Kaupunginhallitus MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA HENKILÖTYÖVUODET TYÖAJAN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT ELÄKÖITYMINEN ELÄKEMAKSUT MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN PALKKAUS PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA PAIKALLISET SOPIMUKSET HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA

3 1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Ongelmalliseksi vertailun aiempiin vuosiin tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Henkilöstöryhmien palkkaaminen tai luovuttaminen muokkaa henkilöstörakennetta ja vaikeuttaa vuosien välisen henkilöstömäärän vertailua. Henkilöstömuutoksiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti muutokset hankaloittavat henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua ja tätä kautta talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen henkilöstötavoitteiden seurantaa. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Sen sijaan sisäilmaongelmat näkyvät edelleen kasvavina ammattitautilukuina. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin ,00 euron hankeraha Tekesiltä. Koulutuksen keskeiset tavoitteet ovat: Verkostojen luominen yli kuntarajojen 3

4 verkostojen luominen yli toimialarajojen yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen johtamisen metatiedon määrittely Mikkelin kaupungin tasolla tavoitteena on kehittää verkostoissa toimimista, älykästä organisaatiota ja tiedolla johtamista. Vuoden 2013 aikana aloitettua työhyvinvointiverkostossa toimimista jatkettiin ja verkostoa laajennettiin YT-neuvottelukunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, Kevan ja KT (Kuntatyönantajat) lisäksi Tampereen yliopistolla. Myös yhteistyötä Järvenpään ja Kouvolan kaupunkien suuntaan tiivistettiin. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti ( ) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin Toinen neuvottelu käytiin ja kolmas neuvottelu käytiin Neuvottelut päättyivät yksimielisinä Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Vuoden 2014 henkilöstöraportin tuottamisen ongelmana on henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, joten raportoinnin toiminnalliseen kehittämiseen ei ole vuonna 2014 ollut riittävästi aikaa. HENKILÖSTÖPALVELUT 4

5 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2014 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3463 henkilöä (2013: 3638), joista vakituista henkilökuntaa oli 2923 (2013: 2983) ja määräaikaisia 511 (2013: 632). Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (131 henkilöä tilanteessa ), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (12), oppisopimussuhteiset (19) ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1285 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2013 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 15 % ( %). Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen puolella on vakinaistettu henkilöstöä. Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 5

6 Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä (tilanne ) VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. ja terv. ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus TYÖLLISTETYT KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk 4 Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus YHTEENSÄ

7 2.2 Selite organisaatiomuutoksista 2010 Röntgenin siirtyminen sairaanhoitopiirille: 5 henkilön vähennys, tulkkipalvelujen siirtyminen Kelalle: 1 henkilön vähennys Kangasniemen maaseututoimesta siirtyi 39 henkilöä kaupungin maaseututoimeen. Aluepalvelut -yksikkö siirtyi YIT:lle: 26 henkilön vähennys Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alusta, jolloin Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen soten henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungille vanhoina työntekijöinä. Lisäksi tapahtui toimialueiden välisiä siirtoja, jotka vaikuttavat toimialueiden välisiin henkilöstölukuihin, mm. sosiaali- ja terveystoimen ruoka- ja puhtauspalvelujen 32 henkilön nimitykset konsernipalveluiden ruoka- ja puhtauspalveluihin. Mikkelin kaupunki solmi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa talous- ja palkkahallinnon palvelusopimuksen, joka astui voimaan Sopimuksen myötä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen siirtyi 25 henkilöä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitokset Mikkelin kaupunkiin astui voimaan Kuntaliitoksen yhteydessä Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi Ristiinan kunnasta 140 ja Suomenniemen kunnasta 16 henkilöä. Puumalan kunnasta siirtyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen 88 henkilöä. Seudullisen ympäristötoimen laajentumisen myötä kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 3 henkilöllä. Seudullisen maaseututoimen laajentuminen lisäsi henkilöstömäärää 4 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluiden palauttaminen omaksi toiminnaksi lisäsi henkilöstömäärää 25 henkilöllä. Sosterista tulleet ensihoitajat lisäsivät pelastuslaitoksen henkilömäärää 32 henkilöllä. Otavan Opiston henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä ja Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen 7 henkilön määräaikaiset työsuhteet vakinaistettiin. Edellä mainitut kasvuluvut perustuivat lisääntyneeseen liiketoimintaan. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen Työvoimapalvelut yksikköön vakinaistettiin 4 työvalmentajaa ja 2 yksilövalmentajaa. Tietohallintopalveluiden henkilöstö lisääntyi 1 sosiaali- ja terveystoimen järjestelmäasiantuntijalla. Ruokaja puhtauspalvelut 1 toimistosihteerillä. Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi yhteensä 330 henkilöllä Vuoden 2014 alussa 47 ensihoitajaa siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. 7

8 Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet Määräaik. lkm ja perusteet Määräaik. lkm ja perusteet Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat Palkattomalla virka/työvapaalla Palkattomalla virka/työvapaalla

9 2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 2: Vuosityöaika Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset Kaupunginhallitus 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Keskushallinto 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Ympäristölautakunta 20,38 21,53 0,00 20,38 21,53 Sosiaali- ja terveystoimi 898,78 916,65 7,11 3,18 905,89 919,83 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 895,90 914,13 7,11 3,18 895,90 917,31 Johtamisen tukipalvelut 9,91 9,42 9,91 9,42 Sosiaalipalvelut 131,97 122,86 131,97 122,86 Terveyspalvelut 218,83 246,93 218,83 246,93 Vanhusten palvelut 535,19 534,92 535,19 534,92 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk 2,88 2,52 2,88 2,52 Sivistystoimi 1077, ,36 23,16 11, , ,88 Sivistystoimen tukipalvelut 14,66 14,31 14,66 14,31 Opetuslautakunta 943,21 941,77 943,21 941,77 Varhaiskasvatus 356,83 353,18 356,83 353,18 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 586,38 588,59 586,38 588,59 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk 119,72 116,28 119,72 116,28 Tekninen toimi 152,18 150,60 3,42 2,26 155,60 152,86 Tekninen lautakunta 59,08 56,09 3,42 2,26 62,50 58,35 Rakennuslautakunta 8,26 9,11 8,26 9,11 Maaseutu- ja tielautakunta 84,84 85,40 84,84 85,40 Liikelaitokset ja taseyksiköt 345,47 303,77 0,00 0,00 345,47 303,77 Vesilaitos 33,32 30,73 33,32 30,73 Etelä-Savon työterveys 35,13 35,82 35,13 35,82 Otavan Opisto 57,17 63,36 57,17 63,36 Pelastustoimi 203,54 158,10 203,54 158,10 Tilakeskus 16,31 15,76 16,31 15,76 YHTEENSÄ 2727, ,96 51,00 28, , ,73 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 722,73 (2013: 2778,90). Vuonna 2014 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 78,6 % Vuonna 2013 luku oli 76,4 %. Lukujen erotus selittyy henkilömäärän, poikkeavia työaikoja tekevien henkilöiden sekä sairauslomien vähenemisellä. 9

10 2.4 Työajan jakautuminen Taulukko 3: Työajan jakautuminen v muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa tunnit työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä * Vuosilomat ja muut lomat ,17 * Terveysperusteiset poissaolot ,18 * Perhevapaat ,51 * Koulutus ,45 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat ,65 * Vapaana annetut työaikakorvaukset Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika ,95 Työajan jakautumisen selvittämisellä pyritään vastaamaan palvelutarpeiden oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelun tarpeisiin. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa koko henkilöstön tuottamaa kokonaispanosta. Työajan jakaumalla kuvataan säännöllisen vuosityöajan suhdetta poissaolopäiviin. Vapaana annettujen työaikakorvausten ja rahana maksettujen lisä- ja ylitöiden määrää ei pystytä raportoimaan. Luvut eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan perhevapaiden luokkaa ja saattavat vielä vaikutukseltaan kumota toisensa, niin saatua tulosta voi varsin hyvin vertailla HTV:een. 10

11 Taulukko 4: Työajan jakautuminen v opetushenkilöstön keskuudessa Opetushenkilöstö tunnit työpäivät Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät *vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) % teoreett. säänn. vuosityöajasta Vähennetään työpäivinä * Laskennallinen vuosiloma ,99 * Terveysperusteiset poissaolot ,66 * Perhevapaat ,93 * Koulutus ,41 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat ,66 * Vapaana annetut työaikakorvaukset 0 0,00 Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0 0,00 Tehty vuosityöaika ,64 Opetushenkilöstön kohdalla on havaittavissa muutama selkeä ero muihin ammattiryhmiin nähden. Perhevapaita, koulutusta ja muita poissaoloja on selvästi enemmän. Terveysperusteisia poissaoloja on sen sijaan selvästi vähemmän. Lomia ei voi vertailla poikkeavan lomaoikeuden vuoksi. 2.5 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Lukumäärä/ vakinaiset ikärakenne 11; 0 % 162; 6 % 355; 12 % 1105; 38 % 512; 17 % 778; 27 % alle ja yli 11

12 Vuonna 2014 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuonna 2013 keski-ikä oli 47,7 vuotta. 2.6 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 5: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2014 oli naisia 79,8 % ja miehiä 20,2 %. 2.7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 6: Osaamisen kehittämisen jakautuminen vuona 2014 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus, ,6 josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta ,4 Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta ,0 Muu osaamisen kehittäminen ,1 Yhteensä Opintovapaalla oleva henkilöstö 67 Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen painottuu hyvin selvästi ammatillisen koulutuksen puolelle. Vain 10,5 % koulutuspäivistä kohdistui johtamiseen, valmennukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen (vuonna ,5 %). Koulutuspäivien määrä laski jonkin verran (noin 1000 päivää) vuoteen 2013 verrattuna. Syynä tähän oli sekä tarkentunut koulutusten raportointi että koulutusten väheneminen henkilöstökustannusten tiukentuneen tarkkailun vuoksi. Tämä selittää myös koulutuksen suuremman painottumisen ammatilliseen ja lakisääteiseen koulutukseen. Peruslinjauksena koulutuspäivien arvioinnissa tullaan käyttämään KT:n suosittelemaa jakoa, jonka mukaan ammatilliseen henkilöstökoulutukseen kuuluvat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset sekä erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Johtamis- ja esimieskoulutukseen tulevat mukaan JET:t ja muut erikoisammattitutkinnot (EAT). Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään paremman palvelun passi koulutuksen, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto, EKJ -ohjelma), työkierron, perehdyttämisen, riskikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset sekä oman yhteistyöverkostomme antaman ajankohtais-koulutuksen (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Tampereen yliopisto, 12

13 Keva, Kela). Linjauksen tulee koulutus-suunnittelussa sekä raportoinnissa olla joustava niin, että koulutus, joka toisessa yksikössä on muuta osaamisen kehittämistä (esim. riskikoulutus) voikin toisessa yksikössä olla ammatillista koulutusta. 2.8 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan 2015 raportissa seuraavan kerran, koska vuosien 2013 ja 2014 lukuja ei voi vertailla keskenään, eikä niistä voi tehdä mitään johtopäätöksiä. 3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan SAIRAUSPOISSAOLOT 2014, KAAVIO hlölkm palkalliset palkattomat sairauspäivät sairauspäivät yhteensä Vuoden 2014 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 14,5 päivää työntekijää kohden. Vuonna 2013 työntekijää kohden laskennallinen sairauspoissaolomäärä kalenteripäivinä oli 14,6. 13

14 Taulukko 8: Terveysperusteisten poissaolojen jakaumat poissaolon pituuden ja kustannusten mukaan Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv pv pv pv päivää Yli 180 päivää Yhteensä Keskimäärin/henkilötyövuosi 18,4 Em. poissaoloista erikseen *työtapaturmat 1488 *työmatkatapaturmat 310 *ammattitaudit tai -epäilyt 0 Taulukossa työtapaturmat sisältävät myös työmatkatapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät. Työtapaturmia tapahtui 2014 vuonna 200 kappaletta (vuonna 2013; 126), 2014 työmatkatapaturmia oli 31 (2013; 25) ja ammattitauteja kirjattiin 3 (2013; 4). Työtapaturmien määrä luvullisesti näyttää kasvaneen. Kasvua selittää osin se, että myös lievemmissä tapaturmissa ja läheltäpiti -tilanteissa on aktivoiduttu täyttämään tapaturmailmoitus. 200:sta tapaturmasta 58 oli sellaisia, joista työntekijälle ei ole aiheutunut sairauspoissaoloa työstä. Myös työmatkatapaturmissa oli 18 työmatkatapaturmaa, jotka eivät ole aiheuttaneet sairauspoissaoloa. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset olivat euroa. Luvussa on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahakorvaukset, euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat ,40 euroa. Työterveyshuollon kustannukset laskivat ,92 euroa, mikä on 1,4 %:n lasku vuoden 2013 kuluihin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (luokka I) kustannukset ovat olleet 43 % ( ,50 euroa), ja sairaanhoidon (luokka II) kustannukset olivat 57 % ( ,04 euroa). Edellisvuoteen verrattuna ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet 4 %. Sairaanhoidon kustannukset ovat nousseet 0,7 %. 14

15 4. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taulukko 9: Kokonaispalkkasumma, henkilöstöhankinnan kustannukset ja osa muista henkilöstöön käytetyistä investoinneista 1000 euroa Työvoimakustannukset yhteensä josta 1 Palkat yhteensä josta * vuosiloma-ajan palkat (sis. lomarahavapaat) * terveysperusteisten poissaolojenpalkat netto (Kela korvaukset vähennetty) * perhevapaiden palkat, netto * muut lakisääteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3 Muut * rekrytointikustannukset * vuokratyövoiman kustannukset Henkilöstöinvestoinnit * työterveys, netto * koulutus ja muu kehittäminen * kuntoutus 10 * muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet ym.) Taulukko 9 osoittaa, että palkkakustannuksista vain marginaalinen osa muodostuu muusta kuin varsinaisesta työn tekemisestä johtuvasta palkkakustannuksesta. 4.1 Eläköityminen Kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin Kevan kautta (KuEL). Osalla kaupungin palveluksessa olevien peruskoulun ja lukioiden opettajien ja rehtoreiden eläketurva on järjestetty Valtiokonttorin kautta (VaEL). Vuonna 2014 eläketapahtumia oli yhteensä 135 kpl. Vanhuuseläkkeelle jäi 92 työntekijää, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 18 työntekijää, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 16 ja osa-aikaeläkkeen aloitti 8 työntekijää. 15

16 Kuvio 7: Eläkkeelle jääneet , palvelussuhde voimassa eläkkeelle jäädessä (ei sisällä määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen eikä osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukipäätöksiä) 160 Vanhuuseläke Työkyvytt.eläke Osatyök.eläke Osa-aikaeläke Varhenn. vanh.eläke Yhteensä Taulukko 10: Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä yhteensä 2013 yhteensä 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä 2014 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet yht ,5 63,7 *KueL-eläke ,8 63,9 *VaeL-eläke ,8 62,1 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet ,3 62,2 Nykyisen eläkelainsäädännön mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Mahdollisuutta jäädä vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä on käytetty varsin vähän, mutta mahdollisuus jatkaa työuraa tuo kuitenkin henkilöstölle lisää valinnanvaraa työkyvyn sen salliessa. 16

17 Kuvio 8: Kevan ennuste eläköitymisestä KEVAN LAATIMA ENNUSTE VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄVISTÄ VUONNA Kevan ennusteen mukainen eläköityminen vastaa hyvin talouden tasapainottamisohjelman ennustetta. Eläköitymisen hallinnan keskeinen tekijä tulevina vuosina on korvausrekrytointien oikea kohdentaminen. Taulukko 11: Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Lukumäärä % koko henkilöstön määrästä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, joista o osatyökyvyttömyyseläkkeelle o kuntoutustuelle (alkanut v. 2014) o täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ,18 0,46 0,20 0,52 58,2 50,4 58,2 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneet jatkavat yleensä osa-aikaisessa palvelussuhteessa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai muuhun eläketapahtumaan saakka. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostavat edelleen suurimman työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyn. 4.2 Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta Kevan antaman arvion mukaan lopullinen maksu vuodelta 2014 tulisi olemaan noin ,99 euroa (v. 2013; ,60) 17

18 Varhaiseläkemenoperusteista varhemaksua kaupunki maksaa sellaisista työntekijöistään, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli ovat alkaneet saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- tai perhehoitajista eikä työllistämisvaroilla työskentelevistä henkilöistä. Mikkelin kaupunki pyrkii pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista varhaisen välittämisen keinoin. Vaihtoehtoina varhaiseläkkeen sijaan ovat mm. oman työn keventäminen, osa-aikatyö, työtehtävien uudelleen järjestäminen, tehtäväkierto. Varhe-maksua aiheutuu vain maksussa olevista eläkkeistä, joten määräaikaiselta kuntoutustuelta työhön paluuta tukemalla voidaan saavuttaa kuntoutushyvitystä, joka pienentää lopullista varhe-maksua. Mikkelin kaupunki on mukana Kevan Kaari-laskurissa, jolla pureudutaan sairauspoissaolojen kustannuksiin ja niiden syntymekanismeihin. Tärkeimpänä tavoitteena on varhe-maksujen alentaminen. Kevan antaman seurantatietoarvion mukaan vuoden 2014 varhe-maksu tulee olemaan ,58 euroa, lopullinen maksu vahvistuu kesä-elokuussa Vuoden 2013 vastaava luku oli ,53 euroa. Taulukko 12: Varhemaksun määrä ja osuus palkkakustannuksista Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu ,266 1,009 Eläkemenoperusteinen maksu ,07 0,86 Mikkelin kaupungin yhteistyö Kevan ja työterveyshuollon kanssa alkaa tuottamaan tulosta. Varhemaksujen pieneneminen kertoo työnantajan mahdollisuuksista puuttua työkykyä uhkaaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. 4.3 Määräaikaiset kuntoutustuet Vuonna 2014 uusia määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukia alkoi 7 kpl (2013; 9) ja määräaikaisia osatyökyvyttömyyseläkkeiden suuruisia kuntoutustukia 5 kpl (2013; 5). Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnetään silloin, kun henkilön työkyvyn arvioidaan voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla. Osakuntoutustuen tarkoituksena on tukea työntekijää jatkamaan työssä esim. työjärjestelyjen ja osa-aikaisuuden turvin. Samoin työntekijä voi saada osakuntoutustukea palatessaan kuntoutuksen jälkeen takaisin työhön. Edellytys täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisen kuntoutustuen myöntämiselle on muun muassa se, että työkyvyttömyys on kestänyt tai arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ei myönnetä ennen kun on selvitetty työntekijän kuntoutumismahdollisuudet. Kuntoutustuki saattaa jatkua useamman vuoden ajan. 4.4 Kaupungin maksamat eläkkeet Mikkelin kaupungin vanhan eläkesäännön perusteella kaupungin itsensä maksamia eläkkeitä kaupungin palveluksesta aikanaan siirtyneille henkilöille ja heidän omaisilleen (leskeneläke) maksettiin vuonna 2014 kahdeksalle henkilölle yhteensä ,48 euroa. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat kahdeksalle henkilölle ,64 euroa. 18

19 5. Henkilöstön uudelleensijoittuminen Uudelleensijoittumisen tavoitteena on turvata Mikkelin kaupungin vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus silloin, kun työntekijän ei ole terveydellisistä syistä mahdollista jatkaa työtään entiseen tapaan. Terveydentilaa koskeva arvio tehdään työterveyden toimesta. Kaupungin toimintatavan mukaan järjestettävissä työterveysneuvotteluissa työntekijän, hänen esimiestensä ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa selvitetään kokonaisvaltaisesti työntekijän työkykyä silloin, kun terveydelliset syyt estävät häntä tekemästä työtään tai työterveys arvioi riskin työssä suoriutumisesta kasvavan. Neuvottelun tarkoituksena on selvittää, miten työssäoloa voitaisiin jatkaa. Ensisijaisesti selvitetään työntekijän mahdollisuus jatkaa omassa tehtävässään työjärjestelyjen avulla. Terveydentila saattaa kuitenkin rajoittaa tai estää oman työn tekemisen, jolloin uudelleensijoittuminen toisiin tehtäviin voisi tuoda ratkaisun jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi. Henkilöstöpalveluiden uudelleensijoituksen piirissä oli vuoden 2014 aikana 34 työntekijää, joista useiden kohdalla työssä jatkamiseen etsittiin ratkaisua ammatillisen kuntoutuksen kautta. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa työkokeilua, työhönvalmennusta, lisäkouluttautumista omalla alalla tai opiskelemista kokonaan uuteen ammattiin. Tämä tarkoittaa lähes aina yhteistyön käynnistämistä Kevan tai jonkun muun vakuutusyhtiön kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tukea hakenut ja siitä myönteisen päätöksen saanut henkilö voi tällä tavoin selvittää mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä. Selvittäminen käynnistyy useimmiten työkokeilun avulla. Työkokeilupaikan suunnittelussa pyritään löytämään paras mahdollinen ratkaisu uudelleensijoitettavan henkilön jatkotyöllistymisen kannalta. Vuoden 2014 aikana toteutui 10 kaupunkiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän työkokeilu. Uuteen ammattiin opiskeli kolme työntekijää, joista kaksi oppisopimuksella kaupungin omassa palveluksessa. Vuonna 2014 uudelleensijoituksen kautta siirtyi uusiin tehtäviin tai jatkoi omassa työssään/omalla toimialallaan pysyvästi 10 työntekijää. Neljän työntekijän työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeen tai muun syyn johdosta. Vuoden 2014 lopussa oli 20 keskeneräistä uudelleensijoitusprosessia. Keskeneräisyyden syitä olivat mm. määräajaksi myönnetyt kuntoutustuet, terveydentilaan liittyvät selvittelyt/hoitovaiheet, kuntoutustoimenpiteet tai työllistymisen toteutuminen määräaikaisesti. Edellä mainitut luvut on koottu toimialojen ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteutetuista järjestelyistä, niihin ei sisälly toimialojen sisäiset siirrot. Kevan tukeman ammatillisen kuntoutuksen maksuosuus kaupungille oli 2014 vuodelta euroa (2013; ). Keva maksaa kunnille kuntoutumishyvitystä, kuntoutustuelta työmarkkinoiden käytettäväksi palanneista henkilöistä siten, että kuntoutumishyvitys alentaa kaupungin varhaiseläkemenoperusteisen maksun jakoperustetta. Vuonna 2014 kaupungin saama kuntoutumishyvitys oli euroa (2013; ). 6. Palkkaus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä lääkärien virkaehtosopimuksen alueilla jatkettiin paikallisten työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien soveltamista vuoden aikana ei toteutettu paikallisia järjestelyeriä. Kuntaliitoksen aiheuttamat palkkojen harmonisointitarpeet selvitettiin ja palkkojen harmonisointi suoritettiin loppuun. Tulospalkkiojärjestelmää ei ole käytössä kaupungilla. 19

20 6.1 Palkkauksen rakenne vuodelta 2014 Taulukko 13: Palkkauksen rakenne ja keskimääräiset kk-palkat sopimusaloittain KVTES 2013/2014 OVTES 2013/2014 Tekniset 2013/2014 T-palkkaiset 2013/ 2014 Lääkärit 2013/2014 Muusikot Tk-palkka 2 022,05/2062, ,17/2751, ,14/2392, ,56/4916, ,03/2334,15 Palveluaikaan sidotut lisät 113,47/120,66 489,18/495,36 173,00/175,82 267,34/237,22 145,39/158,38 Henkilökohtaiset lisät 27,70/29,46 7,26/7,89 70,70/65,94 211,83/220,54 38,05/41,55 Muut säännöllisen työajan lisät 11,50/1,50 20,27/220,96 28,18/29,99 107,37/79,17 17,53/18,99 Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 2 174,73/2223, ,87/3476, ,01/2664, ,10/5463, ,00/2553,07 Muutos- % edelliseen vuoteen 2,2 % 0,8 % -3,1 % 1,8 % Miesten keskiansio /kk ei saatu/2466,13 ei saatu/2917,11 ei saatu/2339,43 ei saatu/5676,74 ei saatu/2388,95 Naisten keskiansio /kk ei saatu/2137,28 ei saatu/2778,21 ei saatu/2661,20 ei saatu/5448,32 ei saatu/2224,56 Taulukosta 13 ei voi vielä tällä raportointikaudella tehdä johtopäätöksiä. Kun raporttiin saadaan miesten ja naisten keskiansioiden vertailut, niin se mahdollistaa johtopäätösten teon ainakin palkkauksen tasa-arvon suhteen. OVTES, muut säännöllisen työajan lisät, sisältää vuonna 2014 opettajien ylituntien, erityistehtävien ja koulukohtaisen kehittämisen vaikutuksen opettajien palkkaan. Vuonna 2013 kyettiin raportoimaan vaan koulukohtainen kehittäminen. 7.2 Paikalliset sopimukset Vuoden aikana kaupungissa on tehty paikallinen sopimus lomarahan ja vuosilomapalkan osan vaihtamisesta vapaa-aikaan. Sopimuksen allekirjoittajina on vain osa sopijajärjestöjen paikallisista yhdistyksistä. Tämän sopimuksen ohella kaupungissa on edelleen ollut voimassa useita aiemmin tehtyjä paikallisia sopimuksia. Eri toimialoilla tehtävät seudulliset järjestelyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossakin erityistä tarvetta paikallisten sopimusten tekemiseen. Paikallisilla sopimuksilla voidaan ottaa huomioon työyhteisön erityiset tarpeet ja ne on katsottava luontevaksi osaksi kaupungin henkilöstöhallintoa. 7.3 Henkilökunnan muistamisjärjestelmä palveluvuosista Vuoden 2013 alusta lisättiin vuonna 2007 käyttöön otettuun henkilöstön palkitsemis-järjestelmään palkitseminen myös yhdenjaksoisen 40-vuoden palvelusajan perusteella. Päivitetyssä järjestelmässä palkitaan oman työnantajan 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoinen palvelu viiden päivän palkallisella vapaalla. Palkitsemisvapaan tavoite on työkyvyn ylläpitäminen joko omaehtoisesti tai kuntoremonttikursseihin 20

21 osallistumalla. Vuonna 2014 palkitsemisvapaalla oli 20 vuoden palveluksesta 19 henkilöä, 30 vuoden palveluksesta 12 henkilöä sekä 40 vuoden palveluksesta 21 henkilöä. 7.4 Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaa tuettiin pääsääntöisesti SporttiPassin kautta. Vuonna 2014 etuuden arvo oli 100 euroa. SporttiPassiin ladattua saldoa on käytetty edellisvuosien tapaan mm. uimahalli-, kuntosali- ja liikuntamaksuihin. Kulttuuritarjonnassa suosituimpina kohteina olivat elokuvissa ja teatterissakäynnit. Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin yhteensä euroa, joka oli 84,67 euroa/henkilö. Tästä summasta noin euroa käytettiin erilaisiin joulutilaisuuksiin. Palautetta ja kysymyksiä henkilöstöraportin sisällöstä ja toimivuudesta voi antaa osoitteeseen 21

22