TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2012 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla. Ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan ikäryhmässä vuotiaat, työvoimaan kuulumien oli yleistynyt. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 59 % kuului työvoimaan. Yli 15-vuotiaista vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 26 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisella. Vuoden 2012 aikana koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut. Espoossa oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä. Määrä oli kasvanut vuodessa noin 2 100:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2012 lopussa työvoimasta oli työllisiä henkeä. Työllisten määrä oli kasvanut vain 790 hengellä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa vain 238 euroa. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Työttömien tulot olivat nousseet vuoden aikana noin eurolla. Noususta huolimatta työttömien tulot olivat vain 43 % työllisten tuloista. Vuoden 2012 lopussa Espoossa oli noin työpaikkaa. Espoossa työpaikkamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Eniten uusia työpaikkoja vuoden 2012 aikana oli tullut julkishallinnon alalle. Työpaikkaomavaraisuus on heilahdellut vuosittain ja vuoden 2012 lopussa se oli 96 %. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,4 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Espoolaisista työllisistä Helsinkiin sukkuloi 37 %.

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Väestön pääasiallinen toiminta Työvoimaan kuuluvuus pysyi ennallaan Vuoden 2012 lopussa suomalaisesta 48,3 % kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa. Työvoimaan seudulla kuului 53,4 % väestöstä. Osuus oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman määrä oli kasvanut pääkaupunkiseudulla noin hengellä, mikä oli 75 % koko maan työvoiman määrän kasvusta. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Lukumääräisesti työvoiman määrä oli lisääntynyt kaikissa seudun kunnissa. Osuus väestöstä (%) ,5 53,6 54,1 48,3 Työvoima vuotiaat 40 Opiskelijat, koulul. Eläkeläiset 30 24,2 Muut 20 19,4 15,6 13,6 19,5 18,2 17,3 16,4 10 8,1 7,6 6,8 7,6 5,7 4,4 3,6 3,5 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi, 15,9 %, kuin koko maassa, 16,4 %. Pääkaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla myös kunnittain Kauniaista lukuun ottamatta. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla oli edelleen sama kuin koko maassa. Osuudet olivat laskeneet tai pysyneet ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna sekä koko maan tasossa että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Korkein opiskelijoiden väestöosuus oli Kauniaisissa ja alhaisin Vantaalla. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Eläkkeellä olevien osuus oli kohonnut vuoden 2012 aikana sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Koko maassa eläkeläisyys oli yleistynyt enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nousua oli kuitenkin kaikissa muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä Espoossa. Työvoimaan kuulumattoman ryhmän muut (varusmiehet, kotitöitä tekevät yms.) osuus oli pysynyt ennallaan maassamme ja pääkaupunkiseudullakin se oli kohonnut vain Kauniaisissa. 2 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v (%) Kun kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2012 lopussa ikäryhmittäiset työvoimaosuudet vaihtelivat suuresti. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Vuoden 2012 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan luulumien oli yleistynyt kahden vuoden aikana. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 59 % kuului työvoimaan ja heilläkin työvoimaan kuuluvuus oli yleistynyt selvästi. Ikäryhmän työvoimaankuuluvuus oli lisääntynyt ja eläkkeellä olo vähentynyt vuoden aikana. Yli 65-vuotiaista lähes henkeä kuului työvoimaan. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus oli noussut alle 25-vuotiailla ja pysynyt ennallaan tätä vanhemmilla. Eläkkeellä olevien osuus oli laskenut edellisestä vuodesta kaikilla yli 55-vuotiailla. Suuralueittain tarkasteltuna työvoimaan kuuluvia oli eniten Suur-Leppävaarassa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa asuvilla. Työvoimaan kuuluvien osuus oli laskenut tai pysynyt ennallaan Suur-Leppävaaran ja Pohjois-Espoon alueita lukuun ottamatta. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain , osuus koko väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,5 19,2 7,7 14,7 3, Suur-Tapiola 50,5 16,8 10,3 18,5 3, Suur-Matinkylä 53,1 16,9 7,6 18,1 4, Suur-Espoonlahti 51,7 20,4 7,5 16,6 3, Suur-Kauklahti 50,9 25,9 7,3 12,0 3, Vanha-Espoo 54,4 21,3 8,0 11,9 4, Pohjois-Espoo 51,6 26,0 7,4 11,8 3, Koko Espoo 52,5 19,4 8,1 15,6 4, Lasten osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Molemmilla alueilla joka neljäs asukas oli alle 15-vuotias. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Tapiolassa asuvista joka kymmenes oli opiskelija. Vähiten opiskelijoista oli lapsivaltaisissa Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 3

4 Eläkkeellä olevien osuus oli korkein Suur-Tapiolassa, lähes viidennes väestöstä oli eläkkeellä. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä oli myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden väestössä. Eläkkeellä olevien osuus oli noussut edellisestä vuodesta muualla paitsi Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Ryhmän muut, johon kuuluvat varusmiehet, kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Ryhmän osuus väestöstä oli kaikilla alueilla joko pysynyt ennallaan tai laskenut. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Vuoden 2012 lopussa Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä vajaa kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseutulaisista 28 % oli vailla ammatillista tutkintoa. Selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten kahtena aikaisempanakin vuonna, koulutustaso oli noussut sekä koko maassa että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 25,9 28,1 32,9 19,8 28,4 31,5 Keskiaste 29,7 33,3 37,3 23,4 33,1 39,9 keskiaste pl. yo-tutk. 18,1 20,0 28,7 10,3 21,1 32,8 keskiaste, vain yo-tutk. 11,6 13,3 8,6 13,1 12,0 7,1 Korkea-aste 44,4 38,6 29,8 56,8 38,5 28,7 alin korkea-aste 11,0 8,8 10,3 11,9 9,6 10,2 al. korkeakouluaste 12,8 12,3 10,8 12,8 12,1 9,5 yl. korkeak.as., tutkijak. 20,6 17,5 8,0 32,2 16,6 8,1 Yhteensä Lkm Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 26 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisella, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 17 %. Vuoden 2012 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, keskiasteen suorittaneiden pysynyt ennallaan ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus oli kohonnut. Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht Vain perusaste 25,9 86,5 22,1 21,2 18,1 14,4 14,7 13,8 14,9 17,8 22,5 36,8 Keskiaste 29,7 13,5 71,6 38,9 27,7 25,1 24,4 27,4 28,5 28,7 28,0 20,6 Korkea-aste 44,4 0,0 6,3 39,9 54,1 60,5 60,9 58,8 56,6 53,5 49,6 42,6 Yht alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015

5 Yleisen suuntauksen vastaisesti ilman ammatillista koulutusta olevien osuus oli noussut vuotiaiden ryhmässä. Taustalla saattaa olla osittain koulupudokkaiden määrän kasvu ja toisaalta maahan muuttaneiden määrän lisääntyminen. Tiedot ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ovat varsin puutteelliset. Myös keskiasteen suorittaneiden osuus oli laskenut vuoden 2012 aikana alle 30-vuotiailla, mutta kohonnut tätä vanhemmilla. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut 40 vuotta täyttäneillä. Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli vuotiaissa, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 37% oli ilman ammatillista koulutusta. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 54, ,8 45,3 44,0 44, ,9 37,7 37, ,1 30,2 26,8 25,0 29,7 29,3 26,7 30,7 29,4 30,0 32,3 29,8 32,6 25,9 29,7 Vain perusaste Keskiaste 20 19,1 Korkea- aste 10 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli edelleen Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli noin 45 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla kuten edellisenäkin vuotena. Vastaavasti korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohosi kaikilla suuralueilla vuoden 2012 aikana. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus pysyi ennallaan Vuoden 2012 lopussa Espoossa oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joiden ikä oli vuotta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 100:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Koko maassa vastaava osuus oli 64 %. Espoossa ja koko maassa työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 5

6 Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa (% työikäisistä eli vuotiaista) Suuralue Suur-Leppävaara 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 71,3 71,4 71,6 Suur-Tapiola 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 66,8 66,7 66,5 Suur-Matinkylä 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 68,2 67,9 68,0 Suur-Espoonlahti 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 68,7 68,7 68,6 Suur-Kauklahti 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 73,5 72,7 72,1 Vanha-Espoo 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 72,2 72,1 71,7 Pohjois-Espoo 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 72,7 72,5 72,6 Koko Espoo 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 69,3 69,2 69,2 Koko maa 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 64,0 64,2 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Pohjois-Espoossa, Suur- Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli noussut Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä ja Pohjois-Espoossa, jossa se jo entuudestaan oli korkein. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2012 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Taloudellinen taantuma näkyi siinä, että vuoden 2012 aikana työllisten määrä oli kasvanut vain 790 hengellä. Tämä merkitsi 0,6 % kasvua. Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti selvästi pienempi kuin koko työvoiman kasvu. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli jälleen laskenut vuoden 2012 aikana. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa (toimialat suuruusjärjestyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,2 C Teollisuus ,2 J Informaatio ja viestintä ,9 P Koulutus ,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,9 H Kuljetus ja varastointi ,6 F Rakentaminen ,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,2 S Muu palvelutoiminta ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys ,0 X Toimiala tuntematon ,1 L Kiinteistöalan toiminta ,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 872 0,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 286 0,2 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 211 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 72 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 52 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluje 1 0,0 Kaikki toimialat yhteensä ,0 6 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015

7 Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa vain 238 euroa eli 0,5 %. Aivan omassa luokassaan työllisten tulojen suhteen olivat Suvisaaristo, Haukilahti-Westend ja Mankkaa selvästi keskimäärää suurempien tulojen ansiosta. Suvisaaristossa keskimääräiset tulot olivat kasvaneet vielä vuoden 2012 aikana noin eurolla. Neljänneksi korkeimmat tulot olivat Laajalahdessa asuvilla työllisillä. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen työtön Suur-Leppävaara Kanta-Leppävaara Kilo-Karakallio Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Suur-Tapiola Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Mankkaa Laajalahti Suur-Matinkylä Matinkylä Olari Henttaa -Suurpelto Suur-Espoonlahti Kanta-Espoonlahti Saunalahti Nöykkiö-Latokaski Kaitaa Suvisaaristo Suur-Kauklahti Kanta-Kauklahti Kurttila-Vanttila Vanha-Espoo Kanta-Espoo Muurala-Gumböle Bemböle Nuuksio Pohjois-Espoo Vanhakartano-Röylä Kalajärvi-Lakisto Muut Koko Espoo Alhaisimmat tulot olivat jälleen opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin euroa, mikä oli vain 39 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Alueen työllisten tulotaso oli vielä laskenut vuoden 2012 aikana. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kilo-Karakalliossa. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat euroa. Työttömien tulot olivat nousseet vuoden aikana noin eurolla, mikä merkitsi noin 18 %:n nousua. Noususta huolimatta työttömien tulot olivat vain 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla aloilla kuin työllistenkin Suvisaaristoa lukuun ottamatta. Haukilahti-Westendin ja Mankkaaan työttömien keskimääräiset tulot olivat nousseet merkittävästi edellisestä vuodesta. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Kanta-Espoossa, Kanta-Kauklahdessa ja Sepänkylässä. Sepänkylää, Kalajärvi-Lakistoa ja Suvisaaristoa lukuun ottamatta työttömien tulot olivat kohonneet edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 7

8 4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki työpaikkaa. Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma näkyi vielä, sillä vuoden 2012 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi vain työpaikalla. Lisäys oli vain 0,2 %. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa noin Espoossa työpaikkamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla: lisäystä oli noin 200 työpaikkaa. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja noin neljännes Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha-Espoossa. Suur-Tapiolassa työpaikkojen määrä laski liki 9000 työpaikalla, ja alueen osuus Espoon työpaikoista supistui hieman. Muilla suuralueilla työpaikkamäärä kasvoi vähän; eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu Koko Espoo % Suur-Leppävaara 24,9 24,1 24,7 24,6 24,9 25,9 3,3 Suur-Tapiola 36,3 36,6 36,2 36,2 36,5 35,7 3,0 Suur-Matinkylä 8,3 8,2 8,2 7,9 7,5 7,6-3,2 Suur-Espoonlahti 8,1 7,5 7,5 7,5 7,5 7,7 2,7 Suur-Kauklahti 1,6 1,4 1,4 1,4 1,5 1,7 6,1 Vanha-Espoo 11,2 10,2 11,0 10,4 10,2 10,6 0,2 Pohjois-Espoo 4,4 4,2 4,0 3,9 4,1 4,2 8,2 Muu 5,3 7,7 7,0 8,0 7,8 6,6-1,8 Yhteensä ,1 Lkm Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015

9 Julkishallinto kasvoi eniten vuonna 2012 Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten uusia työpaikkoja vuoden 2012 aikana oli tullut julkishallinnon alalle. Myös informaatio- ja viestintäalalle, teollisuuteen ja rakennusalalle oli tullut jonkin verran uusia paikkoja. Muiden toimialojen työpaikat olivat vähentyneet. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauklahti Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) Teollisuus (C) Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (M) Informaatio ja viestintä (J) Muut toimialat Rakentaminen (F) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kuljetus ja varastointi (H) Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) Kaikki toimialat yhteensä % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 28,9 20,0 20,4 31,1 32,1 26,7 57,7 23,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,0 23,2 16,5 37,9 29,6 27,1 18,1 28,4 Teollisuus (C) 11,8 17,4 15,7 1,7 6,2 21,3 1,0 13,0 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 9,8 9,0 15,4 7,3 7,1 2,0 5,0 1,9 Informaatio ja viestintä (J) 9,0 12,2 13,6 5,2 2,9 1,6 0,8 0,5 Muut toimialat 6,3 6,1 4,2 6,9 6,5 5,2 5,8 3,7 Rakentaminen (F) 4,8 5,8 2,4 4,0 5,0 5,8 7,0 18,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,1 3,4 5,6 0,9 0,6 0,1 0,4 0,1 Kuljetus ja varastointi (H) 3,7 3,0 3,7 2,6 7,9 7,5 3,3 7,0 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1,5 0,0 2,6 2,3 2,1 2,6 0,7 3,7 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat melkoisesti toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 58 % on julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Matinkylässä julkisen sektorin osuus on korkea, mutta kaupanalan työpaikkoja alueella on enemmän, 38 %. Myös Suur-Espoonlahdessa julkishallinto ja kauppa ovat hallitsevia aloja. Teollisuuden työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Pohjois-Espoossa lähes joka viides työpaikka oli rakennusalalla. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 9

10 5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus jälleen laskussa Viime vuosien taloudellinen taantuma on vaikuttanut myös työpaikkaomavaraisuuden kehitykseen. Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) on heilahdellut vuosittain ja vuoden 2012 aikana työpaikkaomavaraisuus kääntyi jälleen laskuun ollen 96 % vuoden lopussa. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , , ,6 Suur-Tapiola , , , ,3 Suur-Matinkylä , , , ,4 Suur-Espoonlahti , , , ,3 Suur-Kauklahti , , , ,0 Vanha-Espoo , , , ,7 Pohjois-Espoo , , , ,2 Alue tuntematon ,8 Koko Espoo , , , ,0 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. Työpaikkaomavaraisuus oli laskenut vuoden aikana vain Suur-Tapiolassa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,4 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2012 lopussa. Osuus laski vuosia, mutta pysähtyi vuonna 2011 ja nousi hieman vuoden 2012 aikana. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015

11 Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,4 Helsinki , , , ,9 Vantaa , , , ,5 Kauniainen , , , ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,6 Kirkkonummi , , , ,0 Vihti , , , ,0 Lohja , , , ,8 Nurmijärvi , , , ,5 Tuusula 895 0, , , ,7 Järvenpää 753 0, , , ,6 Kerava 750 0, , , ,6 Hyvinkää 716 0, , , ,5 Siuntio 580 0, , , ,5 Porvoo 558 0, , , ,5 Tampere 359 0, , , ,4 Turku 365 0, , , ,4 Sipoo 341 0, , , ,3 Inkoo 350 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,3 Yhteensä , , , ,0 Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus kohosi vuoden 2009 notkahduksen jälkeen, mutta laski jälleen vuoden 2012 aikana. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä. Osuus ja sukkuloijien määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Myös Vantaalle sukkuloivien määrä ja osuus väheni jonkin verran. Kaiken kaikkiaan espoolaisista työllisistä 94 % oli töissä pääkaupunkiseudulla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,4 Helsinki , , , ,9 Vantaa , , , ,6 Kauniainen 795 0, , , ,6 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,5 Kirkkonummi , , , ,3 Lohja 340 0, , , ,3 Nurmijärvi 298 0, , , ,3 Tuusula 344 0, , , ,3 Vihti 265 0, , , ,2 Hyvinkää 210 0, , , ,2 Turku 211 0, , , ,2 Tampere 271 0, , , ,2 Porvoo 259 0, , , ,2 Kerava 227 0, , , ,2 Järvenpää 151 0, , , ,1 Lahti 144 0, , , ,1 Siuntio 91 0, , , ,1 Jyväskylä 80 0,1 80 0,1 91 0, ,1 Muut t. tunt , , , ,6 Yhteensä , , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/

12 Sammandrag I slutet av 2012 hörde 53 procent av Esboborna till arbetskraften. Största delen av dem som hörde till arbetskraften var i åldern år. Andelen personer som hörde till arbetskraften i åldersgruppen kvarstod nästan på föregående års nivå. Bland åringar hade det däremot blivit vanligare att höra till arbetskraften. Av åringarna som närmar sig pensionsåldern hörde 59 procent till arbetskraften. Av Esbobor över 15 år saknade 26 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på andra stadiet och 44 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var femte Esbobo. År 2012 blev utbildningsnivån bättre på så sätt att andelen som helt saknar examen sjönk. Antalet personer som hör till arbetskraften var Antalet ökade med personer från året in-nan. 69 procent av dem som är i arbetsför ålder hörde till arbetskraften. Andelen personer som hörde till arbetskraften kvarstod på föregående års nivå. I slutet av 2012 var sammanlagt Esbobor sysselsatta. Antalet sysselsatta ökade med endast 790 personer. Detta innebar en ökning på 0,6 procent. Nästan var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom företagstjänsterna, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Den näst största gruppen arbetade inom handel. De förvärvsarbetande Esbobornas statsskattepliktiga inkomster var i snitt euro år Medelinkomsterna steg sedan föregående år med endast 238 euro, med andra ord 0,5 procent. De arbetslösas statsskattepliktiga inkomster var i snitt euro år De arbetslösas inkomster steg sedan föregående år med ungefär euro, det vill säga 18 procent. Trots detta var deras inkomster endast 43 procent av de sysselsattas inkomster. I slutet av 2012 fanns det cirka arbetstillfällen i Esbo. Antalet arbetstillfällen var nästan på föregående års nivå. Av arbetsplatserna i Esbo var 28 procent inom offentlig förvaltning och cirka en femtedel inom parti- och minuthandeln, det vill säga i samma branscher som sysselsatte mest Esbobor. På tredje plats var arbetstillfällen inom industrin. Inom industribranschen fanns över hälften av arbetstillfällena inom elektronikindustrin. År 2012 uppstod det största antalet nya arbetstillfällen inom offentlig förvaltning. Arbetsplatskvoten (förvärvsarbetande i Esbo i procent av antalet förvärvsarbetande Esbobor) har pendlat årligen och i slutet av 2012 var andelen 96 procent. Esbobor innehade 52,4 procent av arbetstillfällena i Esbo. Helsingforsbor innehade var femte arbetstillfälle i Esbo. Av de förvärvsarbetande Esboborna arbetade 50,4 procent inom den egna kommunen. Av förvärvsarbetande Esbobor pendlade 37 procent till Helsingfors. Lähde:Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan työssäkäyntiaineistoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki, Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi Intranet Essi > Työkalut >Verkkotilastopalvelu