TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Vuoden 2011 lopussa suomalaisista 48,3 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi, 53,4 %. Espoolaisista työvoimaan kuului 53 %. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 57 % kuului työvoimaan ja 40 % oli eläköitynyt. Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä lähes kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisista. Vuoden 2011 lopussa vuotiaista espoolaisista henkeä eli 69 % kuului työvoimaan. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työvoimasta oli työllisiä henkeä. Lähes joka neljäs työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa euroa eli 3,8%. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2011 lopussa noin Espoossa työpaikkamäärä oli kasvanut lähes 2 500, mikä oli yli neljännes koko pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta. Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski vuoden 2008 taantuman jälkeen. Työpaikkaomavaraisuus lisääntyi maltillisesti vuoden 2011 aikana ja oli vuoden lopussa 96,5. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä Espoon työpaikassa. Espoolaisista työllisistä 59,2,7 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus on kohonnut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä.

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Väestön pääasiallinen toiminta Työvoimaan kuuluvuus pysyi ennallaan Vuoden 2011 lopussa Suomen asukkaasta 48,3 % kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa. Työvoimaan seudulla kuului 53,4 % väestöstä. Osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Työvoiman määrä oli kuitenkin kasvanut kaikissa seudun kunnissa. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Osuus väestöstä (%) ,6 53,6 54,4 48,3 Työvoima vuotiaat ,4 15,4 13,6 19,5 18,2 17,0 16,5 24,0 Opiskelijat, koulul. Eläkeläiset Muut ,2 7,6 6,9 7,6 4,4 5,7 3,6 3,5 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Kuten koko maassa, myös koko pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kunnittain osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana Espoossa ja Vantaalla, mutta noussut Helsingissä ja Kauniaisissa. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla on sama kuin koko maassa Osuudet olivat laskeneet edellisestä vuodesta sekä koko maan tasolla että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Korkein opiskelijoiden väestöosuus oli Kauniaisissa ja alhaisin Vantaalla. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Eläkkeellä olevien osuus oli kuitenkin noussut sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutulaisista vajaa viidennes on eläkkeellä, kun kaikista suomalaisista lähes joka neljäs. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisten keskuudessa. 2 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v (%) Kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2011 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Vuoden 2011 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan luulumien oli yleistynyt kahden vuoden aikana. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 57 % kuului työvoimaan ja 40 % oli eläköitynyt. Ikäryhmän työvoimaankuuluvuus oli lisääntynyt ja eläkkeellä olo vähentynyt vuoden aikana. Yli 65-vuotiaista noin henkeä kuului työvoimaan. Myös heillä työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt. Suuralueittain tarkasteltuna työvoimaan kuuluvia oli eniten Vanha-Espoossa, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Vain Vanha-Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt vuoden 2011 aikana. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa asuvilla. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain , osuus koko väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,4 19,2 7,9 14,7 3, Suur-Tapiola 50,8 16,7 10,1 18,5 3, Suur-Matinkylä 53,1 16,9 7,9 17,8 4, Suur-Espoonlahti 52,0 20,3 7,6 16,2 3, Suur-Kauklahti 51,2 26,4 7,3 11,2 3, Vanha-Espoo 54,6 21,5 7,9 11,6 4, Pohjois-Espoo 51,5 26,2 7,3 11,7 3, Koko Espoo 52,6 19,4 8,2 15,4 4, Lasten osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Molemmilla alueilla joka neljäs asukas oli alle 15-vuotias. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur- Tapiolassa asuvista joka kymmenes oli opiskelija. Vähiten opiskelijoita oli lapsivaltaisissa Suur- Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 3

4 Eläkkeellä olevien osuus oli korkein Suur-Tapiolassa, lähes viidennes väestöstä. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä oli myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden väestössä. Ryhmän muut osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Ryhmään muut kuuluvat varusmiehet, kotitalouttaan hoitavat ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Osa saattaa olla syrjäytyneitä ja tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä ole töissä, mutta eivät ole ilmoittautuneet työttömiksikään. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Vuoden 2011 lopussa Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä lähes kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseutulaisista 29 % oli vailla ammatillista tutkintoa. Selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten edellisenäkin vuonna koko maan koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 26,1 28,6 33,3 20,0 28,9 32,3 Keskiaste 29,7 33,3 37,2 23,5 33,1 39,5 keskiaste pl. yo-tutk. 17,9 19,8 28,4 10,3 20,9 32,3 keskiaste, vain yo-tutk. 11,8 13,5 8,8 13,1 12,2 7,2 Korkea-aste 44,1 38,1 29,6 56,5 38,0 28,2 alin korkea-aste 11,3 9,1 10,5 11,9 9,9 10,4 al. korkeakouluaste 12,4 11,9 10,5 12,8 11,8 9,2 yl. korkeak.as., tutkijak. 20,4 17,1 8,6 31,9 16,4 8,7 Yhteensä Lkm Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 16 %. Vuoden 2011 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, samoin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus, mutta korkea-asteen tutkinnon haltijoiden osuus oli kasvanut. Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht Vain perusaste 26,1 85,9 22,0 20,7 17,0 14,3 14,3 13,7 15,7 18,5 23,6 38,4 Keskiaste 29,7 14,1 72,0 39,3 27,7 24,8 25,1 27,8 28,3 28,9 27,3 20,1 Korkea-aste 44,1 0,0 6,0 40,1 55,3 60,9 60,5 58,5 56,0 52,6 49,2 41,5 Yht alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014

5 Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Espoossa oli vuotiaissa, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 38 % oli ilman ammatillista koulutusta. Edelliseen vuoteen verrattuna ehkä yllättäenkin vuotiaiden espoolaisten koulutustaso oli laskenut: ilman ammatillista olevien osuus oli noussut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus laskenut. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 54, ,5 45,0 43,5 44, ,4 37,3 36, ,2 30,3 26,8 25,2 29,8 29,3 27,2 29,9 30,6 32,4 32,4 30,3 30,7 26,1 29,7 Vain perusaste Keskiaste 20 19,1 Korkea- aste 10 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli noin 45 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus laski Suur-Matinkylässä ja Suur- Kauklahdessa. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus laski edelleen Vuoden 2011 lopussa Espoossa oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joiden ikä oli vuotta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 2 130:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Koko maassa vastaava osuus oli 64%. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 5

6 Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa (% työikäisistä eli vuotiaista) Suuralue Suur-Leppävaara 72,8 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 71,3 71,4 Suur-Tapiola 67,3 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 66,8 66,7 Suur-Matinkylä 73,7 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 68,2 67,9 Suur-Espoonlahti 73,3 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 68,7 68,7 Suur-Kauklahti 71,8 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 73,5 72,7 Vanha-Espoo 79,9 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 72,2 72,1 Pohjois-Espoo 76,5 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 72,7 72,5 Koko Espoo 72,5 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 69,3 69,2 Koko maa 64,7 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 64,0 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut muualla paitsi Pohjois-Espoossa. Suurin lasku oli jo ennestään alhaisen työvoimaosuuden alueilla. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2011 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Vuoden 2011 aikana työllisten määrä oli kasvanut noin hengellä, mikä merkitsi 2% kasvua. Kasvu oli suurempi kuin koko väestön kasvu tuona vuonna. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa (toimialat suuruusjärjestyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,9 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,5 C Teollisuus ,4 J Informaatio ja viestintä ,8 P Koulutus ,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,7 H Kuljetus ja varastointi ,6 F Rakentaminen ,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,2 S Muu palvelutoiminta ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys ,0 X Toimiala tuntematon ,2 L Kiinteistöalan toiminta ,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 845 0,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 300 0,2 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 194 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 74 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 61 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluje 2 0,0 Kaikki toimialat yhteensä ,0 6 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014

7 Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa euroa eli 3,8 %. Ylivoimaisesti korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa ne olivat nousseet selvästi keskimääräistä enemmän. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Haukilahti-Westendissä ja kolmannella tilalla olivat Mankkaan työlliset. Mankkaalla tulojen nousu oli keskitasoa pienempi. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen työtön Suur-Leppävaara Kanta-Leppävaara Kilo-Karakallio Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Suur-Tapiola Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Mankkaa Laajalahti Suur-Matinkylä Matinkylä Olari Henttaa -Suurpelto Suur-Espoonlahti Kanta-Espoonlahti Saunalahti Nöykkiö-Latokaski Kaitaa Suvisaaristo Suur-Kauklahti Kanta-Kauklahti Kurttila-Vanttila Vanha-Espoo Kanta-Espoo Muurala-Gumböle Bemböle Nuuksio Pohjois-Espoo Vanhakartano-Röylä Kalajärvi-Lakisto Muut Koko Espoo Alhaisimmat tulot olivat jälleen opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin euroa, mikä oli vain 42% espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin aikaisemman Kanta-Kauklahden sijaan Kilo-Karakalliossa. Kaikilla kolmen alhaisimman tulotason alueilla tulot olivat nousseet keskimääräistä vähemmän. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat euroa. Työttömien tulot olivat laskeneet vuoden aikana noin eurolla, mikä merkitsi 5,9 % laskua. Tulot olivat 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla alueilla kuin työllistenkin. Eniten tuloja oli Suvisaaristossa asuvilla työttömillä, toiseksi eniten Laaksolahdessa asuvilla jako kolmanneksi eniten Haukilahti-Westendissä asuvilla. Laaksilahden ja Haukilahti-Westendin työttömien tulot olivat laskeneet vuoden aikana. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Sepänkylässä, Nuuksiossa ja Kilo-Karakalliossa. Kaikilla näillä alueilla työttömien keskimääräiset tulot olivat pienentyneet vuoden 2011 aikana. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 7

8 4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä väheni eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2011 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki työpaikkaa. Vuoden 2008 taloudellisen taantuman seuraukset näkyivät vielä, sillä vuoden 2011 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi vain työpaikalla. Lisäys oli vain 1,5 %. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2011 lopussa noin Espoossa työpaikkamäärä oli kasvanut lähes 2 500, mikä oli yli neljännes koko pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja noin neljännes Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha- Espoossa. Lukumääräisesti eniten työpaikat lisääntyivät vuoden 2011 aikana Suur-Tapiolassa. Suhteellinen työpaikkalisäys oli suurin Pohjois- Espoossa, jossa työpaikkamäärä oli entuudestaan vähäinen. Suur-Matinkylä oli ainoa suuralue, jossa työpaikat vähenivät vuoden 2011 aikana. Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu Koko Espoo % Suur-Leppävaara 25,1 24,9 24,1 24,7 24,6 24,9 3,3 Suur-Tapiola 35,3 36,3 36,6 36,2 36,2 36,5 3,0 Suur-Matinkylä 8,2 8,3 8,2 8,2 7,9 7,5-3,2 Suur-Espoonlahti 8,2 8,1 7,5 7,5 7,5 7,5 2,7 Suur-Kauklahti 1,6 1,6 1,4 1,4 1,4 1,5 6,1 Vanha-Espoo 11,1 11,2 10,2 11,0 10,4 10,2 0,2 Pohjois-Espoo 4,3 4,4 4,2 4,0 3,9 4,1 8,2 Muu 6,2 5,3 7,7 7,0 8,0 7,8-1,8 Yhteensä ,1 Lkm Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014

9 Informaatioalan työpaikat kasvussa Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten työpaikkoja oli vuoden 2011 aikana tullut informaatio- ja viestintäalalle ja julkishallintoon. Työpaikkoja oli kadonnut kaupan alalta, teollisuudesta ja rahoitustoiminnasta. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon-Kauklaht Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) Teollisuus (C) Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (M) Informaatio ja viestintä (J) Muut toimialat Rakentaminen (F) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kuljetus ja varastointi (H) Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) Kaikki toimialat yhteensä % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 28,4 20,5 19,4 30,8 30,2 18,0 57,3 25,5 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,2 23,9 16,4 35,9 32,6 28,0 17,9 27,2 Teollisuus (C) 11,7 20,1 13,6 1,4 6,8 25,7 1,1 13,5 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 9,9 6,6 17,2 7,2 6,5 2,0 5,1 1,9 Informaatio ja viestintä (J) 8,8 12,2 13,5 5,8 1,8 1,5 0,7 0,5 Muut toimialat 6,4 6,0 4,0 7,1 6,5 5,3 5,8 3,4 Rakentaminen (F) 4,8 4,6 3,5 3,9 4,8 8,4 7,3 16,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,3 3,3 5,9 1,4 0,9 0,1 0,5 0,3 Kuljetus ja varastointi (H) 3,9 2,8 4,0 4,1 7,8 8,1 3,4 7,3 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1,5 0,1 2,4 2,5 2,0 2,9 0,8 4,3 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 57 % julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Matinkylässä julkisen sektorin osuus on korkea, mutta kaupanalan työpaikkoja alueella on enemmän, runsas kolmannes. Myös Suur- Espoonlahdessa julkishallinto ja kauppa ovat hallitsevia aloja. Teollisuuden työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 9

10 5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus laskussa Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski vuoden 2008 taantuman jälkeen, mutta alkoi kohota uudelleen vuoden 2010 aikana. Työpaikkaomavaraisuus lisääntyi maltillisesti vuoden 2011 aikana ja oli vuoden lopussa 96,5. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. Suur-Leppävaara , , , ,0 Suur-Tapiola , , , ,1 Suur-Matinkylä , , , ,7 Suur-Espoonlahti , , , ,2 Suur-Kauklahti , , , ,4 Vanha-Espoo , , , ,9 Pohjois-Espoo , , , ,8 Alue tuntematon Koko Espoo , , , ,5 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2011 lopussa. Osuus laski vuosia, mutta vuoden 2011 lopussa se pysyi edellisen vuoden tasolla. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Osuus on pysynyt ennallaan neljän vuoden ajan. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014

11 Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,0 Helsinki , , , ,8 Vantaa , , , ,6 Kauniainen , , , ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,2 0,0 0,0 Kirkkonummi , , , ,1 Vihti , , , ,0 Nurmijärvi , , , ,6 Lohja , , , ,8 Tuusula 894 0, , , ,8 Kerava 789 0, , , ,6 Hyvinkää 759 0, , , ,6 Järvenpää 706 0, , , ,6 Porvoo 562 0, , , ,5 Siuntio 569 0, , , ,5 Tampere 377 0, , , ,4 Turku 381 0, , , ,4 Sipoo 335 0, , , ,3 Inkoo 359 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,4 Yhteensä , , ,0 Espoolaisista työllisistä 50,2 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus on kohonnut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä. Osuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta, mutta määrä oli kasvanut 800 hengellä. Myös Vantaalle sukkuloivien määrä kasvoi jonkin verran, mutta osuus pysyi 7 %:ssa. Kaiken kaikkiaan espoolaisista työllisistä 95 % oli töissä pääkaupunkiseudulla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,2 Helsinki , , , ,1 Vantaa , , , ,7 Kauniainen 794 0, , , ,6 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,6 Kirkkonummi , , , ,2 Lohja 320 0, , , ,3 Nurmijärvi 297 0, , , ,3 Tuusula 367 0, , , ,3 Vihti 275 0, , , ,3 Tampere 239 0, , , ,2 Kerava 230 0, , , ,2 Hyvinkää 197 0, , , ,2 Turku 229 0, , , ,2 Porvoo 231 0, , , ,2 Järvenpää 157 0, , , ,1 Lahti 122 0, , , ,1 Siuntio 80 0,1 91 0, , ,1 Jyväskylä 93 0,1 80 0,1 80 0,1 91 0,1 Muut t. tunt , , , ,6 Yhteensä , , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/

12 Sammandrag I slutet av 2011 hörde 48,3 procent av finländarna till arbetskraften. I huvudstadsregionen var andelen högre, 53,4 procent. Av Esboborna hörde 53 procent till arbetskraften. Av åringarna hörde 88 procent till arbetskraften. Av åringarna hörde 57 procent till arbetskraften och 40 procent hade gått i pension. Andelen pensionärer i åldersgruppen hade minskat under året. Av Esbobor över 65 år hörde omkring personer till arbetskraften. Av 15 år fyllda personer som bor i Finland saknade nästan var tredje person en examen efter grundskolan. I huvudstadsregionen var utbildningsnivån högre än i övriga delar av landet. Av Esbobor över 15 år saknade hela 27 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på andra stadiet och 44 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var femte Esbobo. Under år 2011 hade Esbobornas utbildningsnivå förbättrats. I slutet av år 2011 hörde Esbobor i åldern år till arbetskraften, med andra ord 69 procent. I Esbo hade andelen personer som hörde till arbetskraften sjunkit något från året innan. Av arbetskraften förvärvsarbetade personer. Under år 2011 hade antalet förvärvsarbetande ökat med ungefär personer. Nästan var fjärde förvärvsarbetande arbetade inom företagstjänster, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Den näststörsta gruppen arbetade inom handel. Antalet personer och den relativa andelen som arbetade inom tillverkning hade sjunkit under år De förvärvsarbetande Esbobornas statsskattepliktiga inkomster var i snitt euro år Medelinkomsterna hade stigit sedan föregående år med euro, med andra ord 3,8 procent. De arbetslösas statsskattepliktiga inkomster var i snitt euro. De arbetslösas inkomster hade sjunkit sedan föregående år med ungefär euro, vilket innebar en minskning på 5,9 procent. I Esbo fanns omkring arbetstillfällen i slutet av I Esbo hade antalet arbetstillfällen ökat med nästan 2 500, vilket var mer än en fjärdedel av den totala ökningen i hela huvudstadsregionen. Av Esbos arbetstillfällen fanns 28 inom offentlig förvaltning och ungefär var femte inom parti- och detaljhandel. Arbetsplatskvoten (förvärvsarbetande i Esbo i procent av förvärvsarbetande Esbobor) sjönk efter recessionen år 2008, men började stiga igen under år Arbetsplatskvoten ökade måttligt under år 2011 och var i slutet av året 96,5. Esbobor innehade 52 procent av arbetstillfällena i Esbo. Helsingforsbor innehade var femte arbetstillfälle i Esbo. Av de förvärvsarbetande Esboborna arbetade 50,2 procent inom den egna kommunen. Denna självförsörjningsgrad har stigit efter svackan år Av de förvärvsarbetande Esboborna pendlade 37 procent till Helsingfors. Lähde:Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan työssäkäyntiaineistoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki, Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi Intranet Essi > Työkalut >Verkkotilastopalvelu