PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes, eli 23 000 henkeä, oli saavuttanut eläkeiän. Näistä senioreista 40 % oli täyttänyt 75 vuotta. Yli 95 vuoden ikään oli vuoden alkuun mennessä tullut 112 espoolaista. Yli 65- vuotiaista espoolaisista yli puolet 58, % oli naisia. Alueellisesti 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur- Matinkylässä, joissa yli kymmenesosa väestöstä kuului tähän ikäluokkaan. Suur-Tapiolassa oli määrällisestikin eniten eläkeikäisiä, lähes 6 000 henkeä. Pienin senioreiden osuus oli Vanhassa-Espoossa ja Pohjois-Espoossa, joissa senioreita oli noin 7 % väestöstä. Eläkeikäisistä 42% asui yksin ja lähes joka toinen kahden hengen taloudessa. Juuri 65 vuotta täyttäneistä yksin asuvia oli 37 %, mutta yksinasuminen yleistyy henkilön vanhetessa ja 85 vuotta täyttäneistä jo 66 % asui yksin. Vanhusasuntokunnista runsas neljäsosa asui erillisessä pientalossa, noin joka kymmenes rivitaloasunnossa ja 58 % kerrostalossa. Kolme prosenttia eli noin 500 asuntokuntaa asui erillisessä pientalossa, joka oli puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustettu. Arja Munter Kesk skushallinnon Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimus- ryhmä Eläkeikäisten koulutustaso oli alhaisempi kuin kaikkien 15 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten. Senioriespoolaisista joka toinen oli ilman virallista tutkintoa, mutta toisaalta lähes kolmannes heistä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vain vajaa viidennes. Espoolaistulonsaajien tulot ovat jo 17-vuotiaista lähtien korkeammat kuin koko maassa ja vaikka ero supistuukin, myös eläkeikäisistä espoolaiset ovat suurituloisempia. Espoolaisseniorit olivat keskimääräissenioreita parempituloisia: yli 65-vuotiaiden tulonsaajien tulot Suomessa olivat 15 400 ja espoolaisten 24 000. Eroa espoolaisten eduksi oli peräti 56 %.
SENIOREIDEN MÄÄRÄ JA IKÄ Tässä katsauksessa tarkastellaan 65-vuotta täyttäneiden, eli kansaneläkelaitoksen vanhuuseläkkeeseen oikeutettujen espoolaisten määrää ja elinoloja. Näistä ikääntyvistä tullaan käyttämään myös nimitystä seniorit. Vuoden 2007 alussa pääkaupunkiseudun lähes miljoonasta asukkaasta 125 000 eli 13 % oli saavuttanut 65 vuoden eläkeiän. Määrä vastaa lähes Oulun kokoisen kaupungin väestömäärää. Eläkeikäisten määrä oli kasvanut vuosikymmenen vaihteesta liki 20 000 hengellä. Espoossa näistä ikääntyneistä asui 23 500, mikä merkitsi 19 % koko pääkaupunkiseudun eläkeikäisistä. Koko seudun väestöstä Espoossa asui suurempi osuus, lähes neljäsosa. % 20 18 16 14 12 10 8 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PKS 6 4 2 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 1. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla 1999-2007 Ikäihmisten osuus pääkaupunkiseudulla on kohonnut tasaisesti 2000-luvun alkupuolella, minkä jälkeen osuuden kohoaminen on kiihtynyt. Vuodesta 2001 alkaen yli 65-vuotiaiden osuus seudulla on ollut korkein Kauniaisissa ja kasvanut voimakkaasti vuosikymmenen loppupuolella. Helsingissä ikäihmisten määrän lisääntyminen on ollut maltillisempaa, mutta osuus on ollut seudun toiseksi korkein. Ikärakenteeltaan suuriin ikäluokkiin pohjautuvien Espoon ja Vantaan senioreiden osuus on lähes sama ja seudun alhaisin, joskin Vantaalla kasvukehitys on ollut Espoota nopeampaa. Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes, eli 23 000 henkeä, oli saavuttanut eläkeiän. Näistä senioreista 40 % oli täyttänyt 75 vuotta. Yli 95 vuoden ikään oli vuoden alkuun mennessä tullut 112 espoolaista. Yli 65-vuotiaista espoolaisista yli puolet 58 % oli naisia. 2 Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008
100 90 80 70 60 50 40 30 90-94-v. 85-89-v. 80-84-v. 75-79-v. 70-74-v. 95+-v. 90-94-v. 85-89-v. 80-84-v. 75-79-v. 70-74-v. 65-69-v. 20 10 65-69-v. 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2. 65 vuotta täyttäneiden espoolaisten ikärakenne 1999-2007 Eläkeikäisten sisäisessä ikäjakaumassa nuorimman ryhmän osuus koki notkahduksen tämän vuosikymmenen alussa ja alkoi nousta loppupuolella ollen vuoden 2007 alussa 36 %. Seuraavan ikäluokan, 70-74 -vuotiaiden osuus espoolaiseläkeläisistä on laskenut, vaikka ikäryhmä on vielä nuori ajatellen keskimääräistä elinikää ja sen pidentymistä. Ilmiö selittyy sillä, että seuraavat ikäryhmät, 75-84 -vuotiaat, ovat hieman kohottaneet osuuttaan eläkeikäisistä tällä vuosikymmenellä. Väestöllinen huoltosuhde, eli työikäisten suhde alle 15- ja yli 65 -vuotiaisiin, on noussut pikkuhiljaa ja oli vuoden 2007 alussa 0,43. Koko maassa huoltosuhde oli 0,50. Espoossa väestöllinen huoltosuhde on siis keskimääräistä parempi. Huoltosuhteen kehitykseen vaikuttavat lasten määrän kasvu ja eläkeikäisten määrän muutos eli eläkeikään tulevat ikäluokat sekä muuttaneisuus ja kuolleisuus, johon puolestaan vaikuttaa eläkeikäisten sisäinen ikärakenne. % 30 25 20 15 10 80-84-v. 75-79-v. 70-74-v. 65-69-v. 60-64-v. 55-59-v.t 85+ 85+ 80-84-v. 75-79-v. 70-74-v. 65-69-v. 60-64-v. 55-59-v.t 50-54-.v. 5 50-54-.v. 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 3. 50-85+ -vuotiaiden espoolaisten osuus koko väestöstä 1999-2007 Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008 3
Kuvassa 3 näkyy, miten eläkeikää lähestyvien 50-59 -vuotiaiden kokonaisosuus väestöstä on vähentynyt viime vuosina. Näin myös tulovirta eläkeikäisiin on pienentynyt heistä, jotka saavuttavat eläkeiän vuosina 2013-2022. Lähinnä eläkeikää olevien, 60-64 -vuotiaiden osuus sen sijaan on kohonnut koko tarkastelujakson ajan. Näitä seniori-ikää lähestyvien osuuden kasvua on osaltaan pienentänyt jatkuva muuttotappio muille kunnille ja ulkomaille. Lisäksi noin 800 yli 65 -vuotiaista espoolaisista kuolee vuosittain. Alueellisesti 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa yli kymmenesosa väestöstä kuului tähän ikäluokkaan. Suur-Tapiolassa oli määrällisestikin eniten eläkeikäisiä, lähes 6 000 henkeä. Pienin senioreiden osuus oli Vanhassa-Espoossa ja Pohjois-Espoossa, joissa senioreita oli noin 7 % väestöstä. Pohjois-Espoo 64,4 30,9 4,7 Vanha-Espoo 63,1 29,4 7,6 65-74 Suur-Kauklahti 61,6 33,5 4,9 75-84 Suur-Espoonlahti 66,6 26,7 6,8 85+ Suur-Matinkylä 62,3 30,1 7,5 Suur-Tapiola 51,9 38,4 9,7 Suur-Leppävaara 61,0 30,9 8,1 Koko Espoo 59,8 31,8 8,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 4. Yli 65 -vuotiaiden ikärakenne alueittain 2006/07 Vähintään 65-vuotiaiden asukkaiden sisäinen ikärakenne oli vanhin Suur-Tapiolassa. Siellä asuvista eläkeikäisistä vain runsas puolet kuului ikäryhmään 65-74 -vuotiaat ja lähes joka kymmenes oli täyttänyt jo 85 vuotta. Ikäihmisten asuminen Kaikista eläkeikään ehtineistä espoolaisista 42 % asui yksinään, noin joka toinen eli kahden hengen taloudessa ja noin joka kymmenes suuremmassa asuntokunnassa. Juuri 65 vuotta täyttäneistä 37 % asui yksin, mutta yksinasuminen yleistyy asuntokunnan vanhimman henkilön vanhetessa ja 85 vuotta täyttäneistä 66 % asui yksin. Yksinasumisen yleistymiseen henkilön ikääntyessä vaikuttavat leskeksi jäämiset ja avioerot, mutta toisaalta se, että ihmiset pystyvät asumaan itsenäisesti vielä varsin korkeassa iässä. 4 Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008
100 % 90 % 2,8 2,7 2,0 2,0 1,6 2,2 6,1 5,7 3,8 3,6 3,5 4,0 80 % 70 % 60 % 48,9 53,1 49,3 44,5 36,8 28,0 4+ hlöä 3 hlöä 50 % 2 hlöä 40 % 30 % 20 % 42,3 38,6 44,8 49,8 58,1 65,8 1 henkilö 10 % 0 % Kaikki 65-69 70-74 75-79 80-84 85+ Kuva 5. Asuntokunnan koko vanhimman henkilön mukaan 2005/06 (65 vuotta täyttäneet) Asuinolotilastoissa vanhusasuntokunta on asuntokuntia, joissa on ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt jäsen. Näitä talouksia oli vuoden 2006 alussa Espoossa 16 100 eli 16 % kaikista asuntokunnista. Vanhusasuntokunnista 44 %:ssa vanhin henkilö oli 75 vuotta täyttänyt. Vanhusasuntokunnista peräti 47 % eli 7 668 henkeä oli yksinasuvia, 30 % kahden hengen talouksia ja 23 % oli asuntokuntia, jossa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita. Yksinasuvista vanhuksista runsas neljännes oli alle 70-vuotiaita ja vajaa neljännes 70-75 - vuotiaita. Joka toinen yksinasuva oli saavuttanut vähintään 75 vuoden iän ja runsas kymmenesosa yksin asuvista oli täyttänyt 85 vuotta. Heitä oli lähes 1 000 henkeä. Varustetasoltaan 1 hyvin varustetussa asunnossa asui 96,5 % vanhusasuntokunnista. Puutteellisin varustein asui noin kaksi prosenttia vanhusasuntokunnista, samoin erittäin puutteellisin varustein. Jossain määrin puutteellisesti varustetussa asunnossa asui noin 600 vanhusasuntokuntaa, joista yksinasuvia oli liki 260. 1 Varustetaso: hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys, puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys), erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008 5
100 % 1,4 2,2 0,9 0,6 80 % 57,6 45,7 41,7 60 % 72,6 Muu t. tunt. 40 % 12,9 17,8 15,1 Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo 20 % 0 % 28,1 Kuva 6. Vanhusasuntokuntien talotyyppi asuntokunnan koon mukaan 2005/06. Espoolaisista vanhusasuntokunnista runsas neljäsosa asui erillisessä pientalossa, noin joka kymmenes rivitaloasunnossa ja 58 % kerrostalossa. Noin kolme prosenttia eli noin 500 asuntokuntaa asui erillisessä pientalossa joka oli puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustettu. Kerrostaloasuminen oli yleisintä yksinasuvilla 65 vuotta täyttäneillä, heistä lähes kolme neljäsosaa asui kerrostalossa ja vain kuudesosa erillisessä pientalossa. Kahden hengen vanhustalouksista vajaa puolet asui kerrostalossa ja runsas kolmannes erillisessä pientalossa. Vielä yleisempää pientalossa asuminen oli niissä asuntokunnissa, joissa oli sekä alle että yli 65-vuotiaita. Koulutustaso 8,7 16,6 35,6 Espoolaisilla on maan toiseksi korkein koulutustaso Kauniaisten jälkeen. Vuoden 2004 lopussa yli 15-vuotiaista espoolaisista 42 % oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen. Noin joka kolmannella oli keskiasteen koulutus ja noin joka neljäs oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. 42,6 Yhteensä Yksi hlö Kaksi hlöä Sekä yli että alle 65.v. Erillinen pientalo 100 % 80 % 41,5 47,4 45,7 32,7 60 % 40 % 31,1 25,3 22,4 17,5 Korkea-aste Keskiaste Vain perusaste 20 % 27,4 27,3 31,9 49,8 0 % Espoolaiset 55-59 60-64 65+ Kuva 7. Kaikkien espoolaisten ja 55-vuotiaiden koulutustaso 31.12.2004 6 Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008
Eläkeikäisten koulutustaso oli alhaisempi kuin kaikkien 15 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten. Toisaalta senioriespoolaisista joka toinen oli ilman virallista tutkintoa. mutta toisaalta lähes kolmannes heistä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vain vajaa viidennes. Eläkeikään vuosina 2005-09 tulevien/tulleiden koulutustaso on korkeampi kuin vuonna 2004 eläkkeellä olleiden, kun vain vajaa kolmannes oli vailla ammatillista tutkintoa. Seuraava ikäluokka on vielä paremmin koulutettu, joten myös seniori-ikäisten koulutustaso nousee ajan myötä, mikä vaikuttaa sairastavuuteen ja sitä kautta myös toimintakuntoon ja itsenäiseen selviytymiseen. Tulot Vuonna 2005 suomalaisen tulonsaajan, alaikäiset mukaan luettuna, keskimääräiset tulot olivat 21 000 euroa. Espoolaisilla tulonsaajilla oli tuloja keskimäärin lähes 30 000 euroa. Eroon vaikuttaa Espoon koko maata nuorempi ikärakenne ja toisaalta todelliset tuloerot. Espoolaistulonsaajien tulot ovat jo 17-vuotiaista lähtien korkeammat kuin koko maassa ja vaikka ero supistuukin, myös eläkeikäisistä espoolaiset ovat suurituloisempia. Espoolaisseniorit olivat keskimääräissenioreita parempituloisia: yli 65-vuotiaiden tulonsaajien tulot Suomessa olivat 15 400 ja espoolaisten 24 000. Eroa espoolaisten eduksi oli peräti 56 %. 50000 40000 40551 43727 38925 Koko maa Espoo 30000 20000 27271 22245 28251 28809 25329 24074 10000 0 11158 11007 15432 3385 650 3382 730-16 17-19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Kuva 8. Valtionveronalaiset tulot ikäryhmittäin Espoossa ja koko maassa 2005 Espoolaissenioreiden tuloista suurin osa oli ansiotuloja ja 14 % koostui pääomatuloista. Tulojakauma oli pääomavaltaisempi kuin maassa keskimäärin. Espoolaisten ansiotuloissa oli keskimääräistä vähemmän eläketuloja, 94 %, mutta enemmän palkkatyöstä saatuja tuloja kuin senioreilla keskimäärin. Piirteitä espoolaisista senioreista / Tietoisku 1/2008 7
Sammandrag DRAG HOS SENIORER I ESBO I början av 2007 hade var tionde invånare i Esbo, dvs. 23 000 personer, uppnått pensionsåldern. Av dessa seniorer hade 40 procent fyllt 75 år. Antalet invånare som i början av året hade fyllt 95 år var 112. Över hälften, dvs. 58 procent, av de invånare som fyllt 65 år var kvinnor. Områdesvis var antalet 65 år fyllda störst i Stor-Hagalund och Stor-Mattby, där över en tiondel av befolkningen hörde till åldersklassen. I Stor-Hagalund var också det numerära antalet pensionärer störst, nästan 6 000 personer. Den minsta andelen seniorer noterades i gamla Esbo och norra Esbo där andelen seniorer var ca 7 procent av befolkningen. Av personerna i pensionsåldern bodde 42 procent ensamma och nästan var annan i två personers hushåll. Av dem som nyss fyllt 65 år bodde 37 procent ensamma, men ensamboende blir mer allmänt med tilltagande ålder, och av 85 år fyllda bodde hela 66 procent ensamma. Av åldringsmatlagen bor en dryg fjärdedel i fristående småhus, ca vart tionde i radhus och 58 procent i höghus. Tre procent, dvs. ca 500 matlag, bor i fristående småhus med bristfällig eller mycket bristfällig utrustning. Nivån på utbildningen bland pensionärer var lägre än bland alla 15 år fyllda invånare. Av seniorerna saknade var annan formell examen, men å andra sidan hade nästan en tredjedel utbildning på högre nivå. Däremot var andelen personer med utbildning på mellannivå bara en knapp femtedel. Inkomsttagarnas inkomster var från och med 17-åringarna högre än i hela landet och trots att skillnaden minskar, har också Esbobor i pensionsåldern högre inkomster. Esboseniorerna hade i genomsnitt högre inkomster: inkomsterna bland personer över 65 år var i hela landet 15 400 och i Esbo 24 000. Skillnaden gynnar Esboborna med hela 56 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi