TOIMINTAKERTOMUS 2012 1
SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna 2012... 4 Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Kuntayhtymän tase... 10 Tulosalueiden toiminta ja talous... 12 Hallintokeskus... 12 Konservatiivin hoidon tulosalue... 16 Operatiivisen hoidon tulosalue... 19 Psykiatrian tulosalue... 22 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 23 Tukipalvelukeskuksen tulosalue... 29 Kuntayhtymän hallintoelimet... 31 2
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuoden 2012 aikana leimallista oli valmistautuminen suuriin rakenteellisiin muutoksiin. NordLabin, ensihoidon ja uuden SyKe osaston toimintojen valmistelutyöt ovat kuluttaneet huomattavan paljon henkilöstöresursseja. Lisäksi lainsäädäntömuutokset, kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistus sekä päivystysasetuksen odotteluun liittyvä epävarmuus ovat kuormittaneet koko henkilökuntaa. Talouden näkökulmasta vuosi 2012 oli haasteellinen. Uusien toimintojen aloituksen valmistelu vaatii voimavaroja, mikä näkyy toimintamenopuolella. Koko vuoden tulokseen vaikuttaa joulukuun poikkeuksellisen vähäinen työpäivien osuus, kolmannes vähemmän kuin normaalikuukautena. Tämä näkyy sekä asiakasmaksu- että kuntalaskutustulojen kertymässä. Lomapalkkavelan jaksotus romahdutti tuloksen, koska kirjauksia jouduttiin tekemään runsas 1,2 milj. euroa. Henkilöstöresurssien lisäksi uudet toiminnat käynnistivät syksyllä laajennushankeen. Uudistilaan tulevat ensihoitokeskus, lääkekeskus ja patologian laboratorio. Suurimpana tulevaisuuden rakennusinvestointina ja selvitystyökohteena on mahdollinen psykiatrian toimitilojen rakentaminen keskussairaalan yhteyteen. Erva -strategian mukaiset kehityshankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti, mutta ovat myös kuluttaneet henkilöstöresursseja. KPP -hanke on edennyt ja yhteisen tietovaraston pitäisi olla valmis kevään 2013 aikana. Tavoitteena on DRG -pohjaiseen tuotteistukseen ja kuntalaskutukseen siirtyminen vuoden 2014 alusta. Erva -tasolla on valmisteltu myös terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimusta. Työ on alkuvaiheessa, ja tavoitteena voidaan pitää että sopimus olisi valtuuston hyväksyttävänä syksyllä 2013. Perusterveydenhuollon yksikkö on aloittanut toimintansa ja sen tehtävänä on koordinoida terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimista. Suunnitelma etenee sovitussa aikataulussa ja tavoitteena on, että suunnitelma vahvistetaan sairaanhoitopiirin kevään valtuustossa. Kyse on kiinteästi kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joten kuntayhtymän kaikkien omistajakuntien tulee vahvistaa suunnitelma, ennen kuin se tulee sairaanhoitopiirin valtuuston vahvistettavaksi. Palvelutuotannon näkökulmasta vuosi on ollut aktiivista aikaa ja tuotannon rakennemuutos on edennyt suunnitellusti. Kaikesta kehittämistyöstä huolimatta siirtoviivepäivien määrä kasvoi 29% edelliseen vuoteen verrattuna. Poliklinikkatoiminnan käyntimäärät ja toimintatulot ovat kasvaneet. Hoitopäivien määrä on vähentynyt ennakoidusti. Muu myyntitoiminta on myös laajentunut. Tunnuslukujen avaaminen on kuitenkin tässä kohdassa tärkeää, koska laboratoriotoiminnan muutokset (1.1.12 Keminmaan ja Tornion laboratoriotoiminta ja 1.12.12 alkaen Ylitornion laboratoriotoiminta) vaikeuttavat suoraa vertailua. Perusterveyden yksikön perustaminen ja ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi merkitsevät entistä laajempaa yhteistyötä kuntien kanssa ja kuntien kesken sairaanhoidon osalta. Yhteiset toiminnot kuntien kanssa ovat vuonna 2012 laajentuneet merkittävästi. Henkilöstön saatavuus on ollut pääosin hyvällä tasolla. Osassa erikoisaloja erikoislääkäreiden rekrytointi on kuitenkin hyvin haasteellista. Erikoistuvien lääkäreiden osalta tilanne on aikaisempia vuosia parempi. Hoitohenkilökuntaa on saatu vakituisiin työsuhteisiin, lyhytaikaisten sijaisuuksien hoito on erityisesti lomakausina haastavaa. Monien muutosten ja muutossuunnitelmien vuoksi hyvin suuri osa henkilökunnasta on joutunut oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kiitos henkilökunnalle kärsivällisyydestä ja aktiivisuudesta, kiitos luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä ja tuesta monien muutosten toteutuksessa. 3
Toimintalukujen toteuma vuonna 2012 Suoritteet TOT 2012 TOT 2011 Vrt % TA 2012 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat 126 642 122 196 3,6 120 390 105,2 Poliklinikkakäynnit, osto 9 135 7 581 20,5 7 370 123,9 Poliklinikkakäynnit yhteensä 135 777 129 777 4,6 127 760 106,3 Hoitopäivät, omat 51 996 54 664-4,9 54 571 95,3 Hoitopäivät, osto 12 724 12 649 0,6 13 010 97,8 Hoitopäivät yhteensä 64 720 67 313-3,8 67 581 95,8 Hoitojaksot, omat 11 312 11 678-3,1 11 571 97,8 Hoitojaksot, osto 2 008 1 845 8,8 1 972 101,8 Hoitojaksot yhteensä 13 320 13 523-1,5 13 543 98,4 Keskim. hoitoaika, omat 4,6 4,7-2,3 5 92,0 Keskim. hoitoaika, osto 6,3 6,9-8,7 7 90,0 Sairaansijat 1.1. 177 184-3,8 175 101,1 Kuormitus % vuoden alusta 81 81 0,0 85 95,3 Leikkaukset 1) 6 038 5 909 2,2 josta päiväkirurgia 2 993 2 735 9,4 Kirurgia 3 099 3 158-1,9 Naistentaudit/Synnytykset 431 458-5,9 Silmätaudit 1396 1 222 14,2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 575 537 7,1 Hammas- ja suusairaudet 230 182 26,4 Plastiikkakirurgiset 36 26 38,5 Kaihileikkaukset 785 568 38,2 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset 315 329-4,3 Sepelvaltimoiden angiografiat 293 326-10,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset 126 97 29,9 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) 838 564 693 300 20,9 728 900 115,0 Radiologian tutk. yhteensä 39 757 40 405-1,4 39 000 101,9 Patologian tutk. lausuntoineen 8 901 6 540 36,1 6 350 140,2 4
Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2012 oli 809, joista kokoaikatyötä teki 764 ja osa-aikatyötä teki 45. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 240, josta kokoaikatyössä 212 ja osa-aikatyössä 28. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 50,7 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 86,56 % ja miehiä 13,44 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,9 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin 45,6 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 58,59 % sijoittuu ikähaarukkaan 45-59 vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 46,1 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2012 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 24 henkilöä ja 15 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,2 % (vuonna 2011 96,7 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttö määrä on 83,1 % ja työpanos 81,1 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 2 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2012 annetaan erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain 2012 Huolto-henkilökunta 11 % Lääkärit 10 % Hallinto-henkilökunta 5 % Hoito-henkilökunta 74 % 5
Talous Vuosi 2012 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 2,17 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2012 Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot 81 194 86 724 7 82 183 106 Maksutuotot 3 546 3 582 1 3 749 96 Tuet ja avustukset 482 206-57 177 116 Muut toimintatuotot 452 475 5 502 95 Toimintatuotot yhteensä 85 675 90 987 6 86 610 105 Palkat ja palkkiot -36 792-39 395 7-36 824 107 Henkilöstösivukulut -10 752-11 332 5-11 066 102 Hoitopalvelujen ostot -14 298-15 889 11-14 336 111 Muiden palv ostot -8 060-9 186 14-7 852 117 Aineet, tarv ja tavarat -11 995-12 648 5-11 930 106 Muut toimintakulut -1 260-1 161-8 -1 341 87 Toimintakulut yhteensä -83 158-89 612 8-83 348 108 Toimintakate 2 517 1 375-45 3 262 42 Rahoitustuotot 14 6-57 13 46 Rahoituskulut -239-97 -59-483 20 Rahoitustuotot ja -kulut yht -225-90 -60-469 19 Vuosikate 2 293 1 285-44 2 793 46 Poistot käyttöomaisuudesta -3 144-3 455 10-2 920 118 Tilikauden tulos -852-2 170 155-127 1 709 Yli/-Alijäämä -852-2 170 155-127 1 709 Pkl-käynnit omat 98 965 126 642 28 120 390 105 Pkl-käynnit ostopalvelu 7 581 9 135 20 7 370 124 Pkl-käynnit yhteensä 106 546 135 777 27 127 760 106 Hoitopäivät omat 54 664 51 996-5 54 571 95 Hoitopäivät ostopalvelu 12 649 12 724 1 13 010 98 Hoitopäivät yhteensä 67 313 64 720-4 67 581 96 Hoitojaksot omat 11 678 11 312-3 11 571 98 Hoitojaksot ostopalvelu 1 845 2 008 9 1 972 102 Hoitojaksot yhteensä 13 523 13 320-2 13 543 98 6
Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 91,0 milj. euroa, jossa on nousua 6,2 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 76,9 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,4 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 5,3 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 11,1 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 84,3 %. Muut myyntituotot kasvoivat 9,8 %. Merkittävin kasvu tapahtui laboratoriopalvelujen myynnissä, johtuen Tornion ja Keminmaan sekä vuoden lopulla Ylitornion laboratoriotoimintojen siirtymisestä sairaanhoitopiirin hoidettaviksi. Muita toimintatuottoja kertyi 0,48 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,2 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,6 miljoonaa euroa eli 1 %.a enemmän kuin vuonna 2011. Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Maksutuotot 3,9 % Tuet ja avustukset 0,2 % Muut toimintatuotot 0,5 % Muut myyntituotot 10,8 % Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7
Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 89,6 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 7,8 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 7,1 %. Siirtyneiden laboratorioiden, perusterveyden huollon yksikön ja ensihoidon vaikutus menojen kasvuun oli 1,6 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat kaikkiin toimintakuluryhmiin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,8 milj. eurolla. Tilinpäätöksessä kirjattiin ensimmäisen kerran lomapalkka- ja lomarahavelka uusien sopimusten lomamääräysten mukaisesti. Tämä valtakunnallisen ohjeen mukainen kirjaus heikensi tilikauden tulosta runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Kyseiseen menoerän suuruutta ei osattu ennakoida talousarviossa. Kirjaus ei ollut kassavaikuitteinen, mutta kasvatti merkittävästi tilikauden alijäämää. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2011 tilinpäätöksen 14,3 milj. eurosta 15,9 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat 8,7 %. Myös Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot lisääntyivät. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,0 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi 1,5 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: 1.000 euroa TP 2010 TP 2011 TP2012 PPSHP 8.972 10.511 11.430 LKS 1.684 1.390 1.532 HUS 734 696 900 Muut 1.936 1.701 2.027 Yhteensä 13.326 14.298 15.889 Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista, atk -palvelujen ostoista ja potilasvahinkovastuista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli tutkimus- ja hoitotarvikkeissa ja apteekkitarvikkeissa. Tarvikemenot kasvoivat 5,4 % vuoteen 2011 verrattuna, jopssa mukana siirtyneistä/uusista toiminnoista tullut kasvu 4,8 %. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti 2 650 000 euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Yhteensä 89611538 100,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 % Muut toimintakulut 1 % Muiden palvelujen ostot 10 % Palkat ja palkkiot 44 % Hoitopalvelujen ostot 15,6 % Henkilösivukulut 13,0 % 8
Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 3.8 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 91 %:sti. Merkittävimmät rakennushankkeet olivat keskussairaalan 5A:n peruskorjaus, johon käytettiin 726.481 euroa, sekä ensihoito-, lääkekeskuksen ja patologian tilojen rakentamisen käynnistyminen. Vuonna 2012 hankkeeseen käytettiin 1,3 miljoonaa euroa. Hanke jatkuu vuonna 2013 ja valmistuu syksyllä 2013. ATK ohjelmisto- hankintoihin käytettiin 407.262 euroa ja kalustohankintoihin 835.486 euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2012 Toteutunut Talousarvio Tot% Atk-ohjelmat ja pitkävaik.menot brutto 407 261 491 000 82,9 Valtionosuus 0 Nettomenot 407 261 491 000 82,9 Rakennukset 2 067 940 2 307 000 89,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet 139 292 314 000 44,4 Koneet ja kalusto 835 486 1 107 000 82,2 Osakkeet ja Osuudet 352 000 50 000 704,0 Investoinnit yhteensä 3 801 981 4 179 0000 91,0 Valtionosuudet yhteensä 0 Investoinnit netto 3 801 981 4 179 0000 91,0 Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 6 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 5 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 3,5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui 16.000 euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli 42.000 euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa 565.264 euroa. 9
Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A 1.1-31.12.2012 1.1-31.12.2011 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 218 456,17 2 754 071,02 2. Muut pitkävaikutt.menot 19 515,90 29 273,82 *Taseryhmä yhteensä 2 237 972,07 2 783 344,84 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 1 478 303,68 1 478 303,68 2. Rakennukset 10 734 897,23 11 756 256,75 3. Kiinteät rak. ja laitteet 760 097,41 890 755,19 4. Koneet ja kalusto 3 070 074,50 2 960 382,57 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 648 898,76 66 221,81 *Taseryhmä yhteensä 17 692 271,58 17 151 920,00 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 738 026,26 386 026,26 *Taseryhmä yhteensä 738 026,26 386 026,26 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 20 668 269,91 20 321 291,10 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 1 162 095,61 1 158 166,32 *Taseryhmä yhteensä 1 162 095,61 1 158 166,32 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5 685 718,54 5 583 911,65 3. Muut saamiset 1 052 166,41 678 235,37 4. Siirtosaamiset 432 188,63 668 018,21 *Taseryhmä yhteensä 7 170 073,58 6 930 165,23 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 1 565 372,67 1 178 748,74 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 9 897 541,86 9 267 080,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 565 811,77 29 588 371,39 10
V A S T A T T A V A A 1.1-31.12.2012 1.1-31.12.2011 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 14 002 940,00 14 002 940,00 III Muut omat rahastot 168 187,93 168 187,93 IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä -4 418 983,42-3 566 976,50 V Tilikauden yli-/alijäämä -2 170 175,27-852 006,92 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 581 969,24 9 752 144,51 B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 2 982 421,00 2 606 664,00 *Taseryhmä yhteensä 2 982 421,00 2 606 664,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat 77 827,42 114 336,83 *Taseryhmä yhteensä 77 827,42 114 336,83 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok 316 800,00 565 264,00 *Taseryhmä yhteensä 316 800,00 565 264,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok. 3 748 464,00 3 748 456,00 5. Saadut ennakot 39 598,67 49 203,91 6. Ostovelat 6 010 190,78 4 639 828,69 7. Muut velat 1 699 207,82 1 654 305,34 8. Siirtovelat 8 109 332,84 6 458 168,11 *Taseryhmä yhteensä 19 606 794,11 16 549 962,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 923 594,11 17 115 226,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 565 811,77 29 588 371,39 11
Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Yleishallinto Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Yleishallinnon alla uutena kustannuspaikkana on aloittanut perusterveydenhuollon yksikkö. Yhteistyö Erva -alueella KPP hankkeessa on edennyt suunnitellusti. Hankkeen edellytyksenä ollut tietovarastoratkaisu saatiin aikataulussa valmiiksi ja sen käyttöönotto aloitettiin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Laboratoriotoimintojen siirtäminen Erva -alueella yhteiseen liikelaitoskuntayhtymään oli myös hallintokeskuksessa keskeinen valmistelun alainen toiminta, samoin ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Erva alueella toteutettu, Kainuun maakuntakuntayhtymän hallinnoima aluekokeiluhanke oli keskeinen tulevaisuuteen suuntaava yhteistyöhanke. Toiminnan itsearviointia tehdään yksiköissä vuosittain. Johdon katselmuskäytännöt on vakiinnutettu Hoitotyön hallinto Potilaiden terveyden edistämistä on parannettu lisäämällä henkilöstöresursseja potilaan ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen muun muassa kirurgian poliklinikalla. Potilasohjeita on päivitetty resurssien mukaan eri vastuuyksiköissä. Rafaela -hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee hitaasti ajanvarauspoliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa on hyödynnetty henkilöstön resurssoinnissa vuodeosastoilla. Pääsääntöisesti kerran kuussa ovat osastonhoitajat ja ylihoitajat kokoontuneet hoitoisuuskokouksiin, jossa on arvioitu yksikköjen toimintaa ja henkilöstöresurssointia. Vuosilomasuunnittelu aloitettiin heti vuoden vaihteessa niin, että vuosilomat jakautuisivat mahdollisimman paljon koko vuoden osalle. Tämä muutos on parantanut sijaisten saantia. Yksiköitten väliseen yhteistyöhön ja työkiertoon aloitettu hanke Jet-koulutuksessa on jatkunut koko vuoden. Lainahoitajajärjestelmä on ollut käytössä konservatiivisella tulosalueella vuoden alusta lähtien. Työaika-autonomiakokeilu jatkui edelleen sisätautien vuodeosastoilla 5 A, 5B ja kirurgian vuodeosastolla 4B. Kevään aikana toteutettiin moniammatillinen prosessien mallintamiskoulutus. Yksiköihin tiedotettiin mallintajista ja pyydettiin ottamaan yhteyttä heihin tarvittaessa. Tulosalueilta pyydettiin ehdotuksia mallinnettaviksi prosesseiksi seuraavalle vuodelle. Lyhytaikaisista osaavista sairaanhoitajista on ollut ajoittain puutetta. Pahin sijaispula on röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien kohdalla. Sijaisiksi on jouduttu palkkaamaan sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Kätilöiden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa on ollut eläkeläistyövoimaa. Korotettua kutsurahaa maksettiin kesälomakaudella ja arkipyhäviikoilla. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä ovat aktiivisesti olleet mukana opiskelijaohjauskoordinaattorit. Koulun ja kentän välinen yhteistyö on tiivistynyt vuoden 2012 aikana. Vuonna 2013 otetaan käyttöön Jobstep.net -harjoittelupaikan varausjärjestelmä ja siihen liittyvä koulutus aloitettiin yhteistyössä terveysalan yksikön kanssa loppuvuodesta. Syksyllä toteutettiin kentän ja koulun välinen yhteistyöpäivä, missä käsiteltiin opiskelijaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Samalla palkittiin vuoden opiskelijaohjausyksikkö. 12
Perinteinen hoitotyön päivä järjestettiin 10.5.2012. Päivän teemana oli asiantuntijuus hoitotyössä. Mukaan oli kutsuttu myös Lapin sairaanhoitopiirin osastonhoitajia ja hoitajia. Tilaisuudessa palkittiin vuoden lappilainen sairaanhoitaja ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vuoden osastonhoitaja. Henkilöstön koulutus Alueellisia ja keskitettyjä sisäisiä koulutuksia on järjestetty kuten aiemminkin ja ulkoisten järjestäjien koulutuksiin on osallistuttu. Videoneuvotteluteitse on vastaanotettu eniten OYS erva alueen sairaanhoitopiirien järjestämiä koulutuksia. Tärkeimpänä videokoulutusten tuottajana on ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Koulutustyöryhmä on kokoontunut yhden kerran, loppuvuodesta 2012. Erityisosaamisten ja pätevyyksien tallentamista HRM -koulutuksen hallintajärjestelmään on jatkettu. Varsinaisten osaamiskartoitusten tekeminen ei ole ollut enää tavoitteena, sillä perusteellisen kartoituksen tekeminen ilman varsinaista menetelmää, on raskas prosessi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Koulutustiedot on tallennettu edelleen HRM järjestelmään ja sen kalenteritoimintoa on hyödynnetty sähköisen tiedottamisen välineenä sekä sisäisessä että ulospäin suunnatussa tiedottamisessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin edustaja on osallistunut Oys Erva alueen koulutusyhdyshenkilöiden keskinäiseen yhteistyöhön. Myös Medieco on ollut mukana tapaamisissa ja verkkokoulutusten aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen on ollut yhteisenä kehittämiskohteena. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin muita niukempi koulutushenkilöstöresurssi on vaikuttanut mahdollisuuteen perehtyä ja työstää koulutussisältöjä toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti verkkokoulutusten muokkaamiseen oman sairaanhoitopiirin käyttöön sopiviksi olisi kaivattu resurssia. Vuonna 2012 oli keskimäärin 3,72 täydennyskoulutuspäivää. Henkilöstönkoulutusmenot olivat 383 074,80 euroa, mikä oli 0,96% palkkasummasta. Laadunhallinta Sisäiset auditoinnit jatkuivat aiemmin tehdyn suunnitelman pohjalta. Sisällöllisenä kohteena olivat johtaminen, henkilöstö ja jatkuva laadun parantaminen. Vuonna 2010 myönnetyn laaduntunnustuksen toinen ylläpitoauditointi tehtiin 30.8.2012. Sen yhteydessä arvioitiin erityisesti laadunhallinnan etenemistä aiempien ulkoisten auditointien jälkeen. Tarkastelun kohteena olivat: itsearviointi- auditointi- ja johdon katselmuskäytännöt sekä tulokset, laatupoikkeamat, muistutukset, kantelut, reklamaatiot sekä kehittämissuositusten pohjalta toteutetut kehittämistoimenpiteet. Keskeisistä prosesseista/toiminnoista auditoitiin elektiivinen leikkausprosessi ja saattohoidon hoitoketju. Johdon haastattelussa selvitettiin laadunhallinnan tilaa koko organisaation tasolla. Laaduntunnustuksen uusinta- auditointi päätettiin toteuttaa vuonna 2013 SHQS laatumenetelmän mukaisesti. Sisäisten auditointien ohjelmaa lähivuosille tarkennettiin. 13
Laatutyöryhmän kokoonpanoa päivitettiin kutsumalla perusterveydenhuollon yksikön edustaja mukaan laatutyöhön ja valitsemalla sairaanhoitopiirin palveluksesta irtisanoutuneiden tilalle uudet jäsenet. Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kolme kertaa ja sisäiset auditoijat kaksi kertaa. Palvelujen järjestämissuunnitelman osana myös peruskuntien terveydenhuollon ja sosiaalityön laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toteuttamista alettiin suunnitella yhdessä Perusterveydenhuollon yksikön ja kuntien edustajien kanssa erillisessä työryhmässä. Työtä koordinoi perusterveydenhuollon yksikkö. Prosessien QPR hallintamallin työstäminen ja käyttöönotto sekä prosessivalmentajien kouluttaminen toteutettiin projektiluonteisesti kevään ja alkukesän aikana. Prosessien kehittämistä ja mallintamista tehtiin sekä tulosalueiden sisällä että tulosaluerajat ylittäen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän prosessikarttaluonnos valmistui vuoden lopulla. Prosessityön ohjausryhmä kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa samoin kuin prosessikarttaa työstänyt pienryhmäkin. Potilasturvallisuusasiat liitettiin konkreettisesti osaksi laadunhallintaa lisäämällä potilasturvallisuuskoordinaattorin tehtävät laatupäällikön työn kuvaan. Potilasturvallisuussuunnitelman laadintavastuu siirtyi laatupäällikölle marraskuussa 2012. Määräaikaiseksi palkatun erillisen potilasturvallisuuskoordinaattorin 50 %:n tehtävä lakkautettiin vuoden vaihteessa. Potilasturvallisuuden johtoryhmä kokoontui kolme kertaa. Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa valmistauduttiin ereseptin käyttöönottoon kehittämällä Esko -ohjelmistoa ja kouluttamalla henkilöstöä sähköisen reseptin piirteisiin. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtuu keväällä 2013 samanaikaisesti Lapin, PPshp:n ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa. Tietojen kirjaamiseen kiinnitettiin edelleen huomiota ja raporttien tarkkuutta saatiin parannettua. Kuntalaskutuksen uudistamista valmisteltiin yhdessä muiden erva -alueen sairaanhoitopiirien kanssa. KuntaEskolla mahdollistettiin erikoissairaanhoidon tietojen näkyvyys organisaatioiden välillä. Ekg-käyrien ja digitaalisten kamerakuvien tallentamiseen hankittiin tietovarasto, jota erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voivat yhdessä käyttää. Sovelluksen levittäminen perusterveydenhuoltoon jäi seuraavalle vuodelle. Keminmaan, Tornion ja Ylitornion laboratoriot liitettiin sairaanhoitopiiriin. Vuoden 2013 alusta lähtien NordLab vastaa laboratorioiden toiminnasta. NordLabin ja sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin tietohallinto vastaa Länsi-Pohjan alueen laboratorioiden tietoteknisestä lähituesta. Ensihoidon käyttöön valmisteltiin tietojärjestelmähankintoja. Länsi-Pohjan alueen edustajat olivat aktiivisesti mukana kansallisen tason ja erityisvastuualuetason kehittämistyössä. Kansallisella tasolla ajankohtaisena hankkeena on sähköisen arkiston kehittäminen. 14
Hallintokeskus Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot 139 511 268 537 95 Tuet ja avustukset 329 178-46 152 117 Muut toimintatuotot 107 114 7 124 92 Vyörytyserät (tulot) 5 060 5 582 10 4 916 114 Toimintatuotot yhteensä 5 634 6 386 13 5 729 111 joista ulkoiset tuotot 574 804 40 813 99 Palkat ja palkkiot -1 786-2 055 15-1 826 113 Henkilöstösivukulut -569-621 9-575 108 Muiden palv ostot -1 907-2 217 16-1 997 111 Aineet, tarv ja tavarat -231-212 -8-230 92 Muut toimintakulut -164-179 9-191 94 Sisäiset palvelut -148-176 19-36 489 Vyörytyserät (menot) -137-172 26-126 137 Toimintakulut yhteensä -4 943-5 631 14-4 982 113 joista ulkoiset kulut -4 657-5 283 13-4 820 110 Toimintakate 691 755 9 747 101 Rahoitustuotot 14 6-57 13 46 Rahoituskulut -239-97 -59-483 20 Rahoitustuotot ja -kulut yht -225-90 -60-469 19 Vuosikate 467 665 42 277 240 Poistot käyttöomaisuudesta -467-664 42-277 240 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Yli/-Alijäämä 0 0 0 0 0 15
Konservatiivin hoidon tulosalue Koko tulosalueen toiminnassa toimintatuotot vähenivät 1 % verran vuoteen 2011 verrattuna silti vastaten 102 % toteutumaa talousarvioon nähden. Kokonaistoimintakulut kasvoivat 2 % vastaten 106 % toteutumaa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat suhteellisesti eniten eli 22 %:lla vuoteen 2011 verrattuna, joskin palkkojen ja palkkioiden nousun absoluuttinen osuus on tätä suurempi. Vuosikate jäi 1 374 000 euroa tappiolliseksi ollen poistojen jälkeen 1 628 000 euroa alijäämäinen. Hoitopäivät vähenivät 4 % vastaten 99 %:n toteutumaa. Vuodeosastojen kuormitus asettui noin 81 %:iin. Poliklinikkakäyntien kokonaismäärä vuonna 2012 oli yli 61 000 vastaten 103 % toteutumaa. Yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntien määrät kääntyivät hienoiseen 4 % laskuun edellisvuoteen verrattuna. Laskua tapahtui sekä lääkärikäynneissä, hoitajakäynneissä että tarkkailun käytössä. Puhelinneuvonta toimi odotetusti ja neuvontapuhelujen määrä oli keskimäärin 1300/kk. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Lääkäripalvelujen tuottajana jatkoi Mediverkko Oy. Päivystyspoliklinikan erikoissairaanhoidon käyntimäärä väheni puolestaan edellisvuodesta noin 7%. Osastonylilääkärin virka on edelleenkin täyttämättä, minkä takia erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on jouduttu edelleen turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Tarkkailupaikkojen käyttöaste oli 89%, joka on lähes tavoitteen (>90%) mukainen. Erikoissairaanhoidon läpimenoajoissa ei päästy tavoitteenmukaiseen keskiarvoon 2,5 tuntiin vaan keskiarvo ylitti 4 tuntia. Tähän on suurimpana syynä radiologisten palvelujen viiveet johtuen sairaalan huonosta radiologitilanteesta. Ensihoidon kehittämishanke käynnistyi loppuvuodesta palkkaamalla projektityöntekijä valmistelemaan vuonna 2013 tapahtuvaa ensihoidon siirtymistä sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sisätautien poliklinikka toimi vuonna 2012 lääkärimitoitukseltaan vuoden 2011 tasolla. Poliklinikan työhön osallistui yksi täyspäiväinen kardiologi (myös sydänvalvonta ja angiografiat), kaksi gastroenterologia (toinen samalla ylilääkäri ja toinen 80 % ostopalvelulääkäri), nefrologi (myös dialyysiosasto), hematologi (80 %), kaksi reumatologia (molemmat osa-aikaisia), endokrinologi (50 %) ja kaksi sisätautien erikoislääkäriä (toisen toimialana gastroenterologia /kardiologia ja toisen yleissisätaudit 50 % työpanoksella). Vuonna 2011 aloittanut osa-aikainen kardiologi toimi vuonna 2012 aiempaa pienemmällä työpanoksella. Virkapohjat huomioiden lääkärivajausta oli erikoislääkärien määrässä. Sisätautien pkl-käyntien määrässä ei ole merkittävää muutosta vuoteen 2011 verrattuna. Sen sijaan ostopalveluna tehdyt pkl-käynnit nousivat 40 %:lla johtuen erityisesti uusien akuuttien hematologisten potilaiden hoitokäynneistä OYS:ssa. Myös omien hoitopäivien määrässä on havaittavissa noin 18 %:n nousu vuoteen 2011 verrattuna. Hoitotakuussa pysyttiin kardiologian ja gastroenterologian alojen lisätyön turvin. Sisätautien vuodeosastojen työhön osallistuivat poliklinikalla toimivien lääkärien lisäksi yksi yleissisätautilääkäri ja keskimäärin 3 sairaalalääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Osastoista toiminnassa olivat osasto 4A ja neurologian kanssa yhteinen osasto 5B koko vuoden. Vuodeosaston 5A remontin takia sisätautipotilaita hoidettiin 1.1.-9.9 osastolla 2A. Osasto 5 A:n saneeratut tilat valmistuivat aikataulussa ja toiminta uusissa tiloissa aloitettiin 10.09.2012. Sisätautien vuodeosastojen kuormitus oli keskimäärin 79 % vuoden 2012 aikana. Hoitotyön sijaisten saannissa osastoille tai poliklinikoille onnistuttiin kiitettävästi vuoden 2012 aikana. Loppuvuodesta osaston 4A työpanosta kului uuden SyKe-osaston suunnitteluun ja henkilökunnan koulutukseen. Lainahoitajajärjestelmää pilotoitiin osastoilla 5A ja 5B. 16
Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta on vakiintunut eikä toiminnassa ollut muutoksia vuoden aikana. Poliklinikkakäyntien määrässä oli 4 %:n lasku vuoteen 2011 verrattuna. Henkilökunnasta lääkärien saatavuus oli hyvä 1-8/12, mutta loppuvuonna erikoistuvaa lääkäriä ei ollut käytettävissä. Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun puitteissa, joskin uniapnean osalta jono on kasvanut. Keuhkosairauksien vuodeosaston 2A toiminta poikkesi edellisvuodesta kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen ajan, koska korva- nenä- ja kurkkutautien vuodeosastopaikat siirtyivät operatiiviselle tulosalueelle ja sisätautien osasto 5A toimi viisipaikkaisena osastolla 2A remontin takia. Keuhko- ja sisätautipotilaita hoidettiin yhteensä enemmän kuin vuonna 2011 keuhko- ja korvapotilaita yhteensä ja samalla potilasmateriaali oli raskaampaa. Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana työpanosta kului uuden SyKe-osaston suunnitteluun ja henkilökunnan koulutukseen. Neurologian poliklinikan käynnit lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna lähetemäärien lisääntymisen myötä. Huomattava osa lähetteistä hoidettiin lisäksi konsultaatiovastauksina. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana klinikassa toimi kaksi erikoislääkäriä 80 % työajalla ja yksi erikoislääkäri 40 % työajalla vastaten kahden erikoislääkärin täysipäiväistä työpanosta. Lokakuuhun asti osastolla ja osin poliklinikalla oli myös loppuvaiheen neurologiaan erikoistuva lääkäri. 10-12/12 osastolla 5B työskenteli yleislääkäriksi erikoistuva. Poliklinikan kahden sairaanhoitajan vuosilomia ei sijaistettu, mikä on ruuhkauttanut mm. muistipoliklinikan toimintaa. Neuropsykologin työskentely jatkui entisellään. Hoitotakuussa neurologian poliklinikalla on pysytty. Neurologian osaston toiminta jatkui osastolla 5B, jossa hoidetaan myös sisätautipotilaita. Osaston kuormitus oli entistä tasoa eli 75 %. Sisätautien osaston 5A remontti heijastui myös osastolle 5B ja vaikeutti neurologisten potilaiden hoidon toteuttamista. Talon omien radiologien vajeen takia jouduttiin hankkimaan ostopalveluna toimenpideradiologien sekä neuroradiologien konsultaatioita Oulusta ja Kokkolasta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden seurantaa päivitettiin ja jatkuva EKG-monitorointi käytäntö vakiintui. Aivoinfarktien liuotushoito Telestroke-toiminnan avulla jatkui vilkkaana. Aiemmin osastolla annetut IVIG- infuusiot siirrettiin infuusiopoliklinikan hoidettaviksi. Hengityshalvausyksikön ( 1 potilas) toiminta on jatkunut ennallaan kotihoitoyksikössä, mutta jatkossa on syytä miettiä potilaan hoitamista sairaalan toisen hengityshalvauspotilaan kanssa samassa yksikössä. Ihotautien yksikön toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Ylilääkärin lisäksi yksikössä on käynyt ihotautien erikoislääkäri Oulusta pitämässä vastaanottoa 1-2 kertaa kuukaudessa. Poliklinikan käyntimäärien lisäys johtuu tehostuneesta kirjaamisesta. Lastentautien toiminnassa alkuvuosi oli vilkasta ja kuormitukset 77-92 %:n tasoa. Kesäsulun jälkeen toiminta osastolla ja poliklinikalla oli rauhallista osin huonon lääkäritilanteen vuoksi mutta myös päivystyspotilaiden ja erityisesti infektiopotilaiden ennakoitua vähäisemmän määrän takia. Loppuvuoden kuormitukset olivat 55-84%:n tasolla. Vauvalankin toiminta oli edellisvuotta rauhallisempaa. Neurologinen toiminta oli vilkasta loppuvuoden ajan ja lisäksi kirurgisia poliklinikkapotilaita hoidettiin osastolla paljon. Synnytysosaston kanssa tehtiin yhteistyötä henkilökunnan käytössä tilanteen ja tarpeen mukaan. Oikeisiin hintaluokkiin ja oikeaan kirjaamiseen kiinnitettiin huomiota vuoden 2012 aikana. Lääkäreiden palkoissa ostopalveluihin turvautuminen nosti toimintakustannuksia. Vaikka kesän ja syksyn rauhallisuuden takia vuosikate oli negatiivinen, on päivystyksellisen toiminnan vuoksi hoitohenkilöstön minimiresursoinnista vauvalassa ja osastolla jatkossakin huolehdittava. 17
Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot 32 514 32 760 1 32 019 102 Maksutuotot 1 566 1 566 0 1 649 95 Muut toimintatuotot 8 10 25 8 125 Sisäinen myynti 1 210 329-73 487 68 Vyörytyserät (tulot) 0 360 0 169 213 Toimintatuotot yhteensä 35 297 35 025-1 34 332 102 joista ulkoiset tuotot 34 087 34 336 1 33 676 102 Palkat ja palkkiot -10 283-10 848 5-10 092 107 Henkilöstösivukulut -2 972-3 099 4-3 025 102 Hoitopalvelujen ostot -4 114-5 039 22-4 426 114 Muiden palv ostot -1 955-2 135 9-1 835 116 Aineet, tarv ja tavarat -2 653-2 114-20 -2 084 101 Muut toimintakulut -72-92 28-88 105 Sisäiset palvelut -10 746-9 852-8 -9 849 100 Vyörytyserät (menot) -2 765-3 222 17-2 811 115 Toimintakulut yhteensä -35 559-36 400 2-34 208 106 joista ulkoiset kulut -22 048-23 326 6-21 548 108 Toimintakate -262-1 375 425 124-1 109 Vuosikate -262-1 374 424 124-1 108 Poistot käyttöomaisuudesta -264-253 -4-251 101 Tilikauden tulos -526-1 628 210-127 1 282 Yli/-Alijäämä -526-1 628 210-127 1 282 Pkl-käynnit omat 58 742 61 194 5 59 660 103 Pkl-käynnit ostopalvelu 2 103 2 659 26 1 990 134 Pkl-käynnit yhteensä 60 801 63 853 5 61 650 104 Hoitopäivät omat 23 754 22 887-4 23 101 99 Hoitopäivät ostopalvelu 2 897 3 588 24 2 980 120 Hoitopäivät yhteensä 26 651 26 475-1 26 081 102 Hoitojaksot omat 5 841 5 474-6 5 631 97 Hoitojaksot ostopalvelu 608 727 20 722 101 Hoitojaksot yhteensä 6 449 6 201-4 6 353 98 18
Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivisella tulosalueella tuotettiin sairaanhoitopiirin asukkaille eri erikoisalojen päivystys-, kiireelliset ja ajanvarauspotilaiden hoidot. Erityyppisiä poliklinikkakäyntejä oli yhteensä 48 318 (joista 15 % päivystyskäyntejä, jotka hoidetaan joko ajanvaraus- tai päivystyspoliklinikalla). Vuodeosastoilla hoitojaksoja toteutui yhteensä 7075, joista 51 % oli päivystysalkuisia. Operatiivisen tulosalueen kaikilla erikoisaloilla hoitotakuun toteutuminen parani alkuvuoden ongelmien jälkeen siten, että vuodenvaihteessa oli vain yksittäisiä potilaita, joiden osalla hoitotakuu ei toteutunut. Tilanteen paraneminen edellytti lisätöiden tekemistä sekä polikliinisten käyntien että leikkausten osalta (kirurgia, silmä- ja korvataudit). Operatiiviselle tulosalueelle tulleiden lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikilla erikoisaloilla edellisvuoteen verrattuna, samoin poliklinikkakäyntien lukumäärä. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen määrä on hiukan noussut ja hoitopäivien vähentynyt; so. keskimääräinen hoitoaika on tavoitteen mukaisesti lyhentynyt. Leikkaustoiminnan kehittämisprojekti eteni suunnitelman mukaisesti ERVA alueen työnjakoa selvittelevässä projektissa ja siihen liittyvissä palavereissa on ollut operatiivisen tulosalueen edustus, samoin eri erikoisalojen ylilääkärikokouksissa. Tulosalueella on tehostettu kirjaamista, jotta toiminnan seuraaminen ja hinnoittelu olisivat todenmukaisia sekä vertailukelpoisia. Kirjaamisen toteutumista on seurattu ja analysoitu koko henkilökunnan kanssa eri yksiköiden palavereissa. Oberon potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaati edelleen ohjausta. Tulosalueen sisäistä tiedottamista ylläpidettiin intranet sivustolla ja LPKS:n uusien internet sivustojen laatimistyöryhmässä oli operatiivisen tulosalueen edustus. Potilasohjeistusten yhdenmukaistaminen aloitettiin loppuvuodesta. Saattohoidon hoitoketju päivitettiin ja luotiin uusi Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketju. Selkäpotilaanhoitoketjun mallintaminen alkoi opinnäytetyönä. Elektiivisen leikkauspotilaan prosessi kuvattiin. Vuodeosastoilla on käytössä hoitoisuusluokitus, jonka perusteella saatua tietoa hyödynnettiin henkilöstön resurssoinnissa. Tulosalueella sovitettiin yhteen toiminnan supistamisajankohdat. Suurin osa vuosilomista suunniteltiin koko vuodeksi. Päiväkirurgisen toiminnan osuus on edelleen lisääntynyt. Poliklinikkakäyntien lukumäärä on noussut selkeästi liittyen avohoitopainotteisuuden lisäämiseen (mm. haavanhoitajapoliklinikkatoiminta vakiintui ja on muokannut haavapotilaiden hoitoa avohoitopainotteisemmaksi). Leikkauspotilaiden etukäteisohjeistusta tehostettiin ja mahdollistettiin prepoliklinikka toiminnan käynnistyminen vuoden 2013 alusta. Terveydenhoitolain edellyttämä palvelutasopäätös hyväksyttiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa. Ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen aloitettiin sekä palkattiin osa henkilöstöstä. Väliaikaiset tilat avattiin yhteisiin tiloihin perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Ensihoitoyksikkö toimii jatkossa konservatiivisen tulosalueen osana. Erikoisalakohtaiseen päivystystoimintaan ei tullut muutoksia vuoden 2012 aikana. Kirurgisessa yksikössä päiväkirurgian osuus elektiivisestä leikkaustoiminnasta on lisääntynyt ja potilaiden hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet. Elektiivisten leikkauspotilaiden ajananto siirrettiin kokonaan leikkaushoidonsuunnittelijoille. Polikliinisten potilaskäyntien määrä on toteutunut suunnitellusti. Leiko toimintaa kehitettiin eli leikkauspäivänä saapuvien potilaiden osuutta lisättiin. PPSHP:n potilaiden endoproteesileikkaustoimintaa jatkettiin kirurgisessa yksikössä. Synnytys- ja naistentaudeilla erikoislääkäritilanne parantui kahden lääkärin verran ja poliklinikkatoiminta lisääntyi. Synnytysten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Polikliiniset, anestesiaa vaativat toimenpiteet siirrettiin leikkaus- ja anestesiayksikköön. Silmätaudeilla tehtiin pienimuotoinen poliklinikkatilojen muutostyö toiminnan tehostamiseksi. Lääkärien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa on kehitetty edelleen (hoitajavastaanottokäynnit, paperikonsultaatiot). Toimintaluvut ovat kasvaneet. 19
Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla erikoislääkäritilanne on vakiintunut ja remontin myötä on pystytty siirtämään osa pientoimenpiteistä poliklinikalle sekä saatu korvaleikkaussalin käyttö jokapäiväiseksi. Leikkaustoimenpiteiden lukumäärä lisääntyi aiempaan verrattuna. Korvatautien vuodeosastopaikat siirtyivät os 3B.lle ja niiden määrä väheni kahteen paikkaan. Syöpätautien poliklinikalla onkologisten potilaiden hoito toteutui aiempaan tapaan ja poliklinikalla aloitettiin uusi toiminta: infuusiopoliklinikkatoiminta, minkä myötä toimintaluvut lisääntyivät merkittävästi. Toiminta käynnistettiin ja toteutui ilman hoitohenkilöstön lisäystä. Potilaiden hoitoisuusluokittelu otettiin käyttöön. Toinen onkologin virka oli edelleen ilman lääkäriä. Suu- ja hammassairauksien poliklinikalla työskenteli koko vuoden ajan erikoistuva hammaslääkäri ylilääkärin lisäksi ja poliklinikkakäynnit sekä toimenpiteet lisääntyivät. Leikkaus- ja anestesiaosastolla jatkettiin hoitohenkilökunnan tehostettua perehdyttämistä sekä yhteistoimintaa leiko -osaston hoitohenkilöstön kanssa. Aloitettiin valmistautuminen leikkaussalihenkilöstön yhdistämiseen ja varsinaisen leiko -toiminnan käynnistämiseen. Kirjaaminen toteutui erityisen hyvin leikkaus- ja anestesiaosastolla. Välinehuollossa otettiin käyttöön 5/2012 tietokonepohjainen dokumentoitu autoklaavien sterilointiprosessien seurantajärjestelmä (T-Doc). Välinehuoltajien työnkierto eri toimipisteissä aloitettiin osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Teho-osastolla hoidetuista potilaista puolet oli kirurgisia ja puolet sisätautisia potilaita; hoidetut potilaat olivat aiempaa sairaampia. Osastolle siirrettiin talon sisäisen elvytyksen koordinointi ja perustettiin ns. elvytysryhmä hälytysnumeroineen; toiminta käynnistyi syksyllä. Teho -osaamisen jalkauttamista vuodeosastoille (hoitajien konsultaatiokäynnit) jatkettiin lisääntyvässä määrin. Kipupoliklinikka toteuttaa selkäydinstimulaattoripotilaiden hoidon pääsääntöisesti omassa yksikössään. Loppuvuoden aikana kipupoliklinikalla työskenteli työterveyshuoltoon erikoistuva yleislääkäri, joka toi yksikköön laaja-alaista terveydenhuollon tuntemusta. 20
Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2011 T2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot 35 202 39 145 11 35 036 112 Maksutuotot 1 751 1 803 3 1 861 97 Muut toimintatuotot 10 20 100 6 333 Sisäinen myynti 10 893 11 156 2 11 018 101 Vyörytyserät (tulot) 1 216 1 235 2 1 210 102 Toimintatuotot yhteensä 49 072 53 358 9 49 132 109 joista ulkoiset tuotot 36 963 40 968 11 36 903 111 Palkat ja palkkiot -12 003-12 826 7-11 825 108 Henkilöstösivukulut -3 401-3 579 5-3 545 101 Hoitopalvelujen ostot -8 086-9 129 13-7 956 115 Muiden palv ostot -1 658-1 957 18-1 545 127 Aineet, tarv ja tavarat -4 916-5 817 18-5 219 111 Muut toimintakulut -65-62 -5-60 103 Sisäiset palvelut -13 683-14 290 4-13 979 102 Vyörytyserät (menot) -4 317-4 723 9-4 349 109 Toimintakulut yhteensä -48 129-52 383 9-48 478 108 joista ulkoiset kulut -30 129-33 370 11-30 150 111 Toimintakate 943 975 3 654 149 Vuosikate 943 975 3 653 149 Poistot käyttöomaisuudesta -668-777 16-654 119 Tilikauden tulos 275 198-28 0 0 Yli/-Alijäämä 275 198-28 0 0 Pkl-käynnit omat 37 068 41 048 11 35 650 115 Pkl-käynnit ostopalvelu 4 838 5 976 24 4 550 131 Pkl-käynnit yhteensä 41 906 47 024 12 40 200 117 Hoitopäivät omat 20 432 19 849-3 20 970 95 Hoitopäivät ostopalvelu 5 259 5 194-1 5 230 99 Hoitopäivät yhteensä 25 691 25 043-3 26 200 96 Hoitojaksot omat 5 398 5 426 1 5 440 100 Hoitojaksot ostopalvelu 1 040 1 092 5 1 010 108 Hoitojaksot yhteensä 6 438 6 518 1 6 450 101 21
Psykiatrian tulosalue Psykiatrian toiminnan periaatteita ovat mielenterveyssairauksien hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Väestölle tarjottiin laadukkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita kehitetyn hoitomallin mukaisesti. Perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle annettiin konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeneuvosto kokoontui neljä kertaa ja kokouksiin osallistuivat aktiivisti myös kokemusasiantuntijoita. Kaste hankkeen yhteydessä tehty alueellisen mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolatyön avohoitokeskeinen toimintamalli ei ole edennyt kunnissa. Asiaa on käsitelty Perusterveydenhuollon yksikön mielenterveys- ja päihdetyön järjestämissuunnitelmassa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminnassa jatkui laadukkaan hoidon lisäksi tiivis yhteistyö teveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Lastenpsykiatriset ja nuorisopsykiatriset osastohoidot olivat edelleen erittäin vähäisiä. Vauvaperhetyötä jatkettiin. Lastenpsykiatrian poliklinikan toiminta jatkui vielä vuokratiloissa kaupungilla. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian työryhmiä vahvistettiin siirtämällä osaston muutoksen yhteydessä työntekijöitä avohoitoon. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka kehitti yhteistyötä somaattisten yksiköiden kanssa painottaen konsultaatioita ja työkyvynarviointeja. Neuropsykiatrinen ja vanhuspsykiatrinen työryhmät siirtyivät toimimaan yleissairaalapsykiatrian yhteydessä. Vanhuspsykiatrista konsultaatiota, tutkimusta ja hoitoa jatkettiin ja yhteistyötä toteutettiin peruskuntiin ja ERVA alueelle. Psykogeriatrin palveluita ei ole ollut saatavilla. Sähköhoidon aloittamista käynnistettiin hankkimalla ECT-laite ja työntekijät kouluttautuivat asiaan. Hoidon antaminen siirtyi vuodelle 2013. Seudullinen kuntoutustyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Mielenterveyspotilaiden päivätoiminnan järjestämistä on suunniteltu yhdessä Tornion kanssa. Psykiatrisen osastohoidon tarve on vähentynyt tavoitteen mukaisesti jopa suunniteltua nopeammin. Hoitopäivät vähenivät 12 %. Psykiatrisen osaston muutosta jatkettiin yhdistämällä koko henkilöstö ja osastohoidot yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistettu psykiatrian osasto aloitti toimintansa 16.1.2012. Osasto toimii kahdessa kerroksessa ja tarjoaa laadukasta ja tehokasta aikuispsykiatrian tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä turvaten hoitojen jatkuvuus. Laitoshoitopaikkojen määrä on 35 ja ne ovat riittävät. Osastohoitojen määrä väheni edellisestä vuodesta 11 %. Marraskuussa osastolla siirryttiin tiimityön työaikajärjestelmään. Yötyössä olevan työryhmän kokoa pienennettiin loppuvuodesta 4 työntekijään. Avohoitoa tehostettiin siirtämällä vuoden aikana 8 työntekijää avohoitopisteisiin. Avohoitokäynnit lisääntyivät 3 %. Pitkään sairaalassa olleille nuorille tarjottiin tehostettua kuntoutushoitoa (mm. yksilölliset kuntoutussuunnitelmat, eri ryhmätoiminnot) osaston yläkerrassa. Osaston eteläpään viihtyvyyttä ja toimintaympäristöä parannettiin pintaremontin, kalustuksen ja taiteen avulla. Henkilökunnan osaaminen ja valmius hoitaa vaikeita psykososiaalisia ongelmia vaatii erityistason psykoterapiakoulutusta. Aloitetut terapiakoulutukset jatkuivat. Laitoshoidon muutoksessa huomioitiin osaston henkilöstö. Osaston henkilöstölle järjestettiin kolme yhteistoimintapäivää ja tehtiin kaksi työhyvinvointikyselyä. Työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota sairaalan muutoksessa. ASLAK-kursseille osallistui eri työpisteiden työntekijöitä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle 7 työntekijää. Tekesin rahoittama KEROJO (Luovuus, osallisuus ja sitoutuminen dialogisessa ja reflektiivisessä johtamisessa) hanke alkoi tammikuussa. Hankkeen tavoite on uudenlaisen johtamisen mallin luominen. Hanke toteutetaan teemaryhmien avulla ja siten mahdollistetaan koko henkilöstön osallistuminen. Myös hankkeen yhteydessä on tehty koko psykiatrian henkilöstölle työhyvinvointikysely. 22
Psykiatrian tulosalue Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot 9 564 9 502-1 10 076 94 Maksutuotot 203 194-4 214 91 Tuet ja avustukset 108 21-81 0 0 Muut toimintatuotot 2 0-100 1 0 Sisäinen myynti 25 38 52 43 88 Toimintatuotot yhteensä 9 902 9 755-1 10 335 94 joista ulkoiset tuotot 9 877 9 717-2 10 292 94 Palkat ja palkkiot -4 447-4 591 3-4 414 104 Henkilöstösivukulut -1 344-1 360 1-1 323 103 Hoitopalvelujen ostot -2 077-1 705-18 -1 937 88 Muiden palv ostot -430-451 5-426 106 Aineet, tarv ja tavarat -131-117 -11-166 70 Muut toimintakulut -161-178 11-172 103 Sisäiset palvelut -391-402 3-404 100 Vyörytyserät (menot) -1 373-1 551 13-1 396 111 Toimintakulut yhteensä -10 354-10 355 0-10 237 101 joista ulkoiset kulut -8 590-8 403-2 -8 437 100 Toimintakate -452-600 33 98-612 Vuosikate -452-600 33 98-612 Poistot käyttöomaisuudesta -98-98 0-98 100 Tilikauden tulos -549-698 27 0 0 Yli/-Alijäämä -549-698 27 0 0 Pkl-käynnit omat 18 010 18 768 4 20 300 92 Pkl-käynnit ostopalvelu 553 426-23 750 57 Pkl-käynnit yhteensä 18 563 19 194 3 21 050 91 Hoitopäivät omat 10 478 9 260-12 10 500 88 Hoitopäivät ostopalvelu 4 493 3 942-12 4 800 82 Hoitopäivät yhteensä 14 971 13 202-12 15 300 86 Hoitojaksot omat 439 412-6 500 82 Hoitojaksot ostopalvelu 197 189-4 240 79 Hoitojaksot yhteensä 636 601-6 740 81 23
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tulosalueen toiminta on ollut vilkasta, mutta vakaata. Tehty työ näkyy hyvänä tuloksena, vaikka menopuolellakin on ylitystä tullut. Usealla yksiköllä on ollut puute osaavasta henkilökunnasta koskien myös lääkäreitä. Vajeesta huolimatta yksiköt ovat toimineet tuottavasti ja jopa lisänneet tehtyjen suoritusten määrää. Jonot ovat pysyneet hallinnassa mahtuen hoitotakuun rajoihin. Laboratorio L-PKS:n laboratorion toimipisteiden yhteenlaskettu tutkimusmäärä vuonna 2012 oli 829 552 kpl, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 20 %. Näytteenotot mukaan luettuna kokonaismääräksi saadaan 1 017 777 kpl. Tornion, Keminmaan ja Ylitornion terveyskeskusten laboratoriotoiminta yhdistettiin vuonna 2012 L-PKS:n laboratorioon. Vuoden aikana kehitettiin toimintaa asiakaslähtöisesti terveyskeskusten monien asiakasryhmien ja sairaalan osastojen kanssa ja parannettiin päivystysasiakkaiden palvelua. Prosesseissa organisoitiin uudelleen laboratorionäytteiden ja tarvikkeiden kuljetusjärjestelyt eri toimipisteiden välillä ja keskitettiin toimintoja huomioiden tutkimusten kiireellisyys. Yhdistymisten mukana tulleissa terveyskeskusten toimipisteissä otettiin käyttöön laboratorion Efficatietojärjestelmä. Vuoden 2012 aikana laboratoriossa tehtiin myös kustannuslaskenta, itsearviointi ja laatukellon mukainen sisäinen auditointi. Huomiota kiinnitettiin henkilöstön koulutukseen, perehdyttämiseen ja uusien laitteiden suunnitelmalliseen käyttöönottoon. Myös työturvallisuus ja potilasturvallisuus olivat vuoden 2012 keskeisiä kehittämiskohteita. Henkilöstön riittävyys oli koko vuoden ajan suuri haaste, johtuen mm. vuorotyöhön siirtymisestä, terveyskeskusten toimipisteiden yhdistämisestä ja vuoden päättyessä tapahtuneesta L-PKS:n laboratorion yhdistämisestä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymään. Toiminta jatkuu Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän NordLab:in Kemi aluelaboratoriona. Radiologia Tutkimusten ja toimenpiteiden suunniteltu määrä toteutui 101,9 %. Magneettitutkimusten määrä lisääntyi 10,5 % ja muissa tutkimuksissa määrät laskivat suunnitellusti. Terveyskeskuksille palvelut lisääntyivät ja sisäistä myyntiäkin oli vähän suunniteltua enemmän. Radiologivaje oli suuri ja pätevistä hoitajistakin oli vajetta osan vuotta. Syksyllä työskentelyn aloitti kaksi erikoistuvaa lääkäriä ja tutkimusjonoja saatiin purettua, vain magneettitutkimusjonot olivat vuoden lopussa noin 3kk, muut korkeintaan 2 kk. Angiologisiin toimenpiteisiin erikoistunut radiologi OYS:sta kävi purkamassa toimenpidejonoa toukokuusta lähtien noin kerran kuukaudessa. Viikonloppuisin ulkopuoliset radiologipäivystäjät auttoivat päivystyksen ylläpidossa. Suunnitelmien mukaisesti loppuvuodesta hankittiin uusi ultraäänilaite ja uusi varjoaineruisku angiografiahuoneeseen. Rakennussuunnitelmat eivät vielä toteutuneet. Hoitajat kävivät mm. mammografiakoulutuksissa ja magneettitutkimuksiin koulutusta saatiin paikan päällä. Lisäksi kaikki osallistuivat videona OYS:sta lähetettyihin säteilysuojelukoulutuksiin. Hoitoisuusluokitukseen ei vielä siirrytty. Ohjelmaa on kehitetty OYS:ssa ja se voidaan ottaa meillä käyttöön keväällä 2013 NeaRis-päivityksen yhteydessä. Hoitoisuusluokituksen nimi on muutettu kuvattavuusluokitukseksi, mikä sopii paremmin radiologiseen toimintaan. 24