Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 2010

Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 2010

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 1.1. Laadunvarmistus... 1 1.2. Opetus ja oppiminen... 2 1.3. Tutkimus- ja kehitystyö... 2 2. STRATEGIA 2010... 4 2.1. Missio... 4 2.2 Visio 2010... 4 2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet... 4 2.4 Strategiset tavoitteet... 5 2.5 Kriittiset menestystekijät... 6 2.5.1. Vaikuttavuus... 7 2.5.2. Resurssit ja talous... 8 2.5.3. Prosessit ja rakenteet... 8 3. SEURANTA JA ARVIOINTI... 10 LIITE 1. LAATUTYÖN KÄSITTEET... 11 LÄHTEET... 16 1

1. Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) vastaa osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen korkeimman ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Ammattikorkeakoulun tehtävät, opetus ja oppiminen sekä tutkimus- ja kehitystyö (tk-työ), ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vahvistavat alueen hyvinvointia ja työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattikorkeakoulun strategia 2010 sisältää opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön strategiset linjaukset ja toiminnan laadun varmistuksen. Aluevaikuttavuus ja laadunvarmistus näkyvät ammattikorkeakoulun kaikessa toiminnassa. Ammattikorkeakoulun strategia on laadittu soveltaen BSCmenetelmää (Balanced Scorecard). Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia pohjautuu ylläpitäjän strategiaan sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin strategioihin ja kehittämissuunnitelmiin, joihin ammattikorkeakoulun on varauduttava seuraavien vuosien aikana. 1.1. Laadunvarmistus Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen linjaukset toimivat ammattikorkeakoulun kehittämistoimien taustalla. Ammattikorkeakoulu kehittää laadunvarmistustaan osana korkeakoulujen kansallista laadunvarmistustyötä. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen liittyvä prosessikartta on oheisessa kuvassa ja laatutyön keskeiset käsitteet määritellään liitteessä 2. Ydinprosessit ovat opetus ja oppiminen sekä tutkimus- ja kehitystyö. Kuva 1. Oulun seudun ammattikorkeakoulun prosessikartta. 1

Laadunvarmistuksen linjaukset ovat seuraavat: Ammattikorkeakoulun strategian toteutuminen varmistetaan kansainvälisesti uskottavan ja vertailukelpoisen laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Se kattaa koko toiminnan, tuottaa toiminnan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja palvelee jatkuvaa kehittämistä ja johtamista. Asiakaslähtöisyys on laadunvarmistuksen perusta. Ammattikorkeakoululla on sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Asiakkaat osallistuvat ammattikorkeakoulun järjestämän opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Johtajien sitoutuminen ja koko ammattikorkeakouluyhteisön osallistuminen ovat laadunvarmistuksen tärkein edellytys. Ammattikorkeakoulussa edistetään laatukulttuuria ja laatuun liittyvää osaamista sekä kehitetään itsearviointeihin ja arviointeihin liittyvää valmiutta. Arviointi on keskeinen osa ammattikorkeakoulun laatutyötä. Prosesseja arvioidaan ja tuloksia hyödynnetään kaikilla tasoilla: ammattikorkeakoulu-, yksikkö- ja koulutusohjelmatasolla sekä henkilökohtaisella tasolla. Arviointi on johdonmukaista ja järjestelmällistä ja arviointimenetelmien käyttö monipuolista. Toiminnan laadusta viestitään ammattikorkeakouluyhteisölle, potentiaalisille hakijoille ja sidosryhmille. 1.2. Opetus ja oppiminen Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Tavoitteena on luoda edellytykset osaamista tuottavalle opetukselle, edistää ammattikorkeakouluopintojen etenemistä sekä ennaltaehkäistä opiskelua haittaavia tekijöitä niin, että opinnot on mahdollista suorittaa säädetyssä ajassa. Koulutustarjonta on monipuolista. Ammattikorkeakoulussa järjestetään korkeakoulututkintoihin johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, opettajan pedagogisia opintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta. Opetuksen ja oppimisen ydinprosessia ohjataan tarkemmin kehittämissuunnitelman avulla. Se konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. 1.3. Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on opetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tutkimustulosten uutta soveltamista. Toiminnan tavoitteena on tuottaa jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehitystyö voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämis- ja selvitystyöhön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tutkimuksessa voidaan kuvata oheisen kaavion avulla. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on soveltava tutkimustyö ja kehittämistoiminta ja perustutkimus kuuluu yliopistoille (kuva 2). 2

Tutkimus- ja kehitystyö on suunniteltua ja pitkäjänteistä toimintaa, jolla vastataan opetustyöstä ja työelämästä nouseviin tarpeisiin. Se vahvistaa työelämän ja opetuksen yhteyttä sekä työelämäkäytäntöjen, ammattipedagogiikan ja kulttuuritoiminnan kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yksiköissä lähellä substanssiosaamista pääosin hankkeiden avulla. Se tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä työelämätietouden tuottamiseen. Tutkimus- ja kehitystyötä ohjataan tarkemmin tutkimus- ja kehitystyön kehittämissuunnitelman avulla. Se konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. 3

2. Strategia 2010 Strategiassa määritellään ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohdat eli missio ja visio sekä arvot ja toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat toimintaa. 2.1. Missio Oulun seudun ammattikorkeakoulu on osa Suomen korkeakoululaitosta. Ammattikorkeakoulun missio perustuu ammattikorkeakoululaissa määriteltyyn tehtävään, ammattikorkeakoulun, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja opetusministeriön tavoitesopimukseen sekä ylläpitäjän strategiassa esitettyyn missioon. OAMK:n missio on seuraava: Oulun seudun ammattikorkeakoulu vahvistaa kansainvälistä, kansallista ja erityisesti pohjoissuomalaista osaamista sekä henkistä ja aineellisesta hyvinvointia järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa ammattikorkeakouluopetusta, tukemalla yksilön ammatillista kasvua ja harjoittamalla opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus- ja opetustyötä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetustarjonta on monialaista ja monipuolista. Ammattikorkeakoulu kehittää opetusta sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ydinosaamistamme on tiedon ja käytännön yhdistäminen ja uusien sovellusten luominen. 2.2 Visio 2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulu on yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Se on vetovoimainen, kansainvälinen ja arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen edelläkävijä ja veturi. Visiossa korostetaan vaikuttavuutta ja yhteistyötä sekä korkeakoulun sisäisessä että ulkoisessa toiminnassa. Edelläkävijänä oleminen merkitsee innovaatiokykyä, korkeinta ammatillista osaamista, erityisosaamista ja tulevaisuuden ennakointia, joista seuraa arvostusta ja yhteistyöhalukkuutta. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana sekä opetukseen ja oppimiseen että tutkimus- ja kehitystyöhön. Oulun seudun ammattikorkeakoulu vertaa toimintansa tuloksellisuutta samankaltaisten suurten ja monialaisten ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuteen ja pyrkii niiden joukossa kärkisijoille. 2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on strategiassaan hyväksynyt Oulun seudun koulutuskuntayhtymän arvot, jotka ovat seuraavat: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimintaperiaatteissa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö, jatkuva uudistuminen ja pyrkimys parhaaseen kaikessa toiminnassa. Ammattikorkeakoulu noudattaa tutkimus- ja kehitystyössään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita. 4

Ammattikorkeakoulun toiminta perustuu korkeaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Tämä on opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuuden edellytys. Ammattikorkeakoulu tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden korkeakoulujen sekä alueensa toimijoiden kanssa osaamisen vahvistamiseksi ja uudistamiseksi. Näin myös varmistetaan, että koulutus vastaa ennakoivasti työelämän tarpeisiin. Toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan arvioinnin perusteella. Tavoitteena on löytää parhaat toimintamallit vision saavuttamiseksi. Arvojen toteuttaminen näkyy erityisesti ammattikorkeakoulun strategisissa tavoitteissa ja kriittisissä menestystekijöissä ja konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. 2.4 Strategiset tavoitteet Vision toteutuminen edellyttää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategiset tavoitteet voidaan esittää seuraavasti: ammattikorkeakoulu palvelee ennakoivasti työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilön osaamis- ja kehittymistarpeita opetus ja oppiminen on laadukasta, innovatiivista, alueellisesti vaikuttavaa ja taloudellisesti tehokasta tutkimus- ja kehitystyö on luonteva ja oleellinen osa ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaa kansainvälisyys on olennainen osa toimintaa. Monialaisen ammattikorkeakoulun kaikilla toimipaikoilla on alueen tarpeista lähtevä ja sen mukaan mitoitettu tehtävä. Ammattikorkeakoulun rakennetta kehitetään ennakoiden alueen muutokset siten, että jokainen yksikkö on vahva ja elinvoimainen. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston työnjako ja yhteistyö tukee molempia korkeakouluja sekä lisää alueen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja vaikuttavuutta. Yhteistyöllä turvataan myös opiskelijoiden joustavat opiskelumahdollisuudet ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohta on oppimisympäristön ja henkisten resurssien kehittäminen ja hyödyntäminen. Oppimisympäristö on laaja, monipuolinen ja haastava. Olennaisen osan siitä muodostavat elinkeino- ja työelämä. Tutkimus- ja kehitystyön, samoin kuin alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen, yhdistyminen opiskelijan oppimisprosessiin laajentaa oppimisympäristöä ja edistää opiskelijan työllistymistä valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulun opetustarjonta perustuu ennakoituun työelämän osaamistarpeeseen. Opetuksen ja sen kehittämisen lähtökohtana on teoreettisen tiedon ja työelämän osaamisvaatimusten yhdistäminen. Opetuksen ja oppimisen arvioinnin hyödyntäminen varmistavat osaamisen ja koulutuksen korkean tason. Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kehitys luovat haasteita opetukselle. Opettajan työ laajenee ja monipuolistuu perinteisestä opettamisesta työelämän kehittämiseen. Opettajat ovat sekä pedagogisia asiantuntijoita että substanssialan osaajia, joten osaamisen kehittäminen on keskeistä. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee alueen hyvinvoinnin kehittämistä, uusien innovaatioiden syntymistä ja opetuksen jatkuvaa kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyö ankkuroituu vahvasti maakunnan ja Pohjois- Suomen kehittämistarpeisiin. Peruslähtökohtana tutkimus- ja kehitystyölle on toimintaedellytysten riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Ammattikorkeakoululla on oltava riittävät taloudelliset ja henkiset resurssit ja tarkoituksenmukainen organisaatio tukipalveluineen tutkimus- ja kehitystyön tekemiseksi. Tutkimus- ja kehitystyö kuuluu 5

jokaisen koulutusyksikön perustehtäviin: erillistä tutkimus- ja kehitystyön yksikköä ei ole. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu vuorovaikutuksessa opetuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu on keskeinen alueellisen innovaatiojärjestelmän toimija. Alueellista vaikuttavuutta lisätään kokoamalla hankkeita suuremmiksi ja paremmin yhteen liittyviksi kokonaisuuksiksi sekä vahvistamalla yhteistyötä alueen työelämän, korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus- ja kehitystyössä korostetaan kehitystä yli toimialarajojen: kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Yrittäjyyttä edistetään myös opintojen sisällöissä. Tutkimus- ja kehitystyö osaltaan edistää opiskelijan kasvua ammattiin ja asiantuntijaksi. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa. Pääosa opiskelijoiden opinnäytetöistä pyritään toteuttamaan työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Kansainvälinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä vuorovaikutusta niin, että ammattikorkeakoulun koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö ovat myös ulkomailla tunnustettuja ja kilpailukykyisiä. Koulutusohjelmat valmentavat kansainväliseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Vieraskielisen opetuksen määrää lisätään ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia tehostetaan. Ammattikorkeakoulu on asiantuntijaorganisaatio, jonka johtajat, henkilöstö ja opiskelijat luovat erinomaisiin suorituksiin kannustavan työ- ja oppimisympäristön ja ilmapiirin. Osaavat, motivoituneet ja hyvinvoivat opiskelijat sekä henkilöstö muodostavat ammattikorkeakoulun tärkeimmän voimavaran. Henkilöstön motivaatiosta, osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan niin, että henkilöstö kykenee vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Johtamisjärjestelmä toimii korkeakouluautonomian ja - demokratian periaatteiden mukaisesti. Sen tavoitteena on luoda edellytykset osaamisen ja kilpailukyvyn jatkuvalle kehittämiselle. 2.5 Kriittiset menestystekijät Vision eli tavoitetilan saavuttamiseksi strategisia tavoitteita tarkastellaan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus, resurssit ja talous, prosessit ja rakenteet sekä uudistuminen ja työkyky. Jokaiselle näkökulmalle määritellään kriittiset menestystekijät. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa ammattikorkeakoulun on onnistuttava, jotta se toteuttaa missiotaan ja etenee vision suuntaan. 6

Kriittisille menestystekijöille määritellään kussakin näkökulmassa useita arviointikriteerejä ja mittareita, joiden avulla ammattikorkeakoulun onnistumista arvioidaan. Arviointikriteereihin liittyville mittaustuloksille määritellään tavoitetasot. 2.5.1. Vaikuttavuus Vaikuttavuus-näkökulmassa tarkastellaan toiminta-alueen, eri sidosryhmien sekä ylläpitäjän odotuksia ammattikorkeakoulun onnistumisesta tehtävissään (taulukko 1). Ammattikorkeakoululla on yksilö- ja yhteisöasiakkaita, joiden osalta vaikuttavuuden keskeisin arviointialue on palvelun laatu ja sen parantaminen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy kansalaisten koulutus- ja sivistystason nousuna, mikä lisää osaamista ja sitä kautta vaikuttaa alueen kilpailukykyyn. 7

2.5.2. Resurssit ja talous Resurssit ja talous -näkökulmassa tarkastellaan miten taloudellisesti ja tehokkaasti ammattikorkeakoulu käyttää taloudellisia ja muita voimavaroja omistajan, opetusministeriön ja muiden sidosryhmien mielestä entistä paremman vaikuttavuuden varmistamiseksi (taulukko 2). 2.5.3. Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenteet -näkökulmassa tarkastellaan, kuinka tehokas ja rakenteellisesti oikea organisaatio on toteuttamaan sille asetetut tavoitteet (taulukko 3). Kohteena ovat kaikki ammattikorkeakoulun rakenteet ja prosessit, joiden suorituskyvyllä on ratkaiseva merkitys tavoitellun vaikuttavuuden ja taloudellisuuden toteutumiselle. Tavoitteena on tunnistaa ne prosessit, toiminnot tai rakenteet, joiden suorituskykyä tulisi parantaa tavoitteiden saavuttamiseksi. 8

2.5.4. Uudistuminen ja työkyky Uudistuminen ja työkyky -näkökulmassa tarkastellaan, millä tavoin yksilö- ja korkeakouluyhteisötasoinen uudistuminen ja henkilöstön henkinen ja fyysinen työkyky varmistetaan (taulukko 4). Tarkastelu kohdistuu työyhteisön kehittämiseen, johon kuuluu muun muassa työilmapiiri, toimintatavat, vuorovaikutus ja johtaminen. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön ja opiskelijoiden terveyteen, motivaatioon ja osaamiseen sekä työ- ja oppimisympäristöön liittyviä asioita. Uudistumisen lähtökohta on jatkuva innovaatio- ja kehittämistoiminta niin yksiköiden kuin koko organisaation tasolla. Tavoitteena on mahdollistaa tavoiteltu vaikuttavuus, prosessien ja rakenteiden uudistaminen sekä resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö. 9

3. Seuranta ja arviointi Strategian tavoitteet on asetettu vuodeksi 2010. Strategian pohjalta tehdään toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS), jossa kriittisille menestystekijöille asetetaan tavoitteet vuositasolla. Tarvittaessa strategiaa täydennetään erilaisilla kehittämissuunnitelmilla. Onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti sekä tehdään niiden pohjalta tarvittaessa päivityksiä suunnitelmiin. Näin varmistetaan strategian tavoitteiden mukainen eteneminen. Ammattikorkeakoulu arvioi toimintaansa itsearvioinnilla, Benchmarkingilla ja ulkoisella arvioinnilla. Itsearviointi on ammattikorkeakoulun omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia. Se on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu oman toiminnan kehittämiseen. Itsearvioinnilla ammattikorkeakoulu arvioi erityisesti strategian toteutumista ja prosessien toimivuutta. Benchmarking eli esikuva-analyysi tai vertailuanalyysi tarkoittaa ammattikorkeakoulun toiminnan vertaamista toisten ammattikorkeakoulujen toimintaan. Benchmarking auttaa tunnistamaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Auditoinnissa Korkeakoulujen arviointineuvosto selvittää ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. 10

Liite 1. Laatutyön käsitteet Tähän liitteeseen on koottu Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen liittyvät keskeiset käsitteet, joiden määrittelyssä on käytetty soveltuvin osin alan aineistoa. Käsite Määritelmä Lähde Alaprosessi Jos laaja prosessi on tarvetta jakaa toimintojen sijasta suppeampiin prosessikokonaisuuksiin, käytetään käsitettä osaprosessi tai alaprosessi. Laamanen Tinnilä 2002 Ammattikorkeakouluyhteisö Arviointi Asiakas Auditointi Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat. Arviointi on systemaattista arvon määrittämistä ja esiin nostamista tai tavoitteisiin vertaamista ja suorituksen mittaamista suhteessa asetettuihin kriteereihin. Arviointi ymmärretään prosessina, jonka tavoitteena on kehittämistarpeiden ja -ehdotusten esiin nostaminen. Asiakas on taho, jonka tarpeita organisaatio pyrkii toiminnallaan tyydyttämään. Asiakas on yksi organisaation sidosryhmistä. Prosessien yhteydessä asiakas on prosessin tuotoksen (output) vastaanottaja. Sisäinen asiakas tarkoittaa sitä, että tietyn vaiheen toimija on edellisen vaiheen asiakas organisaation sisällä. Tukiprosessien asiakkaat ovat pääasiassa sisäisiä. Ammattikorkeakoulun ulkoisia asiakkaita ovat: Potentiaaliset opiskelijat Yritykset ja organisaatiot Yhteiskunta Ammattikorkeakoulun sisäisiä asiakkaita ovat: Henkilöstö ja opiskelijat, jotka ovat prosessien tuotosten vastaanottajia Yksiköt Riippumatonta ulkopuolista arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. Auditoinnissa ei oteta Ks. amk-laki 3 Korkeakoulujen arviointineuvosto Soveltaen yksikönjohtajat 2002, Laamanen Tinnilä 2002 Korkeakoulujen arviointineuvosto 11

kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin sinänsä, vaan arvioidaan niitä prosesseja, joilla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Benchmarking Benchmarking eli esikuva-analyysi tai vertailuanalyysi tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan. Benchmarking auttaa tunnistamaan oman toiminnan heikkouksia ja laatimaan niiden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita sekä kehitysideoita. Benchmarking voi olla esimerkiksi strategioiden vertailua, prosessien vertailua tai mittareiden vertailua. Niinikoski Karjalainen 2002 Itsearviointi Laatu Laatukulttuuri Laatukäsikirja Laatustrategia Laadunvarmistus Itsearviointi on yksikön tai organisaation omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia. Se on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu korkeakouluille oman toimintansa kehittämiseen. Itsearviointi voi olla omaaloitteista tai ulkopuolisen tahon edellyttämää. Laadulla tarkoitetaan laadunvarmistuksen menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoitteisiin tai tarkoitukseen. Tällöin laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja kollektiivisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Laatukäsikirja on laadunvarmistusjärjestelmän huippu, jossa kerrotaan laatupolitiikka ja muut laadun varmistamiseen vaikuttavat seikat. Laatustrategia on organisaation johtajien näkemys laadun merkityksestä ja keinoista halutunlaisen laadun saavuttamiseksi. Laatustrategia on viesti ammattikorkeakouluyhteisölle ja toimii periaatekokoelmana kehittämistoimien taustalla. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laatutyö tarkoittaa Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja OPM Korkeakoulujen arviointineuvosto ja OPM 12

usein samaa kuin laadunvarmistus, mutta joskus laatutyöllä viitataan myös laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä Liityntäpinta Osaprosessi Prosessi Prosessikaavio Käsite laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen quality assurance system, joka kattaa sekä laadunhallinnan että laadun kehittämisen. Laadunvarmistusjärjestelmää voidaan käyttää kahdessa merkityksessä: sillä voidaan tarkoittaa yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tai kansallista korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista muodostuvaa kokonaisuutta. Kansallisella laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu korkeakoulujen, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja opetusministeriön menettelytavoista ja prosesseista sekä lainsäädännöstä korkeakoulutuksen laadun varmistamiseksi. Liityntäpinta on raja, jossa tapahtuu vuorovaikutus. Liityntäpinnasta käytetään joskus ilmaisua rajapinta tai yhdyspinta. Prosessien yhteydessä liityntäpinnan määrittely tarkoittaa ensimmäisen ja viimeisen toiminnon sekä syötteiden ja tuotteiden määrittämistä. Jos laaja prosessi on tarvetta jakaa toimintojen sijasta suppeampiin prosessikokonaisuuksiin, käytetään käsitettä osaprosessi tai alaprosessi. Prosessi on joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla panokset (input) muutetaan tuotoksiksi (output). Mikä tahansa toiminto tai kehityskulku voidaan kuvata prosessina. Ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeiset prosessit esitetään prosessikartassa. Prosessikaavio on kaavion muotoon piirretty esitys, jossa graafisesti esitetään tietyn prosessin toiminnot, tietovirrat ja roolit tai henkilöt. Korkeakoulujen arviointineuvosto Laamanen Tinnilä 2002 Laamanen Tinnilä 2002 13

Prosessikartta Prosessin omistaja Sidosryhmä Tehtävä Toiminto Tukiprosessi Ydinprosessi Prosessikartta on ammattikorkeakoulun tasolla tehty graafinen kuvaus prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Prosessin omistaja on prosessista vastuussa oleva henkilö. Prosessinomistajan tehtävänä on huolehtia, että - prosessi kuvataan - prosessia arvioidaan ja mitataan - prosessia kehitetään. Prosessin omistajan roolin määrittelyn yhteydessä on tärkeää määritellä myös yksikön johtajien ja esimiesten roolit suhteessa prosessin omistajaan ja prosessin toimintaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolinen ryhmä tai organisaatio, jolla on intressi jonkin ammattikorkeakoulun asian suhteen. Sidosryhmiin kuuluvat muun muassa ammattikorkeakoulusta valmistuneet, muiden korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat, työnantajat ja yhteiskunta. Prosessissa suoritettu työ, jonka tekee yksikkö, ryhmä tai henkilö. Toiminto on joukko tehtäviä, joiden avulla saadaan aikaan tietty tuotos (output). Prosessin toiminnot esitetään prosessikuvauksessa. Tukiprosessi luo edellytyksiä ydinprosessin toiminnalle. Luonteeltaan tukiprosessi on organisaation sisäinen. Ydinprosessi palvelee ulkoista asiakasta. Kyse on ammattikorkeakoulun perustehtävien (opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö) suorittamisesta. Soveltaen Laamanen Tinnilä 2002 Soveltaen Korkeakoulujen arviointineuvosto Soveltaen Laamanen Tinnilä 2002 14

Taustamateriaali Kirjalliset Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna. Soili Niinikoski (toim), 2005 (KKA). Ideasta hankkeeksi. OAMK:n hankeohje, 2005. Korkeakoulujen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6 (OPM). Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi, auditointikäsikirja vuosille 2005 2007 (KKA). Prosessijohtamisen käsitteet. Terms and concepts in business process management. Kai Laamanen, Markku Tinnilä, 2002. Metalliteollisuuden keskusliitto. Qualitas Fennica, 2002. (QF) 15

Lähteet Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. TEKES. http://www.tekes.fi/julkaisut/alueiden.pdf Ammattikorkeakoululaki, (2003). http://www.finlex.fi/pdf/sk/03/vihko060.pdf Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:10. Selvitysmies Juha-Pekka Liljander. http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr10/tr10.pdf Ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokanta, AMKOTA, (2004). http://www.csc.fi/amkota Huovari, J., Kangasharju, A. ja Alanen, A., (2001). Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 176. http://www.ptt.fi/julkais/rapart/rap176.pdf Kinnunen, J., (2002). Kolme näkökulmaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Teoksessa Liljander, J-P (toim.) Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Helsinki: Arene ry. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategia Pohjois-Karjalassa 2003 2006, (2002). http://www.joensuu.fi/yleisesti/aluestrategiajns.pdf Korkeakoulutuksen laadunvarmistus, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 6. http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr06/tr06.pdf Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Keskustelumuistio 8.3.2006. Opetusministeriön monisteita 2006:2. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2006/liitteet/opm_31_korkeakoululaitoksen_rak enteellinen_kehittaminen.pdf?lang=fi Koulutus ja tutkimus 2003 2008, (2003). Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/opm/koulutus/asiakirjat/kehittamissuunnitelma041203.pdf Kuntayhtymästrategia 2010. Majakka 2010. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 2002. http://kyp.osekk.fi/file.php?137 Osaava Pohjois-Suomi. Pohjois- Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta 2005. Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia 2005 2010. http://www.oulu.fi/oeinst/pdf/oe%20strategia%20.pdf Oulu inspiroi innovaatiostrategia 2007 2013. http://www.ouluinspiroi.fi/ Oulun kaupunkistrategia 2005 2015. http://www.ouka.fi/strategia/pdf/oulunstrategia2015.pdf Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille 2004 2006. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/ammattikorkeakoulutus/hallinto_ohjaus _ja_rahoitus/tavoitesopimukset/sopimukset0406/sopimus/liitteet/oulu_sopimus_04_06.pdf 16

Oulun seudun seutustrategia 2007 2015. Ehdotus. Seutuvaltuusto 21.6.2006. http://www.ouka.fi/seutu/pdf/seutustrategiaehdotus2006.pdf Oulun yliopiston strategia vuosille 2007 2009. Oulun yliopisto, 2006. http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/oulun_yliopiston_strategia.pdf Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakunta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020, (2003). Pohjois-Pohjanmaan liitto. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/uudet/julk/s/maakuntasuunnitelma2020.pdf http://www.pohjois- Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 2010. Ehdotus 6.11.2006. pohjanmaa.fi/file.php?748 Rakennemuutoskatsaus 2004, (2004). http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;145;30546;5702;38885;5703;70966&field=fileattachment &version=1 Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa, (2003). Oksanen, T., Lehvo, A. ja Nuutinen, A. (toim.) Suomen akatemian julkaisuja 9/03. http://www.aka.fi/modules/upndown/download_upndownfile.asp?id=e5ce221bca4b4188afc12cbe73 D2AC41&itemtype=UPNDOWNFILE Taustaa koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategialle -muistio, (2003). Opetusministeriön monisteita 2003: 3. http://www.minedu.fi/opm/koulutus/pdf/taustaa_aluestrategialle.pdf Tilastokeskus, (2004). http://www.stat.fi/ Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 2008. Talousarvio 2006. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. TT:n tulevaisuusluotain. Osaamisintensiivinen Suomi 2012. Loppuraportti, (2003). Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. http://www.tt.fi/arkisto/getoriginal.pl?ft_cid=3824 Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 7. http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr07/tr07.pdf Valtion teknologiarahoituksen alueellinen hyödyntäminen. Selvitysmiehen loppuraportti, (2004). http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/2960859a9fd15047c2256f01003bd168/$file/siuruainen_web. pdf 17