Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 75 Liite 7 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 75 Liite 7 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 2.2 SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA... 8 2.3 HENKILÖTYÖVUODET...10 2.4 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN...11 2.5 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...12 2.6 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...13 2.7HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...13 2.8HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...14 3. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT...14 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT...16 5. ELÄKÖITYMINEN...17 5.1 ELÄKEMAKSUT...19 5.2 MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET...20 5.3 KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET...20 6. HENKILÖSTÖN UUDELLEEN SIJOITTAMINEN...20 7. PALKKAUS...21 7.1PALKKAUKSEN RAKENNE...21 7.2 PAIKALLISET SOPIMUKSET...21 7.3HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA...22 7.4 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA...22

3 1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2013. Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Osassa taulukoista vertailutieto on vuodelta 2009. Ongelmalliseksi vertailun tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Lisäksi Mikkelin kaupungin henkilöstömäärää kasvattivat Puumalan liittyminen seudullisen sosiaali- ja terveystoimeen ja ensihoitajien määrän lisääntyminen pelastuslaitoksella. Muu kasvu on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti tämä hankaloittaa henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä helpottuu. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna lähes samalla tasolla. Henkilöstömäärän lisääntyminen on nostanut sairauspoissaolopäiviä, mutta sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden ei ole kasvanut. Sairauspoissaolotietoja on tuotettu kahdella eri järjestelmällä (Pegasos ja Acute). Tämä on aiheuttanut ristiriitaa tietojen tulkintaan. Vuoden 2013 lopulliset tiedot on tuotettu ja analysoitu palkkajärjestelmästä, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Työterveyshuollon Acute järjestelmää tullaan jatkossakin käyttämään diagnoosien luokitteluihin. Työtapaturmien lukumäärän kasvu on saatu pysähtymään, sen sijaan sisäilmaongelmat näkyvät kasvavina ammattitautilukuina. Määräaikaisten määrä kasvoi huomattavasti muuta henkilöstöä nopeammin. Määräaikaisten määrän kasvu on ollut voimakkainta sosiaali- ja terveystoimessa. Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 44 hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Työhyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä: Mikkelin kaupunki on osallistunut Kevan järjestämään Työhyvinvointia strategisesti koulutusohjelmaan. Keskeinen sisältö painottaa työhyvinvoinnin merkitystä osana normaalia, jokapäiväistä esimiestyötä. Mikkelin kaupunki on ollut mukana Kevan Kaari-laskurissa, jolla pureudutaan sairauspoissaolojen kustannuksiin ja niiden syntymekanismeihin. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut

4 varhaiseläkemenoperusteisten maksujen eli varhemaksujen alentaminen. Tästä johtuen on laadittu ohje mm. työuupumuksen tunnistamiseen. Syksyllä 2013 perustettiin esimiesverkosto (=vertaisryhmä). Verkoston tavoitteena on: johtamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen sitoutuminen tehtyihin päätöksiin, ohjeisiin ja toimintamalleihin yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen toimintojen kehittäminen yli toimialarajojen esimiehen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstöstrategian käyttöönotto ja keskustelut yksiköissä: esimiesten sitoutuminen hyvinvoinnin kehittämiseen kehityskeskustelujen muuttuminen henkilöstöstrategian toteutumisen seurannaksi + osaksi osaamisen hallintaa. Vuoden 2013 aikana panostettiin voimakkaasti työhyvinvointiverkoston tiivistämiseen ja hyödyntämiseen. Verkostoon kuuluvat YT-neuvottelukunta, työsuojelutoimikunta, työterveyshuolto, Keva ja KT (Kuntatyönantajat). Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2013. Henkilöstöraportin muoto on ensimmäistä kertaa yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tulevaisuudessa tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Raportti on aiempaa laajempi ja tuottaa enemmän tietoa henkilöstötehokkuudesta, kustannuksista ja työn tuloksellisuudesta. Ongelmana uudenlaisessa raportoinnissa on, että se vaatisi paljon sellaista tietoa, jota Mikkelin kaupungilla ei ole tallennettu järjestelmiin. Tästä johtuen monet raportoinnin kohteet ovat vuodelta 2013 vielä puutteellisia, eikä vertailtavuutta menneisiin vuosiin ole saatavilla. Ongelmat kuitenkin vähenevät tulevina vuosina, kun tiedon keruun prosessit paranevat ja järjestelmät kehittyvät suunnitellusti. HENKILÖSTÖPALVELUT

5 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2013 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3638 henkilöä (2012: 3279), joista vakituista henkilökuntaa oli 2983 (2012: 2669) ja määräaikaisia 632. Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (124 henkilöä tilanteessa 31.12.2013), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat, oppisopimussuhteiset ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui eniten sivistystoimeen 1114 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen 1024. Vuonna 2013 määräaikaisen henkilöstön määrä oli 632 henkilöä. (2012: 527) Määräaikaisen henkilökunnan määrä on kasvanut erityisesti hoiva-/hoitopuolella, koska palveluverkkoselvitys ja mahdollinen lisääntyvä seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen alueella ei mahdollista pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua ja sen toteuttamista. Mahdollisesta rakennemuutoksesta johtuen on rekrytoinnit keskitetty määräaikaisiin työsuhteisiin. Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 2983 632 23 Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2012 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 21 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 17 %. Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla.

6 Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä 31.12.2013 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2618 3135 2983 3615 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 1000 500 0 517 632 480 365 115 kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä.

7 Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä 2009 2013 (tilanne 31.12.2013) VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupunginhallitus 200 203 230 242 272 21 27 41 35 54 Konsernipalvelut 200 203 230 242 272 21 27 41 35 54 Ympäristölautakunta 20 21 20 20 23 2 4 4 3 2 Sosiaali- ja terveystoimi 1140 1177 1187 1281 1024 334 286 232 234 224 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1020 224 Johtamisen tukipalvelut 14 16 16 27 12 1 2 3 3 0 Sosiaalipalvelut 142 34 Lapsiperheiden palvelut 415 476 459 461 0 129 87 84 78 0 Psykososiaaliset palvelut 84 65 54 69 0 18 21 13 18 0 Terveyspalvelut 158 146 157 157 272 19 21 19 27 31 Vanhusten palvelut 469 474 501 563 594 167 155 113 108 159 Mlin seudun sos. ja terv. ltk 4 4 0 0 Sivistystoimi 631 618 622 628 1114 124 132 105 112 210 Sivistystoimen tukipalvelut 25 25 23 17 1 3 2 Opetuslautakunta 505 468 475 481 963 103 104 79 86 180 Varhaiskasvatus 413 87 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 550 93 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 126 125 122 124 134 21 28 25 23 28 Tekninen toimi 229 221 200 188 190 29 33 42 38 38 Tekninen lautakunta 132 126 69 73 73 3 3 5 5 1 Rakennuslautakunta 13 13 13 10 11 1 3 1 1 0 Maaseutu- ja tielautakunta 84 82 118 105 106 25 27 36 32 37 Liikelaitokset ja taseyksiköt 283 284 300 310 360 57 73 78 105 104 Mikkelin Vesiliikelaitos 37 37 31 30 33 3 4 5 9 8 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 32 33 34 38 45 4 3 5 8 1 Otavan Opiston liikelaitos 53 51 49 49 56 11 24 24 44 49 Etelä-Savon pelastuslaitos 161 163 168 175 208 39 42 43 42 45 Tilakeskus 18 18 18 1 2 1 2503 2524 2559 2669 2983 567 555 502 527 632 TYÖLLISTETYT KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupunginhallitus 6 14 28 33 3 227 244 299 310 329 Konsernipalvelut 6 14 28 33 3 227 244 299 310 329 Ympäristölautakunta 22 25 24 23 25 Sosiaali- ja terveystoimi 36 25 20 18 5 1510 1530 1439 1533 1253 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1529 1244 Johtamisen tukipalvelut 1 2 16 18 21 30 12 Sosiaalipalvelut 176 Lapsiperheiden palvelut 19 12 8 10 563 575 551 549 0 Psykososiaaliset palvelut 6 2 108 128 67 89 0 Terveyspalvelut 177 167 176 184 303 Vanhusten palvelut 10 13 10 6 646 642 624 677 753 Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk 4 Sivistystoimi 44 37 43 32 14 799 787 770 772 1338 Sivistystoimen tukipalvelut 25 26 26 19 Opetuslautakunta 27 27 25 21 635 599 579 588 1143 Varhaiskasvatus 500 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 643 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 17 10 18 11 164 163 165 158 162 Tekninen toimi 4 2 1 0 1 262 256 243 226 229 Tekninen lautakunta 4 1 1 0 139 130 75 78 74 Rakennuslautakunta 1 14 17 14 11 11 Maaseutu- ja tielautakunta 109 109 154 137 143 Liikelaitokset ja taseyksiköt 1 1 1 0 0 341 358 379 415 464 Mikkelin Vesiliikelaitos 1 41 41 36 39 41 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 36 36 39 46 46 Otavan Opiston liikelaitos 64 75 73 93 105 Etelä-Savon pelastuslaitos 1 1 200 206 212 217 253 Tilakeskus 19 20 19 YHTEENSÄ 91 79 93 83 23 3161 3200 3154 3279 3638

8 2.2 Selite organisaatiomuutoksista 2009 Sosiaali- ja terveystoimen röntgenin henkilökunnan siirto Etelä-Savon sairaanhoitopiirille: 4 henkilön vähennys. Suomenniemen terveyspalveluiden siirto Mikkelille kaupungille: 2 henkilön lisäys. Edunvalvonnan, elatusturvan ja kuluttaja-neuvonnan siirtyminen valtiolle: 7 henkilön vähennys, vuokravälityksen siirtyminen Mikalo Oy:lle: 3 henkilön vähennys. 2010 Röntgenin siirtyminen sairaanhoitopiirille: 5 henkilön vähennys, tulkkipalvelujen siirtyminen Kelalle: 1 henkilön vähennys. 2011 Kangasniemen maaseututoimesta siirtyi 39 henkilöä kaupungin maaseututoimeen. Aluepalvelut -yksikkö siirtyi YIT:lle: 26 henkilön vähennys. 2012 Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alusta, jolloin Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen soten henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungille vanhoina työntekijöinä. Lisäksi tapahtui toimialueiden välisiä siirtoja, jotka vaikuttavat toimialueiden välisiin henkilöstölukuihin, mm. sosiaali- ja terveystoimen ruoka- ja puhtauspalvelujen 32 henkilön nimitykset konsernipalveluiden ruoka- ja puhtauspalveluihin. Mikkelin kaupunki solmi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa talous- ja palkkahallinnon palvelusopimuksen, joka astui voimaan 1.1.2012. Sopimuksen myötä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen siirtyi 25 henkilöä. 2013 Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitokset Mikkelin kaupunkiin astui voimaan 1.1.2013. Kuntaliitoksen yhteydessä Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi Ristiinan kunnasta 140 ja Suomenniemen kunnasta 16 henkilöä. Puumalan kunnasta siirtyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen 88 henkilöä. Seudullisen ympäristötoimen laajentumisen myötä kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 3 henkilöllä. Seudullisen maaseututoimen laajentuminen lisäsi henkilöstömäärää 4 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluiden palauttaminen omaksi toiminnaksi lisäsi henkilöstömäärää 25 henkilöllä. Sosterista tulleet ensihoitajat lisäsivät pelastuslaitoksen henkilömäärää 32 henkilöllä. Otavan Opiston henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä ja Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen 7 henkilön määräaikaiset työsuhteet vakinaistettiin. Edellä mainitut kasvuluvut perustuivat lisääntyneeseen liiketoimintaan. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen Työvoimapalvelut yksikköön vakinaistettiin 4 työvalmentajaa ja 2 yksilövalmentajaa. Tietohallintopalveluiden henkilöstö lisääntyi 1 sosiaali- ja terveystoimen järjestelmäasiantuntijalla. Ruokaja puhtauspalvelut 1 toimistosihteerillä. Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi yhteensä 330 henkilöllä. Vuoden 2013 alusta toteutui toimialojen välinen sisäinen organisaatiomuutos, jossa varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimen alaisuuteen. Siirto koski kaikkiaan 500 henkilöä, jonka jälkeen sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat henkilömäärillä mitattuna yhtä suuria toimialoja.

9 Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet 31.12.2013 350 300 306 250 200 206 150 100 50 0 28 21 7 64 Määräaik. lkm ja perusteet 31.12.2013 Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat 31.12.2013 250 233 200 150 113 100 50 0 18 78 6 12 3 3 Palkattomalla virka/työvapaalla 31.12.2013 Palkattomalla virka- ja työvapaalla oli 31.12.2013 kaikkiaan 233 henkilöä. Poikkileikkauspäivä on yleensä lomapäivä, joten keskeytyksiä oli kaikkiaan 1258. Yllä olevista taulukoista ei voi suoraan päätellä sijaisten määrää ja siten arvioida todellista henkilöstömäärää. Kun keskeytyksiä tutkitaan toimialoittain ja arvioidaan keskeytysten pituus sekä vaikutus palvelutuotantoon, voidaan päätellä, että noin 130-150 henkilöllä ollut

10 loman sijainen poikkileikkauspäivänä 31.12.2013. Todellinen henkilöstömäärä on 3488 3508 välillä. Koska vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on kuitenkin oikein, tullaan raportin myöhemmässä vaiheessa käyttämään henkilöstömäärän jakajana lukua 3638. 2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 2: Vuosityöaika 2012 2013 Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Kaupunginhallitus 207,81 233,50 21,58 17,31 229,39 250,81 Keskushallinto 207,81 233,50 21,58 17,31 229,39 250,81 Ympäristölautakunta 18,62 20,38 0,00 18,62 20,38 Sosiaali- ja terveystoimi 1133,51 898,78 10,70 7,11 1144,21 905,89 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1130,11 895,90 10,70 7,11 1140,81 903,01 Johtamisen tukipalvelut 11,30 9,91 11,30 9,91 Sosiaalipalvelut 131,97 131,97 Lapsiperheiden palvelut 399,29 0,00 0,00 399,29 0,00 Psykososiaaliset palvelut 68,19 0,00 0,00 68,19 0,00 Terveyspalvelut 133,37 218,83 133,37 218,83 Vanhusten palvelut 517,96 535,19 517,96 535,19 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk 3,40 2,88 3,40 2,88 Sivistystoimi 663,74 1077,59 13,74 23,16 677,48 1100,75 Sivistystoimen tukipalvelut 19,78 14,66 19,78 14,66 Opetuslautakunta 538,43 943,21 8,80 547,23 943,21 Varhaiskasvatus 356,83 356,83 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 586,38 586,38 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk 105,53 119,72 4,94 110,47 119,72 Tekninen toimi 160,09 152,18 4,58 3,42 164,67 155,60 Tekninen lautakunta 58,00 59,08 4,58 3,42 62,58 62,50 Rakennuslautakunta 8,13 8,26 8,13 8,26 Maaseutu- ja tielautakunta 93,96 84,84 93,96 84,84 Liikelaitokset ja taseyksiköt 305,57 345,47 0,00 0,00 304,50 345,47 Vesilaitos 31,37 33,32 31,37 33,32 Etelä-Savon työterveys 30,23 35,13 30,23 35,13 Otavan Opisto 52,53 57,17 51,46 57,17 Pelastustoimi 174,92 203,54 174,92 203,54 Tilakeskus 16,52 16,31 16,52 16,31 YHTEENSÄ 2489,34 2727,90 50,60 51,00 2538,87 2778,90 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 778,90 (2012: 2538,87). Vuonna 2013 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 76,4 %. Vuonna 2012 luku oli 77,4 %. Lukujen erotus selittyy lisääntyneellä määräaikaisella henkilöstöllä.

11 2.4 Työajan jakautuminen Taulukko 3: Työajan jakautuminen muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa Muu henkilöstö työpäivät 2013 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 801607 Vähennetään työpäivinä * Vuosilomat ja muut lomat 94739 11,82 * Terveysperusteiset poissaolot 35250 4,40 * Perhevapaat 18968 2,37 * Koulutus 4657 0,58 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat 26091 3,25 * Vapaana annetut työaikakorvaukset 0 0,00 Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0 0,00 Tehty vuosityöaika 621902 22,42 Työajan jakautumisen selvittämisellä pyritään vastaamaan palvelutarpeiden oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelun tarpeisiin. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa koko henkilöstön tuottamaa kokonaispanosta. Työajan jakaumalla kuvataan säännöllisen vuosityöajan suhdetta poissaolopäiviin. Vapaana annettujen työaikakorvausten ja rahana maksettujen lisä- ja ylitöiden määrää ei pystytä raportoimaan. Luvut eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan perhevapaiden luokkaa ja saattavat vielä vaikutukseltaan kumota toisensa, niin saatua tulosta voi varsin hyvin vertailla HTV:een.

12 Taulukko 4: Työajan jakautuminen opetushenkilöstön osalta Opetushenkilöstö tunnit työpäivät 2013 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät *vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 109676 Vähennetään työpäivinä * Laskennallinen vuosiloma 11809 10,77 * Terveysperusteiset poissaolot 2789 2,54 * Perhevapaat 3938 3,59 * Koulutus 3300 3,01 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat 4413 4,02 * Vapaana annetut työaikakorvaukset 0 0,00 Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0 0,00 Tehty vuosityöaika 83427 23,93 Opetushenkilöstön kohdalla on havaittavissa muutama selkeä ero muihin ammattiryhmiin nähden. Perhevapaita, koulutusta ja muita poissaoloja on selvästi enemmän. Terveysperusteisia poissaoloja on sen sijaan selvästi vähemmän. Lomia ei voi vertailla poikkeavan lomaoikeuden vuoksi. 2.5 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 13 365 174 540 alle 30 30-39 40-49 50-59 1102 60-64 789 65 ja yli Vuonna 2013 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta. Vuonna 2012 keski-ikä oli 48,08 vuotta. Kuntaliitokset ja seudullisen yhteistyön kehittäminen tekee vuosien välisen vertailun mahdottomaksi, niin näyttäisi siltä, että henkilöstön keski-ikä on hienoisessa laskussa.

13 2.6 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 5: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Vakinaiset 2353 630 2983 Määräaikaiset 503 129 632 Yhteensä 2856 759 3615 Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2013 oli naisia 78,5 % ja miehiä 21,5 %. 2.7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 6: Osaamisen kehittämisen jakautuminen Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus, 1829 4603 2,5 josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta 850 2525 3,0 Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta 110 246 2,2 Muu osaamisen kehittäminen 203 583 2,9 Yhteensä 7957 Opintovapaalla oleva henkilöstö 57 Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen painottuu hyvin selvästi ammatillisen koulutuksen puolelle. Vain 13,5 % koulutuspäivistä kohdistui johtamiseen, valmennukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen. Peruslinjauksena koulutuspäivien arvioinnissa tullaan käyttämään KT:n suosittelemaa jakoa, jonka mukaan ammatilliseen henkilöstökoulutukseen kuuluvat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset sekä erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Johtamis- ja esimieskoulutukseen tulevat mukaan JET:t ja muut erikoisammattitutkinnot (EAT). Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään paremman palvelun passi koulutuksen, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto), työkierron, perehdyttämisen, riskikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset sekä oman yhteistyöverkostomme antaman ajankohtaiskoulutuksen (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Linjauksen tulee koulutussuunnittelussa sekä raportoinnissa olla joustava niin, että koulutus, joka toisessa yksikössä on muuta osaamisen kehittämistä (esim. riskikoulutus) voikin toisessa yksikössä olla ammatillista koulutusta.

14 2.8 Henkilöstön vaihtuvuus Taulukko 7: Vuonna 2013 alkaneet ja päättyneet työsuhteet Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus-% Alkaneet palvelussuhteet 482 16 Päättyneet palvelussuhteet 192 6 Kuten taulukon 1 selitteessä todetaan, on vuonna 2013 Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntynyt 330 vakinaisella työsuhteella. Kaikille näille työsuhteille löytyy kuntaliitosten tai toiminnan kehityksen mukanaan tuoma luonnollinen selitys. Muita vakinaisia työsuhteita perustettiin 152. Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita oli 192. Poikkileikkauspäivänä 31.12.2013 oli 40 palvelussuhdetta jäänyt täyttämättä. Talouden tasapainottamisohjelman vaatimuksen mukaan vuoden 2012 lukuun verrattavan henkilöstö-määrän olisi pitänyt vähentyä 30 henkilöllä. Luvuista ei voi tehdä suoraan sitä johtopäätöstä, että vähentämistavoite olisi onnistunut. Luku sisältää myös muita, kuin eläkkeelle jääneitä ja lisäksi joidenkin lukuun sisältyvien tehtävien korvausrekrytoinnit voivat olla kesken. Se johtopäätös voidaan kuitenkin tehdä, että kaikkien eläköityneiden tilalle ei ole tehty korvausrekrytointia. 3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan 60000 50000 40000 30000 20000 2011 2012 2013 10000 0 hlölkm palkalliset sairauspäivät palkattomat sairauspäivät yhteensä Vuoden 2013 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 14,5 päivää työntekijää kohden. Vertailua aiempiin vuosiin ei voi suorittaa, mutta suuntaus näyttäisi olevan laskeva.

15 Taulukko 8: Terveysperusteisten poissaolojen jakaumat poissaolon pituuden ja kustannusten mukaan Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 9882 429 4-29 pv 24554 1017 30 60 pv 7997 339 61 90 pv 4594 203 91 180 pv 4762 203 Yli 180 pv 1352 68 Yhteensä 53141 2260 % palkkakustannuksista Keskimäärin/henkilötyövuosi 19,1 Em. poissaoloista erikseen *työtapaturmat 2920 124 (sis. työmatkatapaturmat) 0 *ammattitaudit tai epäilyt 0 Työtapaturmat sisältävät myös työmatkatapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät. Työtapaturmia tapahtui 2013 vuonna 126 (vuonna 2012; 151), 2013 työmatkatapaturmia oli 25 (2012; 35) ja ammattitauteja kirjattiin 4 (2012; 0). Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset olivat 2 259 955,20 euroa. Luvussa on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahakorvaukset 1 009 607 euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat 1 598 624,32 euroa. Työterveyshuollon kustannukset nousivat 21 % vuodesta 2012. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (luokka I) kustannukset ovat olleet 44 %, mikä on 131 479 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja sairaanhoidon (luokka II) kustannukset olivat 56 %, mikä on 209 060 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Samalla I /II luokan suhde on siirtynyt 1,5 % sairaanhoidon puolelle.

16 4. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taulukko 9: Kokonaispalkkasumma, henkilöstöhankinnan kustannukset ja osa muista henkilöstöön käytetyistä investoinneista 1000 euroa 2013 Työvoimakustannukset yhteensä josta 1 Palkat yhteensä 119691 josta * vuosiloma-ajan palkat (sis. lomarahavapaat) 10377 * terveysperusteisten poissaolojenpalkat netto (Kela korvaukset vähennetty) 2260 * perhevapaiden palkat, netto 132 * muut lakisääteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut 26332 sosiaalivakuutusmaksut 3 Muut * rekrytointikustannukset 197 * vuokratyövoiman kustannukset 929 4 Henkilöstöinvestoinnit * työterveys, netto 1599 * koulutus ja muu kehittäminen 591 * kuntoutus * muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet ym.) Taulukko 9 osoittaa, että palkkakustannuksista vain marginaalinen osa muodostuu muusta kuin varsinaisesta työn tekemisestä johtuvasta palkkakustannuksesta.

17 5. Eläköityminen Kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin Kevan kautta (KuEL). Osalla kaupungin palveluksessa olevien peruskoulun ja lukioiden opettajista ja rehtoreista eläketurva on järjestetty Valtiokonttorin kautta (VaEL). Vuonna 2013 eläketapahtumia oli yhteensä 131. Vanhuuseläkkeelle jäi 79 työntekijää, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 15 työntekijää, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 15 työntekijää ja osaaikaeläkkeen aloitti 22 työntekijää. Kuvio 7: Eläkkeelle jääneet 2011-2013, palvelusuhde voimassa eläkkeelle jäädessä (ei sisällä määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen eikä osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukipäätöksiä) 140 120 100 Vanhuuseläke Työkyvytt.eläke Osatyök.eläke Osa-aikaeläke Varhenn. vanh.eläke Yhteensä 131 113 131 80 60 66 65 79 40 20 0 22 18 21 18 20 22 15 15 9 4 1 0 2011 2012 2013 Taulukko 10: Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikävertailu Vuosi 2013 Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet yht. 79 63,5 *KueL-eläke 67 63,8 *VaeL-eläke 12 61,8 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 22 60,3

18 Kuvio 11: Kevan ennuste eläköitymisestä 2014 2020 120 100 103 112 93 104 102 85 106 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kevan ennusteen mukainen eläköityminen vastaa hyvin talouden tasapainottamisohjelman ennustetta. Eläköitymisen hallinnan keskeinen tekijä tulevina vuosina on korvausrekrytointien oikea kohdentaminen. Taulukko 11: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikävertailu Vuosi 2013 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, joista osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuntoutustuelle (alkanut v. 2013) täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle Lukumäärä 39 15 9 15 % koko henkilöstön määrästä 1,07 0,41 0,25 0,41 Keski-ikä 57,3 49,0 59,1 Osa-aikaeläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneet jatkavat yleensä osa-aikaisessa palvelussuhteessa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai muuhun eläketapahtumaan saakka. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostavat edelleen suurimman työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyn. Nykyisen eläkelainsäädännön mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Mahdollisuutta jäädä vanhuuseläkkeelle myöhemmin, kuin omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä, on käytetty varsin vähän, mutta mahdollisuus jatkaa työuraa tuo kuitenkin henkilöstölle lisää valinnanvaraa työkyvyn sen salliessa.

19 5.1 Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005. Kaupunki on maksanut vuonna 2013 eläkemenoperusteista maksua yhteensä 8 589 766,68 euroa. Kevan antaman arvion mukaan lopullinen maksu vuodelta 2013 tulisi olemaan noin 8 562 000 euroa. Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua kaupunki maksaa sellaisista työntekijöistään, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli ovat alkaneet saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- tai perhehoitajista eikä työllistämisvaroilla työskentelevistä henkilöistä. Mikkelin kaupunki pyrkii pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista varhaisen välittämisen keinoin. Vaihtoehtoina varhaiseläkkeen sijaan ovat mm. oman työn keventäminen, osa-aikatyö, työtehtävien uudelleen järjestäminen joko omassa tai toisessa työyksikössä. Varhe-maksua aiheutuu vain maksussa olevista eläkkeistä, joten määräaikaiselta kuntoutustuelta työhön paluuta tukemalla voidaan saavuttaa kuntoutushyvitystä, joka pienentää lopullista varhe-maksua. Mikkelin kaupunki on mukana Kevan Kaari-laskurissa, jolla pureudutaan sairauspoissaolojen aiheuttamiin kustannuksiin. Tärkeimpänä tavoitteena on varhemaksujen alentaminen. Vuoden 2012 lopullinen vahvistettu varhe-maksu oli 1 412 492,13 euroa. Kaupunki on maksanut vuonna 2013 varhe-maksuennakkoa 1 515 613,70 euroa. Kevan 14.1.2014 antaman seurantatietoarvion mukaan vuoden 2013 varhe-maksu tulisi olemaan 1 376 660,62 euroa. Lopullinen maksu vahvistuu kesä-elokuussa 2014. Kevan ilmoituksen mukaan vuoden 2014 varhe-maksuennuste on 1 182 080,69 euroa. Taulukko 12: Varhe-maksun määrä ja osuus palkkakustannuksista Vuonna 2013 1000 %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksuennakko 1 516 1,27 Eläkemenoperusteinen maksuennakko 8 590 7,22 Muita varhe-maksujen ja sairauspoissaolojen kustannusten pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet: Mikkelin kaupunki on osallistunut Kevan järjestämään Työhyvinvointia strategisesti koulutusohjelmaan. Keskeinen sisältö painottaa työhyvinvoinnin merkitystä osana normaalia, jokapäiväistä esimiestyötä Aktiivisen varhaisen välittämisen ja uudelleen sijoittamisen ohjeen päivittäminen esim. puuttumisrajojen osalta esimiesverkoston (=vertaisryhmän) luominen henkilöstöstrategian käyttöönotto ja keskustelut yksiköissä työhyvinvointiverkoston tiivistäminen ja hyödyntäminen. Verkostoon kuuluvat YT-neuvottelukunta, työsuojelutoimikunta, työterveyshuolto, Keva, KT.

20 5.2 Määräaikaiset kuntoutustuet Vuonna 2013 uusia määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukia alkoi 9 (2012: 9) ja määräaikaisia osatyökyvyttömyyseläkkeiden suuruisia kuntoutustukia 5 (2012: 4). Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnetään silloin, kun henkilön työkyvyn arvioidaan voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla. Osakuntoutustuen tarkoituksena on tukea työntekijää työssä jatkamista. Työntekijä voi saada osakuntoutustukea palatessaan kuntoutuksen jälkeen takaisin työhön. Edellytys täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisen kuntoutustuen saamiselle on muun muassa se, että työkyvyttömyys on kestänyt tai arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ei myönnetä, ennen kun on selvitetty työntekijän kuntoutumismahdollisuudet. Kuntoutustuki saattaa jatkua useamman vuoden ajan. 5.3 Kaupungin maksamat eläkkeet Mikkelin kaupungin vanhan eläkesäännön perusteella kaupungin itsensä maksamia eläkkeitä kaupungin palveluksesta aikanaan siirtyneille henkilöille ja heidän omaisilleen (leskeneläke) maksettiin vuonna 2013 yhteensä 55 337,64 euroa 8 henkilölle. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 58 568,28 euroa 9 henkilölle. 6. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen Uudelleensijoittumisen tavoitteena on turvata Mikkelin kaupungin vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus silloin, kun työntekijän ei ole terveydellisistä syistä mahdollista jatkaa työtään entiseen tapaan. Terveydentilaa koskeva selvitys tehdään työterveyden toimesta. Kaupungin toimintatavan mukaan järjestettävissä työterveysneuvotteluissa työntekijöiden, heidän esimiestensä ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa selvitetään kokonaisvaltaisesti työntekijän työtilannetta silloin, kun terveydelliset syyt estävät häntä tekemästä työtään tai työterveys arvioi riskin työssä suoriutumisesta kasvavan. Neuvottelujen tarkoituksena on selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miten työssäoloa voitaisiin jatkaa. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuus jatkaa omassa tehtävässään sopivien työjärjestelyjen avulla. Terveydentila saattaa kuitenkin rajoittaa tai estää oman työn tekemistä, jolloin toisiin tehtäviin hakeutuminen nähdään myönteisenä ratkaisuna jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi. Työntekijän käsitys omasta kokonaistilanteestaan sekä eri osapuolten näkemykset antavat suuntaa työuran jatkon suunnittelulle. Henkilöstöpalveluiden uudelleensijoituksen piirissä oli vuoden 2013 aikana 37 työntekijää, joista useiden kohdalla työn jatkamiseen etsittiin ratkaisua ammatillisen kuntoutuksen kautta. Tällöin käynnistyy yhteistyö Kevan tai jonkun muun vakuutusyhtiön kanssa. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa työkokeilua, työhönvalmennusta, lisäkouluttautumista omalla alalla tai opiskelemista kokonaan uuteen ammattiin. Kaupungin työkohteissa oli vuonna 2013 työkokeilussa 8 työntekijää. Uuteen ammattiin opiskeli viisi työntekijää ja neljä heistä opiskeli kaupungin eri kohteissa oppisopimuksella. Uudelleensijoituksen piirissä olleista työntekijöistä siirtyi uusiin työtehtäviin tai jatkoi omassa työssään/omalla toimialallaan vuonna 2013 pysyvästi 11 työntekijää. Kuuden työntekijän työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeen tai muun syyn johdosta. Vuoden 2013 lopussa 20 työntekijän uudelleensijoitusprosessi oli kesken. Keskeneräisyyden syitä ovat mm. määräajaksi myönnetty kuntoutustuki, terveydentilaan liittyvä selvittely/hoitovaihe, kuntoutustoimenpiteet tai työllistymisen toteutuminen määräaikaisesti. Ed. mainitut uudelleensijoitusta koskevat luvut eivät sisällä niitä eri toimialueilla tapahtuneita siirtymisiä, joiden järjestelyyn henkilöstöpalvelut ei ole osallistunut.

21 Kevan tukeman ammatillisen kuntoutuksen maksuosuus kaupungille vuonna 2013 oli 86 594 euroa (vuonna 2012 vastaava summa oli 97 699 euroa). Keva maksaa kunnille kuntoutumishyvitystä kuntoutustuelta työmarkkinoiden käytettäväksi palanneista henkilöistä siten, että kuntoutumishyvitys alentaa kaupungin varhaiseläkemenoperusteisen maksun jakoperustetta. Vuonna 2013 kaupungin kuntoutumishyvitys oli 59 070 euroa (vuonna 2012 vastaava summa oli 88 252 euroa). 7. Palkkaus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä lääkärien virkaehtosopimuksen alueilla jatkettiin paikallisten työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien soveltamista. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä jatkettiin niin ikään työn vaativuuden arviointia sekä saatiin valmiiksi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin siirtyminen. Paikallisia järjestelyeriä toteutettiin KVTES:n, TS:n, OVTES:n, TTES:n ja Muusikoitten osalta. Järjestelyerät kohdennettiin sopimuksen mukaisesti muuten, mutta Pelastuslaitoksen osalta sovittiin koko järjestelyerä kohdennettavaksi tehtäväkohtaisiin palkkoihin, uuden pisteytysjärjestelmän mukaisesti. Kuntaliitoksen aiheuttamat palkkojen harmonisointitarpeet selvitettiin ja palkkojen harmonisointi suoritettiin loppuun. Tulospalkkiojärjestelmää ei ole käytössä kaupungilla. 7.1 Palkkauksen rakenne Taulukko 13: Palkkauksen rakenne ja keskimääräiset kk-palkat sopimusaloittain KVTES OVTES Tekniset T-palkkaiset Lääkärit Muusikot Tk-palkka 2 022,05 2 669,17 2 371,14 5 048,56 2 306,03 Palveluaikaan sidotut lisät 113,47 489,18 173,00 267,34 145,39 Henkilökohtaiset lisät 27,70 7,26 70,70 211,83 38,05 Muut säännöllisen työajan lisät 11,50 20,27 28,18 107,37 17,53 Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 2 174,73 3 185,87 2 643,01 5 635,10 2 507,00 Muutos- % edelliseen vuoteen Miesten keskiansio /kk Naisten keskiansio /kk ei saada ei saada Taulukosta 13 ei voi vielä tällä raportointikaudella tehdä johtopäätöksiä. Kun raporttiin saadaan miesten ja naisten keskiansioiden vertailut, niin se mahdollistaa johtopäätösten teon ainakin palkkauksen tasa-arvon suhteen. 7.2 Paikalliset sopimukset Vuoden aikana kaupungissa on tehty paikallinen sopimus lomarahan ja vuosilomapalkan osan vaihtamisesta vapaa-aikaan. Sopimuksen allekirjoittajina on vain osa sopijajärjestöjen paikallisista yhdistyksistä. Tämän sopimuksen ohella kaupungissa on edelleen ollut voimassa useita aiemmin tehtyjä paikallisia sopimuksia. Eri toimialoilla tehtävät seudulliset järjestelyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossakin erityistä tarvetta

22 paikallisten sopimusten tekemiseen. Paikallisilla sopimuksilla voidaan ottaa huomioon työyhteisön erityiset tarpeet ja ne on katsottava luontevaksi osaksi kaupungin henkilöstöhallintoa. 7.3 Henkilökunnan muistamisjärjestelmä palveluvuosista Vuoden 2013 alusta lisättiin vuonna 2007 käyttöön otettuun henkilöstön palkitsemis-järjestelmään palkitseminen myös yhdenjaksoisen 40-vuoden palvelusajan perusteella. Päivitetyssä järjestelmässä palkitaan oman työnantajan 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoinen palvelu viiden päivän palkallisella vapaalla. Palkitsemisvapaan tavoite on työkyvyn ylläpitäminen joko omaehtoisesti tai kuntoremonttikursseihin osallistumalla. Vuonna 2013 palkitsemisvapaalla oli 20 vuoden palveluksesta 18 henkilöä, 30 vuoden palveluksesta 44 henkilöä sekä 40 vuoden palveluksesta 15 henkilöä. 7.4 Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaa tuettiin pääsääntöisesti SporttiPassin kautta. Vuonna 2013 etuuden arvo oli vuonna 75 euroa. Kaupungin valtuusto lisäsi päätöksellään 17.6.2013 100 SporttiPassi-saldoon 150 euron suuruisen kannustinpalkkion. Perusteena oli henkilöstö-budjetin alittuminen ja henkilöstömäärän säilyminen tavoitetasossa. SporttiPassiin ladattua saldoa on käytetty edellisvuosien tapaan mm. uimahalli-, kuntosali- ja liikuntamaksuihin. Kulttuuritarjonnassa suosituimpina kohteina olivat elokuvissa- ja teatterissakäynnit. Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelmalle (KKI) myönnetty rahallinen tuki päättyi vuoden 2013 lopussa. KKI-toiminta jatkuu edelleen kaupungin ja Etelä-Savon Liikunta ry:n yhteistyönä. Ohjelman tavoitteena on saada kaupungin työntekijät huolehtimaan itsestään niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Henkilöstön virkistystoimintaan ja KKI-projektiin käytettiin yhteensä 494 080 euroa, joka oli 136 euroa/työntekijä (2012; n. 74 264 euroa eli keskimäärin 23 euroa/työntekijä). Kannustinpalkkio nosti vuoden 2013 henkilöstön virkistystoimintaan käytettyä määrärahaa noin 314 000 eurolla. Palautetta ja kysymyksiä henkilöstöraportin sisällöstä ja toimivuudesta voi antaa osoitteeseen kimmo.tottola@mikkeli.fi