Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25 Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon seuranta vuodelta 2014 Sisällysluettelo: Mikkelin kaupungin yhteenveto vuodelta 2014 Työttömyysluvut Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne Työttömyysaikainen työmarkkinatuen veloitus Palkkatukivertailu Kuntouttava työtoiminta Työpajatoiminta Oppisopimus Kesätyöntekijät Yhteenveto

26 Työllisyydenhoidon kuvaus vuodelta 2014 Työttömyysprosentit 2014 Työttömyysprosentit on verrattu Etelä-Savoon ja koko maahan. Luvut antavat kontekstin jäljempänä mainittuihin lukuihin ja kuvauksiin. Mikkelin kaupungin osalta on laitettu prosenttiluku. 16,0 14,0 12,0 13,4 13,0 12,7 12,2 11,7 13,3 13,6 12,2 12,1 12,4 12,7 14,3 10,0 8,0 6,0 4,0 Mikkeli Etelä-Savo Koko maa 2,0 0,0 Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä Mikkelissä vuodesta 2012 lukien. Lukuun on laskettu myös alle 20-vuotiaat. Nuorten työttömyysaste suhteessa kaupungin työttömyysasteeseen kuvataan kuukausiraportoinnissa lkm Pitkäaikaistyöttömät 2014 Mikkelin kaupungin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut melko vakiintunutta. Tähän vaikuttanee työpaikkojen toimintastruktuurin muutokset viime vuosina. Vuoden 2014 loppupuolella on alkanut tasainen nousu. Tähän on kiinnitettävä huomioita.

27 tammik helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen veloitus Mikkelin osuus työmarkkinatuesta ilmenee oheisesta taulukosta. Työmarkkinatuella olevista saadaan listaus Kelalta kuukausittain. Listaa käydään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa (työllisyyspalvelut) jatkuvasti läpi ja siellä oleviin henkilöihin ollaan yhteydessä jopa päivittäin. Myös yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehdään jatkuvasti. Vuoden 2014 osalta on laitettu luvut ,6 209,84 215,29 225,41 204,71 212,59 241,02 233,7 207,75 236,95 192,85 218, hlöt 2013 e 2014 hlöt 2014 e 70 0 Kaupungin palkkatukivertailu Kaupungin palkkatuen määrärahaan ja palkattavien määrään vaikuttaa valtion myöntämä palkkatuki. Lähes kymmenen vuoden aikana palkkatuki on vähentynyt merkittävästi. Tällä on merkitystä kaupungin palvelutuotantoon kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi Te-toimisto palkkatuki e/vuosi

28 Talousarviovertailu vuosilta kaupungin palkkatuen käytöstä on seuraava. Käytettyihin menoihin ovat tuoneet oman lisänsä työllisyyden hoidon hankkeet. Eri vuosina tapahtuneet ylitykset eivät ole lisänneet kaupungin kokonaismenoja eivätkä elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen raamia palkkamenot määrärahat palkkamenot käytetty Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa tehdään kaupungin työyksiköiden lisäksi eri yhdistyksissä ja kaupungin ostopalveluna. Merkittävämpiä yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin Toimintakeskus ry (Ekotori), Etelä- Savon Liikunta ry, Mikkelin Työttömät ry ja Mikkelin Seudun Invalidit ry. Kuntouttava työtoiminta edellyttää aktivointisuunnitelmia eri viranomaistahojen kanssa. Kuntouttava työtoiminta edellyttää myös riittävää ohjausresurssia

29 Kaupungin työpajatoiminta Teknikontien ja Rantakylätalon työpajatoiminnan maksimimäärä sijoitettaville on n. 80/kk. Sijoitettuja on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa, harjoittelussa ja muissa aktivointitoiminnoissa seuraavasti: tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk Kaupungin työpajatoiminnan taloutta kuvataan seuraavasti: Kaupungin työpajat määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi Ristiinan työpaja määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi Suomenniemen työpaja määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi

30 Työpajojen asiakaskunnan ikäjakauma alle 17 v v v v v yli 50 v miehet naiset Työpaja asiakkaiden sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen koulutukseen työelämään muualle edelleen työpajalla työttömäksi keskeyttänyt ei tietoa kaikki nuoret alle 28 v Tässä taulukossa on mukana myös ne asiakkaat, joilla on vuoden aikana ollut useampia kuty jaksoja. Oppisopimus Kaupungin oppisopimuksen määrärahaa nostettiin vuonna Määräraha katettiin palkkatuesta, mikä väheni valtion palkkatuen linjausten johdosta. Muutos ei aiheuttanut kaupungille lisäkustannuksia. Kysymyksessä oli määrärahojen uudelleen suuntaus. Kaupunki palkkaa vuosittain oppisopimukseen työntekijöitä palvelutuotannon tehtäviin. Oppisopimuksella vaikutetaan kaupungin rekrytointiin ja työllisyyden hoitoon. Oppisopimuksesta laadittiin prosessikuvaus ja järjestettiin henkilöresurssi sekä lisättiin yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen sekä Mikkelin Koulutus Oy:n oppisopimusyksikön kanssa. Näillä toiminnoilla on saatu oppisopimuksen maksimaalinen käyttö kaupungin palvelutuotannon ja työllisyydenhoidon tukemiseksi. Toiminnan kuvaus on seuraava: oppisopimus määrärahat e/vuosi oppisopimus käytetty e/vuosi

31 oppisopimus hlöt/vuosi Kesätyöntekijät Kaupunki palkkaa vuosittain kesätyöntekijöitä palvelutuotannon tukitehtäviin. Kesätyöntekijöiden palkkaamisella vaikutetaan syrjäytymiseen, ammatinvalinnan ohjaukseen ja yleiseen nuorten hyvinvointiin. Määrärahan käyttöön on vaikuttanut kuntaliitokset ja kesätyöntekijöiden ikä (alle 18-vuotiaista ei mene palkkamenoperusteista eläkemaksua, jonka kustannus palkkamenoon on vähentävästi n. 15 %). Vuosina kesätyötä tukivat eri yritykset. Vuodesta 2013 lukien on mukana myös Ristiina ja Suomenniemi. Kaupunki lisäsi kesätyöntekijöiden määrärahaa vuonna Kesätyöntekijöiden palkkausta on nostettu Kvtes:n yleiskorotusten mukaisesti. Kesätyöntekijöiden panostusta on edelleen kehitetty eri projektien kautta. Näistä esimerkkeinä Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi. Seuratkaa blogeja kesätyö määräraha ja käytetty e/vuosi kesätyöntekijät lkm/vuosi

32 Yhteenveto Työllisyyden hoidon tilanne Mikkelissä on yhtä vaikea kun koko maassa. Kaupungin tilannetta helpottaa se, ettei alueellamme ole monia suuria taloussuhdanneherkkiä teollisuuslaitoksia. Toisaalta työllisyyteemme vaikuttaa koko maan tilanne pienellä viiveellä, joten vuosi 2015 tullee olemaan vielä vaikeampi ellei yleinen taloustilanne helpotu. Kokonaisuutena työllisyydenhoito kaupungissa on hallittua ja suunniteltua. Työllisyydenhoidon kontekstina on kaupungin yritystoiminta. Lähteet: Ely-keskus, työllisyyskatsaukset,(ely-keskus.fi) Mikkelin kaupungin ja työllisyyspalvelujen tilastointi (Vatti) Kaupungin talousarvio ja tilinpäätös Tilastointi tallennettu: W:/julkaisut/kk-kvraportointi/2015, lähdeaineisto R:/keskushallinto/ekk/tilastot

33 Kaupunginhallitus MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

34 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA HENKILÖTYÖVUODET TYÖAJAN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT ELÄKÖITYMINEN ELÄKEMAKSUT MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN PALKKAUS PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA PAIKALLISET SOPIMUKSET HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA

35 1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Ongelmalliseksi vertailun aiempiin vuosiin tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Henkilöstöryhmien palkkaaminen tai luovuttaminen muokkaa henkilöstörakennetta ja vaikeuttaa vuosien välisen henkilöstömäärän vertailua. Henkilöstömuutoksiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti muutokset hankaloittavat henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua ja tätä kautta talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen henkilöstötavoitteiden seurantaa. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Sen sijaan sisäilmaongelmat näkyvät edelleen kasvavina ammattitautilukuina. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin ,00 euron hankeraha Tekesiltä. Koulutuksen keskeiset tavoitteet ovat: Verkostojen luominen yli kuntarajojen 3

36 verkostojen luominen yli toimialarajojen yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen johtamisen metatiedon määrittely Mikkelin kaupungin tasolla tavoitteena on kehittää verkostoissa toimimista, älykästä organisaatiota ja tiedolla johtamista. Vuoden 2013 aikana aloitettua työhyvinvointiverkostossa toimimista jatkettiin ja verkostoa laajennettiin YT-neuvottelukunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, Kevan ja KT (Kuntatyönantajat) lisäksi Tampereen yliopistolla. Myös yhteistyötä Järvenpään ja Kouvolan kaupunkien suuntaan tiivistettiin. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti ( ) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin Toinen neuvottelu käytiin ja kolmas neuvottelu käytiin Neuvottelut päättyivät yksimielisinä Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Vuoden 2014 henkilöstöraportin tuottamisen ongelmana on henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, joten raportoinnin toiminnalliseen kehittämiseen ei ole vuonna 2014 ollut riittävästi aikaa. HENKILÖSTÖPALVELUT 4

37 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2014 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3463 henkilöä (2013: 3638), joista vakituista henkilökuntaa oli 2923 (2013: 2983) ja määräaikaisia 511 (2013: 632). Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (131 henkilöä tilanteessa ), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (12), oppisopimussuhteiset (19) ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1285 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2013 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 15 % ( %). Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen puolella on vakinaistettu henkilöstöä. Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 5

38 Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä (tilanne ) VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. ja terv. ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus TYÖLLISTETYT KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk 4 Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus YHTEENSÄ

39 2.2 Selite organisaatiomuutoksista 2010 Röntgenin siirtyminen sairaanhoitopiirille: 5 henkilön vähennys, tulkkipalvelujen siirtyminen Kelalle: 1 henkilön vähennys Kangasniemen maaseututoimesta siirtyi 39 henkilöä kaupungin maaseututoimeen. Aluepalvelut -yksikkö siirtyi YIT:lle: 26 henkilön vähennys Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alusta, jolloin Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen soten henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungille vanhoina työntekijöinä. Lisäksi tapahtui toimialueiden välisiä siirtoja, jotka vaikuttavat toimialueiden välisiin henkilöstölukuihin, mm. sosiaali- ja terveystoimen ruoka- ja puhtauspalvelujen 32 henkilön nimitykset konsernipalveluiden ruoka- ja puhtauspalveluihin. Mikkelin kaupunki solmi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa talous- ja palkkahallinnon palvelusopimuksen, joka astui voimaan Sopimuksen myötä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen siirtyi 25 henkilöä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitokset Mikkelin kaupunkiin astui voimaan Kuntaliitoksen yhteydessä Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi Ristiinan kunnasta 140 ja Suomenniemen kunnasta 16 henkilöä. Puumalan kunnasta siirtyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen 88 henkilöä. Seudullisen ympäristötoimen laajentumisen myötä kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 3 henkilöllä. Seudullisen maaseututoimen laajentuminen lisäsi henkilöstömäärää 4 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluiden palauttaminen omaksi toiminnaksi lisäsi henkilöstömäärää 25 henkilöllä. Sosterista tulleet ensihoitajat lisäsivät pelastuslaitoksen henkilömäärää 32 henkilöllä. Otavan Opiston henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä ja Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen 7 henkilön määräaikaiset työsuhteet vakinaistettiin. Edellä mainitut kasvuluvut perustuivat lisääntyneeseen liiketoimintaan. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen Työvoimapalvelut yksikköön vakinaistettiin 4 työvalmentajaa ja 2 yksilövalmentajaa. Tietohallintopalveluiden henkilöstö lisääntyi 1 sosiaali- ja terveystoimen järjestelmäasiantuntijalla. Ruokaja puhtauspalvelut 1 toimistosihteerillä. Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi yhteensä 330 henkilöllä Vuoden 2014 alussa 47 ensihoitajaa siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. 7

40 Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet Määräaik. lkm ja perusteet Määräaik. lkm ja perusteet Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat Palkattomalla virka/työvapaalla Palkattomalla virka/työvapaalla

41 2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 2: Vuosityöaika Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset Kaupunginhallitus 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Keskushallinto 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Ympäristölautakunta 20,38 21,53 0,00 20,38 21,53 Sosiaali- ja terveystoimi 898,78 916,65 7,11 3,18 905,89 919,83 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 895,90 914,13 7,11 3,18 895,90 917,31 Johtamisen tukipalvelut 9,91 9,42 9,91 9,42 Sosiaalipalvelut 131,97 122,86 131,97 122,86 Terveyspalvelut 218,83 246,93 218,83 246,93 Vanhusten palvelut 535,19 534,92 535,19 534,92 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk 2,88 2,52 2,88 2,52 Sivistystoimi 1077, ,36 23,16 11, , ,88 Sivistystoimen tukipalvelut 14,66 14,31 14,66 14,31 Opetuslautakunta 943,21 941,77 943,21 941,77 Varhaiskasvatus 356,83 353,18 356,83 353,18 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 586,38 588,59 586,38 588,59 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk 119,72 116,28 119,72 116,28 Tekninen toimi 152,18 150,60 3,42 2,26 155,60 152,86 Tekninen lautakunta 59,08 56,09 3,42 2,26 62,50 58,35 Rakennuslautakunta 8,26 9,11 8,26 9,11 Maaseutu- ja tielautakunta 84,84 85,40 84,84 85,40 Liikelaitokset ja taseyksiköt 345,47 303,77 0,00 0,00 345,47 303,77 Vesilaitos 33,32 30,73 33,32 30,73 Etelä-Savon työterveys 35,13 35,82 35,13 35,82 Otavan Opisto 57,17 63,36 57,17 63,36 Pelastustoimi 203,54 158,10 203,54 158,10 Tilakeskus 16,31 15,76 16,31 15,76 YHTEENSÄ 2727, ,96 51,00 28, , ,73 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 722,73 (2013: 2778,90). Vuonna 2014 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 78,6 % Vuonna 2013 luku oli 76,4 %. Lukujen erotus selittyy henkilömäärän, poikkeavia työaikoja tekevien henkilöiden sekä sairauslomien vähenemisellä. 9

42 2.4 Työajan jakautuminen Taulukko 3: Työajan jakautuminen v muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa tunnit työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä * Vuosilomat ja muut lomat ,17 * Terveysperusteiset poissaolot ,18 * Perhevapaat ,51 * Koulutus ,45 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat ,65 * Vapaana annetut työaikakorvaukset Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika ,95 Työajan jakautumisen selvittämisellä pyritään vastaamaan palvelutarpeiden oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelun tarpeisiin. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa koko henkilöstön tuottamaa kokonaispanosta. Työajan jakaumalla kuvataan säännöllisen vuosityöajan suhdetta poissaolopäiviin. Vapaana annettujen työaikakorvausten ja rahana maksettujen lisä- ja ylitöiden määrää ei pystytä raportoimaan. Luvut eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan perhevapaiden luokkaa ja saattavat vielä vaikutukseltaan kumota toisensa, niin saatua tulosta voi varsin hyvin vertailla HTV:een. 10

43 Taulukko 4: Työajan jakautuminen v opetushenkilöstön keskuudessa Opetushenkilöstö tunnit työpäivät Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät *vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) % teoreett. säänn. vuosityöajasta Vähennetään työpäivinä * Laskennallinen vuosiloma ,99 * Terveysperusteiset poissaolot ,66 * Perhevapaat ,93 * Koulutus ,41 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat ,66 * Vapaana annetut työaikakorvaukset 0 0,00 Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0 0,00 Tehty vuosityöaika ,64 Opetushenkilöstön kohdalla on havaittavissa muutama selkeä ero muihin ammattiryhmiin nähden. Perhevapaita, koulutusta ja muita poissaoloja on selvästi enemmän. Terveysperusteisia poissaoloja on sen sijaan selvästi vähemmän. Lomia ei voi vertailla poikkeavan lomaoikeuden vuoksi. 2.5 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Lukumäärä/ vakinaiset ikärakenne 11; 0 % 162; 6 % 355; 12 % 1105; 38 % 512; 17 % 778; 27 % alle ja yli 11

44 Vuonna 2014 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuonna 2013 keski-ikä oli 47,7 vuotta. 2.6 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 5: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2014 oli naisia 79,8 % ja miehiä 20,2 %. 2.7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 6: Osaamisen kehittämisen jakautuminen vuona 2014 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus, ,6 josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta ,4 Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta ,0 Muu osaamisen kehittäminen ,1 Yhteensä Opintovapaalla oleva henkilöstö 67 Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen painottuu hyvin selvästi ammatillisen koulutuksen puolelle. Vain 10,5 % koulutuspäivistä kohdistui johtamiseen, valmennukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen (vuonna ,5 %). Koulutuspäivien määrä laski jonkin verran (noin 1000 päivää) vuoteen 2013 verrattuna. Syynä tähän oli sekä tarkentunut koulutusten raportointi että koulutusten väheneminen henkilöstökustannusten tiukentuneen tarkkailun vuoksi. Tämä selittää myös koulutuksen suuremman painottumisen ammatilliseen ja lakisääteiseen koulutukseen. Peruslinjauksena koulutuspäivien arvioinnissa tullaan käyttämään KT:n suosittelemaa jakoa, jonka mukaan ammatilliseen henkilöstökoulutukseen kuuluvat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset sekä erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Johtamis- ja esimieskoulutukseen tulevat mukaan JET:t ja muut erikoisammattitutkinnot (EAT). Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään paremman palvelun passi koulutuksen, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto, EKJ -ohjelma), työkierron, perehdyttämisen, riskikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset sekä oman yhteistyöverkostomme antaman ajankohtais-koulutuksen (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Tampereen yliopisto, 12

45 Keva, Kela). Linjauksen tulee koulutus-suunnittelussa sekä raportoinnissa olla joustava niin, että koulutus, joka toisessa yksikössä on muuta osaamisen kehittämistä (esim. riskikoulutus) voikin toisessa yksikössä olla ammatillista koulutusta. 2.8 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan 2015 raportissa seuraavan kerran, koska vuosien 2013 ja 2014 lukuja ei voi vertailla keskenään, eikä niistä voi tehdä mitään johtopäätöksiä. 3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan SAIRAUSPOISSAOLOT 2014, KAAVIO hlölkm palkalliset palkattomat sairauspäivät sairauspäivät yhteensä Vuoden 2014 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 14,5 päivää työntekijää kohden. Vuonna 2013 työntekijää kohden laskennallinen sairauspoissaolomäärä kalenteripäivinä oli 14,6. 13