TALOUSARVIO 2012 TALOUSARVIOSUUNNITELMA 2013 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSARVIOSUUNNITELMA 2013 2014 Kokkolan kaupunginvaltuusto 12.12.2011 112

SISÄLLYSLUETTELO Visio 2020: Kokkolassa parasta aikaa...1 Väestö ja työllisyys...2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...5 Kokkolan kaupungin vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat...9 TOIMINNALLISET TAVOITTEET...19 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...38 KÄYTTÖTALOUS...45 Tarkastuslautakunta...52 Keskusvaalilautakunta...54 Kaupungin johtaminen...58 Kaupunginkanslia...61 Taloushallinto- ja it-palvelut...64 Elinkeino- ja kaupunkikehitys...66 Suunnittelu ja aluekehitys...68 Käyttövaraus...70 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...72 Henkilöstölautakunta...74 Ympäristöterveyslautakunta...77 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...87 Sosiaali- ja vammaispalvelut...91 Vanhusten palvelut...96 Terveyspalvelut...100 Opetus- ja kasvatuslautakunta / sivistyskeskus...109 Varhaiskasvatus...111 Perusopetus... 114 Erityisopetus... 116 Lukio ja muu toinen aste... 118 Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut...120 Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta: yhteiset menot ja kanslia...124 Kulttuuripalvelut...126 Kaupunginkirjasto maakuntakirjasto...128 Museotoimi Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo...130 Nuorisopalvelut...132 Liikuntalautakunta...134 Hallintopalvelut...138 Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue...140 Tilapalvelujen vastuualue ja kiinteistöt...143 Kaupunkiympäristön vastuualue...146 Maaseutulautakunta...148 Pelastuslautakunta...150 LIIKELAITOKSET...157 Kokkolan Energia...160 Kokkolan Vesi...162 Kokkolan Satama...164 Työplus...166 INVESTOINTIOSA...169 AVUSTUKSET, KAUPUNGINHALLITUS...203 Kansilehden kuva: Joni Virtanen

VISIO 2020: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut sekä turvallisen ja monipuolisen asuinympäristön. Kansainvälisissä verkostoissa toimivan kaupungin elinvoima pohjautuu korkealuokkaiseen osaamiseen, moniarvoiseen kulttuuriin, kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan ja logistiikkaan. Johdanto Kokkolan kaupungin strategiassa määritellään kaupunginvaltuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kaupunkia halutaan kehittää ensisijaisesti valtuustokauden aikana. Strategia luotaa ajattelua myös valtuustokautta pidemmälle. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle, mutta lisäksi se viestii kaupungin tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristön toimijoille. Strategiatyön osana on määritelty myös kaupungin visio vuoteen 2020. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa strategian laatimista ja toteuttamista tuetaan strategisilla näkökulmilla ja päämäärillä, kriittisillä menestystekijöillä sekä mittareilla. Strategiatyön tueksi toimintaympäristön muutosta on hahmoteltu hyödyntämällä ns. SWOT-analyysiä, jossa on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat tilastoaineistoa ja laskelmia hyödyntäen. Strategia-asiakirjan laatiminen ei vielä takaa strategian toteutumista käytännössä. Strategisella johtamisella on varmistettava, että strategia toteutuu ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Strategian toimeenpanoon liittyvät toimialastrategioiden laatiminen, strategisten ohjelmien laatiminen, strategisten kehittämisohjelmien käynnistäminen sekä yksilökohtaiset kehityskeskustelut. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle. Talousarvion kautta strategia viedään vuosittaisiin toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Talousarvion seuranta on siten strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategian seurannalla valvotaan strategisten päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden toteutumista. Talousarvioon liittyvän seurannan ja arvioinnin lisäksi kauden puolivälissä arvioidaan strategian toteutumista ja tarkistustarvetta valtuuston toimesta. Strategian viestinnässä onnistuminen eri tasoilla ja eri tahoille on kriittinen kohta strategian toteutumisessa. Muuttuva toimintaympäristö Muutokset toimintaympäristössä luovat haasteita kaupungin kehittymiselle. Toimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka toteutuessaan estävät halutun kehityksen. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi parantavat mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista. Strategiatyön pohjaksi kerättiin laaja tilastoaineisto, josta on koottu kaupungin menestystä selittävät vahvuustekijät, kehittämisen kohteet sekä menestymisen mahdollisuuksia heikentävät uhat ja tulevaisuuden haasteet. Haasteita kaupungin kehittymiselle asettavat väestön kasvu ja ikärakenteen muutos. Ikäihmisten määrä kasvaa. Kolmannes kaupungin työntekijöistä jää eläkkeelle kymmenen vuoden aikana. Työvoiman määrä ei kasva. Tämä vaatii myös kuntien toimintamalleihin muutoksia. Työvoimapula keskipitkällä aikajaksolla lisää kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailua. Taantuman vaikutuksista selviäminen on haaste kaupungille ja elinkeinoelämälle. Taantuman vaikutuksia kaupungin toimintaan ja yhteiskunnan talouden rakenteisiin ei vielä nähdä koko- 1

naisuutena. Mutta kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja tuottavuusvaatimukset kasvavat. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat suuntaa. Osallistumisen ja yhteisöllisyyden muodot muuttuvat. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Globaaleista tekijöistä tärkein on ilmastonmuutos, mikä on otettava huomioon kuntien toiminnassa. Strategiset päämäärät näkökulmittain VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Tällä vuosituhannella Kokkolan asukasluku on lisääntynyt noin 2 300:lla. Vuonna 2010 kasvu oli 364 asukasta. Vuodenvaihteessa 2010/2011 Kokkolan asukasluku oli 46 260. Väestöstä äidinkielenään suomea puhuvia oli 38 967 (84,2 %), ruotsinkielisiä 6 325 (13,7 %) ja muunkielisiä 968 (2,1 %). Muunkielisten määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut noin 200 asukkaalla. Koko vuoden kasvu lienee samaa tasoa kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 saakka ulottuva väestöennuste on vuodelta 2009. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Tilastokeskus laatii seuraavan ennusteen vuonna 2012. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen 2

vaikuttavilla osa-alueilla. Toteutuva kehitys ei varmaankaan tule olemaan pitkällä tähtäyksellä niin voimakasta, kuin ennuste antaa olettaa. Väestöennusteen mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi asukkaita 2010 (toteutunut) 46 260 2015 47 748 2020 49 177 2030 51 380 2040 52 645 Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin lähes 300 asukkaan vuosivauhtia ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla reiluun 200:aan ja 2030-luvulla reiluun 100:aan asukkaaseen. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin, millä on merkitystä palvelutarjonnan määrään ja kohdentamiseen. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Lasten ja nuorten osuus on suhteellisen suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Alle 10-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 587. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 30:llä (620). Pientä kasvua on vielä 2020-luvulla (630). Todennäköistä on kuitenkin, että realisoituva kasvu tulee jäämään ennustetta pienemmäksi. 10 18-vuotiaiden ikäryhmän keskikoko on tällä hetkellä 592. Ikäryhmän keskikoko pienenee vajaaseen 520:een vuoteen 2015 mennessä ja nousee jälleen vuoteen 2020 mennessä 555:een. ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä 14 000 0-6 v. 7-15 v. 16-18 v. 12 000 10 0001 893 1 724 1 801 1 958 2 000 8 000 6 000 5 152 5 327 5 678 5 844 5 873 4 000 2 000 4 116 4 315 4 377 4 337 4 260 vuosi 0 2010 2015 2020 2025 2030 3

Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 59 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 53 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65-vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 7 900 eli 17,1% väestöstä. Vuonna 2015 osuus on yli 21 % ja 23 % vuonna 2020. 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli 3 600. Määrä on vuonna 2015 yli 4 150, vuonna 2020 noin 4 900 ja vuonna 2040 yli 8 400. VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä 65-74 v. 75-84 v. 85+ v. 14 000 12 000 10 000 8 000 957 6 000 2 700 1 241 2 914 2 162 1 700 1 448 3 478 4 806 5 355 4 000 2 0004 255 5 709 6 279 5 619 5 427 vuosi 0 2010 2015 2020 2025 2030 Vuonna 2010 syntyi 614 lasta. Alkuvuoden tietojen perusteella syntyvyys noussee vuonna 2011 hieman edellisvuodesta. Ennusteen mukaan syntyvyys pysyy nykytasolla koko ennustekauden. Käytännössä tämä ei liene mahdollista. Kuolleiden määrä on vuosittain noin 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestörakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi talouden korkeasuhdanteen aikana. Ihmiset muuttivat sinne, mistä löytyi työpaikkoja ja opiskelupaikkoja eli etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on viimeiset vuodet ollut tasapainossa etenkin positiivisen maahan muuton ansiosta. Haasteena on kuitenkin edelleen työssä käyvän ja koulutetun väestön negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi. Näillä näkymin myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Tavoitteellinen väestön vuosikasvu 2010-luvun alkupuolella on noin 200 asukasta, mikä vastaa syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta (ns. omavaraiskasvu). Vuoteen 2008 saakka jatkuneen kansantalouden ripeän kasvun ansiosta työllisyys on kehittynyt 2000 luvulla myönteisesti. Vielä vuosituhannen alussa Kokkolan työttömyysaste oli 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömyyden lasku Kokkolassa on ollut kuitenkin nopeampaa ja syksyllä 2009 työttömyyskäyrät leikkasivat toisensa. Kokkolan työttömyysaste syksyllä 2011 oli vajaat prosenttiyksikön koko maata alempi. Pahimmillaan Kokkolan työttömyysaste oli 1990-luvun puolivälissä 26 %. Taantuman seurauksena työttömyys kääntyi nousuun loppuvuodesta 2008. Suhteellisen lyhyen taantumavaiheen jälkeen talous alkoi jälleen elpyä vuoden 2010 alkupuolella ja työttömyys kääntyi laskuun. Kausivaihtelusta putsattu työttömyys on jatkanut laskua syksyyn 4

2011 saakka. Työttömyysaste oli syyskuussa 2011 7,2 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 8,1 %. Koko maan työttömyysaste oli syyskuussa 2011 8,3 %. Etenkin nuorten työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Pitkään jatkunut työpaikkojen määrän nopea kasvu pysähtyi taantumaan loppuvuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa työpaikkoja oli Kokkolassa 20 054. Vuoden 2009 aikana Kokkolasta hävisi nettomääräisesti noin 260 työpaikkaa. Työpaikkoja oli vuoden 2009 lopulla 19 793. Eniten vähentyivät teollisuuden, kaupan ja rakentamisen työpaikat. Terveydenhuollon työpaikkojen määrä lisääntyy noin 300:lla. Tällä vuosituhannella työpaikkojen kokonaismäärä on nettomääräisesti kuitenkin lisääntynyt yli 2 200:lla. Uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille, palvelualoille, nimenomaan sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon. Vuoden 2010 ja 2011 kehityksen perustella voidaan olettaa, että työpaikkojen kokonaismäärä on kääntynyt jälleen nousuun. Vuoden 2011 kesällä levinnyt talouden maailman laajuinen epävarmuus on kuitenkin katkaisemassa hyvin alkanutta nousukautta. Odotettavissa on vähintäänkin hitaan kasvun kausi. Myöskään laajamittainen taantuma ei ole poissuljettu. Epävarma tilanne asettaa omat haasteensa toimintojen suunnittelulle. Joka tapauksessa osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä töitä. Väestön ikärakenteesta johtuvan työvoiman tarjonnan supistuessa kilpailu työvoimasta kiristyy niin toimialojen kuin alueidenkin kesken. 700 VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet kokonaisnettomuutto kokonaismuutos 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-200 -300-400 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2010 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Kansantalous kasvoi nopeasti vuoden 2011 alkupuolella. Vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisella noin kolme prosenttia. VM:n ennustaa kuluvan vuoden kasvuksi 3,5 %. Kasvun painopiste on enenevässä määrin siirtymässä kotimaisen kysynnän kasvuun. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo tänä vuonna Suomen vientiin, ja tavaroiden ja palveluiden viennin ennustetaan kasvavan 4,3 %, kun vielä vuonna 2010 kasvua kertyi 8,6 %. Talouden kasvu vaimenee tämän vuoden loppupuolella ja vaikutukset yltävät myös vuoden 2012 puolelle. Ensi vuoden kasvuksi arvioidaan 1,8 % ja 2,3 % vuodelle 2013. 5

Palkansaajien yleistä nimellistä ansiotasoa kuvaava ansiotasoindeksi nousi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia. Sopimuskorotukset nostivat ansioita noin kaksi prosenttiyksikköä ja muut tekijät noin 0,6 prosenttia. Tänä vuonna ansiotason arvioidaan nousevan niin ikään 2,6 %, mutta 2012 ansiotason nousu kiihtyy. Reaaliansiotaso laskee tänä vuonna toisaalta nopeaksi kiihtyneen inflaation ja toisaalta tavanomaista hitaamman nimellisen ansiotason nousun takia. Vaikka nimellisen ansiotason nousun ennustetaankin kiihtyvän 3,2 prosenttiin ensi vuonna, välillisen verotuksen kiristyminen pitää infl aation korkealla eivätkä reaaliset ansiot nouse vielä silloinkaan. Vuonna 2011 kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kansallisella indeksillä mitattuna saavutti heti vuoden alussa kolmen prosentin rajan ja on siitä lähtien kiihtynyt edelleen. Kesäkuussa hinnat nousivat noin 3½ prosentin vauhtia. Eniten ovat nousseet polttonesteiden, sähkön sekä ruoan makeisten ja alkoholittomien juomien hinnat. Näiden hinnannousua selittää vuoden vaihteessa voimaan tulleet veronkiristykset. Kuluvan vuoden infl aation arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,5 %:ksi. Valtion ensi vuoden budjettiesitys sisältää lisätulojen keräämiseksi useiden valmisteverojen kiristyksen tammikuussa 2012. Lisäksi eräitä arvonlisäveroperusteita sekä muita välillisiä veroja esitetään muutettavaksi. Näillä toimenpiteillä on infl aatiota kiihdyttävä vaikutus, jonka suuruus on noin 0,9 prosenttiyksikköä. Koko vuoden infl aatioksi ennustetaan 3,3 %. Suomen työmarkkinat ovat murrostilassa, kun työikäisen väestön kasvu kääntyy odotettuun laskuun. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua viime vuoden lopussa ja väheneminen jatkuu tulevina vuosina. Lyhyellä aikavälillä ikärakenteen muutoksen vaikutusta työmarkkinoihin vaimentaa osittain edellisen taantuman aikana työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden paluu työelämään. Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymien takia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Työllisyyden kasvu on tänä vuonna noin prosentin, ja seuraavina vuosina työllisyyden kasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaa ja kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin. Työttömänä on tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin ja 7,4 prosenttiin vuonna 2013. Työttömien määrä v. 2013 on vielä selvästi suurempi kuin ennen fi nanssikriisiä. Kuntien talousnäkymät Kuntatalouden tila koheni v. 2010 selvästi, kun kuntien verotulot kasvoivat ennakoitua nopeammin ja menojen kasvu pysyi varsin maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani yli 600 milj. eurolla mutta kuntatalous pysyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä. Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Kaikilla sopimusaloilla maksettiin 1.5.2011 yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville 1.5.2011 kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. 6

Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammielokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Kuntatyönantajat hyväksyivät työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman sopimusraamin. Raami ajoittuu 25 kuukaudelle ja nostaa palkkoja enimmillään yhteensä 4,3 %, mikä kunta-alan noin 20 miljardin palkkasummassa (sivukuluineen) merkitsee 860 miljonaa. Se on sama kuin kuntien yhden veroprosenttiyksikön tuotto. Korotusten päälle tulee ensi vuoden alusta 150 euron kertaerä. Kunta-alalle se maksaa noin 60 miljoonaa euroa, minkä summan valtio kompensoi kunnille täysimääräisenä. Tärkeä vastaantulo valtiovallalta on se, ettei työttömyysvakuutusmaksuun suunniteltua 0,2 prosentin korotusta toteuteta vuonna 2012. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen maksutasot pysyvät vuonna 2012 lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on siten 2,12 %, samalla maksuvapautusta eräiden kuntien osalla ei esitetä jatkettavaksi. Kuntatyönantajan maksaman työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan 0,2 prosenttiyksikköä ja olevan siten 3,25 %. Keskimääräisen KuEL-maksun odotetaan säilyvän ennallaan 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna kuntien verotulojen kasvu hidastuu. Kunnallisveron tuoton VM arvioi kasvavan 3½ % eli palkkatulojen kasvua hitaammin. Vuoden 2010 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella pääomatuloveron tuotto v. 2010 nousee selvästi aiempaa ennustettua suuremmaksi. Tämän seurauksena verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksia oikaistiin kesällä valtion hyväksi. Oikaisut vähentävät kuntien verotuloja 230 milj. eurolla. Yhteisöverokertymä kasvaa noin 11 %. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot kasvavat 3,5 %. Valtionosuudet lisääntyvät indeksikorotuksen ja veronkorotusten kompensaation seurauksena 3,5 %. Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Hallitusohjelman mukainen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottaminen vähentää verotuottoa mutta toisaalta asuntolainakorkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen lisää kuntien verotuloja. Veroperusteisiin tehdään lisäksi hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka estävät verotuksen kiristymistä ansiotason ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tämä vähentää kunnallisveron tuottoa vuositasolla noin 90 milj. euroa. Yhteensä veroperustemuutokset vähentävät verotuottoa 260 milj. eurolla. Ennusteessa oletetaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nousevan 0,1 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämä vastaa viime vuosien kunnallisveroprosentin keskimääräistä nousua ja tarkoittaa 90 milj. euron verotulon lisäystä vuodessa. Hallitusohjelman mukaisesti yhteisöverokantaa alennetaan prosenttiyksiköllä, mikä vähentää kuntien verotuloa noin 56 milj. eurolla. Tämä kompensoidaan kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuosina 2009 2011 elvytystoimenpiteenä toteutettua korotettua yhteisöveron jako-osuutta jatketaan aiemman 10 prosenttiyksikön korotuksen sijasta 5 prosenttiyksikön suuruisena. Korotettu jako-osuus lisää kuntien yhteisöverotuottoa noin 260 milj. eurolla suhteessa aiemmin ennustettuun. Kunnallisveroperusteiden muutoksista ja yhteisöverokannan alentamisesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hallitusohjelmassa yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 631 milj. euron suuruinen leikkaus, joka toteutetaan v. 2012. Valtionosuudet kasvavat kuitenkin 3½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena. Nelivuotiskausittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, 412 milj. euroa. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia noin 340 milj. eurolla. Vuoden 2012 valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2010 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu lisää indeksitarkistusta 0,6 prosenttiyksiköllä eli 55 milj. eurolla. Valtionosuuksia kasvattavat myös vuonna 2012 tehtävät lisäykset nuorisotyöttömyyden hoitamiseen ja perusopetuksen laadun parantamiseen. Kuntien bruttovelka on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Kuntien tulokehitys näyttää lähivuosina jäävän viime vuosia hitaammaksi, joten kuntien talous pysyy alijäämäisenä ja velan kasvu jatkuu myös lähivuosina. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän 7

arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat suuret. Valtiorahoituksen kasvun hidastuminen lisää painetta toimintojen tehostamiseen kunnissa. Menokehityksen osalta nousupaineita tulee sekä käyttötaloudesta että investoinneista. Käyttötalouden puolella hinta- ja kustannuskehitys voi olla arvioitua nopeampaa. Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen muun muassa peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä kuntasektorin rakenneuudistuksesta. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu tarpeiden lisäksi kuitenkin myös kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Keskeiset ennusteluvut (lähteet VM, Suomen Pankki ja Tilastokeskus) Määrän muutos % 2009 2010 2011* 2012** Kulutus - yksityinen -3,1 2,7 3,4 1,6 - julkinen 0,9 0,6 0,9 0,7 BKT markkinahint. -8,2 3,6 3,5 1,8 Työllisyysaste % 68,3 67,8 68,6 69,2 Työttömyysaste % 8,2 8,4 7,9 7,6 Ansiotasoind. muutos % 4,0 2,6 2,6 3,2 Infl aatio % 0,0 1,2 3,5 3,3 *Ennakkotieto.**Ennuste 8

KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2011 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut erityisen suotuisaa viime vuosina monilla eri mittareilla mitattuna. Työllisyys on pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä ja työttömyysaste on alittanut maan keskiarvon. Rakennustoiminta on pysynyt erittäin vilkkaana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Myös asukasmäärä on kasvanut edelleen. Hyvästä kehityksestä huolimatta Kokkolan kaupungin talous on heikentynyt, sillä toimintamenojen kasvu on ollut huomattavasti arvioitua suurempi, mikä osittain johtuu palvelutarpeen kasvusta asukkaiden lisääntyessä. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn ennusteen mukaan vuoden 2011 talousarvion määrärahat tulevat ylittymään noin 13,5 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja tulot noin 3,6 milj. euroa, jolloin toimintakate heikkenee noin 9,9 milj. euroa. Ylityksestä pääosa, 12,3 milj. euroa, johtuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista, joista erikoissairaanhoidon menojen ylitys on noin puolet. Kaupungin tulos ilman liikelaitoksia tulee ennusteen mukaan olemaan noin -15,4 milj. euroa, joka noin 6,7 milj. e heikompi kuin talousarviossa. Kokkolan verotulojen on arvioitu vuonna 2011 olevan noin 4,0 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Valtionosuudet toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toisaalta liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan noin 7,3 milj. euroa, joka on noin 4,1 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan noin -7,8 milj. euroa, joka on noin 2,3 milj. euroa tavoitetta heikompi. Vuoden 2012 talousarvio Vuoden 2012 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, että toimintamenot ovat nousseet myös vuonna 2011 enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämän johdosta vuoden 2012 talousarvioesityksen pysyminen kaupunginhallituksen asettamassa alustavassa raamissa on vaikeutunut. Käyttötalouden kokonaiskehystä arvioitaessa on lähdetty seuraavista lähtökohdista: Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely sekä tuottavuuden kehittäminen on välttämätöntä. Kuntaliitoksen tuomat mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamiseen tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman mukaiset hankkeet, minkä lisäksi tuottavuutta parantavia toimintatapoja tulee jatkuvasti kehittää ja ottaa käyttöön. Vuoden 2012 talousarvioesityksen kehykset määriteltiin siten, että toimintatulojen arvioitiin nousevan vähintään 3,0 %:a vuoden 2011 tasosta. Toimintamenojen kasvu sai olla enintään 3,0 %:a 2011 talousarvioon verrattuna (sis. henkilöstömenojen nousun). Henkilöstökuluihin sisällytettiin sopimusten mukaiset korotukset, joiden mukaan nousun on arvioitu olevan 3,0 %. Kehyksen mukaan vuoden 2012 toimintakate (ilman liikelaitoksia) oli -234,9 milj. euroa, vuosikate 0,6 milj. euroa ja tulos -8,0 milj. euroa. Ohjeen mukaan investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla, joten Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelman 2012 2013 tasolla. Lautakuntien tuli esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta 9

tärkeysjärjestyksessä Jo päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. Investointien budjetoinnissa varmistetaan, että kuntaliitokseen liittyvässä yhdistymissopimuksessa osoitetut yhdistymisavustukset käytetään sovitulla tavalla. Talousarvioesityksessä investoinnit ylittävät vuonna 2012 suunnitelman mukaiset nettoinvestoinnit noin 3,1 milj. eurolla. Vuoden 2011 aikana on useissa tiloissa esiintynyt sisäilmaongelmia, mikä on lisännyt ja aikaistanut kiinteistöjen peruskorjaustarvetta. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu erittäin suuren epävarmuuden vallitessa heikkenevien talousnäkymien vuoksi. Verorahoituksen arvioinnissa on otettu huomioon hallitusohjelman vaikutukset. Sen mukaan valtionosuuksiin tehdään indeksi- kustannustenjaon tarkistus, joiden vaikutus on 6,9 milj. euroa. Toisaalta valtionosuuksien leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta pienentävät valtionosuuksia noin 6,3 milj. euroa. Verovähennysten kompensaation vaikutus valtionosuuksiin vuodelta 2012 on noin 2,3 milj. euroa. Yhteisöverokannan laskeminen 25 %:iin ja toisaalta kuntien jako-osuuden nosto 5 %:lla vuosiksi 2012 2013 vaikuttaa yhteisöverotuloihin 1,1 milj. euroa. Talousarvioesityksen verotulot on vuonna 2012 arvioitu siten, että veroprosentit pysyvät ennallaan. Verotulotalouden tulos on esityksen mukaan vuonna 2012 noin -14,0 milj. euroa, vuonna 2013 noin -2,1 milj. euroa ja vuonna 2014 noin -4,8 milj. euroa. Virallinen tulos, joka sisältää myös liikelaitokset, on esityksen mukaan vuonna 2012 noin - 8,3 milj. euroa, vuonna 2013 noin 2,3 milj. euroa ja vuonna 2014 noin -0,9 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä on virallisen taseen mukainen ylijäämä noin 18,3 milj. euroa, joten suunnitelmakauden lopulla ylijäämä olisi noin 3,7 milj. euroa mikäli vuosi 2011 toteutuu osavuosikatsauksen mukaisesti. Suunnitelmavuosien 2013-2014 menojen kehitys saa olla enintään 2 %, mikä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja kaikkien toimialojen toimintojen ja toimintatapojen perusteellista arviointia. Liikelaitosten maksavat tuottoa kaupungille voimassaolevien laskentaperusteiden mukaisina kuitenkin niin, että Kokkolan Energian tuloutukseen sisältyy 1,75 milj. euron ja Kokkolan Sataman tuloutukseen 0,75 milj. euron ylimääräinen tuloutus edellisten vuosien voittojen perusteella (voitoista). Tuloutus on yhteensä 8,2 milj. euroa. Henkilöstösuunnittelu Talousarvioesityksen mukaan vuosien 2012 2014 henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on lähtökohtana yhdistymissopimuksen mukaisesti henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja uudistuvien prosessien kehittyminen yhdistämällä henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Palvelujen haavoittuvuutta vähennetään henkilöstöresurssien yhdistämisellä ja henkilöstön liikkuvuudella ja sijaistamisella. Henkilöstötarpeen lisäykset tulee siten hoitaa sisäisiä siirtoja hyväksikäyttäen. Uusia virkoja/ toimia ei voida sisällyttää suunnitelmakauteen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä on annettu erilliset ohjeet. Toimialat ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on kartoitettu vv. 2011 2015 tapahtuvat eläköitymiset ja henkilöstön rekrytointitarve jatkossa. Lähtökohtana oli, ettei uusia virkoja ja toimia esitetä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt, että vuonna 2012 perustetaan Kokkolan toimintaan 91,75 virkaa ja tointa. Täysin uusia virkoja tai toimia on esitetty yhteensä 16,75 muiden työpanos on toteutunut jo vuonna 2011 joko määräaikaisina tai ostopalveluina. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta tässä vaiheessa, vaan lautakunnan tulee tehdä kokonaisselvitys vanhustenhuollon eri osa-alueiden resurssitarpeista siltä pohjalta, että palvelurakenne muutetaan laatusuositusten mukaiseksi vuoteen 2015 mennessä kuten sosiaali- ja terveyslautakunta on strategiassa päättänyt. Lisäksi lautakunnan tulee käyttösuunnitelmassaan ottaa kantaa siihen, mihin virkoihin/toimiin määrärahat kohdennetaan ja esittää ne kaupunginhallitukselle. Käyttövaraukseen on varattu 200 000 euroa, joka kaupunginhallituksen päätöksellä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakun- 10

Tuottavuus nan, kaupunginhallituksen ja ulkopuolisen konsultin kanssa, jonka kaupunginhallitus valitsee ja rahoittaa. Opetus- ja kasvatuslautakunnan määrärahoihin sisältyy varhaiskasvatukseen 12 uuden viran ja toimen perustaminen. Varhaiskasvatukseen on myös palkattu lisähenkilöstöä jo vuonna 2011 päivähoidon tarpeen kasvaessa Toimialojen tulee talousarvioesityksen yhteydessä esittää myös suunnitelma siitä, miten toimialan tuottavuutta tullaan parantamaan. Toimialojen tulee aktiivisesti etsiä uusia toimintatapoja esim. muuttamalla työnjakoja ja vastuita toimivammiksi sekä nopeuttamalla työtehtäviä teknologian avulla. Eläköitymisen myötä voidaan työtehtäväjärjestelyjä muuttaa joustavasti ja rekrytoida uutta osaamista niihin palveluihin, joissa asiakastarve lisääntyy. Kaupunginhallitus hyväksyy tuottavuusohjelman erikseen. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat 114 896093 euroa. Muutos vuoteen 2011 on 5 382 084 euroa. Toimintamenot ovat 357 436 490 euroa. Muutos vuodesta 2011 on 20 438 468 euroa. Toimintakate on 240 532 468 euroa, muutos vuodesta 2011 on 15 061 885 euroa. Vuoden 2012 verotulot on arvioitu 157 616 000 euroksi ja ne nousevat vuoden 2011 talousarviosta 4 652 000 euroa. Vuoden 2011 kunnallisverotulojen arvioidaan olevan 133 940 000 euroa, yhteisöveron tuoton 14 291 000 euroa ja kiinteistöveron 9 985 000 euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 72 590 000 euroa, joka on 4 871 000 euroa enemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. Verotulotasaus on 667 000 euroa ja verotulovähennysten kompensaatio yhteensä 6 939 714 euroa (vv 2010-2012). Verotulotalouden mukainen vuosikate on 5 230 468 euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen 14 014 764euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on 5 576 039 euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton 5 720 000 euron ja ylimääräisen tuloutuksen 2 500 000 euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältää liikelaitokset) mukainen vuosikate on 10 245 704 euroa. Muutos vuodesta 2011 on -1 538 674 euroa. Tilikauden tulos on 8 438 725 euroa ja muutos vuodesta 2011 on 2 906 580 euroa. Investointeihin on budjetoitu 23 233 000 euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan 3 621 000 euroa. Vuosien 2013 2014 nettoinvestoinnit ovat yhteensä 39 476 000 euroa. Liikelaitokset investoivat yhteensä 27 253 000 euroa vuonna 2011 ja 61 907 000 euroa suunnitelmakaudella 2013 2014. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Toimintatuotot Verotulot Tukiin ja avustuksiin on vv 2009-2011 sisältynyt yhdistymisavustusta yhteensä 9,4 milj. euroa. Viimeinen erä 2,7 milj. euroa on saatu vuonna 2011. Talousarvioesitys perustuu 19,75 %:n tuloveroprosenttiin. 11

Valtionosuudet Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: % - vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,45 - muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,90 - yleinen kiinteistövero 1,05 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 - rakentamattomien tonttien kiinteistövero 2,50 - voimalaitosten kiinteistövero 1,40 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituslaskelma Verotulot on arvioitu seuraavasti: VEROTULOT Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts2014 Kunnan tulovero 125 428 125 600 133 340 144 105 148 620 Yhteisövero 16 114 17 578 14 291 14 415 12 867 Kiinteistövero 7 773 9 786 9 985 10 285 10 583 Verotulot yhteensä 149 315 152 964 157 616 168 805 172 070 VALTIONOSUUDET Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts2014 Kunnan peruspalv.vos 73 652 76 021 80 658 83 084 85 582 Verotuloihin per.vos.tasaus -281-1 342-667 689 1 344 Järjestelmämuut. tasasu 194 194 194 194 194 Opet- ja kultt.toim. muut v -6 778-7 155-7 595-8 115-8 615 Valtionosuudet yhteensä 66 787 67 718 72 590 75 852 78 505 Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on 5 720 000 euroa. Kokkolan Energialta ja Kokkolan Satamalta tuloutetaan lisäksi edellisten vuosien voittojen (ylijäämien) perusteella ylimääräinen tuloutus yhteensä 2 500 000. Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Peruspääoman tuloutus Ylimäär.tuloutus Yhteensä Kokkolan Energia 3 200 000 1 750 000 4 950 000 Kokkolan Satama 2 000 000 750 000 2 750 000 Kokkolan Vesi 500 000 500 000 Työplus 20 000 20 000 YHTEENSÄ 5 720 000 2 500 000 8 220 000 Korkotuotot muodostuvat liikelaitosten konttokuranttitilin korosta ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 2,5 prosentin keskikorkotasoon. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 26,4 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 53,0 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 20,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 47,0 milj. euroa suunnitelmakaudella. Vuonna 2012 lainoja lyhennetään 5,6 milj. euroa. Yhteensä koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna 2012 32,1 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 73,3 milj. euroa. Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Kokkolan Energian, Sataman ja Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 12

KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1000 1 000 Toimintatulot 107 963 109 514 114 896 093 120 694 120 048 Valmistus omaan käyttöön 1 806 2 013 2 007 929 2 100 2 200 Toimintamenot -329 299-336 998-357 436 490-364 585-371 877 Toimintakate -219 529-225 471-240 532 468-241 791-249 629 Verotulot 149 314 152 964 157 616 000 168 805 172 080 Valtionosuudet 66 787 67 719 72 590 000 75 852 78 505 Rahoitustulot- ja menot Korkotulot 156 550 550 000 585 619 Peruspääoman tuotto 7 091 5 519 5 729 000 5 870 5 913 Ylimääräinen tuloutus 0 2 000 2 500 000 2 500 2 500 Muut rahoitustulot 723 648 648 000 750 750 Korkomenot -2 732-4 300-4 300 000-5 300-6 100 Muut rahoitusmenot -14-31 -31 000-31 -31 Rahoitustulot- ja menot 5 224 4 387 5 096 000 4 374 3 651 Vuosikate 1 796-401 -5 230 468 7 240 4 607 Poistot ja arvonalentumiset -8 040-8 296-8 784 296-9 300-9 400 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -6 243-8 697-14 014 764-2 060-4 793 Poistoeron muutos 337 Varausten muutos -1 976 Rahastojen muutos 163 Tilikauden yli- tai alijäämä -7 720-8 697-14 014 764-2 060-4 793 13

KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 796-401 -5 230 468 7 240 4 607 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 795-1 900-1 900 000-4 900-1 900-999 -7 130 468 Investointien rahavirta Investointimenot -17 413-24 508-23 233 000-29 796-25 549 Rahoitusosuudet investointim 2 495 2 295 1 043 000 1 288 2 881 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 522 2 100 2 578 000 9 600 2 100-11 396-19 612 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -12 395-22 414-26 742 468-16 568-17 861 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 30 71 71 059 217 156 Antolainasaamisten lisäys -168 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 224 45 000 53 000 000 47 000 50 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -23 352-22 757-26 440 000-29 732-32 209 6 872 22 243 26 560 000 17 268 17 791 Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys 4 420 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 57 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset -69 0 0 Saamisten muutokset -1 207 0 0 Korottomien velkojen muutos 1 682 0 Rahoituksen rahavirta 11 617 22 314 26 631 059 17 485 17 947 Rahavarojen muutos -778-100 -111 409 917 86 14

TULOSLASKELMA (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) (ei sisäisiä eliminointeja) erotus TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 11/TA 2012 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 132 935 378,00 125 233 946 137 533 553 9,8 % Maksutuotot 12 636 398,00 12 382 584 14 239 055 15,0 % Tuet ja avustukset 7 826 764,00 7 523 290 5 127 842-31,8 % Muut tuotot 31 710 688,00 31 742 087 34 483 787 8,6 % TOIMINTATUOTOT 185 109 228 176 881 907 191 384 237 8,2 % Valmistus omaan käyttöön 1 940 726 2 080 170 2 074 669-0,3 % TOIMINTATUOTOT 187 049 954 178 962 077 193 458 906 8,1 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot 115 845 591 120 855 973 128 632 290 6,4 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 25 923 044 26 229 165 28 530 803 8,8 % Muut henkilöstökulut 6 256 607 8 647 598 9 240 710 6,9 % Henkilöstökorvaukset -2 105 581-1 931 300-2 074 458 7,4 % Henkilöstökulut yht 145 919 661 153 801 436 164 329 345 6,8 % Palvelujen ostot 141 226 472 137 171 529 148 626 720 8,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 52 780 866 48 054 191 50 437 329 5,0 % Avustukset 14 537 855 15 402 425 14 545 185-5,6 % Muut kulut 25 607 930 29 389 218 31 710 723 7,9 % TOIMINTAKULUT 380 072 784 383 818 799 409 649 302 6,7 % TOIMINTAKATE -193 022 830-204 856 722-216 190 396 5,5 % VEROTULOT 149 314 338 152 964 000 157 616 000 3,0 % VALTIONOSUUDET 66 787 388 67 719 000 72 590 000 7,2 % 23 078 896 15 826 278 14 015 604-11,4 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 404 022 680 000 860 000 26,5 % Peruspääoman tuotto 0 0 0 Ylimääräinen tuloutus 0 0 0 Muut rahoitustuotot 890 098 854 000 804 000-5,9 % Korkokulut -3 216 624-5 344 900-5 202 900-2,7 % Muut rahoituskulut -15 628-231 000-231 000 0,0 % VUOSIKATE 21 140 764 11 784 378 10 245 704-13,1 % SUUNNITELMAPOISTOT -15 939 449-17 316 523-18 684 429 7,9 % SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 5 201 315-5 532 145-8 438 725 52,5 % Poistoeron lisäys -/ vähennys + 205 427 115 712 176 545 Varausten lisäys -/ vähennys + -4 006 436 0 0 Rahastojen lisäys -/ vähennys + 162 565 0 0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 562 871-5 416 433-8 262 180 52,5 % 15

KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 21 141 11 784 10 245 704 21 659 18 988 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 799-1 900-1 900 000-4 900-1 900 Investointien rahavirta 0 0 0 Investointimenot -37 174-60 869-50 486 000-61 576-55 676 Rahoitusosuudet investointim 2 831 2 295 1 043 000 1 288 2 881 Fuusioinvestointi netto -78 0 0 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 757 2 100 2 578 000 9 600 2 100 Toiminnan ja investointien rahavirta -12 322-46 590-38 519 296-33 929-33 607 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 30 71 71 059 217 156 Antolainasaamisten lisäykset -333 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 42 024 71 620 73 319 000 69 963 73 864 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -27 371-27 361-31 911 000-36 673-41 451 Lyhytaik. lainojen muutokset 193 0-179 000-179 -179 Oman pääoman muutokset 704 000 504 504 Liittymismaksujen muutos 0 0 400 000 400 400 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomi 57 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset -112 0 0 0 0 Saamisten muutos -956 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos 5 466 400 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 18 999 44 730 42 404 059 34 232 33 294 Rahavarojen muutos 6 677-1 859 3 884 763 303-313 16