Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Kuva: Kaija Hinkkanen 2
Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo Parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta Nostaa varastoravinteita syvemmältä ruokamultakerrokseen Kilpailee rikkakasvien kanssa Hyvä välikasvi esim. jatkuvassa viljan viljelyssä (pienentää tauti- ja tuholaispainetta) Tasaa työhuippuja 3
Apilan kasvuolot Valo Puna-apila on herkkä päivän pituuden muutoksille lajikekohtaiset erot suuret Varsinkin kylminä ja sateisina kesinä apila häviää kilpailussa valosta heinäkasveille Vesi 700 litraa/1 kg kuiva-ainetta Syväjuurisena sietää kuivia kausia heinäkasveja paremmin Lämpöolot Apila viihtyy parhaiten 18 ºC keskilämpötilassa Kasvu alkaa keväällä kun maa on +4 5 ºC Rhizobium bakteerien toiminta on vilkkainta, kun lämpötila on 15 25 ºC 4
Maaperä ja pellon kunto Maalaji Hietamaat: vesitalous suosii apilaa Hiesumaat: ravinnetalous hyvä, voi kuorettua ja liettyä, joka aiheuttaa hapen puutetta apilan juuressa ja typensidonta häiriintyy, rouste Multa- ja turvemaat: apila häviää helposti jo ensimmäisen satovuoden jälkeen, keväällä lämpeneminen hidasta, happamia, roustevauriot, vesi vaivaa usein, vapauttavat typpeä runsaasti alsikeapila viihtyy paremmin kuin puna-apila 5
Maaperä ja pellon kunto Maan happamuus Puna-apilan ph -vaatimus 6 7 Alle 5,5 ph:ssa typensidonta heikkenee Jankko Jos jankko on tiivistä, puna-apilan paalujuuren kasvu estyy, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä Kun maan rakenne on kunnossa, puna-apilan juuristo ulottuu jopa 1,5 m syvyyteen 6
Maaperä ja pellon kunto Maan vesitalous Apila sietää huonosti korkeaa pohjavettä Pellon pinnan muotoilu ja ojitus pitää olla kunnossa, jotta apila viihtyy Maan rakenne Puna-apila parantaa maan rakennetta Hyvärakenteinen maa kantaa raskaan korjuukaluston ja vältetään tallaus-vauriot 7
Nurmen palkokasvipitoisuuden ja typensidonnan määrä eri satotasoilla Sidotun typen määrä kg/ha 300 200 100 ka-sato t/ha 9 8 7 6 5 4 0 20 40 60 80 100 Palkokasvipitoisuus prosentteina A. Granstedt, 1990. 8
3. Vuoden apilanurmi 2. Vuoden apilanurmi 1. Vuoden apilanurmi Kuvat: Sari Hiltunen 9
Viherlannoitusnurmen hoito Perustamisvuosi ns. nollavuosi Jätetään viljan puinnin jälkeen kasvamaan Tukiehtojen mukaan (v. 2014) lohko voidaan merkitä viherlannoitusnurmeksi kaksi vuotta, saa korjattavan nurmen tuen Nurmivuosina niitot alkukesästä Sadon korjaaminen mahdollista, ei suotavaa 10
Viherlannoituksen maahan muokkaus Jos nurmen lopetuksen jälkeen tulee syysvilja, vihermassa hajoaa nopeasti Jos massa murskataan ennen kyntöä Jos maa on lämmintä (pieneliötoiminta) Jos raskailla mailla kynnetään syvään, saattaa muodostua hapeton tila ja käymistuotteita, jotka hidastavat syysviljojen itämistä Suositus: muokkaus 2 3 viikkoa ennen kylvöä, raskailla mailla ei kynnetä massaa syvälle 11
Nurmen lopetus 1/2 Jos tilalla syysviljaa viljelyssä Toisena vuonna niitto/tarvittaessa sadonkorjuu normaaliin aikaan Nurmen rikkominen esim. kultivaattorilla Puolikesanto rikkakasveja kurittamaan Jos kynnetään, varmistetaan että rikkakasvien juurakot kuolleet (kuivuneet) Muokkauksissa maata murustettu, syysviljan juuristo sitoo maa-aineksen 12
Nurmen lopetus 2/2 Jos viherlannoitusnurmen jälkeen kevätviljaa Kyntö myöhään syksyllä etteivät ravinteet huuhtoudu syksyn sateissa (rikkatilanne kunnossa..) Kevätkyntö hyvä vaihtoehto siellä minne se sopii 13
Lajikkeet Viljelyarvoon vaikuttavat ominaisuudet Satoisuus Talvenkestävyys Rehuarvo Jälkikasvukyky Kasvurytmi Kasviestrogeenit Ilte > Betty > Bjursele Apilamätäkestävyys Bjursele ja Betty parhaat (MTT) 14
Puna-apila Erityisesti savimaille Ei kestä tallausta (= 2 niiton kasvi) Syvä paalujuuri Useita lajikkeita Kuva: Kaija Hinkkanen 15
Lajikkeet Ilte (Jögeva) Satoisa lajike etelässä Talvenkestävyys keskinkertainen Jälkikasvukyky hyvä Satoisin ensimmäisessä niitossa Myöhäinen Siemenen saatavuus vaihtelee vuosittain SW Torun Uusi ruotsalainen jaloste Satoisa, hyvä talvenkestävyys Hyvä jälkikasvukyky 16
Lajikkeet Betty Erittäin korkea etelässä Talvenkestävä Hyvä jälkikasvukyky Aikainen Jesper Suhteellisen satoisa etelässä Kohtuullinen talvenkestävyys Jälkikasvukyky keskinkertainen Siemenen saatavuus heikentynyt 17
Lajikkeet Bjursele Ruotsalainen paikalliskanta Talvenkestävä Huono jälkikasvukyky Aikainen On ollut eniten viljelty puna-apila Yngve Tulee korvaamaan Bjurselea Talvenkestävä Satoisa, hyvä jälkikasvukyky 18
Alsikeapila Viihtyy puna-apilaa paremmin turve- ja multamailla Lisää viljelyvarmuutta vaihteleville lohkoille Kestää tallausta puna-apilaa paremmin Sopii laidunkasviksi Kivennäismailla puna-apilaa aikaisempi 10% alempi sato kuin puna-apilalla Aikaisena soveltuu hyvin täydennyskylvöön Frida, Jõgeva 19
Valkoapila Rönsyävä kasvutapa, kestävä ja laadukas sato pitemmässäkin kierrossa Sopii laitumille ja sietää tallausta hyvin Uusia lajikkeita säilörehunurmiin: Jõgeva 4, Aber Herald, laitumiin Sonja, maatiaislajikkeita 20
Apila siemenseoksissa Seoksena heinäkasvien kanssa Maalajit, suunnitellut satovuodet, sadon käyttötarkoitus, kasvurytmi, talvehtimisominaisuudet, lajien keskinäinen kilpailu Apilan määrä siemenseoksissa: 4 8 kg/ha = 15 25 paino-% seoksesta Siemenen ymppäys: siementen pintaan istutetaan Rhizobium trifoliityppibakteereita, jotka edistävät biologista typensidontaa, paras hyöty multamailla ja jos ph alhaalla, sadonlisä n. 10 % astiakokeissa 21
Apilapitoisen nurmen perustaminen Onnistumisen ehdot: maan rakenne, vesitalous, ph, ravinteet kunnossa Kasvinvuorotus Juurilahoa aiheuttavat sienet lisääntyvät maassa, jossa apilaa viljellään jatkuvasti Jos apilamätätuhoja kasvustossa niin tarvitaan vähintään 3 4 välivuotta Optimikierto: 3 4 apilanurmea 2 3 välikasvia (viljat rypsi, seoskasvusto) 22
Rehunurmet Erilaisia eväitä emoille ja muillekin.. Kuva: Kaija Hinkkanen 23
Perustaminen ja kierto Kestorikkakasvit kuriin jo ennakolta, sänkimuokkaus Kiertoon palkokasvittomia vuosia tautipaineen pienentämiseksi Ymppäys typensitojabakteerilla, varsinkin jos erikoisempi palkokasvi tai apilaa ensimmäisen kerran lohkolla (saatavilla myös valmiiksi ympättyä siementä, lajispesifiset bakteerikannat) Kylvösyvyys pienimmän siemenen mukaan, apilat lähes pintaan vuohenherne, mailaset 2 cm, täydennyskylvö tarpeen mukaan Suojakasviksi mieluiten aikaisin korjattava vilja, raiheinä tai kokoviljasäilörehu, tai perustaminen ilman suojakasvia Perustamislannoituksena karjanlanta takaa ravinteiden saantia satovuosina ja edistää talvehtimista Peruskalkitus tarvittaessa, kivijauheet ja hivenravinnetilanne 24
Kylvösyvyys 0,5 4,0 cm (MTT) 25
Tuottoon vaikuttavat Perustamisen onnistuminen, viihtyvä, monipuolinen seos, odelman kasvukyky Täydennyskylvö, rikkakasvien hallinta Haraukset, niitot Ravinteiden riittävyys Sadonkorjuun onnistuminen Kun siirrytään luomutuotantoon: normaalimäärällä kylvetty suojavilja vähentää riskiä, että apilanurmi kasvaa liikaa ja haittaa puintia 26
Apilapitoinen säilörehunurmi Lehmien ja lampaiden tärkein rehu ja valkuaislähde Tavoite lypsylehmillä: D-arvo 68 70 Srv 13 16 % 1. sadonkorjuu ennen juhannusta (timotei / nurminata valtakasvina, apila syyssadossa) Korjuuaika valitaan valtakasvin mukaan 27
Korjuun ajoittaminen 1. niitto kun timotein varhaisimmat tähkät tulevat esiin Apila on tässä vaiheessa nupulla tai aloittelee kukintaa Artturin korjuuaika-palvelun seuraaminen! Aikaisemmin apilanurmet korjattiin myöhemmin sadon laatu heikkeni Rikkakasvien määrä sadossa suurempi 2. sadon korjuuaika joustavampi, sulavuus ja valkuaispitoisuus säilyvät pidempään Sänki 10 12 cm, varmistaa odelman kasvun ja estää mullan joutumisen rehuun 28
Korjuu Apilanurmien kuivatusaika 1 2 vrk Riittävä säilöntäaineen annostus, noin 6 7 l/rehutn Rehun kunnollinen tiivistäminen Verkkoon kääritty paali kauttaaltaan tiukka, narulla sidottuihin saattaa jäädä sisälle ilmataskuja, joista pilaantuminen alkaa 29
Yksivuotiset rehunurmet Varmistamaan rehun riittävyyttä Jos rikkakasvitilanne on vaikea: pikakesanto jonka jälkeen 1-vuotinen vihantarehu Vihantaherne on virnaa satoisampi ja rajoittaa hyvin rikkojen kasvua Lajikkeita Avrika, Timo ja Lisa, eivät sovi puitaviksi Herne-vilja-säilörehu: korjataan paaliin 30
Vihantavilja ja kokoviljasäilörehu sokeripitoisuus korkeampi kuin nurmisäilörehulla Raakavalkuaisen osuus 14 15 % Sopii hyvin emolehmien ja hiehojen ruokintaan Hyvää terveysrehua myös lypsylehmille ja sonneille Kasvinviljelytila voi viljellä kotieläintilan rehuksi Torjuu hyvin rikkoja 31
Seosesimerkkejä Vihantavilja ja 1-vuotinen nurmi 90 110 kg /ha vihantahernettä 50 70 kg kauraa, ohraa tai vehnää 15 kg raiheinää, 2 kg persianapilaa ja 5 kg monivuotisia heiniä (nurmi- tai ruokonata, timotei) Ensimmäinen sadonkorjuu vähän ennen herneen kukintaa ja/tai viljan alkaessa tähkiä, toinen kerta myöhemmin syksyllä Sopii hyvin lypsylehmille 32
Vihantavilja suojakasvina 90 110 kg vihantahernettä 50 70 kg kauraa (alle 15 % herneen määrästä) + monivuotisen nurmen perustamiseen: 18 22 kg timoteitä ja nurmi- tai ruokonataa 5 8 kg puna-, alsike- ja/tai valkoapilaa Kylvövuoden sato korjataan kerran herneen kukinnan alettua Emoille ja lihanaudoille 33
Rikkakasvien hallinta monivuotisissa nurmissa Rikkasiemenpankki pienenee nurmivuosina Niitot vähentävät kestorikkoja Niittojen ajoitus ja tiheys suunniteltava hyvin, jotta nurmi pärjää kilpailussa. Ensimmäisenä satovuonna: saunakukka, savikka, pihatähtimö, kanankaali, pillike Juolavehnä, hierakat, rönsyleinikki, voikukka, nokkonen, lauha, puntarpää, lutukka monivuotisissa 34
Sänkimuokkaus Pysäyttää juolavehnän vahvistumisen Idättää siemenet Nopeuttaa olkien hajoamista Tehdään HETI sadonkorjuun jälkeen! Uudelleen, jos juolavehnässä 3 lehteä ennen sopivaa kyntöajankohtaa Riskinä syyssateet 35
Kestorikat nurmista Nurmen päättämien ensimmäisen niiton jälkeen puolikesantoon Pinnan rikkominen siipiteräisellä kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella Muokkaus aina kun kestorikat kompensaatiovaiheessa tai hyödynnetään lämpimät aurinkoiset päivät kuivattamalla juurakoita pellon pinnalla. Kyntö, muokkaus ja pyydyskasvi 36
Valvatti ja ohdake Ensimmäisen satovuoden niittorytmi: 1. 5. 15.6. 2. 5. 15.7. 3. elokuun loppuun mennessä 37
Täydennyskylvö Ensimmäisen satovuoden keväällä harvat ja aukkoiset kohdat Tavoitteena on lisätä nurmen tiheyttä ja apilapitoisuutta Paras ajankohta huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun Nopeimmin kasvuun lähtevät: nadat, raiheinä, alsikeapila Haraus, vannaskylvökone, pintakylvö Tärkeää että siemen pääsee maakosketukseen 38
Täydennyskylvöistä Muualla Euroopassa nurmet ovat usein paljon pidempiikäisiä kuin meillä, täydennyskylvöjen avulla jopa yli 20 vuotta. Meilläkin mahdollisuus lisätä nurmen ikää ja pitää se hyvässä sadontuottokunnossa Nurmihavainnot: onko aukkoja? Talvituhoja? Vanha kuollut nurmi pois ennen kylvöä (rikkaäes voi toimia myös haravana) Laitumet usein aukkoisia pelkkä haravointi tuottaa lisää satoa 39
Täydennyskylvö Jos paljon kuloheinää, koottava ja ajettava pois Voimakas haravointi tepsii myös pieniin rikkakasveihin Nurmi on niitettävä myös syksyllä jos aiotaan täydennyskylvää keväällä 40
Kilpailukyky Koiranheinä Raiheinät Nurminata Puna-apila Alsikeapila Timotei Valkoapila Niittynurmikka Nurmikasvien kilpailukyky satovuosina Lähde: Boström ym. 1995 41
Laidun esim. Pohjanmaalla seoksessa raiheinää 15 kg, koiranheinää, rainataa, alsikeapilaa 2 kg, valkoapilaa 2 4 kg, timoteitä, rehu- ja/tai sinimailasta Mukaan kauraa ja ruista varmistamaan nopeaa kasvuun lähtöä Täydennyskylvö, puhdistusniitot 42
Puhdistusniitot Laitumien puhdistusniitot torjuvat siemenrikkojen leviämistä ja juolavehnän vahvistumista hylkylaikuissa. Laidunnusvälinä 4 viikkoa sopiva Kasvien tarpeen mukainen lannoitus Jos nurmi perustetaan ilman suojaviljaa, puhdistusniitot aikaisin keväällä tarpeen 43
Aluskasvit Varmistavat sadonkorjuun märkänäkin syksynä Aluskasvin juuristo sitoo ravinteet (esim. jos levitetty lantaa) Varjostavat ja vähentävät rikkakasveja Aluskasvin voi laiduntaa (esim. italianraiheinä) Vähentää liettymistä 44
Lampaat Lampaiden valkuaisentarve voidaan tyydyttää karkearehulla lähes kaikissa tuotantovaiheissa Apila- ja palkokasvit säilörehussa Jos kevät kylmä ja apilan kasvuun lähtö heikko, voidaan tarvita valkuaistäydennystä Puitu Herne, h-papu: syöttö kokonaisena, sopii myös appeeseen Rypsirouhe käy kaikenikäisille 45
Lähteitä Luomutilan valkuaiskasviopas Juha-Antti Kotimäen esitykset/proagria Ulla-Maija Leskisen esitykset, ProAgria 46