina 2012-2015 erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat 2025-2027. Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 940 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain 30-42 henkilön välillä. Seuraavassa kuviossa on Kevan tilastojen pohjalta tehty omalla työkyvyttömyyshistorialla arvioitu eläköityminen ajalla 2016-2030. Tilasto on laadittu Kevan ns. vanhojen eläköitymislaskelmien mukaan. Uudet eläkeiät eivät ole vielä mukana tilastoinnissa, joten suurimmat muutokset ovat 1962 ja sen jälkeen syntyneissä, joiden eläkeikään uudistuksella oli suurimmat vaikutukset. Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2015 aikana 97 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. 29

Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v. 2015 Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä 2015 2014 2013 2012 2015 2014 2013 2012 2015 2014 2013 2012 Vanhuuseläke 12 22 17 17 11 8 5 12 23 30 22 29 Työkyvyttömyyseläke 1 1 5 3 3 1 2 4 2 7 3 Paikkakunnalta muutto 2 1 1 1 2 1 2 Työpaikan vaihto 7 7 19 17 4 6 11 11 11 13 30 28 Kuolema 1 1 1 1 0 2 0 Opiskelu 3 1 3 0 1 0 Irtisanottu/työ loppunut 2 2 1 0 3 0 2 Siirto toiseen virkaan 1 1 68 1 0 1 68 Muu syy 26 9 5 15 4 9 5 41 13 9 10 Yhteensä 49 41 44 113 37 20 29 29 86 61 73 142 Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2015 aikana 115 327 päivää, mikä on 11,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: Erikoissairaanhoito Poissaolot poissaoloryhmittäin v. 2015 2015 2014 Muutos Vuosilomat 48 589 44 888 8,2 % Sairauspoissaolot 16 775 13 724 22,2 % Lakisääteiset 27 081 24 635 9,9 % Muut poissaolot 22 882 19 892 15,0 % Yhteensä 115 327 103 139 11,8 % 30

Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat 48 589 päivää eli 42,13 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 8,2 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan nousi edellisestä vuodesta eli 22,2 %. Sairauspoissaolopäiviä (huom. tässä sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä, kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli 16 775 ja 13,6 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 12,7 kalenteripäivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot nousivat 9,9 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Kunta-alan sopimuksissa 2014-2016 otettiin huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskivat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Tämän muutoksen vaikutukset sairauslomatilastoihin olivat odotettua vähäisemmät. Muiden poissaolojen määrä oli 22 882 päivä, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen oli 15,0 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran /toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkalliset ja palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin 2002-2015 vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut 2015 48 589 16 775 27 081 22 882 2014 44 888 13 724 24 635 19 892 2013 45 602 14 350 24 650 21 796 2012 48 082 18 567 28 639 21 715 2011 47 882 19 204 29 449 24 459 2010 46 973 22 300 27 495 21 862 2009 47 597 20 241 24 898 18 341 2008 43 200 21 742 28 235 19 132 2007 43 019 23 436 22 627 21 222 2006 41 926 22 456 21 364 18 629 2005 41 220 18 544 19 067 19 610 2004 40 381 17 224 20 578 17 998 2003 39 562 18 577 22 546 19 387 2002 39 976 16 224 18 515 14 380 31

Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin 2002-2015 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut 0 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä nousi 8,3 % eli 56 158 päivästä 60 842 päivään. Sairauspoissaolopäivät nousivat 3,8 % eli 365 kalenteripäivää edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna 2015 15,1 kalenteripäivää/hlö (edellisenä vuonna 16,0 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi 19 541, joka on vielä edellisen vuoden tasoa 20,7 % korkeampi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat 23 733 päivää, joka on 39 % kaikista poissaoloista. Poissaolot poissaoloryhmittäin v. 2015 Peruspalveluliikelaitos 2015 2014 Muutos Vuosilomat 23 733 23 129 2,6 % Sairauspoissaolot 9 886 9 521 3,8 % Lakisääteiset 19 541 16 186 20,7 % Muut poissaolot 7 682 7 322 4,9 % Yhteensä 60 842 56 158 8,3 % 32

Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2015 kaikkiaan 313,4 vakanssia, mikä 30,7 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi muutettu poissaolojen nousi 27,5 vakanssia ja sijaisten osalta 3,2 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 31,0 vakanssia ja 1,8 vakanssin nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina 31.12.2015 Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä 2015 2014 2015 2014 2015 2014 Lääkärit 22,9 21,3 8,1 7,9 31,0 29,2 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 161,2 142,7 17,9 16,0 179,1 158,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 32,3 28,6 6,5 5,3 38,8 33,9 Tutkimushenkilökunta 16,3 15,2 0,9 0,8 17,2 16,0 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 17,6 18,4 1,4 1,7 19,0 20,1 Huoltohenkilökunta 5,8 5,1 0,0 0,4 5,8 5,5 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 15,1 12,4 1,2 0,7 16,3 13,1 Ravintohuolto 5,9 5,9 0,3 0,3 6,2 6,2 Yhteensä 277,1 249,6 36,3 33,1 313,4 282,7 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä 2015 2014 2015 2014 2015 2014 Lääkärit 4,8 4,8 0,1 0,0 4,9 4,8 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 40,3 37,7 2,9 4,0 43,2 41,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 86,2 75,2 9,5 10,4 95,7 85,6 Tutkimushenkilökunta 6,4 6,7 0,0 0,9 6,4 7,6 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,9 1,2 2,4 2,5 4,3 3,7 Huoltohenkilökunta 5,3 4,8 0,8 0,8 6,1 5,6 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 3,5 3,4 0,0 0,0 3,5 3,4 Ravintohuolto 1,8 1,1 0,1 0,1 1,9 1,2 Hoitosopimushenkilöt 0,2 0,1 0,2 0,1 Yhteensä 150,4 135,0 15,8 18,7 166,2 153,7 33

Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 150,4 ja sijaisten osalta 15,8. Poissaoloja oli 166,2 vakanssia, mikä on 12,5 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisen henkilöstön poissaolot vähenivät 2,9 vakanssia. Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen ilmoitettuja oireita luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon sairauspoissaolopäivät lähtivät nousuun vuoden 2014 hyvän vuoden jälkeen. Joulukuun 1850 sairauspoissaolopäivää ja helmikuun 1770 sairauspoissaolopäivää olivat vuoden suurimmat kuukausiarvot ja pienin sairauspäivien määrä oli 1194, mikä oli toukokuussa. Vuoden 2015 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui 17 853 päivää, mikä on 1854 päivää enemmän kuin vuonna 2014 ja 3161 pienempi kuin vuoden 2011 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, keskimäärin enintään 12 kalenteripäivän sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, ei toteutunut vaan erikoissairaanhoidossa sairauspoissaolojen määrä oli 13,6 kalenteripäiväksi henkilöä kohti. Sairauspoissaolopäivät kuukausittain 2015, erikoissairaanhoito 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 tammi 1463 1187 1396 2038 1709 1792 1831 2218 1990 1871 helmi 1770 1521 1473 2412 1767 1972 1895 2571 2077 1823 maalis 1659 1576 1439 1914 1615 1967 1909 2313 2236 2115 huhti 1383 1243 1360 1587 1490 1655 1567 2138 1942 1727 touko 1194 1177 1278 1394 1670 1836 1832 1869 2177 1737 kesä 1302 1123 1250 1620 1641 1935 1542 1894 2022 1792 heinä 1219 901 1064 1269 1675 1847 1467 1581 1527 1703 elo 1329 1278 1141 1558 1641 1970 1528 1535 1742 1829 syys 1443 1649 1297 1530 1838 2073 1681 1802 1784 1942 loka 1544 1485 1254 1628 1968 1782 1879 1683 1890 1864 marras 1697 1522 1434 1691 1966 1885 1989 1998 2106 1884 joulu 1850 1337 1310 1369 2034 1586 1626 1880 1945 2170 17853 15999 15696 20010 21014 22300 20746 23482 23438 22457 34

Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi 10 312 (edellisenä vuonna 11 103). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 731 kalenteripäivää eli 7,1 %. Peruspalveluliikelaitos Jytassa maaliskuun sairauspoissaolopäivien määrä 1152 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat heinäja lokakuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 15,1 kalenteripäivää. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 16,0 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 0,9 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa kuntayhtymän valtuuston asettamaan tavoitteeseen, joka on enintään 12 sairauspoissaolopäivää/henkilö. Huomattavaa on kuitenkin, että Peruspalveluliikelaitoksen toimiala on keskimäärin fyysisesti raskaampi kuin erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut. JYTA Sairauspoissaolopäivät kuukausittain 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 tammi 940 810 1000 953 1240 775 706 helmi 1050 800 911 1216 1115 807 743 maalis 1152 1065 1051 1095 1298 903 812 huhti 756 938 1101 921 1011 760 728 touko 876 934 946 1019 1173 982 788 kesä 788 911 859 895 1104 813 696 heinä 615 909 911 884 1038 729 722 elo 794 880 644 1023 984 1004 911 syys 791 966 830 1060 983 1067 1093 loka 693 933 867 1025 1050 1182 1122 marras 887 994 1023 1068 1016 1035 1045 joulu 970 963 992 1034 1092 1226 839 10312 11103 11135 12193 13104 11283 10205 Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssäjatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. 35

Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä 344.014 päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena 301.059 päivää eli työpanos nousi edellisestä vuodesta 42955 päivää eli 14,3 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 990,9 vakanssia (ed. vuosi 866,8) eli 124,1 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2015 työpanosprosentti oli 95,1 eli sama kuin edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 111,4 %. Alhaisin työpanosprosentti oli ravintohuollolla 69,6 % ja työpanosprosentti oli 0,8 %-yksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 69,9 69,2 72,3 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 88,8 87,1 89,4 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 107,1 113,1 111,4 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 93,6 74,3 72,1 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 93,6 88,4 89,0 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 85,0 77,6 75,2 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 93,6 93,5 85,4 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 67,8 70,4 69,6 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 94,8 95,1 95,1 36

Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2015 yhteensä 51,029 milj. euroa. Palkkamenot olivat kaikkiaan 68,333 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2015 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 11,214 10,493 11,956 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 20,097 20,493 23,604 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 4,817 5,497 6,594 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 2,158 1,997 2,171 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 2,743 2,371 2,551 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 1,293 0,811 1,009 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 2,386 2,238 2,481 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 0,687 0,620 0,663 Yhteensä 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 45,394 44,511 51,029 37

Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin 2008-2015 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk, amk/opisto Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2015 olivat 21,056 milj. euroa (vuonna 2014 18,798 milj. euroa). Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli 2,258 milj. euroa eli 12,0 %. Laskennallisine henkilöstösivukuluineen palkkamenot olivat erikoissairaanhoidon ja Jytan osalta yhteensä 85,259 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on Jytan ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta 2009-2015. Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2015 Jyta v.2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 1,785 1,727 2,180 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 5,022 4,379 4,818 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 9,910 9,384 10,363 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 0,518 0,633 0,664 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 1,527 1,153 1,322 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 0,545 0,741 0,806 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 0,784 0,616 0,723 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 0,133 0,128 0,137 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 0,038 0,038 0,043 Yhteensä 15,480 16,644 18,308 19,726 20,261 18,798 21,056 38

Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2015 keskimäärin 26,07 euroa/tunti (ed. vuosi 27,47 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 22,12 euroa/tunti (ed. vuosi 22,19 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskusi alkoi 1.3.2014 ja on voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti 1.1.2015. Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen aiheuttamat kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2015 kaikkiaan 7,33 milj. euroa. On huomattava, että tuossa on mukana myös sopimusten mukaiset vuosilomapalkat. Vuonna 2014 poissaoloista aiheutui 6,491 milj. euron kustannus, eli nousua oli 12,9 %. Kaikista lakisääteisistä poissaoloista ei aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, sillä mm. opintovapaat, hoitovapaa ja vuorotteluvapaat ovat palkattomia. Pitkät sairauspoissaolot ovat 2/3-palkkaisia 60 kalenteripäivän jälkeen ja palkattomia 120 kalenteripäivän jälkeen. Muut poissaolot -ryhmässä on paljon palkattomia poissaoloja. Poissaolokustannukset olivat 15,1 % palkkakustannuksista (edellisenä vuonna 14,6 %). 39