ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

Transkriptio

1 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot olivat korkeimmat. Toiseksi korkeimmat tulot olivat ssa ja alhaisimmat Vantaalla. Koko maassa mediaanitulo oli 21 % pienempi kuin asuntokuntien keskimääräinen tulo. Pääkaupunkiseudulla tulojen erotus oli vielä suurempi. Käytettävissä olevat tulot ovat rahavarat jotka jäävät valtionveronalaisista tuloista verojen vähentämisen ja tulonsiirtojen lisääminen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla alhaisimmaksi tulot jäivät Helsingissä. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vantaalla. laisella asuntokunnalla oli käytettävissään noin euroa vuodessa ja kauniaislaisella asuntokunnalla euroa. Asuntokunnan katsotaan olevan köyhyysrajan alapuolella silloin kun sen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti alittavat 60 % alueen asuntokuntien mediaanitulosta. Pääkaupunkiseudulla köyhyys ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa. Eniten pienituloisia asuntokuntia oli Helsingissä. Vantaalla ja ssa pienituloisia asuntokuntia oli saman verran, 11%. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 ssa oli pienituloista asuntokuntaa, joissa oli yhteensä noin henkilöä. laisten asuntokuntien mediaanitulo vuonna 2013 oli euroa. Korkeimmat tulot olivat Mankkaalla asuvilla asuntokunnilla. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja seuraavaksi eniten tuloja oli Laaksolahden asuntokunnilla. laisten asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat euroa. Korkeimmat tulot olivat jälleen Mankkaalla. Toiseksi korkeimmat mediaanitulot olivat Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Laaksolahdessa. Arja Munter n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Noin joka kymmenes espoolainen asuntokunta eli köyhyysrajan alapuolella. Otaniemessä joka toinen asuntokunta oli pienituloinen. Seuraavaksi eniten pienituloisia oli Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä ja Kanta-ssa. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden espoolaisten mediaanitulot olivat noin euroa. Korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa, Haukilahti - Westendissä ja Mankkaalla. laisista eläkeikäisistä yksinäisasuntokunnista pienituloisia oli 12 %.

2 Asuntokuntien tulot koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan 1 keskimääräiset tulot olivat noin euroa. Pääkaupunkiseudulla tulot olivat noin euroa korkeammat. Kauniaisissa asuvien asuntokuntien tulot olivat selvästi korkeammat kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Toiseksi korkeimmat tulot olivat ssa ja alhaisimmat Vantaan asuntokunnilla. Vuodesta 2005 Kauniaisissa tulokehitys on ollut epävakainta, mutta kaikkien kuntien tulokehityksessä näkyy vuoden 2008 talouden taantuma. /vuosi Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, keskiarvo Kauniainen Pääkaupunkiseutu yhteensä Vantaa Helsinki Koko maa Kuva 1. Asuntokuntien valtionveronalaisten tulojen keskiarvo koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanitulot Mediaanitulo 2, johon ei vaikuta tulojen epätasainen jakautuminen, esimerkiksi suurituloisten merkittävä määrä, oli koko maassa lähes euroa eli 21 % pienempi kuin asuntokuntien keskimääräinen tulo. Pääkaupunkiseudulla tulojen erotus oli vielä suurempi, neljännes. Pienin erotus oli Vantaan asuntokuntien tuloissa, vajaa viidennes ja suurin Kauniaisissa. 1 Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt 2 Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kyseessä on jakauman keskimmäinen arvo, kun havainnot on asetettu suuruusjärjestykseen 2 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

3 /vuosi Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kuva 2. Asuntokuntien valtionveronalaisten tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanituloilla mitattaessa alueiden väliset tuloerot tasoittuvat, eivätkä satunnaiset vaihtelut, kuten suuret yrityskaupat, pääse vaikuttamaan alueen tulotasoon. Vastaisuudessa tuloja tarkastellaan vain mediaanitulon käsitteellä. Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä olevat tulot ovat ne rahavarat jotka jäävät valtionveronalaisista tuloista verojen vähentämisen ja tulonsiirtojen kuten asumistuen ja lapsilisien lisäämisen jälkeen. Koko maassa asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani oli euroa: Tulo on noin 18 % pienempi kuin valtionveroalaisten tulojen mediaani. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 3

4 /vuosi Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kuva 3. Asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina (eurot tilastointivuoden arvossa) Pääkaupunkiseudulla asuntokuntien käytettävissä olevat tulot olivat noin euroa suuremmat kuin koko maassa. Alhaisimmaksi tulot jäivät Helsingissä, jossa asuntokuntien keskikoko on pienin. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vantaalla. laisella asuntokunnalla oli käytettävissään noin euroa vuodessa ja kauniaislaisella asuntokunnalla euroa. Asuntokunnan katsotaan olevan köyhyysrajan alapuolella silloin kun sen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti alittavat 60 % alueen asuntokuntien mediaanitulosta. Vuonna 2013 maassamme oli lähes köyhää asuntokuntaa. Köyhyysrajan alapuolella eli noin 18 % asuntokunnista. Pääkaupunkiseudulla köyhyys ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa: pienituloisten osuus oli 13 %. Eniten pienituloisia asuntokuntia oli Helsingissä, noin 15 %. Vantaalla ja ssa pienituloisia asuntokuntia oli saman verran, 11%. Kauniaisissa pienituloisuus oli harvinaisinta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 ssa oli pienituloista asuntokuntaa, joissa oli yhteensä noin henkilöä. 4 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

5 % Pienituloisten asuntokuntien osuus 25,0 20,0 Koko maa 15,0 Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki 10,0 Vantaa Kauniainen 5,0 0, Kuva 4. Pienituloisten asuntokuntien osuus asuntokunnista koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina Kaikilla tarkastelualueilla pienituloisten osuus kääntyi laskuun vuonna ssa ja Kauniaisissa lasku oli loivempi kuin muilla alueilla. Asuntokuntien tulot ssa Mediaanitulot laisten asuntokuntien mediaanitulo vuonna 2013 oli euroa. Korkeimmat tulot olivat Mankkaalla asuvilla asuntokunnilla, joiden mediaanitulo oli liki euroa koko n tuloa korkeampi. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja seuraavaksi eniten tuloja oli Laaksolahden asuntokunnilla. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 5

6 22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta 41 Kanta nlahti 13 Kilo Karakallio 33 Henttaa Suurpelto 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 16 Sepänkylä 62 Muurala Gumböle 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 42 Saunalahti 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 23 Haukilahti Westend 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani Kuva 5. Asuntokuntien veronalaisten tulojen mediaani tilastoalueittain ssa v (eurot tilastointivuoden arvossa) Pienin mediaanitulo oli Otaniemen asuntokunnilla, vain noin euroa. Tulot jäivät lähes euroa Mankkaan tuloista ja euroa koko n mediaanista. Alueen alhaiset tulot ovat yhteydessä alueen poikkeukselliseen luonteeseen opiskelija-alueena. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Matinkylässä, jossa asuntokuntien mediaani oli noin euroa n ja euroa Mankkaan keskimäärää alhaisempi. /vuosi Käytettävissä olevat tulot laisten asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot vuonna 2013 olivat euroa. Summa oli noin euroa pienempi kuin valtionveronalaisten tulojen mediaani. Korkeimmat tulot olivat jälleen Mankkaalla, euroa. Mankkaalaisten asuntokuntien tulot olivat lähes euroa koko n mediaania korkeammat. Toiseksi korkeimmat mediaanitulot olivat Suvisaariston asuntokunnilla ja kolmanneksi korkeimmat Laaksolahdessa. 6 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

7 Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani 22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta 41 Kanta nlahti 33 Henttaa Suurpelto 13 Kilo Karakallio 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 16 Sepänkylä 62 Muurala Gumböle 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 63 Bemböle 42 Saunalahti 52 Kurttila Vanttila 64 Nuuksio Nupuri 71 Vanhakartano Röylä 23 Haukilahti Westend 43 Nöykkiö Latokaski 25 Laajalahti 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa /vuosi Kuva 6. Asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani tilastoalueittain ssa v (eurot tilastointivuoden arvossa) Jos Otaniemeä ei oteta lukuun sen poikkeuksellisen luonteen vuoksi, alhaisimmat käytettävissä olevat tulot olivat Matinkylässä. Matinkyläläisellä asuntokunnalla oli käytettävissään vain noin puolet mankkaalaisen asuntokunnan tuloista ja euroa vähemmän kuin ssa keskimäärin. Toiseksi pienin käytettävissä olevien tulojen mediaani oli Kanta-ssa ja kolmanneksi pienin Kanta-nlahdessa. Tilastoalueista lähinnä n keskivertoa olivat Kanta-Tapiolan ja Olarin asuntokuntien käytettävissä olevat tulot. Noin joka kymmenes espoolainen asuntokunta eli köyhyysrajan alapuolella. Otaniemessä joka toinen asuntokunta oli pienituloinen. Seuraavaksi eniten pienituloisia oli Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä ja Kanta-ssa. Pienimmät pienituloisten osuudet olivat jo aikaisemmin hyvätuloisiksi todetuilla alueilla: Mankkaa ja Laaksolahti. Myös Nöykkiö - Latokaskessa ja Laajalahdessa köyhien asuntokuntien osuudet olivat vähäiset. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 7

8 Kartta 1. Pienituloisten asuntokuntien osuus tilastoalueittain ssa v Yksin asuvat yli 65-vuotiaat erityisryhmänä Erityisryhmänä tarkastellaan eläkeikäisten ja erityisesti pienituloisten yksinäisasuntokuntien tuloja. Yksinäisasuntokunnassa ei ole muita jakamassa asuin- ja elinkustannuksia ja taloudellinen joustovara yllättäviä rahanmenoja varten on pieni tai olematon. Maamme asuntokunnista 15 % oli vain yksin asuva 65 vuotta täyttänyt henkilö. Pääkaupunkiseudulla eläkeiässä olevien yksinäisasuntokuntien osuus oli hieman alhaisempi, 12 %. Kauniaisissa näiden asuntokuntien osuus ylsi kuitenkin koko maan tasolle. Myös Helsingissä yksin asuvat eläkeläisasuntokunnat olivat yleisiä. Vantaalla joka kymmenes asuntokunta oli eläkeikäinen yksinäisasuntokunta, ssa hieman harvempi. ssa oli asuntokuntaa, joissa oli yksi yli 65-vuotias henkilö vuonna Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

9 % Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden osuus asuntokunnista 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Koko maa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Vantaa Kauniainen 4,0 2,0 0, Kuva 7. Yksinasuvien yli 65-vuotiaiden osuus asuntokunnista koko massa ja pääkaupunkiseudulla vv Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden espoolaisten mediaanitulot olivat noin euroa vuonna Korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa, Haukilahti - Westendissä ja Mankkaalla. Suvisaariston mediaani tulot olivat lähes euroa koko n mediaania korkeammat. Yllättävästi myös Otaniemi oli mediaanitulojen yläpäässä eläkeläisten suhteen. Alhaisimmat mediaanitulot olivat Kanta-Kauklahdessa, jossa mediaanitulo oli lähes euroa pienempi Suvisaaristoon verrattuna ja noin euroa pienempi koko n mediaanituloon verrattuna. Toiseksi alhaisimmat yksinasuvien eläkeikäisten tulot olivat Kurttila - Vanttilassa ja kolmanneksi alhaisimmat Kalajärvi - Lakistossa. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 9

10 Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani 51 Kanta Kauklahti 52 Kurttila Vanttila 72 Kalajärvi Lakisto 62 Muurala Gumböle 61 Kanta 13 Kilo Karakallio 71 Vanhakartano Röylä 11 Kanta Leppävaara 64 Nuuksio Nupuri 41 Kanta nlahti 63 Bemböle 31 Matinkylä 33 Henttaa Suurpelto 15 Viherlaakso Lippajärvi 42 Saunalahti 44 Kaitaa 43 Nöykkiö Latokaski 32 Olari 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 16 Sepänkylä 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi 24 Mankkaa 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo Kuva 8. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani ssa v /vuosi Kun tarkastellaan yksin asuvien eläkeikäisten käytettävissä olevan tulon mediaania, tuloerot hieman kaventuvat alueiden välillä. Suvisaaristossa on jälleen suurimmat tulot, mutta eroa koko n mediaaniin oli vain euroa. Toiseksi suurimmat tulot olivat jälleen Haukilahti - Westendissä ja kolmannella tilalla oli Mankkaa. Alhaisimmiksi käytettävissä olevat tulot jäivät Kalajärvi-Lakiston alueella. Yksin asuvan eläkeikäisen mediaanitulot jäivät lähes euroa suvisaaristolaisen yksin asuvan tuloista ja noin euroa koko n mediaanituloista.toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisimmat Muurala - Gumbölessä. 72 Kalajärvi Lakisto 51 Kanta Kauklahti 62 Muurala Gumböle 52 Kurttila Vanttila 64 Nuuksio Nupuri 61 Kanta 13 Kilo Karakallio 11 Kanta Leppävaara 71 Vanhakartano Röylä 41 Kanta nlahti 31 Matinkylä 63 Bemböle 15 Viherlaakso Lippajärvi 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa 43 Nöykkiö Latokaski 32 Olari 14 Laaksolahti 16 Sepänkylä 21 Kanta Tapiola 25 Laajalahti 22 Otaniemi 24 Mankkaa 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani Kuva 9. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytetttävissä olevien tulojen mediaani ssa v /vuosi 10 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

11 Yksin asuvista maamme eläkeikäisistä lähes kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella vuonna Pääkaupunkiseudulla köyhyys oli selvästi harvinaisempaa; pienituloisia oli 14 % yksinasuvista eläkeikäisistä. Pääkaupunkiseudun kunnista eniten köyhiä asuntokuntia oli Vantaalla, toiseksi eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. ssa köyhiä yksin asuvia eläkeläisiä oli 12 % eli asuntokuntaa yksin asuvista eläkeikäisistä asuntokunnista. Vuodesta 2009 pienituloisten eläkeikäisten yksinäisasuntokuntien osuus on pienentynyt. Kartta 2. Pienituloisten osuus yksin asuvista yli 65-vuotiaista koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vv Mediaanitulot Suomalaisten pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten mediaanitulo vuonna 2013 oli noin euroa. Pääkaupunkiseudulla mediaanitulo oli noin 500 euroa korkeampi. Kunnista korkein pienituloisten mediaanitulo oli Vantaalla, toiseksi korkein ssa ja ehkä yllättäen matalin Kauniaisissa. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/

12 /vuosi Pienituloisten yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kauniainen Kuva 10. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina (eurot tilastointivuoden arvossa) Käytettävissä olevat tulot Koko maassa yksin asuvien eläkeikäisten pienituloisten käytettävissä olevien tulojen mediaani oli euroa, eli hieman enemmän kuin valtionveronalaisten tulojen mediaani. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin käytettävissä olevat tulot jäivät jonkin verran pienemmäksi kuin verotettava tulo. Kaupunkien välillä oli joitain eroja tässä suhteessa: Helsingissä tulot olivat suuremmat ja muissa kaupungeissa pienemmät kuin verotettava tulo. Pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten käytettävissä olevat tulot olivat korkeimmat Vantaalla, toiseksi korkeimmat ssa ja ehkä yllättävästi selvästi pienimmät Kauniaisissa. 12 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

13 Pienituloiset yksin asuvat 65 vuotta täyttäneet laisista eläkeikäisistä yksinäisasuntokunnista pienituloisia oli 12 %. Yleisintä köyhyys oli Kurttila - Vanttilassa, jossa köyhyysrajan alapuolella elävien osuus oli 28 %. Myös Kanta-Kauklahdessa, Muurala - Gumbölessä, Kalajärvi - Lakistossa, Nuuksio -Nupurissa ja Vanhakartano -Röylässä köyhien osuus ylitti viidesosan. Suvisaaristossa ja Sepänkylässä ei ollut lainkaan köyhiä eläkeikäisiä yksinäisasuntokuntia. /vuosi Pienituloisten yksinasuvienyli 65 vuotiaiden asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, keskiarvo Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kauniainen Kuva 11. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina (eurot tilastointivuoden arvossa) Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/

14 Kartta 3. Pienituloisten osuus yksin asuvista yli 65-vuotiaista tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanitulot Pienituloisen eläkeikäisen yksin asuvan espoolaisen valtionveronalaisten tulojen mediaani oli noin euroa vuodessa eli noin euroa kuukaudessa. Köyhimmät pienituloiset asuntokunnat asuivat Suvisaaristossa ja Sepänkylässä. Pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten mediaanitulot olivat korkeimmat Mankkaalla ja Laajalahdessa. Alueiden väliset erot mediaanituloissa olivat varsin pienet. Köyhimmän ja vähiten köyhän alueen välillä oli tuloeroa vain euroa, mikä merkitsee noin 290 euroa kuukaudessa. 14 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

15 Pienituloisten yksinasuvien yli 65 vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani 45 Suvisaaristo 16 Sepänkylä 71 Vanhakartano Röylä 33 Henttaa Suurpelto 72 Kalajärvi Lakisto 31 Matinkylä 42 Saunalahti 23 Haukilahti Westend 61 Kanta 11 Kanta Leppävaara 52 Kurttila Vanttila 41 Kanta nlahti 43 Nöykkiö Latokaski 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio 63 Bemböle 62 Muurala Gumböle 21 Kanta Tapiola 44 Kaitaa 32 Olari 22 Otaniemi 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 24 Mankkaa Kuva 12. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa Käytettävissä olevat tulot Pienituloisten yksin asuvien ikäihmisten käytettävissä olevien tulojen mediaani oli noin euroa, eli hieman vähemmän kuin veronalaisten tulojen mediaani. Pienimmät mediaanitulot olivat Sepänkylässä, Suvisaaristossa, Henttaa - Suurpellossa, Nöykkiö - Latokaskessa, Kalajärvi- Lakistossa ja Haukilahti - Westendissä. Suurin osa näistä alueista on yleiseltä tulotasoltaan hyvätuloisia, joten alueiden sisällä tuloerot ovat suuret. Korkeimmat käytettävissä olevien tulojen mediaanit olivat Laajalahdessa Otaniemessä, Kilo - Karakalliossa, Mankkaalla ja Muurala - Gumbölessä. /vuosi 16 Sepänkylä 45 Suvisaaristo 33 Henttaa Suurpelto 43 Nöykkiö Latokaski 72 Kalajärvi Lakisto 23 Haukilahti Westend 71 Vanhakartano Röylä 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 52 Kurttila Vanttila 51 Kanta Kauklahti 14 Laaksolahti 31 Matinkylä 44 Kaitaa 41 Kanta nlahti 21 Kanta Tapiola 11 Kanta Leppävaara 61 Kanta 32 Olari 62 Muurala Gumböle 24 Mankkaa 13 Kilo Karakallio 22 Otaniemi 25 Laajalahti Pienituloisten yksin asuvien yli 65 vuotiaiden käytettävissä olevat tulot, mediaani Kuva 13. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) /vuosi Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/

16 År 2013 var medelinkomsterna i finländska hushåll cirka euro. I huvudstadsregionen var inkomsterna högst i Grankulla. Näst högst var inkomsterna i Esbo och lägst i Vanda. I hela landet var medianinkomsten 21 procent lägre än medelinkomsten i hushållen. I huvudstadsregionen var inkomstskillnaderna ännu större. Den disponibla inkomsten är de penningtillgångar som blir över av de statsskattepliktiga inkomsterna efter skatter och inkomstöverföring. I huvudstadsregionen är inkomsterna lägst i Helsingfors. Näst lägst är inkomsterna i Vanda. Hushållen i Esbo hade cirka euro till sitt förfogande per år och hushållen i Grankulla euro. Ett hushåll anses ligga under fattigdomsgränsen om dess disponibla inkomster per konsumtionsenhet underskrider 60 procent av medianinkomsten i hushållen i området. I huvudstadsregionen var fattigdom inte lika allmänt som i landet som helhet. Flest var hushållen med låga inkomster i Helsingfors. I Vanda och Esbo fanns det lika många hushåll med låga inkomster, 11 procent. Allt som allt fanns det år 2013 i Esbo hushåll med låga inkomster och i dem bodde cirka personer. Medianinkomsten i hushåll i Esbo var euro år De högsta inkomsterna hade hushåll i Mankans. De näst högsta inkomsterna hade hushåll i Sommaröarna och näst högst i Dalsvik. Medianinkomsterna som hushållen i Esbo hade till sitt förfogande var euro. De högsta inkomsterna var åter i Mankans. De näst högsta medianinkomsterna var i Sommaröarna och de tredje högsta i Dalsvik. Ungefär vart tionde hushåll i Esbo levde under fattigdomsgränsen. I Otnäs hade vartannat hushåll låga inkomster. Näst mest hushåll med låga inkomster fanns i Köklax, Mattby och Esbo centrum. Medianinkomsterna för ensamlevande 65 år fyllda Esbobor var cirka euro. Högst var inkomsterna i Sommaröarna, Gäddvik-Westend och Mankans. Bland pensionärer i Esbo som bodde ensamma var 12 procent låginkomsttagare. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh , , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen n kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi