KATSELMUS RIIHIKOSKEN VIRASTOTALO

Transkriptio

1 KATSELMUS RIIHIKOSKEN VIRASTOTALO RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

2 Muistio 2 (7) 1 Kuntokatselmuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Tilaaja Tilaajan yhteyshenkilöt: Pöytyän kunta / Jukka Ojanen Yläneentie 11b Riihikoski Jukka Ojanen kiinteistöpäällikkö jukka.ojanen@poytya.fi Yläneentie 11 b, Riihikoski 1.2 Tekijä ja ajankohta Katselmuksen tekijä: RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C TURKU Yhteyshenkilö Timo Hautalampi p Katselmuksen tavoite Katselmus tehtiin Katselmuksen tavoitteena oli täydentää rakennuksessa aiemmin tehtyjä tutkimuksia 1980-luvun osan korjauksen hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Tavoitteena oli katselmoida seuraavia asioita: ryömintätila ja sen ilmanvaihto molempien osien kellaritilat tuloilmakanaviston asennusmahdollisuus käytävien alaslasketun katon taakse poistoilmavirtojen pistokoeluonteinen mittaus ja vertailu rakentamismääräyskokoelman suositusarvoihin

3 Muistio 3 (7) 1.4 Tutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Pintakosteusilmaisimella kartoitettiin betoni- ja tiilirakenteista mahdollisesti kastuneita alueita. Pintakosteuskartoitus perustuu materiaalin sähkönjohtavuuseroihin ja mittaus on vain suuntaa antava. Mittaus perustuu siihen, että kastuneessa materiaalissa sähkönjohtavuus on parempi kuin kuivassa materiaalissa. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Menetelmällä ei siis saada selville rakenteista varsinaista rakennekosteutta, vaan mittarin tulkinta perustuu materiaalin sähkönjohtavuuseroihin. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu kosteuden lisäksi myös tarkasteltavasta materiaalista ja esimerkiksi raudoitus tai vesiputket rakenteen pintaosissa antavat virheellisesti suuria kosteuslukemia. Pintakosteusilmaisimen lukemassa ei ole yksikköä ja eri mittareissa on yleensä erilaiset lukema-asteikot. 2 Tehdyt havainnot ja jatkotoimenpideehdotukset 2.1 Ryömintätila Rakennuksen 1980-luvun päädyssä on ryömintätilaa, johon on kulku käytävän lattiassa olevan luukun kautta. Luukun reunat oli tiivistetty teippaamalla, mutta luukun reunoilta todettiin silti ilmavirtausta sisätilojen suuntaan. Luukusta puuttuvat tiivisteet, joten normaalissa käyttötilanteessa (rakennuksessa on poistoilmanvaihto) ilmavuodot ryömintätilasta sisätiloihin ovat todennäköisiä. Ryömintätila on keskiosiltaan korkea (noin 3 m) ja reunoiltaan selvästi matalampi. Tilan keskiosissa on täyttönä pääosin hiekkaa. Reuna-alueilla mm. savea. Maaperän päällä on erilaisia orgaanisia epäpuhtauksia, joissa oli havaittavissa selkeitä kosteusvaurioita. Samoin havaittiin pieniä määriä purkamattomia muottilautoja. Alapohjassa oli muutamia viemärien läpivientejä. Pääosin läpiviennit vaikuttivat tiiviiltä, mutta yksittäisen läpiviennin kohdalla tiivistys oli tehty eristevillalla. Ryömintätilan takapihan puoleisella seinustalla oli kaksi siirtoilmapuhallinta, joilla ryömintätilasta puhallettiin ilmaa sokkelissa olevan aukon kautta ulkoilmaan. Korvausilmaa otettiin etupihan puolella olevien korvausilmareittien kautta. Savukokeen perusteella ryömintätilaan ei muodostu alipainetta sisätiloihin verrattuna. Ryömintätilan ilmassa todettiin selkeä maakellarimainen haju.

4 Muistio 4 (7) Kuvat 1 ja 2. Käyntiluukku ryömintätilaan alakerroksen käytävällä. Kuvat 3 ja 4. Ryömintätilan keskiosassa on reilu korkeus, reunoilla on matalampaa. Kuvat 5 ja 6. Reuna-alueilla havaittiin kuivaa savea ja puiden juuria.

5 Muistio 5 (7) Kuvat 7 ja 8. Ryömintätilan pohjalla havaittiin mm. laudanpaloja. Yksittäinen viemärin läpivienti oli tiivistetty ryömintätilan puolelta eristevillalla. Suosittelemme, että tilan pohjalta poistetaan kaikki orgaaniset epäpuhtaudet. Alapohjan läpiviennit on suositeltavaa tiivistää ilmatiiviiksi. Tilan ilmanvaihdon poistoilma on suositeltavaa johtaa vesikaton yläpuolelle rakentamismääräyskokoelman mukaisia suojaetäisyyksiä noudattaen. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tulee harkita, rakennetaanko ryömintätilan ilmanvaihto niin, että tila on alipaineinen huonetiloihin nähden, vai parannetaanko tilan ilman laatua ilmanvaihdolla. Joka tapauksessa käyntiluukku tulee vaihtaa kaasutiiviiksi tai kulku tulee järjestää ulkokautta. 2.2 Kellaritilat Uudemmassa osassa on kellarikerroksessa muutamia huonetiloja, pääasiassa tässä osassa on ryömintätilaa. Vanhemalla osalla on koko rakennuksen osalla kellaritiloja luvun osassa todettiin lattiassa kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella ryömintätilaan rajoittuvan seinän vierustoilla (huoneet 010, 011, 012, 013, 016 ja 017). Muissa maanvastaisissa seinissä ei todettu poikkeavia kosteusarvoja. Huoneessa 010 oli maanvastaisissa seinissä levytys ja tapetti, jota voidaan pitää riskialttiina. Vanhemmassa osassa ulkoseinissä on tiilirivinteeraus eikä sen sisäpinnassa havaittu kohonneita kosteusarvoja lukuun ottamatta puuvaraston puukuilun kohtaa ja pannuhuoneen savupiipun kohtaa. Rivinteerauksen takana on 50 mm mineraalivilla ja betonisokkelin sisäpinnassa tumma sively. Kellaritiloissa oli monin paikoin niin paljon tavaraa, että niitä ei päästy katselmoimaan. Sellitilat olivat alkuperäiskuntoisia ja niiden pinnat hilseilivät varsinkin vesipisteiden kohdilla. Maalipinnat hilseilivät paikoin myös käytävällä vesipisteiden kohdalla. Kahvihuoneessa oli puolipaneeli kaikissa seinissä ja lattialla laminaattia. Näitä voidaan pitää kellaritiloissa riskirakenteina. Lattioissa ei todettu poikkeavia kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Lattioiden ja seinien (sekä ulko- että väliseinien) liittymien raoista todettiin ilmavuotoja sisätilojen suuntaan.

6 Muistio 6 (7) Kuvat 9 ja 10. Maalipinnat hilseilivät vesipisteiden kohdilla sekä selleissä että käytävällä. Suosittelemme kellaritilojen kokonaisvaltaista saneerausta peruskorjauksen yhteydessä, mikäli ne halutaan ottaa kunnolliseen käyttöön. Rakennekosteudet on suositeltavaa mitata kohdissa, joissa todettiin poikkeavia kosteusarvoja. Materiaalit tulee valita vallitsevia olosuhteita kestäviksi. Myös ulkopuolen kosteusrasitusta on suositeltavaa vähentää mahdollisuuksien mukaan. Kupruilevien pintojen mikrobivaurioitumista on suositeltavaa arvioida materiaalinäytteiden avulla. Suosittelemme, että vedeneristeenä käytetyn sivelyn PAH-yhdistepitoisuus määritetään näytteiden avulla. Jatkotoimet tarkentuvat näytetulosten perusteella. Suosittelemme, että maanvastaisten seinien puolipaneloinnit ja puukuitulevyt poistetaan, koska ne ovat herkästi kosteudesta vaurioituvia. Rakenteiden liittymät ja läpiviennit on suositeltavaa tiivistää ilmatiiviiksi, ettei vuotoilmavirtausten mukana pääse sisätiloihin kulkeutumaan epäpuhtauksia. 2.3 Tuloilmakanaviston asennusmahdollisuus käytävän katon alaslaskun päälle Laajennusosan käytävän alakaton takana on vapaata asennustilaa noin 30 cm verran. Tilaan on asennettuna halkaisijaltaan 200 mm poistoilmakanava. Mikäli myös luvun osaan rakennetaan peruskorjauksessa tuloilmajärjestelmä, ei kanavistoa voida asentaa alaslaskun taakse. Tuloilmakanaviston asennus vaatinee huonetilojen puolelle tehtäviä kotelointeja, joita 1960-luvulta olevaan osaan on jo aikaisemmassa peruskorjauksessa toteutettu.

7 Muistio 7 (7) 2.4 Poistoilmavirtojen ja rakennuksen alipaineisuuden mittaus Rakennuksen alipaineisuutta mitattiin kolmesta eri työhuoneesta. Huonetilojen alipaineisuus vaihteli 8 ja 12 Pa:n välillä, joka täyttää rakentamismääräyskokoelman vaatimuksen. Huonetilojen poistoilmavirtoja mitattiin pistokoeluonteisesti 1960-luvun osan molemmissa kerroksissa. Poistoilmavirrat vaihtelivat huoneissa melko paljon toisistaan. Kanaviston säätäminen on vaikeaa käytössä olevilla poistoilmaelimillä. Huonekohtaiset ilmavirrat vaihtelivat pääosin 10 l/s ja 20 l/s välillä. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, 2012) mukaan toimistohuoneiden ulkoilmavirran suositusarvo on 1,5 l/s/m 2. Mitatut poistoilmavirrat ovat tämän suositusarvon mukaan riittävät noin 7 13 m 2 huoneisiin. Normaalikokoiset työhuoneet ovat noin 15 m 2 kokoisia, joten on todennäköistä, että poistoilmakanavisto on riittävä mahdollistamaan nykypäivän vaatimusten mukaiset poistoilmavirrat. Suosittelemme koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asennusta myös 1960-luvun osaan. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita kevyempänä vaihtoehtona poistoilmaelinten vaihtoa ja huonekohtaisen korvausilman järjestämistä. Tuloilmajärjestelmän toteutuksella tai korvausilman saamisen tehostamisella saadaan samalla myös rakennuksen alipaineisuutta pienennettyä ja vuotoilmavirtauksia rakenteiden kautta pienennettyä. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Timo Hautalampi sertifioitu kosteuden mittaaja VTT-C rakennusterveysasiantuntija VTT-C