URJALAN KUNTA Toiminta- ja tilinpäätöskertomus 2012 Valtuusto 17.6.2013 47
*Kannen kuva: Lahma-Transin terminaali rakennettiin 2012.
Sisällys 1. PERUSTIETOA URJALASTA... 1 2. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2012... 3 3. KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS... 4 3.1 Henkilöstöpolitiikka... 4 3.2 Henkilöstön määrä... 4 4. OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 10 4.1 Yleinen taloudellinen kehitys... 10 4.2 Urjalan kunnan taloudellinen kehitys... 11 4.3 Talouden tasapainottamisen toteutuminen vuonna 2012... 11 4.4 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 12 4.5 Selvitys sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisuudesta... 12 5. TULOSLASKELMA... 17 6. RAHOITUSLASKELMA... 19 7. TASE... 21 8. KOKONAISTULOT JA MENOT... 23 9. KUNTAKONSERNIN TALOUS JA TOIMINTA... 24 10. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 28 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 28 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 30 3000 VALTUUSTO... 30 4000 KUNNANHALLITUS... 34 4110 Kunnanhallitus... 34 4111 Keskushallinto... 37 4112 Toimistopalvelut... 37 4113 Muut palvelut... 37 4210 Henkilöstöhallinto... 39 4310 Taloushallinto... 40 4410 Elinkeinopalvelut... 41 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 43 6110 Sosiaalityö... 46 6120 Vanhustenhuolto... 48 6130 Vammaispalvelut... 49 6140 Lasten päivähoito... 50 6151 Työllisyydenhoito... 54 6170 Erikoissairaanhoito... 55 6171 Perusterveydenhuolto... 55 6180 Terveydenhuollon kuntayhtymät... 57 6190 Toimeentuloturva... 58 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 60 7110 Sivistystoimi... 61 7120 Peruskoulutus... 64 7130 Toisen asteen koulutus... 66
7140 Aikuiskoulutus... 68 7150 Nuorisotyö... 69 7160 Liikuntatoimi... 73 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu... 74 7180 Kulttuuritoimi... 76 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 80 8110 Tekninen toimi... 81 8111 Yksityistietoimi... 82 8120 Yhdyskuntasuunnittelu... 82 8130 Yhdyskuntarakentaminen... 85 8140 Palvelutoiminta... 86 8141 Kiinteistöpalvelut... 87 8152 Maa- ja metsätilat... 88 8160 Vesihuoltolaitos... 88 8170 Pelastustoimi... 90 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 91 9100 Rakennusvalvonta... 91 9120 Ympäristönsuojelu... 92 11. VEROT JA VALTIONOSUUDET... 93 12. INVESTOINTIEN TOTEUMAVERTAILU... 94 13. SISÄISET JA ULKOISET ERÄT... 99 14. LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA... 104 15. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 106 16. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 115 16.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 115 16.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 115 16.3 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 116 16.4 Rahoitustuotot ja kulut... 117 16.5 Tasetta koskevat liitetiedot... 118 17. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 125 Tasetta koskevat liitetiedot... 126
1. PERUSTIETOA URJALASTA Perustamisvuosi 1868 Asukasluku (31.12.2012) 5172 Tuloveroprosentti 21,0 Pinta-ala 504, 02 km² maapinta-ala 475,07 km² vesipinta-ala 28,95 km² rantaviivan pituus 135 km Asukastiheys 11 henk/maa-km² Urjalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa. Rajanaapureina ovat Forssa, Humppila, Akaa, Punkalaidun, Sastamala, Vesilahti, Hämeenlinna ja Tammela. Urjalan läpi kulkee valtatie 9 (Turku-Tampere). Kunnan pääkeskuksesta on maanteitse matkaa Forssaan 35 km, Tampereelle 55 km, Turkuun 105 km ja Helsinkiin 150 km. Kunnan alueen kautta kulkee myös Turku-Toijala rata. Henkikirjoitettu väestö vuosina 1960 2012 Vuosi (tilanne 31.12) Väestön määrä Muutos/ vuosi Vuosi (tilanne 31.12) Väestön määrä Muutos/ vuosi 1960 9349 2000 5703 11 1970 7935 2001 5612 91 1980 6602 2002 5596 16 1985 6271 2003 5556 40 1990 6129 2004 5524 32 1991 6109 20 2005 5565 +41 1992 6096 13 2006 5513-52 1993 6049 47 2007 5491-22 1994 5961 88 2008 5414-77 1995 5895 66 2009 5362-52 1996 5842 53 2010 5335-27 1997 5761 81 2011 5246-89 1998 5763 + 2 2012 5172-74 1999 5714 49 1
Suurimmat työnantajat Urjalassa 2012 Työnantaja Työntekijöitä (31.12.2012 tilanne) Urjalan kunta (vakinaiset) 161 Akaan kaupunki (Urjalan terveysasema, vanhustenhuolto/vanhainkoti ja kotihoito) 127 Parker Hannifin Oy Finn-Filter Division 120 Urjala Works Oy 84 YIT-Kalusto Oy 65 Iittala Group Oyj Nuutajärvi 40 K-Supermarket Mari 25 Lahma Trans Oy/T. Lahma Ky 24 Honkolan kartano 23 Konepaja Santalahti Oy 22 Jawiko Oy 20 Urjalan Osuuspankki 14 TM Teräs Oy 13 S-Market Urjala 12 Painosorvaamo Painopojat Oy 12 Vällärin Puusepänliike Oy 9 V. Viitanen Oy 8 2
2. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2012 Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Euroalueen bruttokansantuote supistui vuoden 2012 jälkipuoliskolla voimakkaasti. Suomen talouskasvu kääntyi vuonna 2012 laskuun kahden kasvuvuoden jälkeen. Kansantalous supistui ennakkotiedon mukaan niukasti, vaikka yksityinen kulutus kehittyi varsin myönteisesti. Suomi oli kuitenkin ajautumassa viralliseen taantumaan. Pitkään jatkuneen talouskriisin seurauksena työttömyys Euroopassa kipusi uusiin ennätyslukuihin. Joulukuun 2012 lopussa työttömyys oli Suomessa 10,7 prosenttia, Pirkanmaalla 11,9 prosenttia ja Urjalassa 12,7 prosenttia (301 työtöntä). Vuotta aiemmin joulukuussa 2011 työttömyys oli Urjalassa 12,2 prosenttia. Huolestuttavaa oli pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Syksyllä 2012 Akaa, Urjala ja Valkeakoski tulivat yhdessä valituiksi mukaan hallitusohjelman kuntakokeiluun pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ajalle 1.9.2012 31.12.2015. Hallitusohjelman mukaisesti maan hallitus käynnisti kuntauudistuksen, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Kesäkuussa 2012 hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä hyväksyi kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntarakennelakiluonnos oli kunnissa lausunnolla vasta alkuvuodesta 2013. Vuosi 2012 oli valtuustokauden viimeinen toimintavuosi. Valtuusto antoi Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvityksestä valtiovarainministeriölle lausunnon, jossa Urjalan kunta korosti kuntaliitosten vapaaehtoisuutta sekä vastusti kuntajakoselvityksen laatimista. Valtuusto antoi myös selkeän kannanottonsa Akaan kaupungille siitä, että terveysaseman vuodeosasto tulee säilyttää Urjalassa. Valtuusto päätti laadituttaa Voimamylly Oy:n esityksestä kunnan kustannuksella tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan Humppilan ja Urjalan raja-alueelle. Valtuusto päätti myös kerrostalotontin myymisestä Laukeelasta Keski-Hämeen Rakennus Oy:lle sekä hyväksyi Valajärven kartanon rantaasemakaavan. Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 ollen pelättyäkin heikompi. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Urjalan kunta teki vuodelta 2012 raskaasti alijäämäisen tilinpäätöksen. Tuloslaskelman mukainen vuosikate jäi myös miinukselle. Erityisesti pettivät yhteisöverotulot, jotka putosivat 800.000 euroa eli puoleen vuodesta 2011. Kunnallisverotulot kasvoivat vain yhden prosentin verran ja valtionosuudet neljä prosenttia. Toimintakulut kasvoivat vajaat neljä prosenttia vuodesta 2011. Kuntauudistushuumassaan maan nykyinen hallitus onnistui jo 2012 tuhoamaan kuntatalouden. Kunnanjohtaja Hannu Maijala 3
3. KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS Toimintakertomusta täydentämään on laadittu tämä henkilöstökertomusosa, jonka tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva kunnan henkilöstöstä. Kertomus sisältää tiivistettyä tietoa henkilöstön määrästä ja ominaisuuksista, henkilöstökustannuksista sekä kunnasta työyhteisönä. Henkilöstökertomukseen vuosittain sisältyviä tietoja on tarkoitus käyttää henkilöstövoimavarojen hallinnan, kehittämisen ja johtamisen apuna. 3.1 Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikan keskeisenä ajatuksena on varmistaa kuntalaisten palvelutarpeiden toteuttaminen ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön avulla. Valmiutta jatkuvaan työprosessien ja itsensä kehittämiseen on pyritty edistämään kannustamalla henkilöstöä ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä myös omaehtoiseen itsensä kouluttamiseen työnantajan osittaisella taloudellisella tuella. Valtuusto on 26.9.2005 hyväksynyt Etelä-Pirkanmaan seudullisen henkilöstöstrategian vuosille 2005-2010 ja siihen liittyvän toimintaohjelman vuosille 2005-2008. Strategialla pyritään vaikuttamaan mm. seutukunnan kuntien henkilöstön työhyvinvointiin, osaavan henkilöstön saantiin jatkossakin sekä kuntien työnantajaimagon kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on osaamisen varmistaminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhdenmukaistaminen seudulla. Tältä pohjalta on laadittu kunnan oma henkilöstöstrategia, jonka valtuusto vahvisti 18.9.2006. Kunnan vakituiset työpaikat ovat olleet turvallisia eikä henkilöstöä ole taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottu tai lomautettu vuonna 2012. Suurimpana työllistäjänä on vuonna 2012 ollut sivistyspalvelukeskus. Koko kunnan henkilöstön (poisluettuna työllistetyt) määrä 31.12.2012 oli 203. Henkilöstömenot vuonna 2012 olivat 8.741.000 euroa ja osuus kunnan toimintamenoista 26 %, kun se vuonna 2011 oli 28,1 %. Henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4 %. 3.2 Henkilöstön määrä Kunnan palveluksessa olleen henkilöstön virka- tai työsuhteen laatu 31.12.2012 sekä tilanne seitsemältä edelliseltä vuodelta selviää oheisesta taulukosta: 4
Hallintokeskus Perusturvakeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Yhteensä Vakinaiset 2004 60 107 63 21 251 2005 58 105 57 25 245 2006 39 106 58 24 227 2007 38 108 57 23 226 2008 35 109 62 22 228 2009 34 103 60 20 217 2010 32 46 61 22 161 2011 32 48 61 22 163 2012 33 47 62 19 161 Määräaikaiset 2004 6 15 19 1 41 2005 5 13 20 2 40 2006 4 20 21 2 47 2007 3 30 27 4 64 2008 2 19 8 3 32 2009 3 18 30 5 56 2010 2 12 15 2 31 2011 1 12 10 2 25 2012 6 6 14 1 20 Työllistetyt 2004 1 9 3 3 16 2005 1 10 3 1 15 2006 1 12 1 1 15 2007 0 10 3 0 13 2008 0 11 0 0 11 2009 0 10 0 0 10 2010 0 8 0 0 8 2011 1 11 1 0 13 2012 0 14 1 0 15 Yhteensä 2004 67 131 85 25 308 2005 64 128 80 28 300 2006 44 138 80 27 289 2007 41 148 87 27 303 2008 37 139 70 25 271 2009 37 131 90 25 283 2010 34 66 76 24 200 2011 34 71 72 24 201 2012 39 67 77 20 203 5
Henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2012 käy ilmi oheisesta taulukosta. Henkilökunta on edelleen hyvin naisvaltaista erityisesti sosiaalitoimen alalla. Miesten lukumäärä vähentyi edellisvuodesta neljällä. Hallintokeskus Perusturvakeskukeskukeskus Sivistyspalvelu- Tekninen palvelu- Yhteensä % Naiset 29 46 44 3 122 75,7 Miehet 4 1 18 16 39 24,3 Yhteensä 33 47 62 19 161 100 Ikärakenne (vakituiset) Seuraavassa asetelmassa kuvataan henkilöstön ikärakennetta palvelukeskuksittain. Urjalan kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on valtakunnallista keskiarvoa (2011, 45,6 v.) hieman korkeampi Edelliseen vuoteen verrattuna keski-ikä laski vajaalla vuodella. Suurimman ikäryhmän muodostavat 55 59 -vuotiaat ja koko henkilöstöstä 57 % on yli 50-vuotiaita, mikä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä työkyvyn ylläpitämistä tukevaan toimintaan ja työterveyshuoltoon. Hallintokeskus Perusturvak. Sivistyspalveluk. Tekninen palveluk. Yhteensä % 20-24 0 0 1 0 1 0,6 25-29 1 5 0 0 6 3,7 30-34 0 1 7 1 9 5,6 35-39 1 5 10 0 16 9,9 40-44 0 6 6 3 15 9,3 45-49 6 7 12 3 28 17,4 50-54 7 12 15 1 35 21,7 55-59 7 8 8 6 29 18,0 60-64 11 3 3 4 21 13,0 65-0 0 0 1 1 0,6 yht. 33 47 62 19 161 100 keskiarvo 54,24 46,91 45,97 52,53 48,71 - Palvelussuhteen kesto Urjalan kunnan palveluksessa on runsaasti pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä ilmenee seuraavasta taulukosta. Yli 10 vuotta kestäneitä vakinaisia palvelussuhteita on noin 61 % ja yli 20 vuodenkin 41 % kaikista palvelussuhteista. Hallintokeskus Perusturvak. Sivistyspalveluk. Tekninen palveluk. Yhteensä % alle 2v 4 7 13 1 25 15,5 2-4 0 3 12 2 17 10,5 5-9 5 12 10 2 29 18,0 10-14 2 9 8 4 23 14,3 15-19 5 0 6 2 13 8,0 20-24 5 3 6 1 15 9,3 25-29 7 4 4 5 20 12,4 30-5 9 3 2 19 11,8 yht. 33 47 62 19 161 100 keskiarvo 18,82v 14,70v 10,66 v 17,68 v 14,34-6
Sairastavuus (vakinaiset) Vakinaisen henkilökunnan sairastavuus vuonna 2012 on selvitetty palvelukeskuksittain ja erittely on alla olevassa taulukossa. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspäivien lukumäärä nousi miltei 1002 päivällä ollen keskimäärin 28,8 pv/henkilö (edellisvuonna 10,5 ja 2010 20,2 pv). Henkilö lkm. Sairauspäivät Sairauspäivät henkilöä kohden Sairausajan palkka, Kelan korvaus, Hallintokeskus 17 902 53 36187,94 17114,83 Perusturvakeskus 37 1032 27,9 42729,98 17797,47 Sivistyspalvelukeskus 43 536 12,4 48445,00 10813,20 Tekninen palvelukeskus 11 241 21,9 16417,99 8280,04 Yhteensä 108 2711 28,8 143 780,91 54 005,54 Tapaturmat Vakinaiselle henkilöstölle sattui vuoden 2012 aikana yksi tapaturma. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät, palkkakulut ja saadut vakuutuskorvaukset on eritelty alla olevassa taulukossa. Henkilö lkm. Tapaturmapäivät Tapaturmaajan palkka Vakuutus- korvaus 0 0 0 1 8 460,15 460,15 0 0 0 0 0 0 1 8 460,15 460,15 Koulutukseen osallistuminen Kunnan henkilöstö on käyttänyt kokonaisia työpäiviä ammatilliseen täydennyskoulutukseen seuraavasti v. 2012: Henkilölukum. Koulutuspv. Hallintokeskus 4 8 Perusturvakeskus 30 82 Sivistyspalvelukeskus 49 285 Tekninen palvelukeskus 7 22 Yhteensä 90 397 Henkilöstömenot 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Palkat 7.698.113 7.957.306 8.295.114 8.273.843 6.032.162 6.167.851 6.405.587 Sosiaaliturvamaksut 596.654 622.241 669.781 354.135 310.048 325.175 320.823 Eläkevakuutusmaksut 1.790.587 2.043.202 2.103.836 2.305.244 1.947.949 1.912.294 2.014.930 Yhteensä 10.085.354 10.622.749 11.068.731 10.933.222 8.290.159 8.405.320 8.741.340 Kasvu-% -4,7 5,3 4,2-1,2-24,2 1,4 4,0 7
Eläkkeelle jääminen Eläketapahtumat vuonna 2012 (vakinainen henkilöstö) Normaalille vanhuuseläkkeelle jäi kertomusvuonna neljä kunnan työntekijää. Eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) tulevina vuosina 2013-2030 Keva:n arvion mukaan: Perusturva- Hallintokeskus keskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Yhteensä Vanhuuseläke 2 1 1 4 Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke 1 1 Osatyökyvyttömyyseläke 1 1 2 Kuntoutustuki 1 1 Osa-aikaeläke Yhteensä 3 1 3 1 8 Vuosi Vanhuus eläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % 2012 6 4 9 3,1 2013 10 3 14 4,6 2014 5 3 9 2,9 2015 11 3 14 4,9 2016 8 3 11 3,8 2017 6 3 9 3,1 2018 8 3 10 3,5 2019 8 3 11 3,6 2020 8 2 10 3,4 2021 8 2 10 3,5 2022 11 2 13 4,5 2023 4 2 6 1,9 2024 8 2 10 3,3 2025 4 2 6 2,0 2026 4 2 6 2,0 2027 4 2 6 2,0 2028 6 2 7 2,5 2029 6 1 6 2,6 2030 7 1 9 2,9 8
9
4. OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 4.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kulunut vuosi on ollut kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimasivat vuotta 2012. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä, joukossa sellaisia jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Kunnallisveroaan nosti ennakkoodotuksiin nähden huomattavan suuri joukko, peräti 119 kuntaa. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,38. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 5,5 %-yksikön suuruiseksi. Lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunta pyysi Kuntaliitolta lausuntoa lähivuosien kuntatalouden tasapainotustarpeen suuruudesta. Kuntatalousyksikössä tehdyt laskelmat päätyivät siihen, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa, kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Laskelman makro-oletukset pohjautuvat valtiovarainministeriön syyskuussa tehtyihin ennusteisiin valtion vuoden 2013 peruspalvelubudjetissa. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä näiden yhdistelmällä. Mitä ilmeisimmin tasapainotustarve tulee olemaan tätä suurempi talouskehityksen heikentyessä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin pysyy kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s luokitteli Kuntien Takauskeskuksen kolmen A:n arvoiseksi. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtioon kuin Suomen kuntiin luotetaan. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämisessä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Mitä ilmeisimmin uudet sopeutustoimenpiteet ovat edessä seuraavalla kehyskierroksella. Tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä epävarma ja suorastaan hämmentävä. Kuntauudistuksen kiemurat odottavat kuntien lausuntoja, selvitysmiehet selvittävät erva-alueiden soteratkaisuja, valtionosuusuudistuksen selvityshenkilön samoin esim. kiinteistöveron kehittämistyöt etenevät ja kuntalakia uudistetaan. 10
4.2 Urjalan kunnan taloudellinen kehitys Urjalan yleinen kehitys jatkui edellisvuosien tapaan. Kunnan asukasluku väheni 74 hengellä (-1,4 %). Kunnan väkiluku on vähentynyt vuosien 2002-2012 aikana 424 hengellä. Työllisyystilanne heikkeni hieman. Joulukuussa 2012 työttömyysaste oli 12,7 %, kun vuosi sitten se oli 12,2 %. Pirkanmaalla työttömyysaste oli keskimäärin 11,9 %. Urjalan kunnan taloudellinen tilanne 31.12.2012 on vuosikatteeltaan ja tilikauden tulokseltaan selvästi edellistä tilikautta ja ita heikompi. Vuosikate jäi yli 90 000 euroa negatiiviseksi eli kunta joutuu rahoittamaan joka päivästä toimintaansa osin lainarahalla. Vielä 2011 vuosikate oli 1 008 000 euroa positiivinen. Tulorahoituksen raju väheneminen käänsi kuitenkin myös vuosikatteen miinusmerkkiseksi. Tilikauden alijäämä oli 1 082 000 euroa ja oli siten selvästi vuoden takaista (ylijäämä 78 842 euroa) heikompi. Vuoden 2012 heikon tuloksen muodostumiseen vaikuttivat ennakoitua selvästi pienemmät verotulot. Verotulot alittuivat 470 385 eurolla verrattuna on. Kunnallisvero- ja kiinteistöverotuotot toteutuivat ennakoidusti. Sen sijaan yhteisövero-osuus romahti. Vielä 2011 vuonna tuotot olivat 1 659 700 euroa, mutta vuonna 2012 tuotot olivat enää 841 580 euroa. Myös myynti- ja maksutulot jäivät ssa ennakoidusta (mm. vesimaksut, puun myyntitulot). Toimintakuluissa henkilöstön palkkakulut toteutuivat ennakoidusti, sen sijaan eläkekulut ylittyivät. Yleinen korkotaso laski koko vuoden ajan ja se näkyi ennakoitua pienempinä lainojen korkokuluina (45 000 euroa). Kunnan investointitaso on ollut maltillinen viime vuosina. Vuoden 2012 ssa Aseman koulun saneeraukseen varattiin 150 000 euron määräraha. Tämä investointihanke päätettiin poistaa vuodelta 2012 korkeiden kustannusten vuoksi. Pitkäaikaisen velan määrä väheni 5,8 miljoonasta eurosta 5,4 miljoonaan euroon. 4.3 Talouden tasapainottamisen toteutuminen vuonna 2012 Vuoden 2013 n ja vuosien 2013-15 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi alijäämän kattamisen toimenpideohjelman. Alla on taulukko, johon on huomiotu vuoden 2012 todellinen alijäämä ja päivitetty verotuloennuste ja pidennetty tarkastelujaksoa vuoteen 2017. 11
2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alijäämä vuoden alussa -2 106 157 Tilinpäätöksen mukainen alijäämä -1 080 000 Alijäämä vuoden alussa -3 186 157 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -687 063 Alijäämä vuoden alussa -3 873 220 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -750 094 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin nosto (22,0 %) 751 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Alijäämä vuoden alussa -3 642 314 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -370 094 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin noston (23 %) vaikutus 1 082 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Alijäämä vuoden alussa -2 700 408 Vuonna 2016 kertyvä yli-/alijäämä 0 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin noston (24 %) vaikutus 1 200 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Alijäämä vuoden alussa -1 270 408 Vuonna 2016 kertyvä yli-/alijäämä 0 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin noston (25 %) vaikutus 1 150 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 0 Ali-/ylijäämä vuoden lopussa -3 186 157-3 873 220-3 642 314-2 700 408-1 270 408 9 592 4.4 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden alijäämä on 1 082 230. Kunnanhallitus ehdottaa, että alijäämä siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 4.5 Selvitys sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Keskushallinto Kunnanhallitus on 27.6.2005 vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet ja valtuusto on kokouksessaan 10.11.2008 hyväksynyt koko kuntakonsernia koskevat konserniohjeet. Kunnan hankintaohjeet on viimeksi päivitetty kunnanhallituksessa 30.8.2010 ja hankintarajat kunnanhallitus on vahvistanut 20.1.2003. Hallintosääntöä tarkistetaan vuosittain lainsäädäntö- ja organisaatio johdosta. Kunnanhallitus on antanut lautakunnille ja palvelukeskuksille n täytäntöönpano-ohjeet vuosittain. Riskikartoitus on viimeksi tehty tilintarkastusyhteisö Audiator Oy:n toimesta vuoden 2005 lopulla. Kunnan koko henkilöstöä velvoittavat tietoturvaohjeet kunnanhallitus on hyväksynyt 6.2.2006. 12
Kunnanhallitus hyväksyi osavuosikatsauksen kesäkuun lopun tilanteen mukaan ja saattoi sen valtuustolle tiedoksi. Osavuosikatsauksessa seurattiin myös tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallitukselle laadittiin neljännesvuosittain raportti n toteutumisesta (tuloslaskelma). Maksuvalmiutta seurattiin päivittäin ja tämän perusteella arvioitiin lainanoton nostoajankohta. Lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi nostettiin tarvittaessa. Taloushallinnon toimesta seurattiin säännöllisesti n toteutumista ja raportoitiin palvelukeskuksille havaitut kirjausvirheet. Määrärahojen riittävyydestä keskusteltiin palvelukeskusten kanssa myös säännöllisesti. Erityisesti seurattiin tulojen kertymistä. Johtavat viranhaltijat ovat päivittäistoimintana valvoneet kunnanhallituksen ja valtuuston antamien ohjeiden ja määräysten noudattamista. Viranhaltijapäätökset on saatettu asianomaisen lautakunnan tai kunnanhallituksen tietoon kokousten yhteydessä. Vuonna 2012 sisäinen valvonta on toiminut riittävän laajasti eikä merkittäviä puutteita ole havaittu. Tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta eivät myöskään ole tuoneet esiin asioita, jotka osoittaisivat olennaisia puutteita sisäisessä valvonnassa. Kunnan tytäryhteisö Urjalan Talot Oy raportoi toiminnastaan puolivuosikatsaukseen ja toimintakertomukseen sekä pyynnöstä muulloinkin. Perusturvakeskus Talouden ja toiminnan seuranta ssa suunnitellaan tulevan vuoden toiminta, yksityiskohtaisemmat linjaukset ja määrärahat näille toiminnoille esimiehet seuraavat talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti ja tarvittaessa epäkohtiin puututaan heti itse tai päättäjien päätöksillä osavuosikatsauksessa em. toteumat ensimmäiseltä puolelta vuodelta saatetaan myös päättäjien tietoon syksyllä tehdään tarvittaessa lisä toimintakertomuksessa arvioidaan koko vuoden talouden ja toiminnan toteutuminen suunnitelmiin nähden ja se saatetaan päättäjien tietoon Asiakaskartoitukset vuosittain tehdään sekä toimeentulotuen asiakaskartoitukset ja sitä kautta saadaan tärkeää tietoa toiminnan suunnittelua ja palvelujen tuottamista varten asiakastilastoja tuotetaan vuosittain paljon (myös toimintakertomukseen), ja niiden avulla voidaan vertailla palveluja edellisvuosiin ja arvioida tulevaa tarvetta, samalla mahdolliset virheet tai epäkohdat tulee havaituksi Ohjeistukset toimintaa ohjaavat pääasiassa lait ja asetukset sekä laatusuositukset lautakunnassa tehty näiden mukaisia yksityiskohtaisempia ohjeistuksia työntekijöiden tueksi ja yhdenmukaisuuden toteuttamiseksi (esim. päivähoidon ohje, toimeentulotuen soveltamisohje, asiakasmaksutaulukot), joita edellytetään noudatettavan lautakunnassa uudistetaan em. ohjeita tarvittaessa tarvittaessa päätöksien sisältöjä pohditaan lisäksi laajemmalla yhteistyöllä (esim. sosiaalityön tiimi) 13
hankintaohjeita noudatetaan irtaimistoluetteloita pidetään yllä kaikissa yksiköissä Rahaliikenne laskuilla on aina kaksi eri käsittelijään (asiatarkastaja ja hyväksyjä) perusturvajohtaja hyväksyy toimeentulotuen maksut, jolloin tulee listojen perusteella myös pistokokein tarkistettua maksuja ja päätöksien sisältöjä Oikaisuvaatimukset Asiakkaiden oikaisuvaatimukset käsitellään aina seuraavassa mahdollisessa perusturvalautakunnassa vuonna 2012 oikaisuvaatimuksia on perusturvalautakunnassa käsitelty yhteensä 14 kpl koskien toimeentulotukea. Hallinto-oikeus antoi kaksi päätöstä koskien toimeentulotukea ja yhden koskien lastensuojelua. Viisi toimeentulotukivalitusta hallinto-oikeus jätti kokonaan tutkimatta. Laatu eri tulosalueilla pidetään asiakaskysely Sosiaaliasiamies raportoi vuosittain sosiaalihuoltolain toteutumisesta hänen palvelujensa näkökulmasta asiakaspalvelussa saattaa olla ongelmia hetkittäin pienen henkilöstömäärän vuoksi, esim. kesällä tai työntekijän sairastumisen vuoksi toimeentulotuen käsittely voi viivästyä tarvittaessa pidetään erikseen kehittämispalavereita (esim. sosiaalityössä kehittämispäivä kaksi kertaa vuodessa) Henkilöstö Lautakunta käsittelee viranhaltijapäätökset Kaikissa työsuhteissa on työsopimukset työsuhteisiin haetaan aina täyttöluvat kunnanhallitukselta työntekijöiden työaikaa seurataan eri tavoin (esim. täytetyt tuntilistat) vaadittavat rikosrekisteriotteet tarkistetaan palkka-ajot tarkistetaan vuosittain henkilöstöllä on säännölliset työyhteisöpalaverit, joissa käsitellään toiminnan kaikkia osaalueita Sivistyspalvelukeskus Talouden ja toiminnan seuranta ssa on esitetty toiminnalliset tavoitteet sekä varattu määrärahat näille toiminnoille esimiehet ovat vastanneet ja seuranneet toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutumista jatkuvasti osavuosikatsaus sisälsi arvion toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutumisesta ensimmäisen puolen vuoden ajalta ja saatettiin päättäjille tiedoksi syksyllä lisässa huomioitiin muutokset talouden toteutumiseen Ohjeistukset toimintaa ohjaavat yleisesti pääasiassa lait ja asetukset päätösvallan delegointi on esitetty hallintosäännössä 14
lautakunta hyväksyy yleisesti joitain yksityiskohtaisempia ohjeistuksia (esim. koulukyyditysperiaatteet, kotiseutuarkiston säännöt, ) joita edellytetään noudatettavan on noudatettu voimassaolevia kunnanhallituksen antamia hankintaohjeita yksiköt ylläpitävät irtaimistoluetteloita Rahaliikenne lautakunta päätti laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät kustannuspaikoittain viranhaltijoiden tekemät hankintapäätökset ovat menneet tiedoksi lautakuntaan Oikaisuvaatimukset viranhaltijoiden ja lautakunnan päätöksiin liitetään aina muutoksenhakuohjeet vuonna 2011 sivistyslautakunnassa käsiteltiin yksi oikaisuvaatimus Henkilöstö viranhaltijapäätökset ovat menneet tiedoksi lautakuntaan. kaikilla työntekijöillä on joko virkamääräys tai työsopimus. yli puolen vuoden mittaisiin työ/virkasuhteisiin on haettu kunnanhallituksen täyttölupa vaadittavat lääkärintodistukset ja rikosrekisteriotteet on tarkistettu. palkka-ajojen tarkastuksia opettajien ja sivistyspalvelukeskuksen henkilöstön palkoista on tehty. vuosittaisia kehityskeskusteluja ei ole käyty. työyhteisöpalavereja on järjestetty säännöllisesti. Tekninen palvelukeskus Valvontaympäristö ja toimenpiteet Esimiehet ovat sitoutuneet yksikkönsä toimintaan. Toimintaa ohjaavat keskeiset säännöt ja ohjeet tunnetaan ja niitä noudatetaan. Vastuut, tehtävät ja valtuudet on määritelty sekä viestitetty selkeästi ja henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä riittävä osaaminen. Käytössä olevat tietojärjestelmät, tilat, laitteet ja palvelut mahdollistavat tuloksellisen toiminnan. Lautakunta sekä palvelukeskuksen johtaja seuraavat henkilöstön toimintaa ja tehokkuutta sopeuttaen toiminnan organisaatiossa tapahtuneisiin muutoksiin. Valvontatoimenpiteillä varmistetaan mm. toiminnan laillisuus, tuloksellisuus, resurssien tehokas hyödyntäminen, omaisuuden turva sekä toiminnasta ja taloudesta annettujen tietojen oikeellisuus. Valvontatoimenpiteet dokumentoidaan asianmukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sekä taloudellisen että teknisen toteutumisen osalta. n toteutumasta informoidaan lautakuntaa, joka ohjaa toimintaa. Tarvittavista toimenpiteistä viestitetään henkilöstölle. Seurantatietoja hyödynnetään toimintaa kehitettäessä ja esim. tulevissa hankkeissa. Seurantatoimenpiteet tuottavat kohtuullisen varmuuden siitä, että asetetut sekä taloudelliset että tekniset tavoitteet saavutetaan halutulla tavalla. Riskien arviointi Riskien arviointi ja hallinta on osa teknisen palvelukeskuksen jokapäiväistä toimintaa ja talouden suunnittelua. Tällöin riskien tunnistaminen on systemaattista ja jatkuvaa ja se kattaa koko yksikön toiminnan mukaan lukien erilaiset hankkeet ja projektit. Tekninen palvelukeskus on vuonna 2004 teettänyt vesilaitoksen osalta riskikartoituksen (Water Safety Plan, HCCp-periaatteella ). Samankaltaisen riskikartoituksen laatimistyötä on jatkettu viemärilaitoksen osalta. 15
Tavoitteiden asettaminen Yksiköllä on selkeä tehtävä ja sen toiminnan tavoitteet on määritelty. Tavoitteet ovat selkeitä ja ne on priorisoitu ja aikataulutettu. Perustehtävä, toimintatavat ja tavoitteet on viestitty koko yksikölle ja ne on kytketty mittareihin, toimenpiteisiin ja resursseihin järjestelmällisesti. Raportointi- ja seuranta ovat osa päivittäisiä rutiineja. Tiedonkulku Sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku ja viestintä on toimivaa ja suunniteltua. Työtekijöillä on riittävä tieto tehtäviensä toteuttamiseksi ja toisaalta, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteet ovat palvelukeskuksen johdon ja esimiesten tiedossa ja käytössä. Poikkeustilanteista tiedotetaan ja raportoidaan nopeasti. Tekninen toimi kerää tuloksellisen johtamisen edellyttämät laskentatoimen ja muun toiminnan seurannan tuottamat tarpeelliset tiedot, joita palvelukeskuksen esimiehet hyödyntävät mm. ta ja taloussuunnitelmaa laatiessaan. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan edellytyksien mukaisesti. Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta ja arviointi Seurannan avulla varmistetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuus ja kehitetään sitä. Teknisen palvelukeskuksen prosessien toimivuuden ja sisäisen valvonnan tilan arviointi on säännöllistä. Toimintaa arvioidaan viikkopalavereissa säännöllisesti. Ulkoisten tarkastajien (esim. varastontarkastajat, kiinteistötarkastajat, tilintarkastajat) huomiot käsitellään ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. 16