ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA
|
|
- Reijo Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset, joten ulkomaalaistaustaisen väestön määritelmä poikkeaa tilastoissa käytetystä. Aineistossa oli mukana ulkomaalaistaustaista henkilöä Espoosta. Vajaa viidennes heistä oli syntynyt Suomessa ja kolmanneksella oli itäeurooppalainen tausta. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 53 %. Miesvaltaisin joukko oli turkkilaista alkuperää olevat. Myös muista länsimaista kuin Ruotsista tulleista yli 70 % oli miehiä. Selvästi muista ryhmistä erottuva oli Thaimaasta lähtöisin olevat, joista yli 80 % oli naisia. Toiseksi naisvaltaisin oli venäläistaustaisten ryhmä. Arja Munter, Teija Jokiranta Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Ulkomaalaistaustaisista kolmasosa oli ollut maassa alle kuusi vuotta. Vajaa viidennes oli asunut 6-10 vuotta, joka kymmenes vuotta ja runsas viidennes yli 15 vuotta. Alle kuusi vuotta, Suomessa olleita oli eniten Intiasta, Virosta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleissa. Yli 15 vuotta Suomessa asuneita oli eniten entisessä Jugoslaviassa syntyneissä. Yli 15-vuotiaista syntyperältään ulkomaalaisista 56 % ei ollut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Eniten ilman jatkokoulutusta olevia oli Somaliassa syntyneissä. Ikärakenteesta johtuen Suomessa syntyneillä oli harvemmin perusasteen jälkeistä koulutusta kuin ulkomaalaistaustaisilla yleensä. Eniten perusasteen jälkeistä koulutusta saaneita oli niissä yli 15-vuotiaissa, jotka olivat syntyneet entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa, Ruotsissa tai Iranissa. Miehistä 60 % oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, naisista 51 %. Ennusteen mukaan Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen eli kasvua nykyisestä asukkaasta on asukasta. Vastaavasti vieraskielisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Eniten kasvaa Muun Aasian kieliryhmä yli asukkaalla, jossa puhutuimmat kielet ovat kiina ja vietnam. Vieraskielisen väestön rakenne muuttuu ajan myötä nykyisestä siten, että Suomessa syntyneiden osuus kasvaa asteittain. Myös ulkomailla syntyneiden keskimääräinen maassaoloaika pitenee vähitellen. Muutos on kuitenkin ennustekauden alkuvuosina hidasta ja nopeutuu vasta 2020-luvulla.
2 Syntyperältään ulkomaalaiset Espoossa 2010 Synnyinmaa Vuonna 2012 Helsinki, Espoo ja Vantaa tekivät yhteistilauksen aineistosta, joka koski syntyperältään ulkomaalaista väestöä vuonna 2010 Tilastokeskuksesta. Aineistossa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset, joten ulkomaalaistaustaisen 1 väestön määritelmä poikkeaa hieman tilastoissa käytetystä määritelmästä. Aineiston suuruus henkilöinä ei siis ole täysin verrattavissa muihin tilastoissa oleviin lukuihin. Vuonna 2010 Espoossa oli ulkomaalaistaustaista henkilöä. Vajaa viidennes heistä oli syntynyt Suomessa. Kolmanneksella ulkomaalaistaustaisista oli itäeurooppalainen tausta. Espoolaisista ulkomaalaistaustaisista Virosta lähtöisin olevia oli lähes kymmenesosa, entisestä Jugoslaviasta 3 %, nykyisestä Venäjästä 2 % ja entisestä Neuvostoliitosta 18 %. 16,8 17,6 SUOMI LÄNSI EUROOPPA (pl. Suomi) ITÄ EUROOPPA JA ENT. NL:N AASIA 8,0 9,6 8,4 POHJOIS AMERIKKA LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA POHJOIS AFRIKKA MUU AFRIKKA ETU AASIA 1,7 1,6 1,7 33,0 MUU AASIA Kuva 1. Espoolaisten syntyperältään ulkomaalaisten syntymämaa 2010 Suomessa syntyneiden ja itäeurooppalaisten jälkeen eniten oli henkilöitä, joiden tausta oli Etu- Aasian ulkopuolisessa Aasiassa. Siellä yleisimpiä alkuperämaita olivat Kiina, 5 %, Intia, 3 % ja Vietnam 2 %. Kolmanneksi eniten syntyperältään ulkomaalaisia oli Länsi-Euroopasta, 8 %. Ruotsi oli lähtömaana vain 1 % ulkomaalaistaustaisista, kun 7 % oli lähtöisin muualta Länsi-Euroopasta. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (muu Afrikka) lähtöisin olevia oli noin kymmenesosa ulkomaalaistaustaisista. Heistä somalialaisia oli 43 %. Yksi suurimmista ryhmistä on vielä Etu-Aasia. Siellä yleisimmät lähtömaat olivat Iran, Irak ja Turkki. 1 Syntyperältään ulkomaalainen: henkilö, jonka syntymämaa on muu kuin Suomi tai henkilö, jonka syntymävaltio on Suomi ja jonka molempien vanhempien syntymämaa on muu kuin Suomi. 2 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
3 Sukupuoli ja ikä Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 53 %. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista hiukan yli puolet oli miehiä, mikä vastaa syntyneiden yleistä sukupuolijakaumaa. Sen sijaan eri alueilta lähtöisin olevien välillä oli suuria eroja sukupuolijakaumassa. Miesvaltaisin joukko oli turkkilaista alkuperää olevat, joista kolme neljäsosaa oli miehiä. Myös muista länsimaista kuin Ruotsista tulleista yli 70 % oli miehiä. Muita selvästi miesvaltaisia ryhmiä olivat Etu-Aasiasta (pl. Turkki, Iran ja Irak) ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleet. Myös intialaisten ryhmässä selvä enemmistö oli miehiä. Myös Ruotsin paluumuuttajista tai toisen polven siirtolaisista selvä enemmistö oli miehiä. Thaimaa 16,3 Venäjä Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Vietnam Kiina 39,5 41,8 44,8 47,3 Viro Suomi Somalia Syntymävaltiot yhteensä Iran Irak Afganistan Muu Kauko Itä Entinen Jugoslavia Ruotsi 50,6 51,0 51,4 53,0 54,2 55,4 55,5 55,5 57,3 58,1 Intia Muut Afrikan maat Muut Etu Aasian maat 63,2 65,0 66,8 Muut Länsi Euroopan maat 70,9 Turkki 76,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 % Kuva 2. Miesten osuus syntyperältään ulkomaalaisista espoolaisista yleisimmistä alkuperämaista v Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 3
4 Selvästi muista ryhmistä erottuva oli Thaimaasta lähtöisin olevien espoolaisten ryhmä, joista yli 80 % oli naisia. Taustalla ainakin osaltaan on avioitumiseen liittyvät muuton syyt. Toiseksi naisenemmistöinen ryhmä oli venäläistaustaiset ja seuraavana ovat Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet. Myös Vietnamilaisissa, kiinalaisissa ja virolaisissa naiset olivat enemmistönä. Ulkomaalaistaustaisista joka viides oli alle 14-vuotias lapsi Joka viides kuului ikäryhmään vuotiaat ja joka toinen oli vuotias. Yli 65-vuotiaiden osuus oli vähäinen, vain 4 %. Suomessa syntyneistä peräti 85 % oli lapsia, kymmenesosa nuoria ja nuoria aikuisia ja vain 5 % työikäisiä tai eläkeläisiä. Maanryhmittäin tarkasteltuna eniten lapsia oli Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevissa. Nuoria ja nuoria aikuisia oli eniten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleissa. Heistä peräti 44 % oli vuotiaita. Aasiasta tulleista tähän ikäryhmään kuului runsas kolmannes vuotiaiden osuus oli korkein Pohjois-Afrikasta tulleilla ja eläkeikäisten osuus Länsi-Euroopasta lähtöisin olevilla. Muu Kauko Itä Thaimaa Vietnam Intia Kiina Muut Etu Aasian maat Afganistan Iran Irak Turkki Muut Afrikan maat 0 14 v v v. 65 v. Somalia Muu Itä Eurooppa, ent. NL:n Aasia Entinen Jugoslavia Viro Venäjä Muut Länsi Euroopan maat Ruotsi Suomi Yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Syntyperältään ulkomaalaisten ikärakenne lähtöalueen mukaan Espoossa 2010 Maittain tarkasteltuna lapsia oli eniten venäläistaustaisissa espoolaisissa, 31 %. Lasten suuri osuus lienee yhteydessä venäläisväestön naisvaltaisuuteen ja tätä kautta yksinhuoltajaäitien suureen määrään. Nuoria, vuotiaita oli selvästi keskimääräistä eniten afganistanilaisissa ja irakilaisissa, molemmissa ryhmissä 47 %. Myös somalialaisissa ja muissa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleissa nuorten osuus oli yli 40 % ryhmästä. 4 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
5 Varsinaisessa työiässä, vuotiaita oli eniten länsieurooppalaisissa, 72 %. Seuraavaksi eniten ikäryhmään kuuluvia oli muualta Itä-Euroopasta ja Turkista lähtöisin olevissa. Selvästi vähiten ikäryhmään kuuluvia oli Suomessa syntyneissä ja selvästi keskimäärää vähemmän Venäjältä, Afganistanista ja Somaliasta lähtöisin olevissa. Maahanmuutto on ilmiönä Suomessa vielä niin nuorta, että Espoossa oli vuonna 2010 Suomessa syntyneitä eläkeikään ehtineitä ulkomaalaistaustaisia vain alle 50 henkeä. Suurin eläkeläisten osuus oli taustaltaan ruotsalaisilla, 17 %. Syynä lienee paluumuutto ja toisen polven siirtolaisten muutto Suomeen. Seuraavaksi eniten eläkeikäisiä oli muualta Länsi-Euroopasta ja Venäjältä lähtöisin olevissa. Maassaoloaika Ulkomaalaistaustaisista espoolaisista, jotka eivät olleet syntyneet Suomessa, kolmasosa oli ollut maassa alle kuusi vuotta. Vajaa viidennes oli asunut 6-10 vuotta, joka kymmenes vuotta runsas viidennes yli 15 vuotta. Vain vasta vähän aikaa, alle kuusi vuotta, Suomessa olleita oli eniten Intiasta, Virosta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleissa. Heistä yli 60 % oli asunut Suomessa 1-5 vuotta. Myös kiinalaistaustaisissa oli keskimääräistä enemmän äskettäin tulleita. Suomessa 6-10 vuotta olleita oli eniten niissä, joiden syntyperä oli Afganistanissa, Iranissa, Kiinassa tai Turkissa. Muu Kauko Itä Thaimaa Vietnam Intia Kiina Muut Etu Aasian maat Afganistan Iran Irak Turkki Muut Afrikan maat Somalia 1 5 vuotta 6 10 vuotta vuotta Yli 15 vuotta t. tunt. Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Entinen Jugoslavia Viro Venäjä Muut Länsi Euroopan maat Ruotsi Yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Syntyperältään ulkomaalaisten maassaoloaika lähtöalueittain Espoossa 2010 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 5
6 Yli 15 vuotta Suomessa asuneita oli eniten entisessä Jugoslaviassa syntyneissä, 47 %. Toiseksi yleisintä pitkä maassaoloaika oli ruotsalaistaustaisilla. Seuraavaksi eniten pitempään asuneita oli somalialais-, itäeurooppalais- ja iranilaistaustaisissa. Koulutus Yli 15-vuotiaista syntyperältään ulkomaalaisista espoolaisista 56 % ei ollut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Eniten ilman ammatillista koulutusta olevia oli Somaliassa syntyneissä, joista kolmella neljäsosalla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Lähes yhtä moni Intiassa tai Turkissa syntyneistä oli vailla ammatillista koulutusta. Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Kiina Ruotsi Iran Entinen Jugoslavia Venäjä Muut kapitalistisen Länsi Euroopan maat Yhteensä Muut Afrikan maat Vietnam Suomi Muut Etu Aasian maat Muu Kauko Itä Irak Thaimaa Viro Afganistan Turkki Intia Somalia 42,4 46,1 48,0 48,4 53,0 55,1 55,6 56,0 57,3 59,8 61,5 62,4 62,6 66,0 67,0 68,4 69,8 70,5 72,0 75,8 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 5. Ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien syntyperältään ulkomaalaisten osuus lähtöalueittain Espoossa 2010 (yli 15-vuotiaat) Suomessa syntyneillä oli harvemmin perusasteen jälkeistä koulutusta kuin ulkomaalaistaustaisilla yleensä. Tähän lienee syynä Suomessa syntyneiden nuori ikärakenne. Eniten perusasteen jälkeistä koulutusta saaneita oli niissä yli 15-vuotiaissa, jotka olivat syntyneet entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa, Ruotsissa tai Iranissa. Heistä yli puolella oli ammatillistakin koulutusta. Miehistä 60 % oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Naisilla osuus oli ehkä yllättäenkin alhaisempi: vain 51 % oli vailla ammatillista koulutusta. 6 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
7 Suomessa syntyneet 61,0 Yli 15 vuotta t. tunt. 38,8 Yhteensä Miehet Naiset vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Yhteensä Suomessa syntyneet Yli 15 vuotta t. tunt vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Yhteensä Suomessa syntyneet Yli 15 vuotta t. tunt vuotta 6 10 vuotta 45,3 46,8 65,3 51,4 61,9 43,2 51,6 57,1 60,1 61,5 41,2 48,4 52,0 74,7 1 5 vuotta 70,7 Yhteensä 56,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 6. Ilman peruskoulutusta olevien ulkomaalaistaustaisten osuus maassaoloajan ja sukupuolen mukaan Espoossa 2010 (yli 15-vuotiaat) Maassaoloaika vaikutti ulkomaalaistaustaisten koulutustasoon. Kun alle 6 vuotta maassa olleista 71 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, yli 15 vuotta Suomessa asuneilla osuus oli enää 41 %. Kouluttamattomien osuuden lasku on suorassa yhteydessä maassaoloaikaan, mikä viittaa siihen, että koulutus on hankittu Suomessa. Osa on tietysti ajan myötä saanut entisessä kotimaassaan hankkimaansa tutkintoon rinnakkaispäätöksen. Sekä naisilla että miehillä maassaoloaika vaikutti samansuuntaisesti koulutettujen määrän lisääntymiseen. Miehillä muutos oli voimakkaampi, mutta heillä myös lähtötaso koulutuksessa oli alhaisempi kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 7
8 Vieraskielisten ennuste vuoteen 2030 Espoossa puhutut vieraat kielet Espoon asukasluku oli vuoden 2013 alussa asukasta. Asukkaista ruotsinkielisiä oli eli kahdeksan prosenttia ja vieraskielisiä asukasta eli 10 prosenttia (vuoden 2012 tieto). Yleisimmin puhutut vieraat kielet Espoossa olivat vuonna 2012 venäjä, viro, englanti, somali, kiina, albania ja arabia. Näiden kielien puhujia oli yli henkilöä kussakin. Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Espoossa vuodesta 2000 lähtien vuoteen 2012 asti yli asukkaalla, keskimäärin asukkaalla vuodessa. Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen eli kasvua nykyisestä asukkaasta on asukasta. Vastaavasti vieraskielisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä yli asukkaalla ja venäjä ym. (pl. Baltia) yli asukkaalla. Muun Aasian kieliryhmässä suurimpia kieliä ovat kiina ja vietnam sekä Venäjä ym. (pl.baltia) kieliryhmässä venäjä. Taulukko 1. Espoon väestö kieliryhmän mukaan ja ennuste 2020 ja 2030 Taulukko 1. Espoon väestö kieliryhmän mukaan ja ennuste 2020 ja 2030 Kieliryhmä Baltia Venäjä ym. (pl Baltia) Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia Muu ja tuntematon Kaikki äidinkielet Kantaväestö Vieraat kielet yhteensä Suhteelliset osuudet, % Baltia 0,4 0,5 1,1 1,4 2,4 3,1 Venäjä ym. (pl Baltia) 0,7 1,0 1,4 1,7 2,5 3,3 Länsi-Eurooppa 0,9 1,0 1,4 1,6 2,2 2,6 Itä-Eurooppa 0,4 0,6 0,9 1,0 1,3 1,8 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0,4 0,7 1,1 1,3 1,8 2,4 Muu Afrikka 0,4 0,6 0,9 1,1 1,6 2,3 Muu Aasia 0,6 1,0 1,7 2,1 3,3 4,6 Muu ja tuntematon 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3 0,4 Kantaväestö 96,2 94,4 91,3 89,7 84,5 79,5 Vieraat kielet yhteensä 3,8 5,6 8,7 10,3 15,5 20,5 8 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
9 Vuosina eniten kasvaneet kielet suurista kielistä Muun Aasian kieliryhmässä olivat kiina, vietnam, hindi ja bengali; Muun Afrikan kieliryhmässä somali, amhara ja suahili; Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan suurista kielistä eniten kasvoivat arabia, kurdi, persia/farsi ja turkki; Itä-Euroopan kieliryhmästä albania; Länsi-Euroopan kieliryhmästä englanti; Venäjä ym. (pl. Baltia) kieliryhmästä venäjä ja Baltian kieliryhmästä viro. Lisäksi Muun Aasian ja Muun Afrikan kieliryhmissä on pieniä kieliä, jotka myös kasvoivat tällä ajanjaksolla, mm. nepali ja korea sekä joruba ja kikuju. Eniten kasvaneet vieraskielisten kieliryhmät ja kielet Kieliryhmä Muu Aasia Muu Afrikka Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa Venäjä ym. (pl Baltia) Baltia Eniten kasvaneet kielet Suuret kielet Pienet kielet kiina, vietnam, hindi, bengali somali, amhara,suahili arabia, kurdi, persia/ farsi, turkki albania englanti venäjä viro tegulu, nepali, korea, malajalam, khmer/ kambodza joruba, kikuju, igbo, akan, twi, tigrinja Kieliryhmä: Asukasta Baltia Venäjä ym. (pl Baltia) Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi itä ja Pohjois Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia Kuva 7. Vieraat kielet Espoossa ja ennuste , asukasta Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 9
10 5,0 4,5 4,0 % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Kieliryhmä: Baltia Venäjä ym. (pl Baltia) Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi itä ja Pohjois Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia 1,0 0,5 0, Kuva 8. Vieraat kielet Espoossa ja ennuste , % Asukasta Vieraat kielet yhteensä Kantaväestö Kuva 9. Espoon väestö kielen mukaan ja ennuste , asukasta 10 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
11 Ikä Espoon väestö kasvaa ennusteen mukaan kaikissa ikäryhmissä. Kantaväestön (suomen, ruotsin ja saamenkieliset) viisivuotisikäryhmistä tulee lähes tasasuuruisia noin asukkaan ryhmiä 0-4-vuotiaista aina vuotiaisiin asti. Erityisen paljon kasvavat 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmät. Myös kaikki vieraskielisten ikäryhmät kasvavat, mutta suurinta kasvu on vuotiaista aina vuotiaisiin saakka. Ikä Kantaväestö 2012 Vieraskieliset 2012 Kantaväestö 2030 Vieraskieliset Asukasta Kuva 10. Espoon väestö iän ja kieliryhmän mukaan ja 2030 Vieraskielisen väestön rakenne muuttuu ajan myötä nykyisestä siten, että Suomessa syntyneiden osuus kasvaa asteittain. Myös ulkomailla syntyneiden keskimääräinen maassaoloaika pitenee vähitellen. Muutos on kuitenkin ennustekauden alkuvuosina hidasta ja nopeutuu vasta 2020-luvulla. Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/
12 Sammandrag I Statistikcentralens material från 2010 om invånare av utländsk härkomst har beaktats också andra generationens invånare med utländsk bakgrund. Därmed avviker definitionen av invånare med utländsk bakgrund något från den definition som använts i statistiken. I materialet ingick Esbobor med utländsk bakgrund. En knapp femtedel var födda i Finland. En tredjedel hade östeuropeiskt urprung. Av invånarna med utländsk bakgrund var 53 procent män. Av invånarna med utländsk bakgrund födda i Finland var drygt hälften män. Den mest mansdominerade gruppen var invånare av turkiskt ursprung, av vilka tre fjärdedelar var män. Också bland invånare från andra västländer än Sverige var över 70 procent män. En grupp som klart skiljde sig från de andra var personer av thailändskt ursprung. Av invånarna med utländsk bakgrund var en femtedel barn under 14 år. Var femte hörde till åldersgruppen år och varannan var år gammal. Andelen över 65-åringar var liten, endast fyra procent. Bland personer födda i Finland var hela 85 procent barn. Av Esbobor med utländsk bakgrund som inte var födda i Finland hade en tredjedel bott i landet mindre än sex år. En knapp femtedel hade bott i Finland 6 10 år, var tionde år och en dryg femtedel över 15 år. Flest personer som bott mindre än sex år i Finland kom från Indien, Estland och afrikanska länder söder om Sahara (exklusive Somalien). Av dem hade över 60 procent bott 1 5 år i Finland. Också bland personer av kinesiskt ursprung hade fler än genomsnittet anlänt nyligen. Andelen personer som bott i Finland över 15 år var störst, 47 procent, bland personer födda i forna Jugoslavien. Näst vanligast var en lång tid i landet bland personer av svenskt ursprung. Bland över 15-åringar med utländsk bakgrund hade 56 procent ingen examen efter grundskolan. De som saknade yrkesutbildning var oftast personer födda i Somalien, av vilka tre fjärdedelar saknade examen efter grundskolan. På grund av åldersstrukturen saknade de som var födda i Finland oftare utbildning efter grundskolan än personer med utländsk bakgrund i genomsnitt. Utbildning efter grundskolan var vanligast bland över 15-åringar födda i forna Sovjetunionen, Kina, Sverige eller Iran. Av männen saknade 60 procent examen efter grundskolan. Bland kvinnorna var andelen kanske något överraskande lägre: endast 51 saknade yrkesutbildning. Tiden i landet påverkade utbildningsnivån hos personer med utländsk bakgrund. Då 71 procent av personerna som bott i landet mindre än sex år saknade examen efter grundskolan var andelen bland personer som bott i Finland över 15 år endast 41 procent. Bland både kvinnor och män inverkade tiden de tillbringat i landet på samma sätt då det gällde ökning av andelen utbildade. Enligt prognosen ökar antalet invånare med andra modersmål än finska, svenska eller samiska från idag med till år Andelen ökar från 10 procent till 20 procent. Mest, med över 9000 invånare, ökar gruppen övriga asiatiska språk, av vilka de mest talade är kinesiska och vietnamesiska. Andelen Finlandsfödda kommer att öka gradvis. Dessutom kommer de utlandsfödda i snitt att bo allt längre tid i Finland. Förändringarna är emellertid långsamma i början och blir snabbare först på 2020-talet. Lähteet: Espoon väestörakenne 2011/ Tietoisku 6/ Espoon kaupunki, Konsernipalvelut. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupungin Tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Tilastoja 5/ 2013, Tilastokeskus maksulliset palvelut Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh , Teija Jokiranta puh Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotVäestörakenne ja väestönmuutokset
Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
LisätiedotTilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista
Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 19.9.2012 Teemu Haapalehto Pekka Myrskylän raportti
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotHelsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2
LisätiedotPerheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9
LisätiedotMaahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot
Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut -työryhmä. Liite 1: Tilastokatsaus muunkielisten nuorten profiiliin Helsingissä
Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut -työryhmä Liite 1: Tilastokatsaus muunkielisten nuorten profiiliin Helsingissä Tiivistelmä Valtaosa muunkielisistä nuorista etenee valtavirran koulutuspalveluissa.
LisätiedotKuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi
Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
LisätiedotMuutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella
Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012
Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotMaahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti
Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisuuden myytit -luentosarja; Maahanmuuttajat vie rahat ja työpaikat, Turun
LisätiedotUUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?
UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja 2013 Uudenmaan liiton julkaisuja xxx 2013 ISBN 978-952-448- ISSN Ulkoasu: Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu
LisätiedotMaahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016
Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326
LisätiedotItsenäisen Suomen kielet
Itsenäisen Suomen kielet Matti Räsänen Kielineuvoston seminaari Tukholma 28.3.2019 Väestönkehitys vuosina 1749-2050 http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html Suomen, ruotsin ja saamen puhujamäärät
LisätiedotMaahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotSelvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä
Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2015
TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko
LisätiedotEspoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.
1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!
LisätiedotNETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA TYÖPAPEREITA 2015 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 2015:5
NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA 5 TYÖPAPEREITA 15 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 15:5 SISÄLLYS Taustaa... Hedelmällisyyden taso -luvulla...5 1 Hedelmällisyyden
LisätiedotTURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.
TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056
LisätiedotTilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotMonikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016
Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,
LisätiedotUlkomaalaisväestö - käsitteet
Ulkomaalaisväestö - käsitteet 6 Helsingin ulkomaalaisväestö 1.1.1985-27 5 4 3 2 Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset 1 Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 1985 199 1995 2 25 22.5.27
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotLasten tarinoita Arjen sankareista
Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta
Lisätiedot