PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
|
|
- Arttu Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori harvoin vailla koulutusta Hej! Vi talar svenska Kuva: Petri Lintunen Kuva: E in toimitus Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa espoolaisista oli ruotsinkielisiä henkeä ja heidän osuutensa kuntalaisista oli 8,3 %. Vielä vuonna 1950 ruotsinkielisten osuus oli 43 % ja vuonna 1970 osuus oli pudonnut jo 15 %:iin. Kieliryhmän osuuden supistuminen ei ole johtunut sen koon supistumisesta vaan suomenkielisen ja parina viime vuosikymmenenä myös vieraskielisten määrän kasvusta. Miesvaltaisuudesta huolimatta ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi kuin espoolaisten keskimäärin. Kuitenkin alle 20-vuotiaita nuoria ruotsinkielisissä on suurempi osuus kuin kaikista kaupunkilaisista, mutta työikäisiä, aina 54 vuoteen asti, ruotsinkielissä on selvästi vähemmän. Ruotsinkielisistä oli siviilisäädyltään naimattomia vähemmän ja avo- tai avioliitossa olevia enemmän kuin espoolaisissa keskimäärin. Eronneiden osuus oli lähes sama, mutta leskiä ruotsinkielisissä oli enemmän kuin kaikissa espoolaisissa. Vuoden 2007 lopussa kaikista espoolaisista 52 % oli työssä, mutta ruotsinkielisistä vain 46 %. Eroon vaikuttaa ruotsinkielisten vanhempi ikärakenne. Ilmeisesti samasta syystä myös työttömiä oli ruotsinkielisessä väestössä vähemmän. Mutta myös todellinen työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) oli ruotsinkielisillä alhaisempi. Vain perusasteen varassa oli vähän useampi ruotsinkielinen yli 15-vuotias kuin espoolaisista keskimäärin. Samoin vain keskiasteen suorittaneiden osuus oli vähäisempi kuin koko väestöllä. Sen sijaan korkea-asteen koulutus oli ruotsinkielisillä useammin kuin espoolaisilla keskimäärin. Erityisesti ero näkyi alemmassa korkeakouluasteessa. Kun koulutustasoa tarkastellaan iän mukaan, on havaittavissa, että alle 44-vuotiaat ruotsinkieliset olivat harvemmin vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kuin espoolaiset keskimäärin.
2 Ruotsinkielisyys suuralueittain Vuoden 2009 alussa espoolaisista oli ruotsinkielisiä henkeä ja heidän osuutensa kuntalaisista oli 8,3 %. Osuus oli vain hieman suurempi kuin vieraskielisten, 8,0 %. Vielä vuonna 1950 ruotsinkielisten osuus oli 43 %, kymmenen vuotta myöhemmin 24 % ja vuonna 1970 osuus oli pudonnut jo 15 %:iin. Tämän jälkeen osuus on laskenut tasaisesti vuosittain vaikka ruotsinkielisten määrä onkin kasvanut aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Kieliryhmän väestöosuuden supistuminen ei siis ole johtunut ryhmän koon supistumisesta vaan suomenkielisen ja parina viime vuosikymmenenä myös vieraskielisten määrän kasvusta. Pohjois-Espoo 2,9 5,1 Vanha-Espoo Suur-Kauklahti 4,4 8,1 14,6 17, Suur-Espoonlahti 11,2 23,9 Suur-Matinkylä 6,7 16,8 Suur-Tapiola 17,4 26,0 Suur-Leppävaara 18,9 25,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Kuva 1. Espoon ruotsinkielisten jakautuminen alueittain vuosina 1970 ja 2009 (1.1.) Vuonna 1970 ruotsinkielisten osuus väestöstä oli lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Tuolloin yli puolet heistä asui joko Suur-Leppävaarassa tai Suur-Tapiolassa. Vanha- Espoossa asui lähes joka viides ja Suur-Espoonlahdessa joka kymmenes tuolloinen ruotsinkielinen espoolainen. Lähes 40 vuotta myöhemmin ruotsinkielisistä joka neljäs asui Suur-Espooonlahdessa ja lähes viidesosa sekä Suur-Leppävaarassa sanoin Suur-Tapiolassa. Suhteessa koko väestöön ruotsinkielisten osuus oli vuonna 1970 korkein Suur-Kauklahdessa, jossa joka kolmas asukas puhui ruotsia äidinkielenään. Vanha-Espoossa ruotsinkielisyys oli lähes yhtä yleistä 29 % osuudella. Vuoden 2009 alussa ruotsinkielisten osuus oli edelleen korkein Suur-Kauklahdessa, joskin se oli supistunut 13 %. Viime vuosina alueen ruotsinkielisten osuuden laskuun on vaikuttanut alueella pidetyt asuntomessut ja niiden tuoma väestönlisäys. Eniten Espoon rakentuminen ja väestönkasvu on vaikuttanut ruotsinkielisten asemaan Vanha-Espoossa, jossa heidän osuutensa on supistunut 8 %:iin. 2 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
3 Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisistä enemmistö, 51 %, on miehiä, kun koko väestöstä miehiä on 49 %. Miesvaltaisuudesta huolimatta ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi kuin espoolaisten keskimäärin. Kuitenkin alle 20-vuotiaita nuoria ruotsinkielisissä on suurempi osuus kuin kaikista kaupunkilaisista, mutta työikäisiä aina 54 vuoteen asti ruotsinkielissä on selvästi vähemmän. Yli 75-v v v v v v v v v v v v v v. 5-9-v. 0-4-v. 2,6 3,7 4,2 3,9 4,7 4,9 7,7 5,4 7,9 6,1 6,6 6,2 6,0 6,4 6,0 7,3 6,5 8,0 5,8 7,3 6,0 7,9 7,5 6,6 6,7 6,5 7,0 6,3 7,2 6,3 7,9 7,1 Ruotsinkieliset Koko väestö 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuva 2. Ruotsinkielisten ja koko väestön ikäjakauma Erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä ruotsinkielisten poikkeavuus koko väestöstä näkyy selvästi. Kansaneläkeiän kynnyksellä olevia vuotiaita ruotsinkielisissä oli lähes 8 %, kun koko väestöstä tähän ryhmään kuului 6 %. Ruotsinkielisistä lähes 8 % oli saavuttanut 75 vuoden iän, kun kaikista espoolaisista tähän oli yltänyt vain 4 %. Ruotsinkielisistä oli siviilisäädyltään naimattomia vähemmän ja avo- tai avioliitossa olevia enemmän kuin espoolaisissa keskimäärin. Eronneiden osuus oli lähes sama, mutta leskiä ruotsinkielisissä oli enemmän kuin kaikissa espoolaisissa, minkä taustana ainakin osaltaan on se, että ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi. Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 3
4 100 % 80 % 60 % 1,2 7,1 38,7 4,9 10,6 37,8 2,0 6,8 43,1 7,9 9,7 37,2 Leski Eronnut Avio- tai avoliitossa Naimattomat 40 % 20 % 52,9 46,7 48,1 45,2 0 % Miehet yht. Naiset yht. Ruotsink. miehet Ruotsink. naiset Kuva 3. Koko väestö ja ruotsinkieliset sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Kun siviilisäätyä katsotaan sukupuolen mukaan, on huomattavissa, että naimattomia oli kaikkein vähiten ruotsinkielisissä naisissa ja toiseksi vähiten espoolaisnaisissa yleensä. Ruotsinkielisissä miehissä oli naimattomia keskimääräistä vähemmän. Ruotsinkielisistä miehistä taas muita suurempi osuus oli avo- tai avioliitossa, vähiten parisuhteessa olevia oli ruotsinkielisissä naisissa. Heillä taas leskeksi jääminen oli yleisempää kuin muilla. Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Vuoden 2007 lopussa kaikista espoolaisista 52 % oli työssä, mutta ruotsinkielisistä vain 46 %. Eroon vaikuttaa ruotsinkielisten vanhempi ikärakenne. Ilmeisesti samasta syystä myös työttömiä oli ruotsinkielisessä väestössä vähemmän. Mutta myös todellinen työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) oli ruotsinkielisillä alhaisempi. Heillä työttömyysaste oli 3,3 %, kun se koko espoolaistyövoimalla oli 4,4, % vuoden 2007 lopussa. Taulukko 1. Kaikkien espoolaisten ja ruotsinkielisten pääasiallinen toiminta Koko väestö Ruotsinkieliset Työlliset , ,5 Työttömät , , vuotiaat , ,1 Opiskelijat, koululaiset , ,1 Eläkeläiset , ,5 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 770 0,3 75 0,4 Muut , ,8 Koko väestö , ,0 4 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
5 Alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli ruotsinkielisistä korkeampi kuin espoolaisista keskimäärin. Tämä ei kuitenkaan heijastunut koululaisten ja opiskelijoiden ryhmään, joka oli pienempi kuin espoolaisista keskimäärin. Eniten ruotsinkielisten taloudellinen toiminta poikkesi koko väestöstä suuren eläkeläisryhmän vuoksi. Joka viides ruotsinkielinen espoolainen oli eläkkeellä joko ikänsä tai jonkin muun syyn perusteella. Ruotsinkielinen nuori harvoin vailla koulutusta Ruotsinkielisten espoolaisten koulutustaso poikkesi jonkin verran koko väestön saamasta koulutuksesta. Vain perusasteen varassa oli vähän useampi ruotsinkielinen yli 15-vuotias kuin espoolaisista keskimäärin. Samoin vain keskiasteen suorittaneiden osuus oli vähäisempi kuin koko väestöllä. Sen sijaan korkea-asteen koulutus oli ruotsinkielisillä useammin kuin espoolaisilla keskimäärin. Erityisesti ero näkyi alemmassa korkeakouluasteessa. Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Korkea-aste yhteensä Keskiaste, vain yo-tutkinto Keskiaste (pl.yo-tutkinto) Keskiaste yhteensä Vähintään keskiaste Vain perusaste 1,7 2,0 17,5 16,8 13,3 10,8 12,9 12,7 12,5 13,2 13,0 17,6 25,6 30,8 28,9 26,8 45,5 42,4 71,1 73,2 Ruotsinkieliset Koko väestö Kuva 4. Koko 15 vuotta täyttäneen väestön ja ruotsinkielisten vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien osuus Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 5
6 % Koko väestö Ruotsinkieliset Kuva 5. Koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja ruotsinkielisistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien osuus iän mukaan Kun koulutustasoa tarkastellaan iän mukaan, on havaittavissa, että alle 44-vuotiaat ruotsinkieliset olivat harvemmin vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kuin espoolaiset keskimäärin. Vanhemmissa ikäryhmissä tilanne on päinvastoin, vaikka ero ei olekaan yhtä suuri. Yleensäkin vanhemmilla ikäryhmillä ammatillisen koulutuksen puuttuminen oli selvästi yleisempää kuin alle 45-vuotiailla. Ruotsinkielisissä perheissä puhutaan usein myös suomea Perheitä, joissa puhuttiin ruotsia, oli vuoden 2009 alussa Näissä perheissä joko molemmat vanhemmat olivat ruotsinkielisiä, toinen vanhemmista oli ruotsinkielinen tai ainoa vanhempi puhui ruotsia äidinkielenään. Näiden perheiden osuus kaikista espoolaisperheistä oli 12 %, eli osuus oli suurempi kuin ruotsinkielisten väestöosuus. Ainakin osittain ruotsinkielisistä perheistä 28 %:ssa molemmat vanhemmat puhuivat ruotsia, 62 %:ssa puhuttiin ruotsia ja suomea ja 3 %:ssa ruotsia ja jotain vierasta kieltä. Perheitä, joissa ainoa vanhempi oli ruotsinkielinen, oli 8 % ruotsinkielisistä perheistä. Espoolainen perhe oli useimmin aviopari ja lapsia -perheeseen kuuluva. Myös ruotsinkielisistä perheistä yhtä moni oli tätä perhetyyppiä. Avopari ja lapsia -perheiden määrässä ei ollut eroja. Kaikista perheistä lapseton aviopari oli lähes yhtä yleinen kuin perhe, jossa on lapsia. Sen sijaan ruotsinkielisistä perheitä pienempi osa oli näitä perheitä, joissa ei vielä tai ei enää ollut kotona asuvia lapsia. Samoin lapsettomat avoparit olivat harvinaisempia kuin koko väestössä. 6 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
7 Lapseton avopari 11,9 13,8 Avopari ja lapsia Isä ja lapsia 1,3 1,8 6,8 6,9 Ruotsink. Koko väestö Äiti ja lapsia 6,3 11,1 Aviopari. ja lapsia Lapseton aviopari 29,2 37,4 37,2 36, Kuva 6. Koko väestön ja ruotsinkielisten perheet perhetyypeittäin (lapset iästä riippumatta) Yhden vanhemman perheistä isä ja lapsia perheitä oli ruotsinkielisistä perheistä hieman vähemmän kuin espoolaisperheissä keskimäärin. Sen sijaan äiti ja lapsi -perheitä ruotsinkielissä oli selvästi pienempi osuus kuin koko perheväestössä. Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 7
8 Sammanfattning I början av år 2009 var antalet Esbobor med svenska som modersmål och andelen av alla Esbobor 8,3 procent. Så sent som år 1950 var andelen svenska invånare i Esbo 43 procent, men år 1970 hade andelen sjunkit till 15 procent. Att andelen svenskar blir mindre beror inte på att antalet minskar utan på ökningen av den finska språkgruppen, och under de senaste åren också gruppen med andra språk än nationalspråken som modersmål. I början av år 2009 var andelen svenska Esbobor störst i Stor-Köklax. Störst påverkan har byggandet och befolkningsökningen i Esbo haft på andelen svenskar i Gamla Esbo. Trots att den svenska språkgruppen är mansdominerad är språkgruppens åldersstruktur äldre än för Esboborna i medeltal. Däremot är andelen unga under 20 år större i den svenska språkgruppen än bland invånarna i hela staden. Bland invånarna i arbetsför ålder, upp till 54 år, är antalet svenskar klart mindre. Andelen ogifta är mindre bland Esbosvenskarna och andelen gifta eller sambor är större än bland Esboborna i gemen. Andelen frånskilda är nästan densamma, men andelen änkor är större bland Esbosvenskarna än bland alla Esbobor. I slutet av år 2007 hade 52 procent av Esboborna arbete, men bara 46 procent av Esbosvenskarna. Skillnaden beror på åldersstrukturen andelen äldre Esbosvenskar är större. Detta leder också till att andelen arbetslösa är mindre i den svenska språkgruppen. Men också den verkliga arbetslöshetsgraden (antalet arbetslösa i förhållande till arbetskraften) var mindre bland Esbosvenskarna. Mest skilde sig svenskarnas ekonomiska verksamhet från hela befolkningens på grund av den stora andelen pensionärer. Var femte Esbosvensk var pensionerad, antingen på grund av ålder eller av andra orsaker. Något fler Esbobor över 15 år än resten av invånarna hade endast grundskolutbildning. På samma sätt var andelen svenskar med examen på mellanstadiet något mindre än inom hela befolkningen. Däremot hade fler svenska Esbobor högskoleutbildning än Esboborna i genomsnitt. Skillnaden var särskilt tydlig i fråga om den lägre högskoleutbildningen. När utbildningsnivån relateras till ålder kan man konstatera att fler svenskar under 44 år har en examen efter grundskolan än motsvarande andel finskspråkiga. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotVäestörakenne 2017/2018
Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotVIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA
VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotTIETOISKU 2/
TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA
ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012
Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotUrallaan johtajiksi edenneillä miehillä on
Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotSuur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT
ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston
LisätiedotEspoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011
Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto
LisätiedotVäestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016
Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2018
Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla
LisätiedotTIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN
TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
Lisätiedot