ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Transkriptio

1 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: E in toimitus Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla. Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin henkeä. Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Kauklahden väestössä.

2 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2010 aikana laman vaikutukset näkyivät jo pääkaupunkiseudullakin väestön kasvun hidastumisena. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi noin eli 1,1 %:a eli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt lähes edellisvuoden tasolla 19 %:ssa, sillä myös koko Suomen väestömäärä kasvoi edellisvuotta vähemmän. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Vaikka koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu ei kiihtynytkään vuoden 2010 aikana, Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli henkeä. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/11 sekä vuosimuutos Kunta 2009/ /2011 Muutos Muutos-% Espoo ,5 Helsinki ,9 Vantaa ,2 Kauniainen ,8 PKS yhteensä ,1 Tampere ,8 Turku ,7 Oulu ,8 Koko maa ,4 2 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

3 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2004 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2004/ ,4 2005/ ,9 2006/ ,4 2007/ ,3 2008/ ,5 2009/ ,1 2010/ ,5 2 Väestön määrä alueittain Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Toiseksi eniten kasvoi Espoonlahden väkimäärä. Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suuralue jo 1980-luvun puolivälistä. Vähiten lisääntyi Pohjois-Espoon asukasmäärä. Suhteellisesti suurin oli Kauklahden väestönkasvu. Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2010/11 ja vuosimuutos suuralueittain 1 Muutos v:sta 2010 Suuralue 2009/ /2011 Asukasta % Leppävaara ,7 Tapiola ,6 Matinkylä ,2 Espoonlahti ,9 Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,2 Pohjois-Espoo ,8 Muut ,0 Yhteensä ,5 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 3

4 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2011 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli jälleen lisääntynyt noin 340 hengellä. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla lähes henkeä eli lähes saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli lähes 700 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Leppävaarassa ja Tapiolassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Sen sijaa varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Leppävaarasta Tapiolaan vuoden 2003 alussa Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi pienalue 332, Suurpelto. Henttaan ja Suurpellon alueista muodostuu Henttaa-Suurpelto tilastoalue Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

5 % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2010 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2006/ / / / / % 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4, /08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4, /09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4, /10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4, /11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Myös Kauklahdessa ja Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin puolet. Vanhin ikärakenne on Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 45 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Tapiolassa ja Matinkylässä ja matalin Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 5

6 % ,0 15,2 13,4 11,6 8,0 7,4 7,8 11, ,4 38,7 41,1 43,7 41,7 41,2 43,3 40, ,2 5,0 10,4 23,1 22,7 5,1 4,7 9,8 9,4 17,1 5,6 12,1 17,2 5,1 14,7 22,8 5,5 11,6 15,0 5,8 15,5 21,6 5,2 11, ,0 8,0 8,7 9,8 13,3 11,5 12,6 9,8 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2010 aikana pysynyt ennallaan, ja enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue, ja Kauklahti on ohittanut Pohjois-Espoon miesvaltaisuudessa. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Leppävaara 49,2 50, Tapiola 49,8 50, Matinkylä 47,9 52, Espoonlahti 48,7 51, Kauklahti 50,4 49, Vanha-Espoo 49,2 50, Pohjois-Espoo 50,0 50, Koko Espoo 49,3 50, Lkm Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2010/2011. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 7

8 5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/ / /11 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,4 Ruotsi , ,2 Venäjä , ,5 Somali , ,7 Englanti , ,7 Viro , ,2 Saksa 542 0, ,2 Kiina , ,6 Vietnam 598 0, ,3 Arabia , ,4 Turkki 397 0, ,2 Espanja 420 0, ,2 Muut , ,5 Yhteensä Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla % 9,8 6,2 6,2 8,2 10,7 7,9 6,0 13,0 9,6 12,9 9,9 8,0 4,9 5,7 Muu Ruotsi Suomi 40 84,0 85,5 79,5 82,5 81,1 79,0 89, Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) 8 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

9 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Vanha-Espoossa eli alueella, jossa se entuudestaan oli korkein. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin henkeä. Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman verran kuin edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2008/09, 2009/10 ja 2010/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,8 EU-maat , , ,2 Ruotsi 383 2, , ,5 Tanska 74 0,5 67 0,4 77 0,5 Baltia , , ,6 Viro , , ,8 EFTA-maat 106 0, , ,6 Norja ja Islanti 70 0,4 70 0,5 69 0,4 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,0 Afrikka , , ,0 Pohjois-Amerikka 346 2, , ,4 Latinalainen Amerikka 234 1, , ,7 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,3 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,7 Australia ja Oseania 60 0,4 63 0,4 67 0,4 IVY-maat ja ent. NL , , ,7 Venäjä , , ,0 Valtioton ja tuntematon 245 1, , ,0 Ulkomaat yhteensä Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus kokonaisuudessaan oli hieman laskenut, mutta EUmaista, erityisesti Virosta tulleiden osuus oli kasvanut. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus oli jälleen laskenut edellisestä vuodesta. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli kohonnut 30 %:iin. Afrikkalaisten maiden kansalaisten osuus oli hieman laskenut. Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Ruotsi ja Saksa. Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 9

10 Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Etiopia, Kenia, Ghana ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia ja seuraavaksi yleisimpiä olivat irakilaiset ja iranilaiset. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Kauklahden väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain Väestö alue Yhteensä Vieraskieliset % 1 Leppävaara ,8 2 Tapiola ,2 3 Matinkylä ,7 4 Espoonlahti ,9 5 Kauklahti ,0 6 Vanha-Espoo ,0 7 Pohjois-Espoo ,9 Muut ,2 Yhteensä ,4 10 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2010/2011 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/

12 I början av 2011 var Esbobor till antalet. Folkmängden i Esbo ökade mer än under det föregående året, med sammanlagt personer, det vill säga 1,5 procent. Den relativa befolkningsökningen har inte varit så låg sedan föregående lågkonjunktur, år 1990 och under krigsåren. Stor-Alberga fick för andra året i rad det största befolkningstillskottet. Andelen barn under skolåldern hölls på samma nivå under år 2010, trots att antalet ökade med omkring 350 barn. Antalet barn i skolåldern ökade, men andelen sjönk något. Också andelen unga i åldern ökade. Däremot minskade återigen andelen personer i egentlig arbetsför ålder, åringarna. Antalet personer över 65 år ökade åter under 2010 med drygt personer och deras andel av befolkningen steg till 11,4 procent. Antalet Esbobor över 75 år ökade med nästan 350 personer och deras andel ökade med 4,4 procent. Andelen personer med ett annat språk än nationalspråken som modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under år 2010 steg andelen till 9,4 procent. Antalet personer med utländska modersmål i början av 2011 uppgick till Antalet ökade med nästan personer under året, vilket är mer än under föregående år. Andelen svenskspråkiga sjönk en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 82,4 procent. De vanligaste utländska modersmålen var fortfarande ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Andelen personer med utländskt modersmål ökade i alla storområden, samtidigt som andelen finskspråkiga sjönk. Andelen svenskspråkiga sjönk eller förblev på samma nivå som förr i alla storområden. I början av år 2011 bodde nästan personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under år 2010 ökade antalet utländska medborgare med nästan 1 400, det vill säga lika mycket som året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 6,3 procent till 6,7 procent år Den högsta andelen utlänningar fanns bland invånarna i Gamla Esbo och Stor-Mattby och den lägsta andelen i norra Esbo och Stor-Hagalund. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot: Espoo intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu > Väestö