VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

Transkriptio

1 VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa vai kaksiossa Varttuneet yksinasujat Kuva: E in toimitus Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2011 alussa maassamme oli yksin asuvaa henkilöä. Pääkaupunkiseudulla yksinäisasuntokuntia on eniten Helsingissä. Espoossa yksinäisasuntokuntia oli 35 % asuntokunnista, mikä merkitsee henkilöä. Suur-Matinkylän asuntokunnista 40 %:ssa oli vain yksi henkilö. Pääkaupunkiseudulla yksin asuvien suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Espoon yksinaistalouksista miesten ikärakenne oli selvästi nuorempi kuin naisten. Yksin asuvista puolet oli henkilöitä, jota eivät ole koskaan olleet virallisesti naimisissa. Joka neljäs yksin asuva oli eronnut ja joka viides oli jäänyt leskeksi. Kaikista Suomen yksinasuvista joka viides asui erillisessä pientalossa. Pääkaupunkiseudulla omakotiasuminen oli harvinaisempaa. Kuitenkin espoolaisista ja vantaalaisista yksinasuvista noin joka kymmenes asui pientalossa. Koko maan yksinasuvista 28 % asui yksiössä. Espoossa ja Vantaalla yksiössä asumien oli harvinaisempaa. Helsingissä yksinasuvista 38 % asui yksiössä. Pinta-alaltaan pienessä, alle 30 neliömetrin, asunnossa asui 8 % yksin asuvista henkilöistä. Espoossa ja Vantaalla osuus oli pienempi, mutta Helsingissä lähes joka viidennellä yksinäisasuntokunnalla oli käytettävissään alle 30 neliötä.suurehkoissa, yli 70 neliön, asunnoissa asui joka neljäs Suomen yksinasuva. Espoossa suurten asuntojen osuus oli vajaa neljäsosa, Vantaalla vajaa viidesosa ja Helsingissä 13 %. Koko maassa varttuneista yksineläjistä lähes neljäsosa oli yli 65-vuotiaita, mutteivät vielä 70-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla näiden nuorten eläkeläisten osuus oli korkeampi: korkein Vantaalla ja matalin Helsingissä. Espoossa yli 85 -vuotiaita yksinasuvia oli noin henkeä vuoden 2011 alussa. Espoolaisista yli 65-vuotiaista yksin asuvista liki 3 %, eli noin 240 henkilöä, asui puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa. Yksinasuvien iäkkäiden henkilöiden asumistasossa oli suuria alueellisia eroja. Vähiten puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa. Suur-Kauklahdessa asuvista yksinäisasuntokunnista joka viidennen asunto oli ainakin jossain määrin puutteellisesti varustettu. Pohjois-Espoossa joka kuudes yksin asuva 65 vuotta täyttänyt asui vajavaisesti varustetussa asunnossa.

2 Yksinasumisen yleisyys Yksinasuminen kuuluu usein luonnollisena osana ihmisen elinkaareen. Yksin asutaan, kun irtaudutaan lapsuuden kodista, opiskellaan, erotaan puolisosta tai jäädään leskeksi. Yksinasuminen voi olla tietoinen valinta tai elämäntilanteiden aiheuttama pakko. Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntyyli, mutta se saattaa sisältää myös riskin syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta. Kunnan kannalta katsottuna yksinasuvien, varsinkin iäkkäiden, määrä asettaa vaatimuksia ja suunnittelun tarvetta palveluiden järjestämiseksi. Suomessa yhden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, joskin viime vuosina osuus on lievästi laskenut. Vuoden 2011 alussa maassamme oli yksin asuvaa henkilöä, mikä merkitsee sitä, että 41 % asuntokunnista on vain yksi henkilö. 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,00 Helsinki Espoo Vantaa Suomi 10,0 0, Kuva 1. Yhden hengen asuntokuntien osuus Suomessa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Pääkaupunkiseudulla yksinäisasuntokuntia on eniten Helsingissä, jossa lähes joka toisessa asuntokunnassa on vain yksi henkilö. Yksinasumisen yleisyyteen Helsingissä vaikuttaa kaupungin asuntokanta, jossa on paljon pieniä asuntoja, ja taustalla lienee myös suurkaupunkilainen elämäntyyli. Myös Vantaalla yksinäisasuntokuntien osuus oli suurempi kuin Espoossa, mikä johtunee Vantaan ikärakenteesta. 2 Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011

3 45,0 40,0 35,0 % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,00 Espoo Suur Leppävaara Suur Tapiola Suur Matinkylä Suur Espoonlahti Suur Kauklahti Vanha Espoo Pohjois Espoo 5,0 0, Taulu 2. Yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista suuralueittain Espoossa Vuoden 1990 alussa Espoossa yksin asuvien osuus asuntokunnista oli 27 % ja kahdessa vuosikymmenessä se oli kohonnut 35 %:iin ja henkilöön, eli yksin asuvia oli enemmän kuin Vanha-Espoossa asukkaita yhteensä. Kaksi vuosikymmentä sitten eniten yhden hengen talouksia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa ja vähiten Suur-Espoonlahdessa. Rakennustuotanto, väestörakenteen muutos ja muuttoliike ovat johtaneet siihen, että vuodesta 2003 eniten yksinäisasuntokuntia on ollut Suur-Matinkylässä ,1 36,0 37,1 40,2 32,1 31,1 33,4 % , Esp poo Suur Leppäva ara Suur Tapi ola Suur Matink r kylä Suur Espoonla ahti Suur Kaukla ahti Vanha Esp poo Pohjois Esp poo Kuva 3. Yhden hengen asuntokuntien osuus suuralueittain Espoossa Vuoden 2011 alussa Suur-Matinkylän asuntokunnista 40 %:ssa oli vain yksi henkilö. Suur-Tapiolassa yksinasuminen oli edelleen toiseksi yleisintä. Sen sijaan Suur-Kauklahden kehitys on johtanut siihen, että siellä yksinäisasuntokuntien osuus on Espoon toiseksi alhaisin Pohjois-Espoon jälkeen. Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011 3

4 Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Koko maassa yksin asuvista yli puolet oli naisia, mikä on ymmärrettävää jo siitä syystä, että naisten keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin miesten. Pääkaupunkiseudulla helsinkiläisistä yksin asuvista peräti 60 % oli naisia. Espoossa naisten osuus oli lähellä koko maan tasoa. 60,0 59,0 58,0 57,0 % 56,0 55,0 59,4 54,0 53,0 54,9 55,2 54,5 52,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 4. Naisten osuus yksinasuvista Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Yksin asuminen kuuluu nuoruuteen Yksinasuvien ikärakenne on merkittävä, sillä yksinasuminen liittyy usein elinkaaren tiettyihin vaiheisiin. Koko maassa yksinasuvista lähes neljäsosa oli nuoria, alle 34-vuotiaita, mikä ainakin osaltaan liittyy ihmisen itsenäistymis- ja kouluttautumisvaiheeseen. Suurin ikäryhmä yksin asuvissa oli vuotiaat, joita oli lähes viidennes, missä taas taustalla voivat olla avioerot ja leskeksi jäämiset. Saman verran yksinasuvissa oli myös jo 75 vuotta täyttäneitä. 4 Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011

5 ,0 12,4 13,9 11, ,7 12,3 13,0 % ,3 18,88 13,9 10,0 18,1 16,7 19,2 15,3 14,3 16,2 13,6 12,9 13,9 75+ v v v v v v. 24 v ,3 18,7 20,9 17, ,7 9,2 9,0 8,7 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 5. Yksin asuvien ikärakenne Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Myös pääkaupunkiseudulla yksin asuvien suurin ryhmä oli vuotiaat, joskin heidän osuutensa oli alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Eniten vuotiaita oli vantaalaisissa ja vähiten helsinkiläisissä yksinäistalouksissa. Yli 75-vuotiaita oli eniten Helsingissä, jossa myös alle 34-vuotiaiden osuus oli korkein, mikä viittaa Helsingin merkitykseen opiskelukaupunkina. 100,0 % 90,0 % 12,4 5,4 7,6 18,1 80,0 % 0 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 0 20,0 % 10,0 % 0,0 % 12,7 18,1 15,3 13,6 18,7 13,7 17,7 18,7 25,9 9,2 10,9 16,8 21,7 13,4 9,4 12,8 Yksinas. Yht. Yht Mies Nainen 7, v v v v v. 24 v. Kuva 6. Yksinasuvien ikäjakauma sukupuolen mukaan Espoossa Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011 5

6 Espoon yksinäistalouksista miesten ikärakenne oli selvästi nuorempi kuin naisten. Yksin asuvista miehistä 37 % oli alle 35-vuotiaita kun naisista vastaavan ikäisiä oli noin viidennes. Mahdollisesti taustalta löytyy naisten yleisempi yksinhuoltajuus. Yksinasuvien toiseksi suurimpaan ikäluokkaan, vuotiaisiin, miehistä kuului vain 14 %, kun yksin asuvista naisista ikäryhmään kuului yli viidennes. Osasyynä sukupuolten eroon tässäkin voi olla yksinhuoltajuus: yksinhuoltajanaisten lapset lähtevät kotoa ja äiti jää asumaan yksin. Naisista vanhimpaan ikäryhmään kuului lähes viidennes. Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Yksin asuvista puolet oli henkilöitä, jota eivät ole koskaan olleet virallisesti naimisissa. Joka neljäs yksin asuva oli eronnut ja joka viides oli jäänyt leskeksi. Yksinasuvissa oli jonkin verran myös naimisissa olevia. Kyse voi olla liitosta, jota ei ole vielä purettu tai avioparin elämäntapavalinnasta ,6 14,9 12,7 14,4 % 80 23, ,3 28,8 25,5 3,7 60 4,5 3,9 Leski 4,1 50 Eronnut Naimisissa 40 Naimaton ,8 60,2 53,33 52, Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 7. Yksinasuvien siviilisääty Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla yksinasuvien naimattomuus oli yleisempää kuin maassa keskimäärin. Eniten naimattomia oli Helsingin yksinasujissa ja vähiten vantaalaisissa. Eronneiden osuus oli Espoossa ja varsinkin Vantaalla korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan leskien osuus oli koko maata alhaisempi etenkin Helsingissä. 6 Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011

7 100 % 90 % 14,9 6,2 22,0 80 % 23,9 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 27,3 4,5 53,3 5,4 64,5 30,1 3,7 44,2 Leski Eronnut Naimisissa Naimaton 10 % 0 % Yksinasuv. yht. Miehet Naiset Kuva 8. Yksinasuvien siviilisääty sukupuolen mukaan Espoossa Espoon yksinäisasuntokunnista miespuolisista 65 % oli naimattomien asuntokuntia, naisista vain 44 %. Yksinasuvissa naisissa oli lähes kolmannes eronneita ja runsas viidennes leskeksi jääneitä, jotka eivät ole avioituneet uudelleen. Miehissä leskiä oli varsin vähän ja eronneitakin vähemmän kuin naisissa, vajaa neljännes. Kartanossa vai kaksiossa Kaikista Suomen yksinasuvista joka viides asui erillisessä pientalossa. Pääkaupunkiseudulla omakotiasuminen oli harvinaisempaa. Kuitenkin espoolaisista ja vantaalaisista yksinasuvista noin joka kymmenes asui pientalossa. Molemmissa kunnissa rivitaloasumisella oli noin 7 %:n osuus yksinasuvista. Helsinkiläisistä yksinäistalouksista suurin osa asui kerrostalossa. 100 % 90 % 80 % 2,9 1,6 1,5 0,7 Muu tai tuntematon talotyyppi Asuinkerrostalo 70 % 60 % 50 % 62,1 80,0 93,7 82,8 Rivi ketjutalo Erillinen pientalo 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 14,3 20,8 7,8 7,1 10,5 2,1 2,6 9,4 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 9. Yksinasuvien asumismuoto Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011 7

8 Espoon sisällä omakotitaloasuminen oli yleisintä pohjoisespoolaisilla yksinasuvilla, joista 45 % asui erillisessä pientalossa. Toiseksi yleisintä omakotiasuminen oli Suur-Kauklahdessa. Näillä alueilla myös rivitaloasuminen oli yleistä yksinäistalouksilla. Suur-Matinkylän yksin asuvista lähes 90 % asui kerrostalossa. Lähes yhtä yleistä kerrostaloasuminen oli Suur-Leppävaarassa. Pohjois Espoo Vanha Espoo Suur Kauklahti Suur Espoonlahti Suur Matinkylä Suur Tapiola Erillinen pientalo Rivi ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon talotyyppi Suur Leppävaara Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Yksinasuvien asumismuoto Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Kaikista maamme yksinasuvista 28 % asui yksiössä. Maan keskiarvoon verrattuna pääkaupunkiseudulla sekä Espoossa että Vantaalla yksiössä asumien ole harvinaisempaa. Helsingissä yksinasuvista 38 % asui yksiössä. Vähintään kolmen huoneen ja keittiön asunnoissa asuvia oli eniten espoolaisissa yksinasuvissa, 28,8 %, ja vähiten helsinkiläisissä, vajaa viidennes. 8 Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011

9 100 % 90 % 80 % 70 % 12,8 12,2 15,5 16,6 5,9 8,0 11,8 14,2 20,7 60 % 50 % 40 % 30 % 30,9 27,77 24,9 23,6 16,4 22,7 21,8 4h+k/kk/kt + / 3h+k/kk/kt 2h+k 2h+kk/kt 1h+k 20 % 10 % 27,6 23,5 38,0 25,0 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 11. Yksinasuvien huoneistotyyppi Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Asunnon pinta-alalla on merkitystä arkielämän sujumiselle. Liian pieni asunto saattaa aiheuttaa epäviihtyvyyttä ja epäkäytännöllisyyttä, varsinkin henkilöille, jotka joutuvat käyttämään kotiaskareissa jai liikkumisessa apuvälineitä. Suuresta asunnosta taas aiheutuu enemmän puhtaanapito- ja kunnostustöitä, jotka iäkkäämmille yksinasuville saattavat olla hankalia. Pinta-alaltaan pienessä, alle 30 neliömetrin, asunnossa asui 8 % maamme yksin asuvista henkilöistä. Espoossa ja Vantaalla osuus oli pienempi, mutta Helsingissä lähes joka viidennellä yksinäisasuntokunnalla oli käytettävissään alle 30 neliötä. 100 % 90 % 80 % 6,5 5,6 12,5 4,9 4,7 13,4 2,5 2,3 3,0 3,9 8,6 12,0 70 % 27,1 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 36,7 31,4 31,5 40,8 35,0 38,9 40,8 Tunt % 0 % 18,1 7,8 5,3 3,5 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 12. Yksinasuvien asuntojen pinta-ala Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011 9

10 Runsas kolmannes kaikista yksin asuvista asui huoneistossa, jossa oli neliömetriä. Pääkaupunkiseudulla tämän kokoiset asunnot olivat yleisempiä kuin koko maassa. Suurehkoissa, yli 70 neliön, asunnoissa asui joka neljäs Suomen yksinasuva. Espoossa suurten asuntojen osuus oli vajaa neljäsosa, Vantaalla vajaa viidesosa ja Helsingissä 13 %. Varttuneet yksinasujat Yksinasuminen voi hankaloittaa elämää varsinkin iäkkäämmillä henkilöillä, joiden toimintakyky saattaa olla alentunut ja sairastumisen riski kasvaa. Kun ihmisten elinikä jatkuvasti nousee, myös yksinasuvissa on entistä enemmän varsin iäkkäitä henkilöitä. 100 % 90 % 17,7 14,0 17,6 11,8 80 % 70 % 19,3 16,5 16,8 15,0 60 % 50 % 20,0 19,1 18,7 19,9 85+ v v v. 40 % 30 % 20,5 22,1 20,8 23, v v. 20 % 10 % 22,5 28,4 26,1 29,7 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kuva 13. Yli 65-vuotiaiden yksinasuvien ikärakenne Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Koko maassa varttuneista yksineläjistä lähes neljäsosa oli yli 65-vuotiaita, mutteivät vielä 70-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla näiden nuorten eläkeläisten osuus oli korkeampi: korkein Vantaalla ja matalin Helsingissä. Myös vuotiaita oli eniten Vantaalla ja vähiten Helsingissä. Espoossa heidän osuutensa oli lähellä koko maan keskiarvoa. Koko maassa 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista 37 % oli yli 80-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla iäkkäimpien osuus oli pienempi, mutta Helsingissäkin runsas kolmasosa eläkeikäisistä oli yli 80-vuotias. Vähiten yli 80-vuotiaita oli Vantaalla, jossa eläkeikäisten ikärakenne on nuorin. Yli 85-vuotiaiden osuus oli pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta koko maan keskiarvoa alhaisempi. Espoossa yli 85 -vuotiaita yksinasuvia oli noin henkeä vuoden 2011 alussa. Määrä ja osuus tulee edelleen kasvamaan väestömäärän lisääntyessä, eliniän kasvaessa ja terveydenhuollon tason parantuessa. 10 Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/2011

11 20,0 18,0 16,0 14,0 19,0 16,0 12,0 10,00 8,0 6,0 6,8 4,0 2,0 0,0 2,7 2,0 0,7 1,5 1,4 Espoo Suur Leppävaara Suur Tapiola Suur Matinkylä Suur Espoonlahti Suur Kauklahti Vanha Espoo Pohjois Espoo Kuva 14.Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus yli 65-vuotiaiden yksinasuvien asunnoista Espoossa suuralueittain Yksinasuvien iäkkäiden ihmisten kotona selviytymiseen vaikuttaa paljon asunnon varustetaso ja sinne mahdollisesti saatavat palvelut. Espoolaisista yli 65-vuotiaista yksin asuvista liki 3 %, eli noin 240 henkilöä, asui puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa. Asunto on puutteellisesti varustettu, jos siitä puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) ja asunto on erittäin puutteellisesti varustettu, jos siitä puuttuu joko vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Yksinasuvien iäkkäiden henkilöiden asumistasossa oli suuria alueellisia eroja. Vähiten puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvia oli Suur-Tapiolassa, Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Kauklahdessa asuvista yksinäisasuntokunnista joka viidennen asunto oli ainakin jossain määrin puutteellisesti varustettu. Pohjois-Espoossa joka kuudes yksin asuva 65 vuotta täyttänyt asui vajavaisesti varustetussa asunnossa. Viivoja yksinasuvan muotokuvasta/tietoisku 15/

12 Sammandrag I början av år 2011 fanns det ensamboende personer i vårt land. Inom huvudstadsregionen hade Helsingfors flest hushåll med bara en person. Enpersonshushåll utgjorde 35 procent av alla hushåll i Esbo, vilket innebär personer. I Stor-Mattby var 40 procent av hushållen enpersonshushåll. Den största åldersgruppen av ensamboende i huvudstadsregionen bestod av personer i åldern år. I Esbo var medelåldern för ensamboende män betydligt lägre än för kvinnor. Bland personer som bor ensam var hälften sådana som aldrig varit officiellt gifta. Var fjärde ensamboende var skild och var femte änka eller änkling. Av alla ensamboende i Finland bodde var femte i fristående småhus. I huvudstadsregionen var det inte lika vanligt att bo i ett fristående hus. Likväl bodde var tionde ensamboende i Esbo och Vanda i småhus. Ensamboende i Helsingfors bodde huvudsakligen i höghus. Av hela Finlands ensamboende bodde 28 procent i en enrummare. Jämfört med medeltalet för hela landet var det ovanligare för ensamboende i Esbo och Vanda att bo i en etta. I Helsingfors bodde 38 procent av ensamboende i en enrummare. Åtta procent av vårt lands ensamboende personer bodde i en bostad med liten yta, dvs. under 30 kvadratmeter. I Esbo och Vanda var andelen mindre, medan närmare var femte ensamboende Helsingforsbo bodde i en bostad på mindre än 30 kvadratmeter. En dryg tredjedel av alla ensamboende bodde i en lägenhet på kvadratmeter. I huvudstadsregionen var bostäder i den här storleken mer allmänna än i resten av landet. Var fjärde ensamboende i Finland bodde i en relativt stor, över 70 kvadratmeters bostad. Andelen stora bostäder i Esbo utgjorde en knapp fjärdedel, i Vanda en femtedel och i Helsingfors 13 procent. Närmare en fjärdedel av de ensamboende i vårt land har fyllt 65, men inte ännu 70 år. I huvudstadsregionen var dessa unga pensionärers andel högre i jämförelse med hela landet: i Vanda var den högst och i Helsingfors lägst. Det fanns cirka över 85-åriga ensamboende i Esbo i början av år Antalet och andelen kommer att växa ytterligare då befolkningen och livslängden ökar och kvaliteten på hälsovården blir bättre. Av Esbobor som bor ensam och är 65 år gamla levde 3 procent, dvs. kring 240 personer, i bristfälligt eller mycket bristfälligt utrustade bostäder. Det fanns stora regionala skillnader i boendenivån bland äldre personer som bor ensam. I Stor-Hagalund och Stor-Esboviken bodde minst personer i bristfälligt utrustade bostäder. Var femte ensambonde i Stor-Köklax bodde i en bostad som var i någon mån bristfälligt utrustad. I norra Esbo bodde var sjätte 65 år fylld ensamboende i en bristfälligt utrustad bostad. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu