VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: Petri Lintunen Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana eniten sitten vuoden Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli lähes puolet väestönlisäyksestä, 49,6 %. Muuttovoiton kasvuun vaikutti Espooseen muuton kasvaminen. Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet. Vuoden 2011 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi merkittävästi, lähes 700 henkeen. Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Kuten muuttovoiton suuruuskin, myös sen ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain ikäryhmässä vuotiaat, mutta ei lapsista, kouluikäisistä ja eläkeikäisistä, kuten aiemmin. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen 249 hengen verran. Pääkaupunkiseudulta Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta, Espoo menetti väestöään noin 470 henkeä. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta suuremman muuttovoiton, samoin ulkomailta. Vuonna 2011 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman matalampi kuin edellisenä vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 28 % tulomuuttajista. Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut. Koulutustasoa oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vuoden 2011 aikana Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa vain ilman peruskoulutusta olevista ja hieman korkea-asteen koulutuksen saaneista. Arja Munter Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Vuonna 2011 syntyi uutta espoolaista. Kuolleita oli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 243, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Espoolaisnaisten kokonaishedelmällisyys laski vuonna Alle 30-vuotiaiden hedelmällisyys kohosi, mutta vanhemmissa ikäryhmissä hedelmällisyys väheni. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2011 aikana vuotiaita lukuun ottamatta. Kuolleisuuden lasku johtui kuitenkin vain naisten kuolleisuuden laskusta. Miesten kuolleisuus kohosi vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta. Naisilla kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä.

2 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2011 aikana liki hengellä. Lisäys oli yli 800 asukasta suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli lähes puolet väestönlisäyksestä, 49,6 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 37 %. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti Espooseen muuton kasvaminen, ei niinkään lähtömuuton väheneminen. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista olivat nousseet 69 henkilöstä 73 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli noussut 63:stä 64 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin muutolla. Muutot olivat lisääntynet 115 muuttoon tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli Muuttotappio muulle Helsingin seudulle pieneni, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuoden 2011 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto nousi jälleen merkittävästi, lähes 700 henkeen. Kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen lisääntyminen selvästi lähtömuuttoja suuremmaksi. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012

3 Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Tämäkin kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä eikä lähtömuuton vähenemisestä. Ulkomailta saatiin suurempi muuttovoitto kuin kotimaasta, henkeä. Muuttovoitto oli noin 220 henkeä edellisvuotta suurempi. Kuten muuttovoiton suuruuskin, myös sen ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain ikäryhmässä vuotiaat, mutta ei lapsista, kouluikäisistä ja eläkeikäisistä, kuten useina vuosina on käynyt, Suurin muuttovoitto saatiin vuotiaista ja toiseksi suurin nuorista aikuisista, vuotiaista. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2011 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 10 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 3

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 7,26 %. Tulomuuttajien osuus oli pysynyt ennallaan, mutta lähteneistä ruotsinkielisiä oli aikaisempaa suurempi osuus. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen,: muuttotappiota tuli 249 henkeä. Edellisvuonna tappio oli vain 180 henkilöä. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli jälleen vain vuotiaissa. Suurin ruotsinkielisten muuttotappio oli ikäryhmässä vuotiaat. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2011 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,0 52 4, ,7 59 5, , , , , , , ,1 81 7, ,4 61 5, ,3 51 4,4-12 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo neljäntenä vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä, ja sieltäkin vain 516 henkeä, mikä oli 370 henkeä edellisvuotta vähemmän. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,1 516 Vantaa , ,1-26 Kauniainen 281 1, ,2-74 PKS yhteensä , ,4 416 Hyvinkää 122 0, ,6 17 Järvenpää 85 0, ,7-22 Kerava 83 0, ,7-26 Kirkkonummi 707 3, ,1-112 Nurmijärvi 188 1, ,8-97 Sipoo 45 0,2 70 0,4-25 Tuusula 111 0, ,8-11 Vihti 252 1, ,6-167 Muu Uusimaa 791 4, ,6-107 Muu Etelä-Suomi , ,1 462 Muut läänit , ,0 362 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta, Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 470 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli pienentynyt noin 300:lla vuodesta Erityisesti Kirkkonummelle kärsitty muuttotappio supistui selvästi. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui huomattavasti. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai selvästi edellisvuotta suuremman muuttovoiton, samoin ulkomailta. Etelä-Suomen ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto pieneni edellisestä vuodesta. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 4

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Matinkylän alue. Myös suhteellinen väestönkasvu oli suurin Suur-Matinkylässä. Lukumääräisesti lähes yhtä paljon kasvoi Suur-Tapiolan väestö muuttoliikkeen kautta. Suur-Kauklahden asukasmäärä väheni muuttoliikkeen vuoksi. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,9 Suur-Tapiola ,6 Suur-Matinkylä ,1 Suur-Espoonlahti ,2 Suur-Kauklahti ,7 Vanha-Espoo ,6 Pohjois-Espoo ,6 Muu alue ,5 Koko Espoo ,9 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso laski Vuonna 2011 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman matalampi kuin edellisenä vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 28 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes ja osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidän koulutustasonsa oli kuitenkin hieman kohonnut edellisestä vuodesta kuten myös muualta suomesta Espooseen tulleiden. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2011 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Lähtömuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut. Koulutustaso oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 26%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, 38 % Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2011 aikana Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa vain ilman peruskoulutusta olevista ja hieman korkea-asteen koulutuksen saaneista. Keskiasteen koulutuksen saaneita Espoo menetti muuttoliikkeen kautta varsinkin Helsingin seudulle. Muualta suomesta saatiin muuttovoittoa kaikista koulutusryhmistä, mutta ulkomailta vain ilman ammatillista koulutusta olevista. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 371 henkeä. 6 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012

7 4 Espoon sisällä Suur-Matinkylä muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saanut Suur-Matinkylä houkutteli myös kunnan sisällä muuttaneita muita alueita enemmän. Toiseksi suurimman muuttovoiton kunnan sisältä sai Vanha-Espoo. Suur-Tapiola kärsi sisäisessä muuttoliikkeessä 600 asukkaan muuttotappion. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Suur-Leppävaaran muuttotappio muille alueille oli 500 henkeä. Myös Suur-Espoonlahden muuttotase kunnan sisällä oli hieman tappiollinen. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2011 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa pääasiassa Suur-Tapiolasta. Vanha-Espoo sai lisäväestöä Suur- Leppävaarasta, Suur-Espoonlahdesta ja Suur-Matinkylästä. Suur-Tapiola puolestaan menetti asukkaitaan Suur-Matinkylälle, Suur-Espoonlahteen ja Suur-Leppävaaraan. Suur-Leppävaara kärsi muuttotappiota muille suuralueille Suur-Tapiolaa lukuun ottamatta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2011 sai Suur-Matinkylä. Se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Vanha-Espoo pääasiassa kuntien välisen muuttoliikkeen ansiosta, mutta se hyötyi myös kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Myös suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Matinkylä. 8 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2011 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola -495 Henkeä 562 Suur-Leppävaara Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2011 Suur-Kauklahden ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Syynä tappioon oli molemmilla alueilla kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuus, sillä molemmat saivat hieman muuttovoittoa kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 9

10 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2011 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 33 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 328, mikä oli 25 kuolemantapausta vähemmän kuin vuonna Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 243, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,4 Miehet , , , , , , , , , , , ,3 Naiset , , , , , , , , , ,1 92 9, ,5 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2011 aikana vuotiaita lukuun ottamatta. Kuolleisuuden lasku johtui kuitenkin vain naisten kuolleisuuden laskusta. Miesten kuolleisuus kohosi vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta. Naisilla kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä. 10 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012

11 Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15, ,2 35,9 110,3 140,8 77,1 18, ,2 37,2 106,8 134,1 86,9 16, Suur-Tapiola ,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11, ,6 17,7 69,7 168,4 92,7 14, ,3 13,6 76,0 163,0 82,9 18, Suur-Matinkylä ,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14, ,0 37,2 76,9 150,1 55,8 17, ,7 40,1 97,7 140,7 70,6 11, Suur-Espoonlahti ,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14, ,3 48,9 133,9 160,1 73,9 16, ,4 46,6 130,8 155,3 67,7 14, Suur-Kauklahti ,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18, ,6 48,8 131,4 139,2 93,4 26, ,0 60,1 109,5 151,2 69,9 22, Vanha-Espoo ,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21, ,9 52,4 141,4 150,0 75,5 18, ,3 74,7 140,3 143,2 76,2 9, Pohjois-Espoo ,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15, ,8 107,5 170,0 151,4 90,7 21, ,4 86,7 171,8 175,7 66,6 23, Koko Espoo ,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15, ,9 38,0 108,4 150,3 76,2 17, ,5 41,1 110,1 145,4 75,7 15, Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Tapiolassa, mutta myös muilla suuralueilla paitsi muuttovoittoisessa Suur-Matinkylässä. Edelleen kokonaishedelmällisyys on korkein Pohjois-Espoossa ja Vanha-Espoossa. Matalin hedelmällisyys on Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, jossa se kuitenkin nousi vuoden 2011 aikana. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2010 aikana espoolaiset naiset solmivat noin avioliittoa. Määrä oli noin 20 liittoa pienempi kuin vuonna Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli laskenut edellisen vuoden 80 %:sta 79 %:iin. Toisia avioitumisia liitoista oli 17 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 1,9 0,4 0,0 25 1, ,7 2,5 0, , ,0 8,0 1, , ,5 15,3 8, , ,1 16,7 27, , ,8 16,0 15, , ,8 17,8 13,6 93 5, ,1 10,9 18,6 55 3, ,8 4,7 6,8 27 1, ,2 4,0 8,5 19 1, ,2 3,6 0,0 12 0,7 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes 46 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 56 % solmittiin tässä iässä. Nuorten naisten avioliittojen osuudet olivat hieman laskeneet aikaisemmasta. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja runsas kolmannes vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista runsas neljännes oli vuotiaita ja kolmannes vuotiaita. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2011 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,3 0,0-25 3, ,0 6, , ,4 11,7 0, , ,4 16,5 11, , ,2 18,4 11, , ,6 20,4 38, , ,3 10,7 11,5 68 9, ,2 8,7 15,4 43 6, ,8 5,8 7,7 24 3, ,7 1,0 3,8 12 1,7 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Avioeroja tuli voimaan noin 710 vuoden 2011 aikana. Avioerojen määrä oli 44 % solmituista avioliitoista. Eroista 82 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 15 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 35 % oli otettu naisen ollessa vuotias ja vajaa kolmannes naisen ollessa vuotias. 12 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012

13 Sammandrag Under 2011 ökade Esboborna mest i antal sedan Av ökningen var personer inflyttningsöverskott, vilket är nästan hälften av befolkningsökningen, 49,6 procent. Ökningen i flyttningsöverskottet berodde på att allt fler flyttade till Esbo. Bostadsbyten inom staden ökade också. Flyttningsöverskottet från andra kommuner i Finland ökade avsevärt under år 2011, med närmare 700 personer. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo ökade med cirka 100 personer. Liksom flyttningsöverskottets storlek, var också åldersstrukturen anmärkningsvärd. Ett flyttningsunderskott kunde endast urskiljas bland åldersgruppen åringar, men inte bland barn, skolbarn eller pensionärer, såsom tidigare år. För de svenskspråkigas del utgjorde flyttningsunderskottet 249 personer. Inom huvudstadsregionen fick Esbo ett flyttningsöverskott endast från Helsingfors. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, förutom Hyvinge, förlorade Esbo cirka 470 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen minskade också. Från det övriga södra Finland fick Esbo ett större flyttningsöverskott än året innan, liksom från utlandet. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo 2011 var något lägre än bland inflyttarna föregående år. Av de personer över 15 år som kom till Esbo saknade nästan 37 procent examen efter grundskolan. Bland inflyttarna hade 28 procent en högskoleexamen. Examensnivån sjönk också bland dem som flyttade ut från Esbo. Deras examensnivå var ändå fortsättningsvis högre än bland inflyttarna. Under år 2011 bestod Esbos flyttningsöverskott huvudsakligen av personer utan grundläggande utbildning samt av några personer med högskoleutbildning. År 2011 föddes nya Esbobor. Antalet döda var Den naturliga befolkningsökningen uppgick till personer, vilket är en aning mer än året innan. Den totala fruktsamheten bland kvinnor sjönk år Fruktsamheten bland över 30-åringar ökade något, medan den minskade i äldre åldersgrupper. Esbobornas totala dödlighet minskade under 2011 med undantag av åringar. Att dödligheten minskade berodde dock endast på att kvinnornas dödlighet sjönk. Bland männen ökade dödligheten med undantag av den äldsta åldersklassen. Bland kvinnor minskade dödligheten inom alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu