ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

Transkriptio

1 ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: E in toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston mukaan espoolaisten arkielämää vaikeuttivat useimmiten ajan puute ja liiallinen työmäärä, ajan puute joka kolmatta ja liiallinen työmäärä joka neljättä. Sairaus tai vamma vaikeutti joka viidennen elämää. Myös joka viidennellä vastaajalla tai hänen perheellään oli taloudellisia ongelmia. Miehet tai heidän perheenjäsenensä olivat kokeneet työttömyyttä naisia useammin. Lapsiperheiden arjessa on muita useammin ongelmana liiallinen työmäärä ja kiire. Perheet ja taloudet, joissa on kaksi aikuista kärsivät taloudellisista ongelmista selvästi harvemmin kuin muut ja yksinhuoltajaperheissä on selvästi muita useammin taloudellisia ongelmia. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, runsas neljäsosa tyytymätön. Viidesosalla tilanne oli ollut huono jo vuosia. Puolet espoolaisista uskoi taloustilanteensa paranevan tulevaisuudessa. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tuotti FCG Efeko Oy 19 kunnassa keväällä 2008.

2 Joka kolmatta vaivaa ajan puute Ajan puute, kiire, ja liiallinen työmäärä vaivaavat useimmiten espoolaisia tai heidän perheenjäseniään. Efeko Oy:n Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa vuonna 2008 kysyttiin vastaajan tai hänen perheenjäsenensä arkielämää vaikeuttavia ongelmia ja joka kolmas vastasi ajanpuutteen ja joka neljäs liiallisen työmäärän vaikeuttavan arkielämää (taulukko 1). Sairaus tai vamma vaikeutti joka viidennen elämää samaten joka viidennellä vastaajalla tai hänen perheenjäsenellään oli taloudellisia ongelmia. Joka kolmannentoista taloudessa oli liian suuria lainoja hoidettavaksi ja joka seitsemännellä asumiseen liittyviä ongelmia. Joka kahdeksas vastaaja tai hänen perheenjäsenensä oli kokenut työttömyyttä ja työttömyyden mahdollisuutta pelkäsi 8 %. Yksinäisyydestä kärsi joka kymmenes. Tekemisen puute oli ongelmana 5 %:lla samoin oma tai perheenjäsenen päihdeongelma. Ruuan puutteesta oli kärsinyt 4 % ja oman yrityksen talousvaikeudet koskettivat 3 % vastaajista. Taulukko 1. Espoolaisten arkielämää vaikeuttavat ongelmat 2008 % vastaajista lkm Työttömyys 13,2 180 Pitkäaikainen lomautus 3,1 42 Työttömäksi joutumisen pelko 8,3 110 Liikaa työtä 27,1 364 Aika ei riitä 33,2 453 Asumiseen liittyviä ongelmia 14,7 197 Liikaa aikaa, ei tekemistä 4,8 63 Taloudellisia ongelmia 18,0 243 Liian suuria lainoja hoidettavaksi 7,4 100 Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa 3,4 44 Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma 21,6 292 Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia 4,8 65 Yksinäisyyttä 9,2 124 Nälkä, puute ruuasta 3,6 49 Espoolaisilla oli vähemmän taloudellisia ongelmia, työttömyyttä ja työttömäksi joutumisen pelkoa, elämää vaikeuttavia sairautta tai vammaa ja yksinäisyyttä kuin Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa (kuva 1). Pääkaupunkiseudulla korostuvat liika työ ja ajan riittämättömyys, Espoossa useammalla kuin Helsingissä. 2 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

3 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % Aika ei riitä Liikaa työtä Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Taloudellisia ongelmia Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömyys Yksinäisyyttä Työttömäksi joutumisen pelko Liian suuria lainoja hoidettavaksi Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Liikaa aikaa, ei tekemistä Nälkä, puute ruuasta Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Pitkäaikainen lomautus Kuva 1. Arjen ongelmat Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa 2008 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 3

4 Ajan puute ja liiallinen työmäärä hieman vähentyneet, talousongelmat lisääntyneet vuodesta 2005 Monet arkielämän ongelmat, mm. taloudelliset ongelmat, työttömyys, liiallinen työmäärä ja kiire olivat vähentyneet vuodesta 1993, taloudelliset ongelmat tosin olivat taas hieman lisääntyneet vuodesta Terveyteen liittyvien ongelmien määrä oli pysynyt suunnilleen samantasoisena eri tutkimusvuosina % Aika ei riitä Liikaa työtä Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Taloudellisia ongelmia Asumiseen liittyviä ongelmia * Työttömyys Yksinäisyyttä Työttömäksi joutumisen pelko Liian suuria lainoja hoidettavaksi Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia ** Liikaa aikaa, ei tekemistä Nälkä, puute ruuasta (-) Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Pitkäaikainen lomautus * 1993 ja 1997: Asunto ahdas ja puutteellinen ** 1993 ja 1997: Liialllista päihteiden käyttöä (-) Ei mukana vuoden 1993 kyselyssä Kuva 2. Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

5 Nuoret kiireisiä Nuorilla on kiire ja liikaa työtä selvästi useammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Alle 50-vuotiaista yli 40 %:a vaivaa ajan puute, kun vanhemmista ikäryhmistä kiire on ongelmana noin joka viidennellä. Samaten liiallinen työmäärä vaivaa alle 50-vuotiaita ikäryhmiä selvästi useammin kuin muita, joka kolmatta. Nuorimmilla, vuotiailla, on myös taloudellisia ongelmia useammin kuin muilla. Työttömyys ja pelko työttömäksi joutumisesta ovat vaivanneet nuorinta ikäryhmää tai heidän perheenjäseniään useammin kuin muita. Toisaalta työttömyys ja työttömyyspelot ovat olleet toiseksi useimmiten ongelmana vuotiailla. Vanhimman ikäryhmän tai heidän perheenjäsentensä arkielämää ovat pitkäaikainen lomautus ja oman yrityksen talousvaikeudet vaikeuttaneet muita useammin % Aika ei riitä*** Liikaa työtä*** Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma*** Taloudellisia ongelmia* Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömyys** Yksinäisyyttä Työttömäksi joutumisen pelko*** Liian suuria lainoja hoidettavaksi Ikä Ikä Ikä Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Ikä 70- Liikaa aikaa, ei tekemistä Nälkä, puute ruuasta Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa** Pitkäaikainen lomautus*** Kuva 3. Ongelmat iän mukaan * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 5

6 Miehillä työttömyyskokemuksia enemmän kuin naisilla Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero miesten ja naisten välillä ongelmien esiintymisessä on työttömyyden kohdalla. Miehet tai heidän perheenjäsenensä ovat kokeneet työttömyyttä useammin kuin naiset, miehistä 16 % ja naisista 11 %. Pitkäaikainen lomautus oli ainoa ongelma, joka erotteli suomen- ja ruotsinkielisiä tilastollisesti merkitsevästi. Ruotsinkieliset kertoivat useammin kuin muut pitkäaikaisen lomautuksen olleen ongelmana, edellisistä 10 % ja jälkimmäisistä 3 %. Vuodesta 2005 ruotsinkielisillä osuus oli lähes kaksinkertaistunut ja muilla pysynyt samana. Palvelupiirien välillä joitakin eroja ongelmissa Palvelupiirit erosivat toisistaan arjen ongelmien esiintymisessä vain kahdessa asiassa tilastollisesti merkitsevästi (kuva 4). Yksinäisyys koettiin ongelmaksi useimmiten Olari-Matinkylän (14 %) ja toiseksi eniten Espoon keskuksen palvelupiirissä (12 %). Ongelmallista päihteiden käyttöä oli muita palvelupiirejä enemmän Espoon keskuksen palvelupiirissä, jossa joka kymmenennen vastaajan arkielämää vaikeutti oma tai perheenjäsenen päihteiden käyttö. Muissa palvelupiireissä vastaava osuus vaihteli kolmesta viiteen prosenttiin. Kun palvelupiirien välisiä eroja tarkasteltiin pareittain suurimpien erojen osalta, löytyi lisäksi joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja. Taloudellisia ongelmia oli suhteellisesti enemmän Espoon keskuksen palvelupiirissä (22 %:lla) kuin Tapiolan palvelupiirissä (14 %:lla) samoin liian suuria lainoja (10 % ja 4 %). 6 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

7 % Aika ei riitä Liikaa työtä Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Taloudellisia ongelmia Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömyys Yksinäisyyttä* Leppävaara Tapiola Työttömäksi joutumisen pelko Liian suuria lainoja hoidettavaksi Olari-Matinkylä Espoonlahti Espoon keskus Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia** Liikaa aikaa, ei tekemistä Nälkä, puute ruuasta Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Pitkäaikainen lomautus Kuva 4. Ongelmat palvelupiireittäin * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 7

8 Liikaa työtä ja kiirettä lapsiperheillä, taloudellisia ongelmia eniten yksinhuoltajilla Lapsiperheiden arjessa on muita useammin ongelmana liiallinen työmäärä ja kiire, aika ei riitä. Kiireen ongelmaksi ilmoitti runsas 40 % ja liiallisen työmäärän noin 30 % lapsiperheen huoltajista. Perheet ja taloudet, joissa on kaksi aikuista kärsivät taloudellisista ongelmista selvästi harvemmin kuin muut. Yksinhuoltajaperheissä on selvästi muita useammin taloudellisia ongelmia, peräti 40 %:lla, kun toisena olevilla yksin asuvilla talousongelmia on melkein puolta vähemmän, 24 %:lla. Kahden aikuisen perheistä ja talouksista 13 %:lla on taloudellisia huolia. Asumiseen liittyvien ongelmien kohdalla tilanne on samansuuntainen, mutta erot eivät ole yhtä suuret. Yksinhuoltajaperheillä ja yksin asuvilla on muita enemmän ongelmia asumisessa. Heillä on myös muita useammin ongelmia liian suurien lainojen hoitamisessa, yksinhuoltajilla (15 %) vielä useammin kuin yksin asuvilla (11 %). Yksin asuvilla on monia ongelmia enemmän kuin muilla. Heillä on muita useammin elämää vaikeuttavia sairauksia tai vammoja (26 %), heistä useampi on kokenut työttömyyttä (18 %), pitkäaikaisen lomautuksen (6 %) ja tekemisen puutetta, on liikaa aikaa (9 %). Heistä (20 %) on useampi kuin muista kokenut yksinäisyyttä ja heistä hieman useammalla on myös ollut ruuan puutetta (7 %) ja päihdeongelmia (7 %). 8 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

9 % Aika ei riitä*** Liikaa työtä* Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma*** Taloudellisia ongelmia*** Asumiseen liittyviä ongelmia* Työttömyys** Lapsiperhe, 1 huoltaja Yksinäisyyttä*** Yksin asuva Työttömäksi joutumisen pelko Liian suuria lainoja hoidettavaksi*** Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia* Lapsiperhe, 2 huoltajaa Kahden tai us. hengen talous, ei lapsiperhe Liikaa aikaa, ei tekemistä*** Nälkä, puute ruuasta** Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Pitkäaikainen lomautus*** Kuva 5. Ongelmat perhetyypin mukaan * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 9

10 Mitä enemmän koulutusta sitä vähemmän taloudellisia huolia Lähes kaikkia kysyttyjä ongelmia esiintyi tilastollisesti merkitsevästi useimmin vähiten koulutusta saaneilla eli perus-, keski- tai kansakoulun käyneillä tai heidän perheillään ja toiseksi eniten ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ja vähiten korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla (kuva 6). Työttömyyttä, pitkäaikainen lomautus, asumiseen liittyvät ongelmat, taloudelliset ongelmat, liian suuria lainoja, liiallinen aika, oman yrityksen talousvaikeuksia, elämää vaikeuttava sairaus tai vamma, päihdeongelmia, yksinäisyyttä ja ruuan puutetta on eniten vain peruskoulutuksen saaneilla ja vähiten korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla on ollut muita useammin ongelmana liiallinen työmäärä, 31 %:lla, ja aikapula, 37 %:lla, ja vähiten näitä ongelmia oli ollut vain perusasteen koulutuksen saaneilla. Työttömäksi joutumista, joko omaa tai perheenjäsenen, pelätään yhtä usein koulutuksesta riippumatta, erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. 10 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

11 % Aika ei riitä** Liikaa työtä*** Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma*** Taloudellisia ongelmia*** Asumiseen liittyviä ongelmia* Työttömyys*** Yksinäisyyttä* Työttömäksi joutumisen pelko Perus-, keski- tai kansakoulu Ylioppilas / ammatillinen koulutus Korkeakoulu- / ammattikorkeakoulu Liian suuria lainoja hoidettavaksi*** Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia*** Liikaa aikaa, ei tekemistä*** Nälkä, puute ruuasta*** Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa*** Pitkäaikainen lomautus*** Kuva 6. Ongelmat koulutuksen mukaan * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 11

12 Koulutuksen ja ongelmien välinen kuva koulutuksen ongelmia estävästä voimasta kuitenkin hieman himmenee, kun tarkastellaan yhteyttä eri ikäryhmissä. Vanhemmilla ikäryhmillä on erilainen koulutus kuin nuoremmilla. Vain peruskoulutuksen saaneiden osuus 70 vuotta täyttäneistä on selvästi muita ikäryhmiä suurempi, 47 %, ja vuotiaistakin heitä on 28 %, kun vuotiaissa vain peruskoulutuksen saaneita on 9 % ja vuotiaista 13 %. Viime mainitulla nuorimmalla ikäryhmällä on sen sijaan ylioppilastutkinto tai ammatillinen koulutus muita ryhmiä useammin, joka toisella (48 %). Keskimmäisillä, vuotiaiden ja vuotiaiden, ikäryhmillä ylioppilastutkinto tai ammatillinen koulutus on noin 40 %:lla ja vanhimmilla, 70 vuotta täyttäneillä, se on vain joka viidennellä (21 %). Nuorimmassa, vuotiaiden, ikäryhmässä työttömyyskokemuksia on ollut vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineilla (13 %) ja eniten vain perusasteen koulutuksen saaneilla (35 %). Korkeakoulututkinnon suorittaneista tai heidän perheistään 20 %:lla on ollut kokemuksia työttömyydestä. Muita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei nuorimmasta ikäryhmästä löytynyt, mikä voi johtua joidenkin ongelmien kohdalla aineiston pienuudesta. Seuraavassa, vuotiaiden, ikäryhmässä työttömyyden, päihdeongelmien ja yksinäisyyden kohdalla ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa vaikka ne hieman vähenevätkin koulutuksen lisääntymisen myötä. Myöskään liiallisen työmäärän osalta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä, prosenttiosuudet vaihtelevat 30:stä 35:een, eivätkä koulutusryhmät eroa asumisongelmienkaan esiintymisen suhteen. Asumiseen liittyviä ongelmia on noin 14 %:lla koulutuksesta riippumatta. Elämää hankaloittavien sairauksien tai vammojen kohdalla on tilastollisesti merkitsevä ero siten, että korkeakoulututkinnon suorittaneilla tai heidän perheenjäsenillään on selvästi harvemmin sairauksia tai vammoja (12 %:lla) kuin muilla koulutusryhmillä (22 %) vuotiaiden ikäryhmässä kiireen osalta erot eivät ole tilastollisesti merkitsevät eivätkä myöskään erot asumisongelmien esiintymisessä. Oman yrityksen talousvaikeuksia on myös yhtä usein koulutuksesta riippumatta samoin sairauksia ja vammoja. Yksinäisyyden kokemisessakaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. 70 vuotta täyttäneiden ryhmässä havaintomäärä on pieni ja ongelmia kokeneita liian vähän luotettavaa analyysia varten. Osittain ehkä aineiston pienuudesta johtuen vain taloudelliset ongelmat ja liian suuret lainat sekä liiallinen aika vähenivät eri ikäryhmissä (70- v. ei sis.) koulutuksen lisääntymisen myötä. Nuorimmassa ikäryhmässä asumisongelmat vähenivät koulutuksen lisääntyessä mutta sekä vuotiaiden ryhmässä asumisongelmien esiintymisessä ei ollut koulutusryhmien välillä eroa. Työttömyys- ja lomautuskokemukset vähenivät koulutuksen lisääntyessä ainoastaan vuotiailla. Ammattiasemaltaan erilaisilla ryhmillä erilaisia ongelmia Eläkeläisillä on muita harvemmin ongelmana ajan puute ja kiire (16 %). Ajan puute on lähes yhtä harvoin (19 %) työttömillä ongelmana. Sen sijaan tekemisen puute ja liika aika sekä työttömyys, pitkä lomautus ja pelko työttömäksi joutumisesta vaivaavat työttömiä tai heidän perheitään useammin kuin muita (kuva 7 a). Heillä on myös kaikkia muita kysyttyjä ongelmia paitsi oman yrityksen talousvaikeuksia enemmän kuin muilla (kuva 7 b). Taloudellisia ongelmia on joka toisella, sairauksia tai vammoja noin 40 %:lla, yksinäisyyttä noin 30 %:lla, asumisongelmia noin 30 %:lla ja ruuan puutetta noin 20 %:lla. Kotiäitien, -isien ja -rouvien ongelmana on muita useammin ajan puute, noin puolella heistä, ja asumisongelmia heidän perheillään on yhtä usein kuin työttömilläkin. Eläkeläisten tai heidän perheittensä ongelmana on usein, noin 40 %:lla, sairaus tai vamma, joka vaikeuttaa jokapäiväistä arkielämää. 12 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

13 Työttömyys*** Liikaa aikaa*** Pitkä lomautus*** Aika ei riitä*** Työttömyyspelko** Liikaa työtä*** Työntekijä Toimihlö/virkamies Yrittäjä Opiskelija, koulul. Kotona oleva Eläkeläinen Työtön Kuva 7 a. Ongelmat ammattiaseman mukaan Nälkä, ruuanpuute*** Yksinäisyyttä*** Asumisongelmia* Talousongelmia*** Liian suuria lainoja** Päihdeongelmia** Oma yritys talousong.*** Sairaus/vamma*** Työntekijä Toimihlö/virkamies Yrittäjä Opiskelija, koulul. Kotona oleva Eläkeläinen Työtön Kuva 7 b. Ongelmat ammattiaseman mukaan * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 13

14 Enemmistö tyytyväinen talouteensa, rahan puute rajoittaa joka kymmenennen koulutusmahdollisuuksia Espoolaisilta kysyttiin taloudellisen tilanteen yksityiskohdista tarkemmin väittämien avulla. Sen lisäksi, että kartoitettiin tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseen, kartoitettiin rahojen riittämistä erilaisiin tarkoituksiin kuten koulutukseen, harrastuksiin, terveydenhoitoon ja ruokaan sekä kahden työn tekemistä, taloudellisen tilanteen pysyvyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Enemmistö (70 %) vastaajista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, on täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen (kuva 8). Runsas neljäsosa on tyytymätön. Joka viidennen (18 %) taloudellinen tilanne on ollut jo vuosia huono. Puolet espoolaisista uskoo tilanteensa paranevan tulevaisuudessa. Joka kymmenes (12 %) on joutunut rahapulassaan tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. Joka viidennellä ei ole juurikaan varaa omiin tai lasten harrastuksiin. Joka kymmenennen (12 %) taloudellinen tilanne rajoittaa koulutusmahdollisuuksia, omia tai lasten. Joka kahdeskymmenes joutuu usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan toimeentulotukea ruokaa varten tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta. Neljä prosenttia oli viimeisten 12 kuukauden aikana nähnyt nälkää ainakin päivän, koska ei ole ollut rahaa ruokaan. Ja 6 % joutuu tekemään kokopäivätyön lisäksi ainakin ajoittain toista työtä, jotta saisi rahat riittämään. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen Taloudellinen tilanteeni on ollut huono jo vuosia Uskon taloudellisen tilanteeni paranevan tulevaisuudessa Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia Joudun usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta Olen viimeisten 12 kuukauden aikana ollut nälässä kokonaisen päivän tai pidempään, koska ei ole ollut rahaa ruokaan Joudun kokopäivätyön lisäksi tekemään ainakin ajoittain toista työtä, jotta rahat riittäisivät Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Kuva 8. Taloudellista tilannetta kuvaavat väittämät, osuus vastaajista 14 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

15 Joka kolmannella taloudellisia vaikeuksia, pieni palkka suurin syy Espoolaisilta vastaajilta kysyttiin myös pääasiallisia syitä viimeaikaisiin vaikeuksiin saada rahat riittämään, mikäli vaikeuksia oli ollut, esimerkiksi vaikeuksia laskujen maksamisessa tai rahat eivät ole riittäneet ruokaan. Melkein kolmasosalla (30 %) oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja heistä kolmasosa (35 %) ilmoitti ainakin yhdeksi pääasialliseksi syyksi pienen palkan (kuva 9). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat liian pienet tulot pakollisiin menoihin nähden, korkea vuokra, pieni eläke sekä sairaus tai vamma. % Pieni palkka, n=157 Liian pienet tulot pakollisiin menoihin, n=134 Korkea vuokra, n=126 Pieni eläke, n=104 Sairaus tai vamma, n=70 Muutto, n=64 Suuret asuntolainan hoitokustannukset, n=58 Suuret muun lainan hoitokustannukset, n=53 Liian pieni opintotuki, n=50 Työttömyys tai lomautus, n=47 Toisen henkilön lainan maksaminen takaajana, n=46 Korkea yhtiövastike, n=41 Ei tuloja, n=33 Koulutuksen puute, n=30 Onnettomuus (kolari, tulipalo tms,), n=29 Itse valittu elämäntapa pienine tuloineen, n=23 Lapsen syntymä, n=23 Puolison kuolema, n=22 Osa-aikatyö, n=19 Avioero, n=19 Muu, n=17 Yli varojen eläminen, n=16 Oman yrityksen talousvaikeudet, n=14 Kuva 9. Taloudellisten vaikeuksien pääasialliset syyt, % vastaajista, joilla vaikeuksia saada rahat riittämään Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 15

16 Uskoa taloutensa paranemiseen eniten Tapiolan ja Espoon keskuksen palvelupiirien asukkailla Eri palvelupiirien asukkaiden vastaukset taloudellista tilannettaan koskeviin väitteisiin eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi muuten kuin tulevaisuutta koskevan väitteen kohdalla. Tapiolan palvelupiirin asukkaissa on eniten (57 %) ja Espoon keskuksen palvelupiirissä (56 %) toiseksi eniten niitä, jotka uskovat taloudellisen tilanteensa paranevan tulevaisuudessa. Olari-Matinkylän palvelupiirissä heitä on vähiten (44 %). Väitteestä eri mieltä olevia on eniten Espoonlahden palvelupiirissä, 29 % ja eniten niitä, jotka eivät osanneet sanoa asiasta mielipidettään, oli Matinkylä-Olarin palvelupiirissä. Kun palvelupiirien välisiä eroja tarkasteltiin pareittain suurimpien erojen osalta, joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi. Espoon keskuksen palvelupiirissä olivat useammat (6 %) kuin Espoonlahden palvelupiirissä (2 %) olleet kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana nälässä kokonaisen päivän tai pidempään rahapulan vuoksi sekä useammat (8 %) kuin Espoonlahden palvelupiirissä (3 %) joutuneet usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta. Nuorimmat tyytymättömimpiä taloustilanteeseensa, terveydenhoidosta tinkii joka seitsemäs 70 v. täyttänyt Eri ikäryhmien vastaukset lähes kaikkiin taloudellista tilannetta kuvaaviin väitteisiin erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Vain puolet (52 %) nuorimmista, vuotiaista, oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, kun muissa ikäryhmissä tyytyväisten osuus vaihteli 71 %:sta 74 %:iin. Nuoret kuitenkin uskovat tulevaisuuteen. Neljä viidestä (83 %) vuotiaasta ja enemmistö (62 %) vuotiaistakin uskoo taloudellisen tilanteensa paranevan tulevaisuudessa. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet ovat selvästi pienemmät (50-69-v:lla 30 % ja 70- v:lla 17 %). Lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta useimmin joutuvat rahapulan vuoksi tinkimään 70 vuotta täyttäneet, heistä 15 %. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus vaihtelee vuotiaiden 9 %:sta vuotiaiden 13 %:iin. Muita useammin nuorimmat, vuotiaat, ovat samaa mieltä väitteestä Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin, 28 % heistä. Muissa ikäryhmissä osuus vaihtelee 16 %:sta 19 %:iin. Nuorin ikäryhmä joutuu myös useammin kuin muut usein lainaamaan rahaa tai hakemaan toimeentulotukea ruokaa varten tai käymään ruokajonossa, 8 % heistä, kun muissa ikäryhmissä osuus vaihtelee vuotiaiden 6 %:sta vuotiaiden 3 %:iin. Yksikään 70 vuotta täyttäneistä ei kertonut olleensa viimeisten 12 kuukauden aikana nälässä kokonaista päivää tai pidempään rahan puutteen vuoksi. Nuoremmissa ikäryhmissä osuudet vaihtelivat 3 %:sta 5 %:iin. Toista työtä kokopäivätyön lisäksi joutuvat useimmiten vuotiaat tekemään saadakseen rahat riittämään, 11 % heistä, 70 vuotta täyttäneistä ei yksikään vastaaja muiden ryhmien osuuksien ollessa noin 5 %. Vain kahden väitteen kohdalla ei ikäryhmien vastauksissa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Yhtä usein talous oli ollut huono jo vuosia ja yhtä usein taloudellinen tilanne rajoittaa omia tai lapsen koulutusmahdollisuuksia. 16 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

17 Miehet ovat naisia tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa Moniin taloudellista tilannetta koskeviin väittämiin miesten ja naisten vastaukset erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Miehet ovat useammin kuin naiset tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Miehistä 75 % oli samaa tai osittain samaa mieltä väittämästä Olen tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. ja naisista 66 %. Ja miehet (51 %) uskovat hieman useammin kuin naiset (49 %) taloudellisen tilanteensa paranevan tulevaisuudessa. Miehillä on useammin (81 %) kuin naisilla (74 %) mahdollisuus käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin. Naisten taloudellinen tilanne on ollut miehiä useammin huono jo vuosia. Sitä mieltä oli naisista 20 % ja miehistä 15 %. Kahden aikuisen taloudet tulevat taloudellisesti paremmin toimeen kuin yhden aikuisen taloudet Taloudet, joissa on ainakin kaksi aikuista, ovat tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin yhden aikuisen taloudet (kuva 10). Niistä kolmella neljästä menee taloudellisesti hyvin. Yksinhuoltajaperheistä vain kolmannes on tyytyväisiä taloustilanteeseensa, kaksi kolmasosaa ei. Yksin asuvilla menee taloudellisesti paremmin. Heistä kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä. Taloudelliseen tilanteeseensa tyytymättömiä on neljäsosa kahden huoltajan lapsiperheistä, kaksi kolmasosaa yksinhuoltajaperheistä, viidesosa kahden tai useamman aikuisen talouksista ja kolmasosa yksin asuvista Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen*** Taloudellinen tilanteeni on ollut huono jo vuosia *** Uskon taloudellisen tilanteeni paranevan tulevaisuudessa *** Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta *** Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin *** Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia *** Joudun usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta *** Olen viimeisten 12 kuukauden aikana ollut nälässä kokonaisen päivän tai pidempään, koska ei ole ollut rahaa ruokaan *** Kahden huoltajan lapsiperhe Yhden huoltajan lapsiperhe Kahden tai us. hengen talous, ei alaikäisiä lapsia Yksin asuva Joudun kokopäivätyön lisäksi tekemään ainakin ajoittain toista työtä, jotta rahat riittäisivät *** Kuva 10. Taloudellista tilannetta kuvaavat väittämät perhetyypin mukaan, osuus vastaajista (%) * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 17

18 Työttömät tyytymättömimpiä, toimihenkilöt ja virkamiehet tyytyväisimpiä taloustilanteeseensa Toimihenkilöt ja virkamiehet ovat tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Heistä 79 % oli samaa mieltä ja 19 % eri mieltä väitteestä Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. Tyytymättömimpiä ovat työttömät. Heistä runsas puolet (60 %) on tyytymättömiä. Työttömistä n. 40 %:lla taloudellinen tilanne on ollut huono jo vuosia ja puolet uskoo tilanteen paranevan tulevaisuudessa. Puolet (53 %) opiskelijoista on tyytymättömiä taloustilanteeseensa. Heistä hieman työttömiä harvemmilla tilanne on ollut huono jo vuosia, runsaalla neljäsosalla, ja lähes kaikki (87 %) uskovat tilanteen paranevan tulevaisuudessa. Yrittäjistä samoin kuin eläkeläisistäkin kolme neljästä on tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa ja noin viidennes tyytymätön. Eläkeläisistä joka viidennen tilanne on ollut huono jo vuosia ja yrittäjistä joka kymmenennen. Tilanteen paranemiseen tulevaisuudessa uskoo yrittäjistä joka toinen, eläkeläisistä joka viides. Työntekijöistä kolmannes on tyytymätön talouteensa ja joka viidennen tilanne on ollut vuosia huono, eikä viidennes usko tilanteen paranevan tulevaisuudessakaan. Työttömät ovat muita selvästi useammin joutuneet viime aikoina rahapulan vuoksi tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta, peräti 37 %, mutta ei hoidosta tinkiminen ole vierasta muillekaan ryhmille. Vähiten hoidosta ovat tinkineet toimihenkilöt ja virkamiehet, 6 %. Harrastuksiin, lasten tai omiin, on työttömistä noin puolella mahdollisuuksia käyttää rahaa. Toimihenkilöistä ja virkamiehistä samoin kuin yrittäjistä muita useammalla on ollut varaa käyttää rahaa harrastuksiin. Omia tai lasten koulutusmahdollisuuksia rajoittaa työttömien taloudellinen tilanne usein, peräti joka toisella. Muissa ryhmissä koulutusmahdollisuuksia rahatilanne rajoittaa selvästi harvemmin, kuitenkin kaikissa ryhmissä noin joka kymmenennen kohdalla (7-15 %). Kaikissa ryhmissä on sellaisia, jotka joutuvat usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta (1-35 %), selvästi eniten työttömissä. Heistä joka kolmas on joutunut turvautumaan näihin keinoihin ruokaa saadakseen. Ja ruokakin on joskus loppunut monelta. Kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana 4 prosenttia on ollut nälässä kokonaisen päivän tai pidempään, koska ei ole ollut rahaa ruokaan. Työttömistä nälkää on kokenut kolmasosa (36 %), muissa ryhmissä nälkää on koettu selvästi harvemmin (1-6 %). Työntekijöistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä joka kahdeskymmenes on ollut nälässä päivän tai pidempään rahapulan vuoksi. Joka kymmenes työntekijöistä, yrittäjistä ja opiskelijoista joutuu kokopäivätyön lisäksi tekemään ainakin ajoittain toista työtä, jotta rahat riittäisivät. 18 Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat

19 Taulukko 2. Taloudellista tilannetta kuvaavat väittämät ammattiaseman mukaan Yrittäjä Eläkeläinen Työntekijä Toimihenkilö tai virkamies Opiskelija tai koululainen Kotona oleva Työtön Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen*** % Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Taloudellinen tilanteeni on ollut huono jo vuosia*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Uskon taloudellisen tilanteeni paranevan tulevaisuudessa*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Joudun usein lainaamaan rahaa ruokaan, hakemaan sitä varten toimeentulotukea tai hakemaan ilmaista ruokaa ruokajonosta*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Olen viimeisten 12 kuukauden aikana ollut nälässä kokonaisen päivän tai pidempään, koska ei ole ollut rahaa ruokaan*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Joudun kokopäivätyön lisäksi tekemään ainakin ajoittain toista työtä, jotta rahat riittäisivät*** Eri mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Lopuksi Tutkimuksen vastausprosentti (koko aineistossa 36 ja Espoossa 38) tuo tuloksiin epävarmuutta ja saatuja tuloksia on syytä pitää suuntaa-antavina. Maailmantaloudellinen ja Suomen taloustilanne ovat nopeasti heikentyneet kyselyn ajankohdan jälkeen ja jos kysely tehtäisiin nyt, voisi taloudellisia ongelmia tulla esiin enemmän kuin tässä kyselyssä, joka toteutettiin keväällä Lähteet ja kirjallisuus FCG Efeko Oy: Kaupunki- ja kuntapalvelut Kyselytutkimuksen tulokset. Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksen Espoo-kohtainen SAS-aineisto. Aineisto FCG Efeko Oy:n 19 kunnassa vuonna 2008 tekemä kyselytutkimus. Espoossa kyselylomake lähetettiin 4 000:lle satunnaisesti valitulle vuotiaalle espoolaiselle ja vastausprosentiksi Espoossa tuli 38,0 %. Kaikkien 19 kunnan yhteinen vastausprosentti on 36,0 %. Tietoisku 2/2009: Espoolaisten arjen ongelmat 19

20 SAMMANDRAG FCG Efeko Oy gjorde våren 2008 en enkät i 19 kommuner, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus (En undersökning av servicen i städer och kommuner). Enligt undersökningen komplicerades Esboinvånarnas vardag oftast av tidsbrist och alltför stor arbetsbörda. Tidsbristen var ett problem för var tredje och arbetsbördan ett problem för var fjärde invånare. Sjukdomar eller skador komplicerade var femte invånares tillvaro, och likaså hade var femte invånare eller hans/hennes familj ekonomiska problem. Männen eller medlemmarna i deras familjer hade varit utsatta för arbetslöshet oftare än kvinnorna. I barnfamiljernas vardag var problemet oftare än i andra familjer för stor arbetsbörda och jäkt. Familjer och hushåll med två vuxna hade klart färre ekonomiska problem än övriga familjer, medan ensamförsörjarfamiljerna hade klart fler ekonomiska problem. Största delen av dem som svarat var nöjda med sin ekonomiska situation, medan en dryg fjärdedel var missnöjda. För en femtedel hade situationen varit svår i många år. Hälften av invånarna i Esbo tror att deras ekonomiska situation kommer att bli bättre i framtiden. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI puh. (09) ISSN Lisätietoja: Tuula Miettinen puh. (09) Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki tuula.miettinen(at)espoo.fi