Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta maahan syntyisi edelleen uusia työpaikkoja. Samoin yrittäjyyteen liittyviä henkilökohtaisia riskejä on pienennettävä, jotta yrittäjyyskynnys madaltuisi. Uusi aikuiskoulutustuki tulee voimaan , ja se koskee niin palkansaajia kuin yrittäjiäkin. Tuen saajana yrittäjä on kuitenkin asetettu palkansaajaa huonompaan asemaan, sillä hän saa hakea tukea vasta taannehtivasti, ja yrittäjän saama tuki voi olla vain perusosan suuruinen. Palkansaajalle maksetaan perusosan lisäksi 20 % palkasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että yrittäjä pääsee ko. aikuiskoulutustuessa yhdenvertaiseen asemaan palkansaajan kanssa, mikä mahdollistaa toimeentulon kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen kestävän koulutuksen aikana? Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2001 Ismo Seivästö /skl Pertti Hemmilä /kok Marjaana Koskinen /sd Mauri Salo /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Seivästön /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 431/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että yrittäjä pääsee ko. aikuiskoulutustuessa yhdenvertaiseen asemaan palkansaajan kanssa, mikä mahdollistaa toimeentulon kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen kestävän koulutuksen aikana? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Aikuiskoulutustuesta annettu laki (1276/2000) on tullut voimaan vuoden 2001 alussa. Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä opintolainan valtiontakauksella tuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta. Tukeen oikeutettuja ovat sellaiset palkansaajat, virkamiehet ja muussa palvelussuhteessa olevat, joiden palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään vuoden. Yrittäjiltä edellytetään vastaavasti, että he ovat ennen tukikauden alkamista toimineet päätoimisina yrittäjinä vähintään vuoden ajan. Oikeus aikuiskoulutustukeen perustuu ansaintaperiaatteeseen siten, että työssäolo ja vakuutusmaksujen maksaminen kartuttavat käytettävissä olevaa tukikautta. Tuen suuruus taas määräytyy ansioiden ja niistä maksettujen vakuutusmaksujen perusteella. Aikuiskoulutustuen ansio-osa rahoitetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla. Ansainta- ja vakuutusperiaatteen mukaan vakuutusmaksujen ja niillä rahoitettavien etujen tulee vastata toisiaan. Koska yrittäjät eivät osallistu ansio-osan rahoitukseen palkkaperusteisia työttömyysvakuutusmaksuja maksamalla, he eivät vakuutusperiaatteen mukaisesti ole myöskään ansio-osaan oikeutettuja. Yrittäjille maksetaan aikuiskoulutustukena vain valtion rahoittama tuen perusosa, joka on 440 euroa eli n markkaa kuukaudessa. Lisäksi yritystoimintaa harjoittavilla henkilöillä on opintotukilaissa säädetyin edellytyksin oikeus aikuiskoulutustukeen liittyvään opintolainan valtiontakaukseen. Aikuiskoulutustuki on luonteeltaan ansionmenetyskorvausta ja sitä maksetaan päätoimisten opintojen perusteella. Tuen myöntäminen edellyttää työstä poissaoloa ja vastaavasti ansionmenetystä. Näiden seikkojen toteen näyttäminen on palkansaajan osalta joissain tapauksissa mahdollista jo niin aikaisin, että aikuiskoulutustukea voidaan maksaa jo koulutuksen alettua. Jos henkilön opiskeluun perustuva työstä poissaolo ei ole yhdenjaksoista tai kokonaan palkatonta, on tuen saamisen edellytysten olemassaolo vasta jälkikäteen todettavissa. Yritystoiminnan keskeyttäminen opintojen ajalle ja tulojen väheneminen on vasta jälkeenpäin osoitettavissa esimerkiksi välitilinpäätöksellä, eläkevakuutuksen muutostodistuksella tai kirjanpitäjän todistuksella. Tästä johtuen yrittäjälle voidaan maksaa aikuiskoulutustukea vasta taannehtivasti. Tuen myöntäminen yrittäjälle ansionmenetyskorvaukselle epätyypillisesti ilman tietoa sen myöntämisen edellytysten täyttämisestä aiheuttaisi todennäköisesti runsaasti takaisinperintöjä ja johtaisi väärinkäytöksiin. Aikuiskoulutustukea maksetaan vasta alkaen. Aikuiskoulutustuen muutostarpeet tulevat sosiaali- ja terveysministeriössä pohdittavaksi, kun ensimmäiset kokemukset järjestelmän toimivuudesta käytännössä on saatu. 2

3 Ministerin vastaus KK 431/2001 vp Ismo Seivästö /skl ym. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Ismo Seivästö /fkf m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 431/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att företagare som deltar i vuxenutbildning får en jämlik ställning med löntagare, vilket skulle ge företagare inkomst under den tid på två månader till två år som utbildningen tar? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Lagen om vuxenutbildningsstöd (1276/2000) trädde i kraft vid ingången av år Genom vuxenutbildningsstöd och statsborgen för studielån i anslutning därtill stöds arbetsverksamma löntagares och företagares frivilliga, yrkesinriktade utbildning. Berättigade till stöd är sådana löntagare, tjänstemän och personer i andra anställningsförhållanden, vars anställningsförhållande sammanlagt varat minst ett år hos samma arbetsgivare under en period eller under flera perioder. Av företagare förutsätts på motsvarande sätt att de innan stödperioden inleds har varit verksamma som företagare på heltid minst ett år. Rätten till vuxenutbildningsstöd baserar sig på intjäningsprincipen så till vida att stödperioden intjänas genom tid i arbete och betalda försäkringspremier. Stödets belopp å andra sidan bestäms utgående från inkomster och de försäkringspremier som har erlagts för dem. Vuxenutbildningsstödets förtjänstdel finansieras av löntagarens och arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringspremier. Enligt förtjänst- och försäkringsprinciperna skall försäkringspremierna och de förmåner som finansieras med dem motsvara varandra. Eftersom företagare inte deltar i finansieringen av förtjänstdelen genom att betala lönebaserade arbetslöshetsförsäkringspremier, är de inte heller enligt försäkringsprincipen berättigade till förtjänstdelen. Till företagare betalas i vuxenutbildningsstöd endast stödets grunddel, vilken betalas av statens medel. Grunddelen uppgår till 440 euro, dvs. ca mk per månad. Därtill har personer som bedriver företagsverksamhet enligt de bestämmelser som anges i lagen om studiestöd rätt till statsborgen för studielån i anknytning till vuxenutbildningsstöd. Vuxenutbildningsstödet är en ersättning för inkomstbortfall och det utbetalas för heltidsstudier. Beviljande av stöd förutsätter frånvaro från arbete och på motsvarande sätt inkomstbortfall. För en del löntagare är det möjligt att bevisa detta redan såpass tidigt att vuxenutbildningsstöd kan utbetalas redan när utbildningen har inletts. Om den frånvaro från arbete som utbildningen grundar sig på inte sker under en sammanhängande period eller inte är fullt oavlönad, kan det först efter det att utbildningen har slutförts konstateras om förutsättningarna för beviljande av stöd föreligger. Att företagsverksamheten avbrutits för utbildningstiden och att inkomsterna minskat på grund därav är möjligt att bevisa först i efterhand t.ex. med ett mellanbokslut, intyg över ändring av pensionsförsäkringen eller ett intyg av bokföraren. På grund av detta kan vuxenutbildningsstöd endast betalas retroaktivt till företagare. Beviljande av stöd till företagare utan att man erhållit uppgifter om att villkoren för erhållande av ersättning för inkomstbortfall uppfylls skulle sannolikt förorsaka en stor mängd återkrav och leda till missförstånd. Vuxenutbildningsstöd betalas först från och med den 1 augusti Social- och hälsovårdsministeriet tar ställning till behoven av ändringar i vuxenutbildningsstödet efter det att man erhållit de första erfarenheterna av hur systemet fungerar i praktiken. 4

5 Ministerns svar KK 431/2001 vp Ismo Seivästö /skl ym. Helsingfors den 19 april 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5