KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI PARAISTEN KAUPUNKI/ VÅNON KOULU RTC VAHANEN TURKU OY www.vahanen.com +358 20 769 8618 Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku, Finland Y-tunnus 1643714-3
Kuntotutkimusraportti 2 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli vuonna 1932 rakennettu, jota on laajennettu vuonna 1957. Rakennuksen alkuperäinen osa on kaksikerroksinen ja hirsirakenteinen, laajennusosa on puurunkoinen ja yksikerroksinen. Rakennuksessa on harjakatto ja katemateriaalina on konesaumattu pelti. Rakennuksen alapohja on pääosin ryömintätilainen. Rakennuksen alkuperäisen osan keskellä ja takapihanpuoleisella sivulla on kuitenkin kellaritiloja, joissa on öljypoltin, öljysäiliö sekä varastotilaa. Lisäsiiven tilat ovat alun perin toimineet asuntona, joka on 70-luvulla muutettu luokka- ja keittiötiloiksi. Tuolloin myös kuistin tiloja on muutettu wc-tiloiksi ja yläkerran kylmiä ullakkotiloja lämpimiksi varastotiloiksi, osa varastoista on toteutettu myöhemmin. Vuonna 2000 on länsisivun ulkoseinän hirsien lahovaurioita korjattu ikkunoiden alapuolelta, eteläpäädyn ja itäsivun lahovaurioita on korjattu vuonna 2008. Rakennukseen on tehty vuonna 2009 ilmanvaihdon parannuksia. Rakennuksen ryömintätilallisessa alapohjassa havaittiin merkittäviä vaurioita ja riskejä. Ulkoseinän hirsirakenteen sisäpinnassa, alapohjarakenteen sisällä, havaittiin lahovaurioita kohdassa, jossa hirsiä on korjattu ulkopuolelta. Lisäksi alapohjan eristeessä havaittiin materiaalinäytteiden avulla paikoin viitteitä mikrobivaurioista. Alapohjan kautta havaittiin ilmavuotoja sisätiloihin. Ilmavuotoja havaittiin myös tiloissa, joissa niitä on pyritty vähentämään mm. alapohjan ja seinien sisäpintojen massatiivistyksillä ja muovimatoilla. Olemme suositelleet alapohjalle uusimista, jonka yhteydessä sisäpuoliset lahovauriot saadaan korjattua ulkoseinien alareunoista ja alapohjan yläpinnan tiiveyttä lisättyä niin paljon on kuin mahdollista puurakenteisessa rakennuksessa. Ryömintätilalle ja kellaritiloille on lisäksi suositeltu niiden puhdistusta orgaanisesta materiaalista ja kellaritilojen alipaineistusta muuhun rakennukseen nähden. Ikkunoiden liittymissä ulkoseinään havaittiin lahovaurioita kolmen avatun ikkunalistan kohdalla. Olemme suositelleet ikkunoiden liittymien vaurioiden kartoitusta kattavasti. Tarvittavat toimenpiteet määräytyvät tarkastuksen perusteella. Vähimmillään ikkunat vaativat huoltomaalauksen, ulkoseinän liittymien tiivistyksen rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen estämiseksi sekä puitteiden ja karmien välin tiivistyksen vetoisuuden vähentämiseksi. Vanhan osan ja laajennusosan yläpohjatilojen tuuletus on todettu puutteelliseksi, joten olemme suositelleet tuuletuksen tehostusta. Vanhan osan hormin vieressä on merkkejä kosteudesta. Ylä- ja välipohjan eristeet on suositeltavaa uusia tältä kohdin ja hormin pinta puhdistaa vaurioituneista tasoitteista toisen kerroksen varastossa. Kuistin rakenteissa havaittiin merkittäviä merkkejä vaurioista sekä riskialttiita rakenteita. Yläpohjassa on merkkejä kattovuodoista sekä sosiaalitilan että oppilaiden wc-tilan puolella ja aiemmissa tutkimuksissa on todettu riskialttiita rakenteita ulkoseinissä. Tyttöjen wc-tilassa todettiin lisäksi poikkeavaa hajua ja pintamateriaalien irtoamista. Olemme suositelleet kuistin rakenteiden uusimista kokonaisuudessaan kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Ensimmäisen kerroksen aulassa havaittiin vesivahinko, joka johtuu todennäköisesti vesijohdon tai viemärin vuodoista. Vuodot ovat kastelleet alapohjaa ja väliseinää. Vuoto ja vauriot on syytä korjata nopealla aikataululla.
Kuntotutkimusraportti 3 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 4 1.1 Kohde ja tilaaja... 4 1.2 Tekijä ja ajankohta... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite... 5 1.4 Aikaisemmat tutkimukset... 5 1.5 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot... 7 2 Kiinteistön yleistiedot... 8 2.1 Kohteen kuvaus... 8 2.2 Käytössä olleet asiakirjat... 8 2.3 Käyttäjiltä saadut tiedot... 8 2.4 Tehdyt korjaukset... 9 3 Tehdyt havainnot... 9 3.1 Ulkopuoli... 9 3.1.1 Havainnot... 9 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 10 3.2 Alapohja ja ryömintätila... 10 3.2.1 Havainnot... 10 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 12 3.3 Ulkoseinät... 13 3.3.1 Havainnot... 14 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 16 3.4 Ikkunat... 17 3.4.1 Havainnot... 17 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 18 3.5 Yläpohja ja vesikatto... 18 3.5.1 Havainnot... 19 3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 20 3.6 Sisätilat... 20 3.6.1 Havainnot... 20 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 23 3.7 Ilmanvaihto ja painesuhteet... 25 3.7.1 Havainnot... 25 3.7.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 26 3.8 Muu LVI-tekniikka... 26 3.8.1 Havainnot... 26 3.8.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 26 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 27 4.1 Lisätutkimukset... 27 4.2 Suositellut jatkotoimenpiteet... 28
1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde polku 10 21600 Parainen Kuntotutkimusraportti 4 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Tilaaja Tilaajan yhteyshenkilö Paraisten kaupunki Kiinteistölaitos Rantatie 28 21600 Parainen Seppo Pihl p. 0400 451 424 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 TURKU p. 0207 698 618 s-posti etunimi.sukunimi@vahanen.com Timo Hautalampi, FM Heli Teivainen, RI (AMK), rakennusterveysasiantuntija Kimmo Saksi, RI (AMK) -opiskelija Yhteyshenkilö Timo Hautalampi, p. 0400 740 054 Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin talvella 2012 ja kesällä 2013.
Kuntotutkimusraportti 5 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 1.3 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteissa esiintyvät ja sisäilman laatuun vaikuttavat kosteusvauriot ja muut sisäilman laatua heikentävät ongelmat sekä esittää toimenpide- ja korjaustapaehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Rakennukseen on tehty aiemmin sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus (raportti päivätty 5.3.2004, RTC Turku Oy,). Rakennuksen hirsirakenteissa todettiin lahovaurioita. Vanhan osan ulkoseinissä ja osin alapohjassa havaittiin vaurioita, jotka vaikuttavat rakennuksen kantavuuteen. Kellaritilojen epäpuhtauslähteet ja ryömintätilan eloperäinen rakennusjäte todettiin mahdollisiksi sisäilmahaitoiksi. Yläkerran vaatehuoneen seinässä ja alakerran vanhan eteisen tilalle rakennettujen wc-tilojen katossa havaittiin mikrobikasvua, jotka johtuivat vanhoista kosteusvaurioista. Neljästä huonetilassa tehtiin ilman mikrobi-itiöpitoisuusmittaukset, joista yhdessä (eteläpään luokka) oli kohonnut sieni-itiöpitoisuus. Koulun tiloissa todettiin olevan riittämätön ilmanvaihto. Veistosalissa ilmanvaihtoa ei ollut ollenkaan. Lisäksi on otettu ilmanäytteitä ilman mikrobi-itiöpitoisuuden selvittämiseksi ja tehty muita täydentäviä selvityksiä (RTC Turku Oy): Ilmanäyteraportti päivätty 5.1.2005: Ilmanäytteet on otettu ns. pohjoisluokasta ja keittiöstä. o Keittiöstä otetussa näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa ja näytteen bakteeripitoisuus oli koholla. Todettiin, etteivät tulokset viittaa mikrobikasvustoon, vaan enemmänkin puutteelliseen hygieniaan ja ilmanvaihtoon. Ilmanäyteraportti päivätty 27.2.2006: Näytteet otettiin laajennusosan luokasta, jossa sisäilman laatu oli koettu ajoittain heikoksi ja oli koettu, että tiloista tarttuu vaatteisiin kosteusvaurioon viittaavaa hajua. o Otetun näytteen aktinomykeetti- ja kokonaissieni-itiöpitoisuudet olivat matalia, eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Lautalattian reunoilta ja raoista havaittiin tulevan poikkeavaa hajua, joten ehdotettiin, että lattiaan asennettaisiin muovimatto vähentämään ilmavirtauksia lattiarakenteesta. o Keittiössä on koettu sisäilman laadun pysyneen heikkona ja sen on epäilty aiheuttavan sisäilmaoireilua. Keittiöstä ei otettu ilmanäytettä, mutta todettiin puutteita lattian muovimaton saumoissa ja liittymissä
Kuntotutkimusraportti 6 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus sekä havaittiin mahdollista kosteutta lattiakaivon läheisyydessä. Suositeltiin muovimaton ainakin osittaista uusimista ja vaurioiden korjaamista. Muistio päivätty 8.12.2006: o Henkilökunta on kokenut keittiön ilmanlaadun parantuneen, mutta laajennusosan ilma on koettu edelleen huonoksi ja hajua tarttuvan vaatteisiin. Lattian läpi tapahtuvia ilmavuotoja ja vanhaa korjaamatonta ulkoseinän vauriota on epäilty ongelmien aiheuttajaksi. o Wc-tilassa havaittiin kosteusvaurioituneita kattolevyjä, joita ei ole uusittu (havaittu myös kuntotutkimuksen yhteydessä). o Keittiön alla olevassa ryömintätilassa olevan kondensoivan kuivaimen aiheuttamat painesuhteiden tarkastusta on suositeltu, ettei kuivain muuta ryömintätilan mitään osaa ylipaineiseksi sisäilmaan verrattuna. o Ehdotettu muovimaton asennusta ongelmalliseksi koettuun luokkaan. PTS-päivityksessa 2007, päivätty 21.9.2007 on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä: o vanhan osan ryömintätilan tyhjennys orgaanisesta jätteestä o hirsiulkoseinien korjaus, tervapahvikerroksen poistaminen ulkoseinän ulkopinnasta ja korvaaminen tuulensuojalevyllä, uuden julkisivulaudoituksen toteuttaminen niin, että sen taakse jää tuulettuva tila, ikkunapellityksen parantaminen samassa yhteydessä o kuistin ulkoseinien korjaus riskirakenteensa vuoksi o ulkoseinien huoltomaalaus o parvekkeen uusinta o ikkunoiden huoltomaalaus o ulko-ovien uusinnat: parvekeovi ja ryömintätilan ovet ja huoltomaalaukset: muut ovet o vesikaton paikkamaalaus PTS-jakson alkupuolella ja koko vesikaton maalaus PTS-jakson loppupuolella o sisätilojen vaurioituneiden materiaalien uusinta: alakerran tyttöjen wctilan ja opettajien sosiaalitilan sisäkatossa sekä toisen kerroksen vaatehuoneen hormin pinnassa, myös lämmöneristeen ym. uusinta yläpohjasta, mikäli korjauksen yhteydessä havaitaan niidenkin vaurioituneen o ns. keskiluokan kaappien lattian päällystäminen muovimatolla ja lautalattian paikkaus o ilmanvaihdon uusiminen nykynormien mukaiseksi o lämmityskattilan uusiminen o jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentaminen
Kuntotutkimusraportti 7 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 1.5 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Rakenneavaukset Avauksia tehtiin, jotta päästiin tarkastamaan rakennekerroksia ja niiden kuntoa sekä kosteusvauriokohdissa mahdollisten vaurioiden ja kosteuslähteiden tarkastamiseksi. Rakenneavaukset ja niiden paikkaukset teki tilaajan edustaja. Pintakosteuskartoitus ja piikkikosteusmittaukset Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä mittalaitetta Gann Hydrotest LG2. Puu- ja levyrakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa piikkikosteusmittaria Trotec, joka ilmaisee rakenteen kosteuden painoprosentteina. Kivirakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteusilmaisinta LB 70, jonka antamalla lukemalla ei ole yksikköä. Mitattaessa saatu tulos on suuntaaantava. Asteikko muodostuu lukemista 0...170. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu myös tarkasteltavasta materiaalista. Materiaalinäytteet Rakenteista, joista halutaan arvioida niissä mahdollisesti esiintyvä mikrobikasvu, otettiin materiaalinäytteet. Otetut näytteet viljeli (25 C, 7-14 vrk) ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin. Analyysissä käytetty mikrobikasvun runsauden mukainen asteikko (- ei kasvua / (+) yksittäinen pesäke / + vähän kasvua / ++ kohtalainen kasvu / +++ runsas kasvu / ++++ erittäin runsas kasvu / Y ylikasvu) on vain suuntaa antava. Ilmanäytteet Ilmanäytteet otettiin sisäilman mikrobi-itiöpitoisuuksien arvioimiseksi. Ilmanäyte kerättiin (15 min) 6-vaiheimpaktorilla (Andersen-keräin) tryptoni-hiivauute-glukoosi- (THG), mallasuute- (MEA) ja dikloraani-18%-glyseroliagarille (DG-18) ilmassa olevien bakteeri- ja homesieni-itiöpitoisuuksien määrittämiseksi. Otetun näytteen viljeli ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatukseen (25 C, 7-14 vrk) perustuva tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = kasvuston muodostava yksikkö). Sisäilman kohonneena sieni-itiöpitoisuutena voidaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tulkita taajama-alueella talviaikana yli 500 cfu/m 3 pitoisuus. Jos lajistossa esiintyy kosteusindikoivia homesukuja, voidaan kohonneena sieni-itiöpitoisuutena talviaikana pitää 100-500 cfu/m 3 pitoisuutta. Kohonneena aktinomykeetti- eli sädesienibakteeripitoisuutena pidetään taajama-alueella talviaikana yli 10 cfu/m 3 pitoisuutta. Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- ja lahovauriota rakennuksessa (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1).
Kuntotutkimusraportti 8 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Painesuhteet ja ilmavirtaukset Ilman virtaussuuntia ja tilojen painesuhteita tutkittiin merkkisavun avulla. 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Kohteen kuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1932 rakennettu. Rakennus on vanhalta osaltaan kaksikerroksinen ja hirsirakenteinen. Rakennuksessa on harjakatto ja katemateriaalina on konesaumattu pelti. Rakennukseen on tehty laajennusosa vuonna 1957. Laajennusosa on puurunkoinen ja yksikerroksinen. Laajennusosan tilat ovat alun perin toimineet asuntona, joka vuonna 1977 on muutettu luokka- ja keittiötiloiksi. Tuolloin myös eteisen tiloja on muutettu wc-tiloiksi ja yläkerran kylmiä ullakkotiloja lämpimiksi varastotiloiksi. Kylmiä sivuvinttejä on myös tämän jälkeen muutettu lämpimiksi tiloiksi. Vuonna 2000 on länsisivun ulkoseinän hirsien lahovaurioita korjattu ikkunoiden alapuolelta, vuonna 2008 lahovaurioita on korjattu länsi- ja itäsivulla sekä eteläpäädyssä. Rakennuksen alapohja on pääosin ryömintätilainen. Rakennuksen alkuperäisen osan keskellä ja takapihan puoleisella sivulla on kuitenkin kellaritiloja, joissa on öljypoltin, öljysäiliö sekä varastotilaa. Rakennukseen on tehty vuonna 2009 ilmanvaihdon parannuksia. Keittiö/ruokailutilaan on asennettu uusi tuloilmakone. Luokka- ja muita tiloja varten on toisen kerroksen varastoon asennettu lämmön talteenotolla varustettu tulo-/poistoilmakoje. Ilmastointikoneet on varustettu vesikiertoisin lämmityspatterein. 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Tutkimusta tehtäessä käytettävissä oli rakennuksen pohjapiirrokset 1. ja 2. kerroksesta. 2.3 Käyttäjiltä saadut tiedot Tilojen käyttäjillä on ollut mahdollisia sisäilmaan liittyviä oireita, mm. silmä- ja nenäoireita sekä hengitysvaikeuksia, jotka helpottavat kotona. Erityisen ongelmallisiksi on koettu ensimmäisen kerroksen keskiluokka 107 ja eteläluokka 106. Toisessa kerroksessa sijaitsevan ATK-luokan (210) ilma on koettu huonoksi.
Kuntotutkimusraportti 9 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 2.4 Tehdyt korjaukset Lattiapäällyste on uusittu luokassa 106 kesällä 2009. Pintoja on uusittu sosiaalitilassa 114 sekä suihku- ja wc-tilassa 116 kesällä 2009. Hätäpoistumisporras on rakennettu kesällä 2009. Ilmanvaihtosaneeraus on tehty vuonna 2009. o Keittiön/ruokalan ilmanvaihtoa varten asennetaan uusi tuloilmakone, joka hoitaa tuloilman ruokalaan, poisto tapahtuu keittiön kautta vanhalla huippuimurilla. Kojeiden käynti tapahtuu rinnan ja poistopuolelle lisätään moottoripelti säätökaavion mukaisesti. o Luokka- ym. tiloja varten asennetaan 2. kerroksen varastoon lämmöntalteenotolla varustettu tulo-/poistoilmakoje. o Luokkien 107 ja 109 nykyiset tulo-/poistoilmajärjestelmät säilyvät ennallaan, samoin 1. kerroksen sosiaalitilojen poistoilmanvaihtojärjestelmä. o 2. krs:n kokous/keittiön, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen nykyinen poistoilmajärjestelmä puretaan ja ko. tilat liitetään uuden ilmastointikojeen piiriin. Huonokuntoinen parveke on uusittu kesällä 2008. Ulkoseinien (eteläpääty, itä- ja länsisivut) lahovaurioita on korjattu kesällä 2008. Keittiön lattia on uusittu vuoden 2004 jälkeen. Rännivesikaivot on asennettu vuoden 2004 jälkeen. Länsisivun ulkoseinän lahovaurioita on korjattu vuonna 2000. Vesikatto on uusittu jossain vaiheessa, ajankohta ei ollut tiedossa. Länsisivulle on asennettu salaojitus jossain vaiheessa, ajankohta ei ollut tiedossa. 3 Tehdyt havainnot 3.1 Ulkopuoli 3.1.1 Havainnot Rakennus sijaitsee rinteessä niin, että takapihanpuoleinen sivu (itäsivu) sijaitsee hieman alempana. Rakennuksen vierustat ovat pääosin nurmea. Etupihanpuolen kulkualue on sepeliä. Rakennuksen kattovedet on johdettu alas ulkopuolisilla räystäskouruilla ja syöksytorvilla ja niistä rännivesikaivojen kautta sadevesijärjestelmään. Aiemmassa tutkimuksessa (vuodelta 2004) puuttuneet rännivesikaivot on asennettu silloisen tutkimuksen jälkeen. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että etupihan puolelle on rakennettu salaojitus. Muualla mahdollisesti olevasta salaojituksesta ei ole tietoa. Rakennuksen vierustoilla ei havaittu salaojakaivoja.
Kuntotutkimusraportti 10 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Rakennuksen kaakkoiskulmassa havaittiin ryömintätilan pohjan olevan kostea. Nurkassa olevan syöksytorven vesi on johdettu suoraan rännivesikaivoon, joten kosteus ei liene peräisin syöksytorvesta. Ryömintätilan havainnot käsitellään tarkemmin kohdassa 3.2 Alapohja ja ryömintätila. 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mikäli rakennuksen kaikilla seinustoilla ei ole salaojitusta, suosittelemme sen tekemistä. Salaojien olemassaolo ja niiden kunto on suositeltavaa selvittää. 3.2 Alapohja ja ryömintätila 3.2.1 Havainnot Ryömintätilallisen alapohjan rakenne on tehtyjen havaintojen perusteella sisältä ulospäin seuraava: lattian pintamateriaali (osassa lisäksi vaneri 6 mm tai lastulevy) lattialaudoitus tai lastulevy (osassa uretaanivaahdotus ja/tai mineraalivilla) kutterilastueriste (osassa myös turvetta) tervapaperi laudoitus Rakennuksen alapohjan alla on pääosin ryömintätilaa. Ryömintätilallisen alapohjan lattiamateriaalina on pääosin muovimatto. Vanhan osan laajennusosan päädyssä on kellarillista tilaa, kuten myös rakennuksen keskellä siivouskomeron ja kopiointihuoneen alapuolella. Kellaritilojen alapohja on betonia. Maanvastainen osuus Betonirakenteiset kellaritilojen alapohjat kartoitettiin pintakosteusilmaisimella. Siivouskomeron ja kopiointihuoneen alapuolella sijaitsevan vahan perunakellarin, nykyisen varaston, alapohjan kosteusarvot olivat paikoitellen koholla ja alapohjan pinnassa havaittiin kosteusjälkiä ja paikoin näkyvää kosteutta. Alapohjaan kosketuksissa olevat puuosat olivat paikoin tummuneet tai lahonneet (mm. ovien kynnykset ja hyllyjen jalat). Takapihanpuolella sijaitsevan kellaritilan alapohjan kosteusarvot olivat paikoitellen koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna ja alapohjan pinnassa havaittiin kosteusjälkiä.
Kuntotutkimusraportti 11 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Ryömintätila ja puurakenteinen alapohja Vanhan osan ryömintätilan maapohja oli tarkastushetkellä märkä rakennuksen eteläpäädyssä. Maapohjan päällä oli runsaasti myös rakennusjätettä ja muuta roskaa, mm. lautoja, purkkeja ym. Alapohjan tuentaa on korjattu paikoitellen. Yksittäinen heikko alapohjan hirren tuenta havaittiin aulan 105 alapuolella. Aulan 105 ja eteisen 102 liittymäkohdan seuduilla havaittiin lahovaurioita alapohjassa. Laajennusosan kohdalla on alapohjaa uusittu. Tehtyjen havaintojen perusteella uusitulla alueella oli alapohjan alapinnassa laudan sijasta vesivaneri. Laajennusosassa alapohjan tuuletusluukut oli suljettu ja tilan ilmaa kuivattiin ilmankuivaimella. Tilan ilman suhteellista kosteutta seuraamaan oli asennettu dataloggeri. Puurakenteisen alapohjan liittymistä ja läpivienneistä havaittiin ilmavirtauksia huonetiloihin päin. Pohjoisluokassa 109 avattiin jalkalistoja ja havaittiin, että lattian muovimaton ja ulkoseinien liittymää on tiivistetty elastisella massalla. Ilmavuotoja havaittiin massauksesta huolimatta useasta kohdasta. Luokan 107 lattiassa on vanha muovimatto, luokan takana sijaitsevien kaapistojen lattiassa on alkuperäinen lautalattia, jonka reunoilta ja lautojen raoista virtaa ilmaa huonetilaan. Vasemmanpuoleisen komeron lattiassa on lämpöjohtojen alapohjan läpivienti, joka on tilkitty mineraalivillalla. Läpiviennistä virtasi ilmaa kaappeihin ja kaapeista luokkaan. Eteläluokan (huone 106) lattian uusittu muovimatto on nostettu ylös vanhoja jalkalistoja vasten. Vanhan jalkalistan ja ulkoseinien välistä havaittiin ilmavirtauksia huonetilaan. Keittiön lattiassa on epoksipinnoite. Alapohjan läpivientejä on tiivistetty ilmeisesti lattian pintamateriaalin uusimisen yhteydessä. Paikoin runsaista tiivistysmassauksista huolimatta havaittiin selkeitä ilmavuotoja läpivientien reunoilta huonetilaan päin. Keittiön ja ruokasalin välisen oviaukon kohdalla epoksipinnoitteessa havaittiin halkeamia ja niistä ilmavuotoja. Alapohjaan tehtiin seitsemän rakenneavausta. Avaus R1 tehtiin ruokasalin 110 nurkkaan. Avauskohdassa havaittiin kutterinpurun alapinnassa myös turve-eristettä. Eristeet olivat painuneet useita senttejä. Avauskohdassa havaittiin muista avauksista poikkeavaa hajua. Avaus R3 tehtiin luokkaan 109 rakennuksen ulkonurkkaan alueelle, jonka alapohjaa oli ryömintätilasta tehtyjen havaintojen perustella korjattu. Avauskohdassa, rakennuksen nurkassa, alapohjan eristeenä oli pääasiassa mineraalivillaa. Aivan nurkasta puuttuivat eristeet kokonaan. Eristeen yläpinnassa havaittiin hiiren ulostetta. Avauskohdan ympäristössä havaittiin uretaanivaahdotusta kutterinpurueristeen päällä. Avaus R5 tehtiin luokan 109 takapihanpuoleiselle sivulle. Avauskohdan alapuolella on öljysäiliö. Avauskohdassa oli kutterinpurun päälle asennettu mineraalivillaeristettä. Ilmeisesti kutterinpurun painumaa on täytetty mineraalivillalla lattian korjausten yhteydessä. Mineraalivillassa havaittiin mustumaa ulkoseinän vierellä. Avaus R9 tehtiin luokan 107 ulkoseinän viereen. Kohdassa havaittiin mineraalivillaeristys kutterinpu-
Kuntotutkimusraportti 12 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus rueristeen päällä. Avaus R12 tehtiin luokan 106 etupihanpuoleiseen ulkonurkkaan. Avauskohdassa kutterinpurueristeet eivät olleet painuneet. Purujen pohjalla oli lasinsirpaleita. Kun puruja kaivettiin pois, havaittiin alimpien hirsien sisäpinnassa lahovaurioita. Avaus R13 tehtiin tyttöjen wc-tilan 103 lattiaan. Lattiassa oli muovimaton alla lastulevy. Avauskohdassa kutterinpurut olivat painuneet muutaman sentin. Avauskohdasta tuli muista avauksista poikkeava haju. Avauskohdan läheisyydessä aulan 105 ja eteisen 102 liittymäkohdassa havaittiin ryömintätilan puolella lahovaurioita. Avauksista R1, R3, R5, R12 ja R13 otettiin materiaalinäytteet. Ruokasalista 110 (R1) ja luokasta 106 (R12) otetuissa näytteissä esiintyi runsasta sienten kasvua, mikä viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (mm. Aspergillus ryhmä Restricti). Luokan 109 ulkonurkasta (avaus R3) ja tyttöjen wc-tilasta (avaus R13) otettujen näytteiden viljelytulokset eivät määriltään viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta näytteissä esiintyi kohtalaisessa määrin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, joten kosteusvaurion mahdollisuutta ei voida poissulkea. Luokan 109 takapihan puoleiselta sivulta (avaus R5) otetun näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Avaus R7 tehtiin aulan 105 väliseinän viereen kohtaan, jossa väliseinässä havaittiin mikrobivaurioita vesipisteen alla (ks. kohta 3.6 Sisätilat ). Lattian muovimaton alla oli lastulevy, joka oli pehmentynyt ja todettiin aistinvaraisella arviolla mikrobivaurioituneeksi. Kohta sijaitsee kohdassa, jossa ryömintätilan puolellakin todettiin lahovaurioita. 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kellaritilojen johtopäätökset on esitetty kokonaisuudessaan kohdassa 3.6 Sisätilat. Puurakenteisen alapohjan kutterinpurueristeessä todettiin viitteitä mikrobikasvusta kahdessa näytteessä viidestä ja kahdessa mikrobikasvun mahdollisuutta ei voitu poissulkea. Kolmessa avauskohdassa havaittiin poikkeavaa hajua. Hajua ei kuitenkaan tunnistettu samaksi kuin rakennuksessa vallitseva haju. Yhdessä satunnaisesti valituista avauskohdista havaittiin ulkoseinän alimpien hirsien lahonneen sisäpinnastaan. Samasta kohdin ulkoseinän alimpia hirsiä on korjattu ulkopuolelta. Alapohjan kautta havaittiin useasta kohdin ilmavuotoja huonetiloihin päin. Ilmavuotojen mukana alapohjan eristetilasta ja mahdollisesti myös ryömintätilasta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Ilmavuotoja on pyritty osassa tiloista pienentämään asentamalla lattiaan muovimattoja sekä tiivistämällä mattojen ja seinien rajakohtia sekä alapohjan läpivientejä elastisella massalla. Havaintojen perusteella tämä ei ole ollut riittävä toimenpide. Alapohjan avauksessa havaitun ulkoseinän alaosan sisäpuolisen lahovaurion, mikrobivaurioituneiden lämmöneristeiden, rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa havaitun poikkeavan hajun ja alapohjan kautta tapahtuvien ilmavuotojen vuoksi suosittelemme alapohjarakenteen uusimista (lattiapinnat, eristeet, aluslaudat). Uusimisen yhteydessä alapohjan ja ulkoseinien alaosien hirsien lahovauriot tulee kartoittaa ja korjata. Uusi
3.3 Ulkoseinät Kuntotutkimusraportti 13 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus alapohjarakenne tulee toteuttaa niin, että sen yläpinnasta saadaan mahdollisimman ilmatiivis. Tiivis kerros tulee ulottaa ulkoseinien hirsipintaan asti. Havaittu selkeä lahovaurio alapohjassa aulan 105 ja eteisen 102 kohdalla on käsitelty kohdassa 3.6 Sisätilat. Ryömintätilan pohjalla olevat rakennusjätteet ja orgaaninen materiaali tulee poistaa. Ulkoseinän rakenteet ovat havaintojen ja vanhojen tutkimusten perusteella ulkoa sisälle seuraavat: Pitkät sivut ja alkuperäinen päätyseinä alakerrassa ulkoverhous tervapaperi vanha ulkoverhouslauta 2-kertainen tervapahvi hirsi sisäverhous Laajennusosa alakerrassa ulkoverhous tuuletusrako, 3-kertainen koolaus (70 mm) tervapaperi mineraalivilla ja puurunko 100 mm tervapaperi vaakalaudoitus sisäverhous Eteläpäädyn yläosa ulkoverhous tuulensuojapahvi vinolaudoitus kutterilastu ja puurunko 100 mm paperi lauta pahvi kovalevy sisäverhous
Kuntotutkimusraportti 14 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.3.1 Havainnot Pohjoispäädyn yläosa ulkoverhous tuulensuojapahvi vinolaudoitus purueriste ja puurunko 100 mm tervapaperi ponttilauta pinkopahvi tapetti puukuitulevy sisäverhous Pohjoispäädyn jälkeenpäin eristetty sivuvintti ulkoverhous tuulensuoja ja vinolaudoitus (arvio) tervapaperi hirsi tervapaperi lasivilla 100 mm ilmansulkupaperi lastulevy 12 mm Eteläpäädyn jälkeenpäin eristetty sivuvintti ulkoverhous tuulensuoja ja vinolaudoitus (arvio) tervapaperi mineraalivilla 250 mm ilmarako 60 mm vaakakoolaus lastulevy 12 mm Sokkeli on vanhan osan kohdalla luonnonkiveä ja lisäsiivessä sekä kuistin kohdalla betonia. Betonisokkelin ja puisen alajuoksun välissä on bitumihuopakaista. Ulkopuoli Ulkoseinien lahovaurioita on korjattu ulkopuolelta kesällä 2008 seinien alareunoista ja ikkunoiden alta itä- ja länsisivuilla sekä eteläpäädyssä. Ulkoverhouslaudat ja niiden maalipinnat vaikuttavat maan tasalta tehdyssä tarkastuksessa hyväkuntoisilta. Pystyrimat irvistävät hieman. Verhouksen takana ei pääosin ole tuuletusrakoa. Korjatun
Kuntotutkimusraportti 15 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus alaosan (noin metri) ja vanhan yläosan väliin on asennettu peltilista, jonka yläreuna ei ole vesitiivis. Teknisentyön luokan kohdalla, rakennuksen pohjoispuolen päätyseinässä, on ilmanvaihtokanavan läpivienti ulkoseinässä. Läpiviennin ulkopuoli on avonainen, ilman ritilää. Sisäpuoli, ensimmäinen kerros Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa luokassa 106 havaittiin länsisivun ulkoseinän pullistuneen luokkahuoneeseen päin. Laajennusosassa, rakennuksen pohjoispäädyssä, sijaitsevan keittiön päätyseinässä havaittiin keraamisen laatoituksen alimman laatan päällä vaakasaumassa halkeama koko huoneen leveydellä. Halkeamasta virtasi ilmaa huonetilaan päin. Ensimmäisen kerroksen laajennusosan ulkoseinään tehtiin sisäpuolelle rakenneavaus R15 luokkaan 109. Seiniin tehtiin avaukset myös ulkopuolelle (R16 ja R17). Avauksissa ei aistinvaraisella tarkastelulla havaittu merkkejä vaurioista. Seinän eristeenä on vuorivilla ja ilmansulkuna sekä tuulensuojana tervapaperi. Ikkunoiden listoituksia avattiin kolmen ikkunan kohdalla satunnaisesti valituista paikoista. Ikkunoiden tilkerako on tiivistetty sisäpinnasta pinkopahvilla, tilkkeenä on käytetty rivettä. Ikkunan karmien alla on bitumikermi tai tervapahvi. Avauksista tuli ajoittain voimakas kreosoottimainen haju. Ruokasalin 110 keskimmäisen ikkunan sivulista avattiin (avaus R2). Pinkopahvin naulat olivat ruostuneet ja pinkopahvissa havaittiin kosteusjälkiä. Apukarmissa havaittiin lahoa ikkunan vierellä. Luokkahuoneesta 107 avattiin keskimmäisistä ikkunoista toisen pystylista (avaus R9). Avauskohdassa havaittiin myös kosteusjälkiä pinkopahvissa ja lahoa ulkoseinässä ikkunan vierellä. Kosteusjälkiä havaittiin myös ulkoseinän hirressä ikkunan alla. Kolmas ikkunalista avattiin luokan 106 takanurkasta päätyseinältä (avaus R11). Ikkunan tilkeraon päältä puuttui muissa avauksissa ollut pinkopahvi. Sivun apukarmi oli mustunut alareunastaan ja listan takana havaittiin kosteusjälkiä ja näkyvää mikrobikasvua. Vuonna 2004 tehdyn kuntotutkimuksen yhteydessä havaittiin rakenneavauksella, että kuistin ulkoseinässä on höyrynsulkumuovi sekä rakenteen sisä- että ulkopinnassa. Nyt tehdyn tutkimuksen yhteydessä ei ollut tiedossa, että seinärakennetta olisi uusittu tämän jälkeen. Kuistilla sijaitsevan tyttöjen wc-tilan seinien keraamiset laatat ovat irronneet alustastaan monin paikoin ja osa on irronnut kokonaan. Sisäpuoli, toinen kerros Toisen kerroksen päätyseinät ovat puurunkoisia. Seiniin tehtiin kaksi rakenneavausta. Luokkahuoneen 205 päätyseinään tehdyssä avauksessa (R19) havaittiin vesijälkiä ilmansulkupaperissa. Avauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Ilmansulkupaperista ja kutterinpurueristeestä otettiin materiaalinäytteet (liite 4: näytteet 6 ja 7). Näytteiden viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa, näytteissä esiintyi vain pieniä tai erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Huoneeseen 209 tehtiin avaus (R24) päätyseinään. Avauksessa ei aistinvaraisella arvi-
Kuntotutkimusraportti 16 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus olla havaittu merkkejä vaurioista. Avauksesta otettiin materiaalinäyte purueristeestä (näyte 12). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa eikä näytteessä esiintynyt selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa. Toisessa kerroksessa on rakennuksen kummassakin päädyssä pitkillä sivuilla jälkeenpäin eristetty ulkoseiniä, kun aiemmin kylmiä sivuvinttejä on otettu käyttöön lämpimiksi varastotiloiksi. Pohjoispäädyssä itäsivulla sijaitsevaan varastoon 208 tehtiin rakenneavaus (R25) ulkoseinään. Rakenteessa oli muovitettu ilmansulkupaperi ja eristeenä lasivilla. Avauksessa ei havaittu aistivaraisella tarkastelulla vaurioita. Toinen avaus (R27) tehtiin eteläpäädyssä länsisivulla sijaitsevaan varastoon 204. Avauksessa todettiin, ettei rakenteessa ole höyryn- tai ilmasulkua mineraalivillaeristeen sisäpinnassa. Eristeen ulkopuolella oli tervapaperi tuulensuojana. 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkopuoli Ulkoverhous sinällään on kohtuullisessa kunnossa eikä yksistään vaadi toimenpiteitä lähivuosina. Siinä vaiheessa, kun ulkoverhouksen uusiminen tulee ajankohtaiseksi, suosittelemme että julkisivuverhouksen lisäksi poistetaan hirren ulkopinnan tervapaperit ja vanhat ulkoverhouslaudat, jotta rakenteeseen saadaan asennettua vesihöyryä läpäisevä tuulensuojalevy tiiviihköjen tervapaperien sijaan ja uuden ulkoverhouksen taakse tuuletusrako. Samassa yhteydessä saadaan kattavasti tarkastettua ja korjattu ulkoseinän ulkopinnassa mahdollisesti olevat lahovauriot, joita ei vielä ole havaittu. Uusitun alaosan ulkoverhouksen ja vanhan verhouksen rajaan asennettu pellitys ei ole tiivis yläreunastaan ja pellityksen taakse voi kulkeutua vettä. Suosittelemme pellityksen uusimista niin, että pellin yläreuna taitetaan laudoituksen alle tai sisään. Vähimmillään pellityksen yläreuna tulee massata. Massaus tulee uusia riittävän usein, jotta se pysyisi vesitiiviinä. Laajennusosan päätyseinästä puuttuvan ilmanvaihtokanavan ritilä tulee asentaa paikalleen. Avonainen reikä seinässä mahdollistaa kosteuden pääsyn rakenteeseen. Sisäpuoli Kolmen satunnaisesti valitun ikkunan sivulistan takana havaittiin merkkejä kosteudesta sekä apukarmissa lahoa. Vaurioiden aiheuttaja ei varmuudella selvinnyt. Todennäköisesti syynä ovat ikkunoiden liittymien vesivuodot. Suosittelemme, että kaikkien ikkunoiden tai vähintään kattavalta otannalta ikkunoista irrotetaan listat sisäpuolelta, tilkkeet poistetaan ja vauriot kartoitetaan. Kartoituksen jälkeen arvioidaan vaurioiden laajuus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Alapohjaan tehdyistä avauksista yhdessä todettiin ulkoseinän hirsien sisäpinnassa lahoa. Hirsien ulkopuolisessa korjauksessa ei hirsien sisäpinnassa, välipohjan sisällä, olevia vaurioita ole havaittu. Toimenpidesuositukset on esitetty kohdassa 3.2 Alapohja ja ryömintätila.
3.4 Ikkunat 3.4.1 Havainnot Kuntotutkimusraportti 17 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Alkuperäisten ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisessa toiminnassa ei havaittu periaatteellisia puutteita. Jälkeenpäin eristetyissä sivuvinteissä havaittiin riskirakenteita. Pohjoispäädyn sisäpuolelta eristetyssä hirsiseinässä alkuperäinen hirsi on lämmöneristeen ulkopuolella, jolloin kovilla pakkasilla hirsi on kauttaaltaan pakkasen puolella. Jos sisäpuolen tiiveydessä on puutteita, voi sisäilman kosteutta kulkeutua kylmään hirsipintaan. Eteläpäädyn sivuvintin seinärakenteesta (ja yläpohjarakenteesta, ks. kohta 3.5 Yläpohja ja vesikatto ) puuttuu sisäpuolelta höyryn- tai ilmansulku. Rakennusfysikaalisella mallinnuksella todettiin, että rakenteeseen ulkopinnassa olevaan tuulensuojatervapaperiin voi tiivistyä kosteutta pitkinä jaksoina vuoden aikana. Suosittelemme, että eteläpäädyssä sijaitsevan vintin 204 ulkoseinän ja yläpohjan rakenne korjataan. Keittiön laatoitetussa päätyseinässä havaittiin pitkä halkeama, josta virtasi ilmaa huonetilaan päin. Suosittelemme, että seinärakennetta avataan keittiön puolelta halkeaman aiheuttajan selvittämiseksi ja että seinärakenne uusittaisiin tämän jälkeen. On mahdollista, että halkeama on syntynyt rakenteiden elämisen seurauksen, tällöin tulee valita uudet materiaalit niin, että ne kestävät olosuhteita paremmin ja niihin ei muodostuisi halkeamaa. Seinän korjaus on suositeltavaa toteuttaa alapohjan korjausten yhteydessä (ks. kohta 3.2 Alapohja ja ryömintätila ). Suosittelemme, että kuistin kaikki rakenteet (ulkoseinien, alapohjan ja yläpohjan pintamateriaalit, höyrynsulut, eristeet, tuulensuojalevyt sekä ulkoseinien ulkoverhous niin, että rakenteessa on tuuletusrako ulkopuolella) uusitaan. Seinässä on aiemmin todettu rakennusfysikaalisesti toimimaton rakenne, jossa lämmöneriste on sijoitettu kahden tiiviin muovikalvon väliin, kohdassa 3.5 Yläpohja ja vesikatto on todettu kuistin sisäkatoissa kosteusvaurioita sekä yläpohja, josta puuttuu höyrynsulku, joka on riskirakenne ja lisäksi tyttöjen wc-tilassa havaittiin poikkeavaa hajua (ks. 3.6 Sisätilat ). Rakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden tarve korostuu erityisesti tiloissa, joissa käsitellään runsaasti vettä, kuten suihku- ja wc-tiloissa. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kaksilasisia maalattuja puuikkunoita, jotka ovat joko alkuperäisiä tai lähes alkuperäisiä. Laajennusosan keittiön ikkunat ovat uudemmat kolmipuitteiset ja kolmilasiset maalatut puuikkunat. Ikkunat ovat kohtalaisessa kunnossa. Ikkunoiden maalipinta hilseilee varsinkin etelän puoleisella seinustalla. Ikkunoiden vetoisuutta ei tutkimushetkellä pystytty arvioimaan. Ikkunoissa ei alun perin ole ollut vesipeltejä ulkopuolella. Ikkunapuitteiden alaosan viistous on ohjannut ikkunaa pitkin valuvaa vettä hieman irti julkisivusta. Pellityksiä
Kuntotutkimusraportti 18 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus on lisätty ainakin hirsikorjausten yhteydessä, jolloin seinän uuden ja vanhan verhouksen välinen pelti on jatkettu ikkunan vesipelliksi. Ikkunoissa, joissa on omat vesipellit, havaittiin puutteita pellitysten reunoissa, jotka eivät ole tiiviitä. Ikkunoiden karmien ja ulkoseinien liittymästä havaittiin ilmavuotoja huonetilaan päin. Ilmavuotojen mukana havaittiin tulevan poikkeavaa hajua. Ikkunan listoitusten avausten yhteydessä todettiin lahovaurioita ikkunoiden sivuapukarmeissa (ks. 3.3 Ulkoseinät ). 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ikkunoihin liittyviä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia on esitetty kohdassa 3.3 Ulkoseinät. Mikäli muiden korjausten yhteydessä ikkunoita ei päädytä uusimaan, on ne suositeltavaa huoltomaalata. Jos ikkunat koetaan vetoisiksi, tulee niiden puitteiden ja karmien väliset tiivisteet uusia ja lisäksi ikkunoissa voidaan käyttää talviaikaan ikkunateippejä. Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden sisäpinnat ovat kylmät ja aiheuttavat vetoa, joten on mahdollista, että tiivistyksistä huolimatta ikkunat tuntuvat vetoisilta. 3.5 Yläpohja ja vesikatto Tehtyjen havaintojen perusteella vanhan osan yläpohjan rakenne on ulkoa sisälle seuraava: konesaumattu pelti bitumihuopa aluslaudoitus kattokannattajat / ullakkotilat turve / kutterinpuru höyrynsulkumuovi rakennuspaperi ponttilaudoitus Tehtyjen havaintojen perusteella laajennusosan yläpohjan rakenne on ulkoa sisälle seuraava. konesaumattu pelti harvalaudoitus kattokannattajat / ullakkotilat puhallusvilla 200 250mm rakennuspahvi ponttilaudoitus Kuistin katon rakennetta ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Kuistin yläpohjatilaan ei ollut kulkua.
Kuntotutkimusraportti 19 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.1 Havainnot Vanhan osan vesikaton maalipinta lohkeilee. Yhdessä viemärin tuuletusputkessa havaittiin putken ja suojapellityksen välisen tiivistyksen olevan puutteellinen. Kahden huippuimurin pellitykset padottavat vettä piippujen yläpuolelle. Katon kulkusillat ja talotikkaat on uusittu. Räystäskourut olivat tarkastushetkellä hyvin täynnä lehtiä ja osasta vuosi vedet yli kourujen. Yläpohjatilan tuuletus oli heikko, koska katolla ei ole alipainetuulettimia ja eristeet ovat monin paikoin kiinni katon aluslaudoissa. Yläpohjatilassa oli varastoituna ylimääräistä tavaraa. Savupiipun viertä pitkin on vuotanut vettä ja katon aluslaudat ovat mustuneet hormin vierestä. Yläpohjatilassa olevien ilmanvaihtokanavien eristys oli paikoin puutteellinen. Laajennusosan katon ylösnostopeltien maalipinnat lohkeilevat. Yläpohjatilan tuuletus oli aistinvaraisella arviolla heikko, sillä räystäät ovat melko tiiviit ja harjalla ei ole alipainetuulettimia. Talotikkaiden ja lapetikkaiden kiinnityksissä havaittiin puutteita. Talotikkaat notkuivat runsaasti, koska niitä ei ollut tuettu räystääseen. Lapetikkaat oli kiinnitetty vain harjalle. Katon harjalla oleva puinen kulkutaso oli heikkokuntoinen. Räystäskourut olivat sisäpinnaltaan ruosteessa. Kuistin katon maalipinta lohkeilee. Poistoilman ulospuhalluksen pellitysten liittymää kattopintaan on massattu. Kuistilla sijaitsevan tyttöjen wc-tilan 103 lastulevykatossa havaittiin kosteusjälkiä, joista on ollut maininta jo vuonna 2004 tehdyssä sisäilma ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa. Kattoon tehtiin avaus (R14). Avauksesta havaittiin vain lastulevyverhouksen takana muovitettu paperi, jonka takana oli pieni ilmarako ja vanhat kattopaneelit. Paperi oli mustunut avauskohdasta. Opettajien sosiaalitilan 114 katossa havaittiin maalipinnan irtoamista wc- ja suihkutilan väliseinän vierellä. Alakattoa avattiin suihkutilan puolelta (avaus R29) ja havaittiin, että lastulevypintaisessa yläpohjassa on muovilla ja maalarinteipillä tukittu reikä. Muovin avauksen jälkeen havaittiin, että lastulevyn takana on lautakoolaus ja mineraalivillaeriste ilman höyryn- tai ilmansulkua. Toisen kerroksen kummassakin päässä on otettu myöhemmin käyttöön kylmät sivuvintit ja niiden rakenteet on lämmöneristetty tällöin. Pohjoispäädyn sivuvinttiin 208 tehtiin avaus vinoon kattoon (R26). Yläpohjassa oli lastulevyverhouksen takana muovitettu ilmansulkupaperi ennen lasivillalämmöneristettä. Lasivillan ulkopuolella havaittiin kovalevy. Kovalevyä ei avattu. Rakenteessa ei havaittu aistinvaraisella tarkastelulla merkkejä vaurioista. Eteläpäädyn sivuvintin 204 vinoon kattoon tehtiin myös avaus (R28). Rakenteesta puuttui höyryn- ja ilmansulku, kuten jo aiemmin todettiin puuttuvan sivuvintin ulkoseinästäkin.
3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 3.6 Sisätilat 3.6.1 Havainnot Kuntotutkimusraportti 20 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Suosittelemme sekä vanhan osan että laajennusosan yläpohjatilan tuuletuksen tehostamista. Katon harjalle on suositeltavaa asentaa alipainetuulettimet ja räystäällä eristeen ja katon aluslautojen väliin on tehtävä tuuletusreitti poistamalla eristettä. Vanhan osan yläpohjatilasta on suositeltavaa poistaa ylimääräiset tavarat. Ilmanvaihtokanavien eristeet on suositeltavaa korjata. Piipun vieressä havaittiin vuotojälkiä. Suosittelemme mahdollisten vaurioiden tarkastamista piipun vierestä yläpohjasta ja piipun vierusta kastuneet eristeet on suositeltavaa joka tapauksessa uusia. Kosteusjäljet jatkuvat toisen kerroksen varastotilaan hormin pinnassa (ks. kohta 3.6 Sisätilat ). Suosittelemme katon maalaamista lähivuosien aikana. Laajennusosan katto- ja lapetikkaat sekä harjan kulkutaso on suositeltavaa uusia. Viemärin tuuletusputken suojapellityksen ja putken välinen tiivistys on suositeltavaa korjata nopealla aikataululla. Räystäskourut on suositeltavaa puhdistaa lehdistä säännöllisesti. Olemme suositelleen kuistin rakenteiden täydellistä uusimista niissä havaittujen lukuisten puutteiden vuoksi, ks. kohta 3.3 Ulkoseinät. Olemme suositelleen etelän sivuvintin ulkoseinän ja yläpohjan rakenteiden uusimista, ks. kohta 3.3 Ulkoseinät. Kellarikerros Tilat ovat betoni- ja tiilipintaisia, osa seinistä on maalattu. Pannuhuoneessa ja sen yhteydessä olevissa tiloissa havaittiin todennäköisesti asbestia sisältäviä eristeitä, joiden pinnat olivat paikoin rikkoutuneet ja eristysmassat varisseet mm. lattialle. Tiloissa on käytöstä poistettu portaikko. Tilojen katoissa on joitain läpivientejä, joiden kautta havaittiin ilmavuotoja ylöspäin. Kellarin seinissä on myös tuuletusluukkuja ryömintätilaan. Ilma kulki kellarista ryömintätilan suuntaan. Kopiointihuoneen 108 alapuolella sijaitsevan vanhan perunakellarin portaikon kohdalla havaittiin lahonnut väliseinän/alapohjan hirsi. Hirren päällä oleva lista poistettiin (liite 2: avaus R10). Hirren ja sen alla olevan betonirakenteen välissä ei havaittu erotuskaistaa. Väliseinän takana on luokkahuoneen 107 vesipiste. Ensimmäisestä kerroksesta toiseen kerrokseen vievien portaiden alapinta on perunakellarin katossa. Portaiden reunoilta virtasi ilmaa kellarista ylempien kerrosten suuntaan. Kellarin oviaukon reunoilta virtasi myös ilmaa ensimmäisen kerroksen aulaan 105.
Kuntotutkimusraportti 21 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Kellaritiloissa havaittiin yleisesti kellarin hajua ja pannuhuoneessa lisäksi voimakas öljyn haju. Ensimmäinen kerros Ensimmäisen kerroksen tilojen lattioissa on pääosin muovimatot, keittiön lattiassa on epoksipinnoite ja luokan 107 takaosassa olevien kaappien lattiassa on laudoitus. Seinät on pääosin paneloitu alaosistaan ja yläosassa on maalattu pinkopahvi, keittiön ja wctilojen seinissä on keraaminen laatoitus. Ensimmäisen kerroksen tiloissa havaittiin selkeä poikkeava haju. Kuistilla sijaitsevassa tyttöjen wc-tilassa 103 havaittiin lisäksi erikseen poikkeavaa hajua. Lattian muovimaton saumoja on auennut ja keraamisia seinälaattoja on irronnut paikoitellen sekä halkeillut. Aulassa 105 havaittiin kosteusvaurio vesipisteiden takana portaikon vastaisessa väliseinässä ja alapohjassa (ks. myös kohta 3.2 Alapohja ja ryömintätila ). Seinän alareunan keraamiset laatat olivat irronneet (liite 2: avaus R6). Laattojen takana oli levyrakenne ja sen takana puupaneelia. Sekä levy että puu olivat märkiä piikkikosteusmittarilla mitattuna ja niissä havaittiin näkyvää mikrobikasvua. Pohjoispäädyssä takapihan puolella sijaitseva luokkahuone 109 on aiemmin koettu sisäilmaltaan huonoksi ja huoneesta on kerrottu tarttuvan poikkeavaa hajua vaatteisiin. Nyt luokka oli teknisentyön käytössä, joten huoneessa haisi voimakkaasti puu ja terva. Toinen kerros Eteläpäädyn luokkahuoneen 205 lämpöjohtojen välipohjan läpiviennit ovat tiivistämättä. Tarkastushetkellä ilmaa virtasi toisesta kerroksesta ensimmäisen kerroksen suuntaan. Lämpöjohtojen läpiviennin kohdalla havaittiin hieman poikkeavaa hajua. Jalkalistojen alta lattian ja ulkoseinän raosta havaittiin ilmavirtauksia merkkisavulla suoritetussa tarkastelussa. Takan ja lautalattian välistä virtasi tutkimushetkellä ilmaa huonetilaan. Luokkatilan nurkassa olevassa komerossa havaittiin tunkkaista hajua. Komerosta virtasi tutkimushetkellä ilmaa huonetilan suuntaan. Huoneen lattiaan tehtiin rakenneavaus päätyulkoseinän vierelle (liite 2: avaus R18). Avauksessa ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä vaurioista eikä poikkeavaa hajua. Purueristeet ovat painuneet ja lautalattian alla oli noin 6 cm ilmarako. Välipohjan kutterinpurueristeestä otettiin materiaalinäyte (liite 4: näyte 8). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tekstiililuokka 202 on sadun tiedon mukaan koettu erityisen kylmäksi. Huoneen perällä on sähkökeskus, jonka sähköjohtojen yläpohjan läpiviennit ovat tiivistämättä. Tarkastushetkellä ilmaa virtasi huonetilasta yläpohjan suuntaan. Tekstiilityönluokassa havaittiin ilmavirtauksia ikkunan puitteen ja karmin välistä. Erikoisopetustilan 206 nurkassa on tulo/poistoilmakone, jonka ilmanvaihtokanavien välipohjan (lattia) läpiviennit ovat tiivistämättä. Tarkastushetkellä ilmaa virtasi toises-
Kuntotutkimusraportti 22 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus ta kerroksesta ensimmäisen kerroksen suuntaan. Huoneessa havaittiin hieman poikkeavaa hajua. Lattiaan tehtiin avaus ulkoseinän vierelle (avaus R20). Lastulevylattian alle oli jätetty vanha muovimatto, jonka alla oli toinen lastulevy ja alkuperäinen lautalattia. Avauksessa ei havaittu aistinvaraisella arviolla merkkejä vaurioista. Välipohjan purueristeestä otettiin näyte (liite 4: näyte 9). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Keittiön 207 alakaapin tiskipöydän alakaapissa olevasta viemäriputken läpiviennistä virtasi ilmaa huonetilaan. Kaapin pohjalevyyn tehtiin avaus (R23). Avauksesta havaittiin, että viemäriputken läpivientiä ei ole tiivistetty välipohjan lastulevyyn. Lastulevyn pinnassa oli runsaasti hiirten jätöksiä. Huoneen lattiaan tehtiin myös avaus hellan kohdalle (R22). Lattian muovimaton alla oli lastulevy, vanha muovimatto ja lattialaudat. Välipohjan eristeenä oli kutterinpurua ja puupalikoita sekä rakennusjätettä, kuten tapettia. Eristeiden ja lattialautojen välissä oli noin 11 cm ilmarako. Avauksessa ei havaittu aistinvaraisella arviolla merkkejä vaurioista. Välipohjan eristeestä otettiin näyte (liite 4: näyte 10). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Opettajanhuoneen 209 ulkoseinän vierellä on lämmin varasto 208. Varaston porrasaskelman kolosta havaittiin ilmavirtausta huonetilan suuntaan. Varastohuoneessa havaittiin poikkeavaa hajua. Tarkastushetkellä ilmaa virtasi varastohuoneesta opettajanhuoneen suuntaan. ATK-luokan 210 ilma on saadun tiedon mukaan koettu ajoittain kylmäksi ja ilma huonoksi. ATK-luokan ulkoseinän vierellä on kylmä varastotila 211. Varaston ilma koettiin tarkastuksen yhteydessä tunkkaiseksi ja varastosta havaittiin virtaavan ilmaa ATK-luokkaan päin. Varastotilan pohjoispäädyn seinä on verhottu pahvilla. Pahvin yläosassa havaittiin vesijälkiä. Seinän puuosissa ei havaittu kohonnutta kosteutta piikkimittarilla suoritetussa tarkastelussa. Rakennuksen keskellä sijaitsevan varastohuoneen 212 takaseinän kivirakenteisen hormin pinnassa havaittiin kosteusjälkiä sekä tasoite- ja maalipinnan irtoamista. Kohdan kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kosteusjäljet on havaittu vuoden 2004 tutkimuksissa ja tällöin seinän tasoitteessa ja maalissa on todettu mikrobivaurioita materiaalinäyttein. Välipohjaan tehtiin rakenneavaus hormin viereen (liite 2: avaus R21). Avauskohdassa välipohjassa oli muovimaton alla lastulevy. Lastulevyn alla oli ilmatila ja savupiipun laajennus. Vieressä hieman alempana oli puurakenteinen purueristeinen välipohja. Betonissa havaittiin kosteusjälkiä, mutta tarkastushetkellä betonin kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Purueristeestä otettiin materiaalinäyte (liite 4: näyte 10). Näytteessä esiintyi kohtalaista aktinomykeettien kasvua, mikä viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Näytteessä tavattiin myös kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sinilajistoa (mm. Chaetomium).
Kuntotutkimusraportti 23 (31) Paraisten kaupunki Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Huoneen 213 ja wc-tilan 214 välisellä seinällä on sähkökaappi, jonka sähköjohtojen yläpohjan läpiviennit ovat tiivistämättä. Tarkastushetkellä ilmaa virtasi huonetilasta yläpohjan suuntaan. Ilmanäytteet Ilmanäytteitä otettiin 2. kerroksen luokkahuoneista 207 (liite 2, näyte V1) ja 205 (näyte V2), 1. kerroksen ruokasalista 110 (näyte V3) ja 1. kerroksen luokkahuoneista 107 (näyte V4) ja 106 (näyte V5). Mittauspaikat on merkitty liitteenä 1 oleviin rakennuksen pohjapiirustuksiin. Luokkahuoneesta 205 otetun näytteen aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan ja näytteen mesofiilisten ja kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuudet olivat matalia. Näytteessä esiintyi kuitenkin vallitsevana lajistona kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus ryhmä Restricti), mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Huoneesta 106 otetun näytteen aktinomykeettipitoisuus oli matala ja muissa näytteissä aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Kaikkien otettujen näytteiden mesofiilisten ja kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuudet olivat matalia. Huoneista 207 ja 106 otetuissa ilmanäytteissä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa, muista huoneista otetuissa näytteissä ei esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Kaikissa otetuissa ilmanäytteissä todettiin kokonaisbakteeripitoisuuksien olevan koholla. 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kellarikerros Suosittelemme, että kellaritiloista poistetaan kaikki sinne varastoitu orgaaninen materiaali ja että myös puiset ovenkarmit ja muu mahdollinen puurakenne poistetaan. Kellaritiloissa havaittiin yleisesti kellarin hajua ja pannuhuoneessa lisäksi voimakas öljyn haju, jotka voivat kulkeutua yläpuolisiin tiloihin alapohjan liittymien ja läpivientien kautta. Alapohjan toimenpiteet on esitetty kokonaisuudessaan kohdassa 3.2 Alapohja ja ryömintätila. Suosittelemme, että kellaritilat poistetaan varastokäytöstä ja tilat alipaineistetaan koulun tiloihin nähden. Välipohjan läpiviennit on suositeltavaa tiivistää ilmatiiviiksi ja kellarin ovi vaihdetaan tai tiivistetään tiiviiksi. Pannuhuoneessa ja sen yhteydessä olevien tilojen asbestieristeiden vaurioista ilmoitettiin heti havaitsemisen jälkeen kiinteistön ylläpitoon ja eristeet purettiin pääosin pois tämän jälkeen. Kopiointihuoneen 108 alapuolella sijaitsevan kellarin portaikon lahonnut hirsi tulee uusia riittävän laajalta alueelta ja samalla varmistua siitä, ettei vaurio uusiudu. Mahdollisia syitä lahovaurioon ovat kosteuskatkon puute betonin ja hirren välissä, jolloin kosteasta betonista kulkeutuu kosteutta hirteen tai esimerkiksi väliseinän toiselle puollella sijaitsevan lavuaarin viemärin tai vesijohdon vuodot. Alapohjaa tulee avata riittävän laajalti lahonneen hirren ympäriltä sekä luokan 107 että aulan 105 puolelta, jotta