JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu Joensuu

Transkriptio

1 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F Joensuu Puh Fax RI Petteri Peltomaa

2 1. Johdanto Raportti on tehty Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön tilauksesta ja Joensuun Kaupungin rakennusvalvonnan määräyksestä. Tarkoituksena oli tarkastaa kiinteistön 1 krs. katon kantavuus oleskelu- ja käytäväkuormille, esiintyneiden suurien taipumien ja epätasaisten painumien, sekä kellarin katon palkkien korkeiden käyttöasteiden vuoksi. Kohteessa suoritettiin kartoitus 1. krs. katon pysty ja vaakarakenteista ja niiden sijainnista. Välipohjan rakenteet selvitettiin pistokokein allekirjoittaneen antamista paikoista. Rakenteita kartoitettiin pääosin toisen kerroksen lattiaa avaamalla. Ensimmäisestä kerroksesta kartoitettiin lisäksi alakaton alapuolelle tulevat palkistot avaamalla palkkien verhoiluja. Myös toisen kerroksen yläpuolella olevan vesikaton pystyrakenteet kartoitettiin ja laadittiin kohteesta 1. krs. katon mittapiirustus. Piirustuksen perusteelta laskettiin 1. krs. katon palkkirakenteille käyttöasteet niiltä osin kun palkkien dimensiot ja niiden jaot saatiin selville. Mitoituksessa käytettiin rakentamismääräyskokoelman B1 mukaisia kuormituksia. Välipohjan omapainona käytettiin g = 0,6kN/m2 ja väliseinien lisä omapainona g 2 = 0,3kN/m2. Välipohjan hyötykuorman käytettiin oleskelukuorma 1:stä hotellihuoneiden osalla (1,5 kn/m2) ja käytävien kohdalla portaat ja käytävät mukaista kuormitusta (2,5 kn/m2). Osassa laskelmia käytettiin puolitettuja kuormia. Näissä laatan kentän muoto oli neliö ja palkisto oli asennettu ristiin kantavana. Tasokuvassa esitetyt käyttöasteet ovat V z = leikkaus, M y = taivutus ja w = taipuma. Kuvassa on lisäksi annettu palkkien 23 ja 208 alapuoleisesta tilasta mitattuja alakaton korkoja, joista näkee laataston todellisen taipuman. 2. Kohteen kuvaus Kyseessä on 2-kerroksinen vuonna 1939 valmistunut puurunkoinen liikerakennus. Rakennus on perustettu teräsbetonisten anturoiden ja kivistä muurattujen/ladottujen anturoiden varaan. Perusmuurit ovat myös osittain teräsbetonisia ja osittain kivistä muurattuja. Perustamissyvyydestä ja maapohjasta ei ole varmaa tietoa, vanhojen kuvien ja toteutuksen ristiriidan vuoksi. Osa kellarin pystyrakenteista on myös tehty puurakenteisena. Puurakenteet lähtevät näkyvillä osilla kivien päältä. Rakennuksen kellarin katto on puurakenteinen, jossa primääri- ja sekundäärikannattajat ovat puupalkkeja ~180x150 (h*b). Välipohjan tasorakenne on tehty lomalaudoituksen päälle. Pintamateriaalina ensimmäisessä kerroksessa on lankkulattia. Kellarin katossa osa katoista on rapattu umpeen, joten näillä osilla välipohjan rakenteista ei ole varmuutta. Rakennuksen 1. kerroksen katto on myös puurakenteinen, jossa palkisto on tehty ns. ristiin kantavana palkistona, jossa molempien suuntien palkit ovat kooltaan ~150x150 (h*b) hirsiä. Hirsipalkkeja ei ole asennettu toisiinsa kiinni esim. kierretangoilla, joten välipohja toimii osittain yhteen suuntaan kantavan. Ristiin kantavan palkiston päällä/ylemmän hirren väleissä oli lisäksi 50x100mm koolaus, joka oli pääosin kannateltu alemman hirren päältä tai kyljestä. Tämän vuoksi ylempi hirsi ei jokaisessa tapauksessa toimi yhtä tehokkaasti alemman hirren kanssa välipohjan kuormien kannattajana. Puupalkiston päälle on naulattu ~12mm lastulevy, ennen lattian pintamateriaalia, joka on myös pääosin naulattu ylempää hirteen, jonka seurauksena ylempi hirsi sitoutuu osittain alempaa hirteen kiinni. Hirsipalkkien alapuolella on lisäksi umpilaudoitus ja tämän alla alakaton pintamateriaalit. Laskelmissa on oletettu tämän perusteella, että ristiin menevät hirret ovat toisissaan kiinni ja kuormat, sekä palkkien jännevälit on redusoitu tämän mukaan.

3 3. Palkit, joiden käyttöaste ylittyy 1 krs. katon mittakuvassa palkit ovat alempia palkkeja ja palkit ovat ylempiä palkkeja, sekä alakaton alapuolella näkyviä palkkeja. Alla on listattu palkit joiden käyttöaste ylittää 100 %. Palkit 20 -leikkaus OK, taivutus 135%, taipuma 126% Palkit 22 -leikkaus ja taivutus OK, taipuma 107% Palkit 23 -leikkaus OK, taipuma 342%, taipuma 576% Palkit 24 -leikkaus OK, taipuma 202%, taipuma 269% Palkki 200 -leikkaus OK, taivutus 136%, taipuma 228% Palkki 201 -leikkaus ja taivutus OK, taipuma 130% Palkki 202 -leikkaus OK, taivutus 189%, taipuma 342% Palkki 203 -leikkaus OK, taivutus 127%, taipuma 168% Palkki 204 -leikkaus OK, taivutus 189%, taipuma 342% Palkki 205 -leikkaus OK, taivutus 118%, taipuma 132% Palkki 206 -leikkaus OK, taivutus 149%, taipuma 170% Palkki 208 -leikkaus OK, taivutus 118%, taipuma 385% 4. Yhteenveto Huonoin tilanne sijaitsee ensimmäisen kerroksen keittiön katossa (palkit 23), jossa vesikaton omapino ja lumikuormat tulevat palkistolle. Muissa tiloissa vesikaton kantolinjan kohdalla on kantava väliseinä, mutta keittiössä tätä seinää tai mahd. pilareita ei ole, josta johtuu suuret käyttöasteet. Rakenteiden kartoituksen yhteydessä kartoitettiin keittiön alakatosta painumia/korkoeroja. Tässä kartoituksessa tukien ja jännevälin puolivälin välinen korkoero oli suurimmillaan 8..9cm. Palkkien mitoituksesta saatu taipuma taas oli 76mm, joka on siis linjassa myös todellisen taipuman kanssa. Ilman vesikaton lumikuormaa palkkien taivutuksen käyttöaste tippuu 88%:iin, joten tilanne on kriittisin talviaikaan. Kriittinen tilanne on myös ensimmäisen kerroksen ruokasalin katossa (palkit 24), joiden päällä sijaitsee kantavaväliseinä, joka taas tuo palkeille vesikaton viivamaisen lumikuorman sisimmiltä kattopukeilta. Ilman lumikuormaa palkkien taivutuksen käyttöaste tippuu 82%:iin. Myös palkkien 202 ja 204 käyttöaste taivutukselle on kohtuullisen korkea. Näiden palkkien kartoituksessa kuitenkin palkin verhoiluja ei purettu niin laajassa mittakaavassa kuin yläpuolen rakenteiden kartoituksessa, joten on mahdollista että näkyvillä olevan 150x150 palkin päällä on toinen palkki umpilaudoituksen takana. Tämän vuoksi lisäkartoitus palkin kohdalta yläkautta on aiheellinen. Muiden yllä listattujen palkkien taivutus käyttöaste ei ylity niin suuressa määrin, että niille olisi välitöntä tukemistarvetta. Näissä taipuma on kuitenkin osittain kohtuullisen korkea, mutta mikäli selvästikin näkyvät taipumat hyväksytään, niin tilannetta voitaisiin vain tarkkailla. Nykymitoituksessa kun laskelmissa puun lujuutta heikennetään ja kuormia suurennetaan todelliseen tilanteeseen nähden, jonka seurauksena mitoitus on reilusti varmalla puolella. 5. Jatkotoimenpiteet Palkkien 202 ja 204 yläpuoliseen tilaan tehdään palkkien kohdalle tarkastus aukko, josta tarkastetaan onko alapuolella näkyvän palkin (150x150) päällä lisäpalkkeja. Mikäli muuta palkkia

4 ei löydy, rakennetaan olevan palkin viereen lisäpalkki erillissuunnitelman mukaan. Työ toteutetaan alakautta, joka vaikuttaa hieman liiketilan toimintaan. Palkkien 23 alapuolelle rakennetaan kantavaseinä + palkki aukkojen kohdalle. Seinä sijoitetaan yläpuolen vesikoton kantavan linjan kohdalle. Kellarin kantavat väliseinät on kartoitettava ennen työn aloitusta ja kellaritiloihin on asennettava pilareita/seinä yläpuolen seinän kohdalle, mikäli tältä kohtaa ei löydy kantavaa pystyrakennetta. Seinän rakentaminen tehdään erillissuunnitelman mukaan. Toimenpide vaikuttaa tilojen käyttöön ja se on toteutettava ennen talven tuloa. Myös ruokasaliin asennetaan lisäpystytuet yläpuolen seinän kohdalle (katkoviiva mittakuvassa). Lisätuet voivat olla pilareita, kuten ruokasalissa jo tälläkin hetkellä on, mutta niiden lisäksi palkkien ja pilarin väliin tulee asentaa ns. primääripalkki tasaamaan kuormitusta yläpuolen palkeille. Pilareiden paikka ja jako täytyy määrittää tarkemman tutkinnan avulla perustusten kartoituksen jälkeen. Tuennasta tulee tehdä erillissuunnitelma. Muille palkeille joiden käyttöaste on yli 100 %, suoritetaan säännöllistä tarkastelua ja mitataan säännöllisesti välipohja taipumia. Mikäli rakenteissa havaitaan RakMK:n antamien taipumien ylitystä, ryhdytään rakenteita tukemaan erillissuunnitelman mukaan. Tarkastuksista ja niiden sisällöstä tulee tehdä erillinen suunnitelma.

5 Kuva D-D leikkauksen kohdalta (huone 2). Ylempi palkki = 207, alempi palkki = 24. Kuva leikkauksen A A kohdalta (siivuoskomero). Ylempi palkki = 209, alempi palkki = 23. Kuva D-D leikkauksen kohdalta (huone 2).

6 Kuva leikkauksen B B kohdalta (huone 7). Alakerran pilari on asennettu ylemmän palkin alle. Kuva leikkauksen C C kohdalta (hotellin käytävä) Ylempi palkki = 205, alempi palkki = 22 Paikka ja päiväys: Joensuussa Yritys: Joensuun Juva Oy Allekirjoitus: RI Petteri Peltomaa Kuva leikkauksen E E kohdalta (sosiaalitilojen komero) Alempi palkki = 21