Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2010

1 Sisällys 1 Toimintakertomus...3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...3 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus...3 1.1.2 HSY:n hallitus ja tarkastuslautakunta 2010...5 1.1.3 HSY:n organisaatio 2010...6 1.1.4 Toimintaympäristö...6 1.1.5 Toiminta tilikaudella...8 1.1.6 Henkilöstö...10 1.1.7 Ympäristö ja kestävä kehitys...11 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta...12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...13 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...13 1.3.2 Toiminnan rahoitus...13 1.4 Konsernitarkastelu...14 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt...14 1.4.2 Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus, sisäinen valvonta ja olennaiset tapahtumat...14 2 Toteutumisvertailut...15 2.1 Kuntayhtymän toteutumisvertailut...15 2.2 Yhtymätason toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...15 2.2.1 Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen...16 2.2.2 Tuloslaskelman toteutumisvertailu...17 2.2.3 Investointien toteutumisvertailu...20 2.3 Vesihuollon toimialan toteutumisvertailut ja erillislaskelmat...21 2.3.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...21 2.3.2 Vesihuollon suoritteet...21 2.3.3 Vesihuollon tuloslaskelman toteutumisvertailu...22 2.3.4 Vesihuollon investointien toteutumisvertailu...23 2.3.5 Vesihuollon tase...24 2.3.6 Vesihuollon rahoituslaskelma...25 2.4 Jätehuollon toimialan toteutumisvertailut ja erillislaskelmat...26 2.4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...26 2.4.2 Jätehuollon suoritteet...27

2 2.4.3 Jätehuollon tuloslaskelman toteutumisvertailu...28 2.4.4 Jätehuollon investointien toteutumisvertailu...29 2.4.5 Jätehuollon tase...29 2.4.6 Jätehuollon rahoituslaskelma...30 2.5 Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toteutumisvertailut...31 2.5.1 Tuloslaskelman toteutumisvertailu...31 2.5.2 Investointien toteutumisvertailu...31 2.6 Kuntayhtymän johdon ja hallintopalvelukeskuksen tulosalueen toteutumisvertailut...32 2.6.1 Tuloslaskelman toteutumisvertailu...32 2.6.2 Investointien toteutumisvertailu...32 3 Tilinpäätöslaskelmat...33 3.1 Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat...33 3.1.1 Tuloslaskelma...33 3.1.2 Rahoituslaskelma...34 3.1.3 Tase...35 3.2 Konsernitilinpäätös...37 4 Liitetiedot...38 4.1 Kuntayhtymän liitetiedot...38 4.1.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...38 4.1.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...39 4.1.3 Tasetta koskevat liitetiedot...40 4.1.4 Vakuudet ja vastuusitoumukset...42 4.1.5 Henkilöstö...43 4.2 Konsernin liitetiedot...44 4.3 Tunnuslukujen laskentakaavat...46 5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...47 6 Allekirjoitukset...48

3 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen HSY toimii edelleen vahvasti muutoksen keskellä. Vuoden 2010 ajan on tehty kovasti töitä, jotta kuntayhtymä saadaan toimimaan tehokkaasti. Muutosvaiheen kehityshankkeet jatkuvat edelleen parin seuraavan vuoden ajan, jonka jälkeen kehittäminen jatkuu osana normaalia toimintaa. Henkilöstö on ollut välillä lujilla, mutta suunta on selvillä ja eteenpäin on päästy. Tästä suurin kiitos kuuluu koko henkilöstölle, jokaisen työpanosta on tarvittu. Talven 2010 aikana HSY:n johtoryhmän ja hallituksen työpajoissa työstettiin HSY:n yhtymästrategia. Strategia ja strategiset päämäärät vuoteen 2015 hyväksyttiin hallituksessa maaliskuussa. Strategiassa korostuu muutosprosessi, joka näkyy tehokkuuden, laadukkaan ja helposti saatavan ympäristövastuullisen palvelun ja toiminnan synergian tavoitteina. Strategiaa viedään eteenpäin määrätietoisesti, mistä kertovat useat vuoden aikana käynnistetyt strategisia tavoitteita toteuttavat hankkeet. Yksi merkittävimmistä HSY:n perustamisen tavoitteista oli synergiaetujen saavuttaminen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana hyötyjä saavutettiin mm. päällekkäisiä toimintoja yhdistämällä ja keskittämällä, erityisesti vesihuollossa ja tukipalveluissa. Vesihuollon toimialalla vuoden 2010 loppuun mennessä saavutettiin noin 46 henkilötyövuoden vähennys verrattuna yhdistymistä edeltävien organisaatioiden vastaavaan henkilövahvuuteen. Hallintopalvelukeskuksen tuottamissa tukipalveluissa tehokkuushyöty saavutetaan kolmen seuraavan vuoden aikana henkilöstön vähetessä suunnitelman mukaan 5,6 henkilötyövuoden verran. Synergiaetuja saavutetaan lisää pitkäjänteisellä työllä, jossa nyt tehdyt toimenpiteet tuottavat hyötyjä tulevina vuosina. Yksi vuonna 2010 aloitetuista ja 2011 jatkuvista keskeisistä kehittämishankkeista oli hankintatoimen kehittämishanke. Yhteisiä hankintaprosesseja ja -järjestelmiä kehittämällä saavutetaan tehokkuusetuja ja kustannussäästöjä sekä investoinneissa että palvelu- ja materiaalihankinnoissa, jotka muodostavat suuren osan HSY:n toimintamenoista. Kuntayhtymän taloudessa ensimmäiset toimintavuodet jäävät alijäämäisiksi. Vuonna 2010 toteutettiin toiminnan ja talouden sopeutusohjelma alijäämän pienentämiseksi. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää kuitenkin paitsi kustannustehokkuutta kuntayhtymän omassa toiminnassa, myös pitkäjänteistä taksapolitiikkaa. HSY:n toiminta rahoitetaan taksoilla ja maksuilla, joiden tulee vastata laajaa toimintaa ja investointiohjelmaa liiallisen velkaantumisen välttämiseksi. Vuonna 2010 aloitettiin työ HSY:n yhtenäisen ja kustannustehokkaan asiakaspalvelun kehittämiseksi. Lähtökohtana on asiakkaan näkökulmasta katsottuna yhtenäinen ja helposti saavutettava asiakaspalvelu. Vuoden aikana laadittujen selvitysten pohjalta hallitus päätti joulukuussa asiakaspalvelun järjestämisen periaatteista ja organisoinnista. Asiakaspalvelun yhtenäistäminen ja kehittäminen jatkuu uudessa matriisiorganisaatiossa vaiheittain vuosien 2011-2013 ajan. Lokakuun alussa HSY:n viestintätoiminnot ja -henkilöstö keskitettiin hallintopalvelukeskuksen viestintäyksikköön. Muutoksen tavoitteena on auttaa rakentamaan yhtenäistä viestintäkulttuuria koko organisaati-

4 oon, selkiyttää johtamiskäytäntöjä, tehostaa viestinnän resurssien käyttöä ja tukea tehokkaammin kuntayhtymän strategisten päämäärien saavuttamista. Henkilöstöhallinnossa toimintavuoden pääpainopisteenä on ollut yhtenäisten palkkausjärjestelmien rakentaminen. Uudet palkkausjärjestelmät valmistuivat vuoden vaihteen jälkeen ja tulevat talvella 2011 hallitukselle hyväksyttäväksi. Palkkojen harmonisointi uuteen palkkausjärjestelmään vaatii useampivuotisen palkkausohjelman. HSY:n toiminnan aloituksessa henkilöstösuunnittelulla on ollut keskeinen rooli uusien toimintamallien sekä synergia- ja tehokkuushankkeiden toteuttamiseksi. Jatkossa henkilöstösuunnittelussa painottuu osaamislähtöisyys sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana laadittiin pitkän aikavälin investointiohjelmat, vesihuollon osalta kymmenelle ja jätehuollossa viidelle seuraavalle vuodelle. Lisäksi vesihuollolle laaditussa investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin perustuvat investointitarpeet. Kesäkuussa hallitus hyväksyi hankesuunnitelman biojätteen mädätyslaitoksen rakentamisesta. Suunnitelman mukaisesti vuonna 2013 käyttöönotettavan laitoksen mädätysprosessin tuottama biokaasu tullaan hyödyntämään sähkön ja lämmön tuotannossa. Espoon Blominmäkeen rakennettavan jätevedenpuhdistamon osalta hallitus päätti puhdistamon mitoitusperusteista ja puhdistustavoitteista, jotka ovat jatkosuunnittelun pohjana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen valmistunut kaasuvoimala sai Energiateollisuus ry:n myöntämän tunnustuspalkinnon vuoden 2010 ilmastotekona. HSY hyödyntää myös jätevedenkäsittelystä syntyvän lietteen mädättämisestä saatavan metaanin tuottamalla siitä sähköä ja lämpöä omiin tarpeisiin. Osana ympäristövastuullista toimintaa HSY:ssä aloitetaan energiatehokkuushanke, jossa kartoitetaan ja vähennetään HSY:n itse tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Toimintavuoden aikana HSY:n ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n välillä uusittiin sopimus raakavedenhankintalaitoksen käyttö- ja huoltopalveluista lisäten siihen yhtiön talous- ja muiden hallintotehtävien hoito. Vuoden 2011 alusta voimaan astuvan järjestelyn myötä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n henkilöstö siirtyy HSY:n palvelukseen. Raimo Inkinen toimitusjohtaja

5 1.1.2 HSY:n hallitus ja tarkastuslautakunta 2010 HALLITUS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Helsinki Kimmo Helistö, Vihr. Erja Kouvo, PS Essi Kuikka, Vihr. Jyrki Lohi, SDP Tatu Rauhamäki, KOK, pj., 22.1. asti Hannele Luukkainen, pj., KOK, 22.1. alkaen Satu Kouvalainen, KOK Lea Saukkonen, KOK, 22.1. asti Matti Enroth, KOK, 22.1. alkaen Tarja Parviainen, vihr. Arto Välikangas, PS Esko Lius, vihr. Kaarin Taipale, SDP Heidi Ekholm-Talas, KOK Matti Enroth, KOK, 22.1. asti Reima Linnanvirta, KOK 26.3. alkaen Timo Erikäinen, KOK Espoo Fredrik Almqvist, SDP Kari Kuusisto, KOK Kati Pohjanmaa, KOK Anu Heinänen, SDP Mika Airinen, KOK Leila Lehtinen, KOK Kauniainen Finn Berg, RKP Veronica Rehn-Kivi, RKP Vantaa Markku J. Jääskeläinen, SDP Kati Tyystjärvi, Vas. Jouni Vauhkonen, vpj., Vihr. Jukka Hako, SDP Eero Väätäinen, Vas. Anniina Kostilainen, Vihr Asiantuntijajäsenet Marketta Kokkonen, Espoo Juhani Paajanen, Vantaa Jussi Pajunen, Helsinki Torsten Widén, Kauniainen TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kaj Laaksonen, pj. KOK / Vantaa Marja-Liisa Peltomaa, KOK / Hki, 19.11. asti Minna Ruuth, KOK / Helsinki, 19.11. alkaen Jaakko Rewell, KOK / Kauniainen, 19.11. asti Pertti Eklund, KOK / Kauniainen, 19.11. alkaen Sirpa Kauppinen, vpj., Vihr./ Vantaa Arja Hörhammer, SDP / Helsinki Marilla Kortesalmi, KOK / Vantaa Miikka Heinäsmäki, KOK / Helsinki Martti Syväniemi, KOK / Kauniainen Hanna Valtanen, Vihr. / Vantaa Aarno Turunen, SDP / Espoo

6 1.1.3 HSY:n organisaatio 2010 Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana on ollut JHTT-yhteisö Ernst & Young Julkispalvelut Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTT, KHT Jarmo Lohi. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. 1.1.4 Toimintaympäristö Ennen viimeistä taloustaantumaa vuosina 2005-2007 Helsingin seudun tuotannon vuosikasvu ylitti selvästi koko maan kasvun ja ylsi parhaimmillaan 6,5 prosenttiin. Suotuisa kehitys pysähtyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja kääntyi rajuun laskuun. Seudun tuotanto väheni vuonna 2009 ennätykselliset 8 prosenttia ja supistuminen oli yhtä suurta kuin koko maassa. Pudotus merkitsi paluuta vuoden 2005 tuotantomäärien tasolle. Tästä päästiin seudulla vuoden 2010 aikana jo lievään nousuun (0,5 %), mutta kasvu jäi hieman alhaisemmaksi kuin koko maassa (0,9 %). Vuodesta 2011 alkaen kasvun arvioidaan olevan Helsingin seudulla noin kolme prosenttia vuodessa ja koko maassa jonkin verran vähemmän. Seudun väkiluvun kasvu hidastui hieman Helsingin seudun väkiluvuksi kirjattiin vuoden 2010 lopun ennakkotiedon mukaan 1,349 miljoonaa henkeä. Pääkaupunkiseudulla asuvia oli tällöin 1 044 900 ja kehyskunnissa 304 200. Edelliseen vuoteen verrattuna väestö lisääntyi koko seudulla yhteensä lähes 13 700 hengellä. Pääkaupunkiseutu kasvoi vuoden 2010 aikana 10 939 asukkaalla ja kehysalue 2 744 asukkaalla. Kasvu oli 900 henkeä pienempi kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudulla yllettiin lähes samaan kasvuun kuin vuonna 2009, mutta kehysalueen kasvu hidastui selvästi. Pääkaupunkiseudun väestönlisäys on kiihtynyt vuosikymmenen loppua kohden ja kehysalueen kasvu vastaavasti rauhoittunut. Koko vuosikymmenen kasvun huippuvuodeksi muodostui 2008. Tähän verrattuna vuoden 2010 pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 1500 asukasta pienempi Helsingin ja Vantaan alueliitokset huomioon ottaen. Väestökehityksen ennustetaan lähivuosina jatkuvan tasaisena. Helsingin osuuden seudun kasvusta arvioidaan lähivuosina pysyvän nykytasollaan eli se saa noin puolet pääkaupunkiseudun väestökasvusta. Vuoden 2009 alusta Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettyjen alueiden asukkaiden siirtyminen helsinki-

7 läisiksi lisäsi kaupungin väkilukua noin 2 000 hengellä ja aiheutti samansuuruisen vähennyksen kehysalueella. Muuttoliike tuo väkeä Helsinkiin Pääkaupunkiseudun muuttoliike on koko 2000-luvun jatkunut ennätyksellisen vilkkaana. Kireä asuntotilanne, asumisen kalleus ja edullisten omakotitonttien puute ovat houkutelleet väkeä muuttamaan aluetta ympäröivälle työssäkäyntialueelle. Muuttovirta pääkaupunkiseudulta ulos on viime vuosina hiukan rauhoittunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pääkaupunkiseudulle muutti vuoden 2010 aikana muualta maasta yhteensä 58 000 henkilöä ja alueelta pois 56 800 henkilöä, joten kotimaan muuttovoitoksi kirjattiin 1 200 henkilöä. Tilanne pysyi lähes samana vuoden takaiseen verrattuna, toisin kuin muutamana aikaisempana vuonna, jolloin pääkaupunkiseudun muuttovoitto jäi muutama sata henkilöä tappiolle. Kotimaista muuttoliikettä enemmän pääkaupunkiseudun väkilukua vuonna 2010 kasvattivat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto ulkomailta. Syntyneiden enemmyyden myötä pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvoi lähes 5 500 henkilöllä. Ulkomaisen maahanmuuton tuoma nettolisäys ei enää yltänyt aikaisempien vuosien huippulukemiin. Nettolisäystä ulkomailta oli nyt 4 290 henkilöä, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 5200 henkilöä. Kehysalueen ulkomailta saama muuttovoitto oli yhteensä 450 henkilöä. Asuminen Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen, tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Aivan viimeaikaisessa hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää sekin jatkuvan vilkkaana. Valmistuneiden asuntojen määrä saavutti vuonna 2010 lähes taantumaa edeltäneen tason eli lähes 8 000 asuntoa. Näistä 6 000 asuntoa valmistui pääkaupunkiseudulle ja 1 800 asuntoa kehysalueelle. Vuonna 2011 tuotanto näyttäisi kasvavan edelleen, sillä vuonna 2010 aloitettiin kuntien arvioiden mukaan lähes 11 500 asunnon rakentaminen. Tämäkin määrä on vähemmän kuin kuntien ja valtion välisessä aiesopimuksessa vuositavoitteeksi asetettu 12 000-13 000 asuntoa. Asuntotuotanto näyttäisi pysyvän 10 000 asunnon tasolla pari seuraavaa vuotta. Asuntotuotannon edellytykset paranevat jatkossa ratkaisevasti, kun Vuosaaren sataman valmistumisen mahdollistamat uudet suuret asuntokohteet Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruununvuorenranta saadaan käyntiin Helsingissä. Espoossa ja Vantaalla ovat käynnistyneet mm. Suurpellon, Leinelän ja Marja-Vantaan rakentaminen. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on meneillään ja valmisteilla kuntien kokoon nähden merkittäviä hankkeita.

8 1.1.5 Toiminta tilikaudella Vuosi 2010 oli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. HSY aloitti toimintansa 1.1.2010, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto tukipalveluineen yhdistettiin uuteen kuntayhtymään. Muutoksen laajuuteen nähden lyhyeksi jääneestä valmisteluajasta huolimatta toimintojen siirrossa HSY:lle onnistuttiin. Keskeisissä asiakkaille tuotettavissa palveluissa ei syntynyt organisaatiomuutoksesta aiheutuvia katkoksia ja toiminnan kannalta välttämättömien tukipalveluiden keskeytymätön toiminta saatiin turvattua. Vuoden 2010 aikana vesijohtovettä myytiin yhteensä 72,5 milj. m3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,36 milj. m3 (98,4 %) ja toiminta-alueen ulkopuolelle 1,14 milj. m3 (1,6 %). Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 130,54 milj. m3, josta 111,51 milj. m3 (85,4 %) oli HSY:n toiminta-alueelta ja 19,03 milj. m3 (14,6 %) toiminta-alueen ulkopuolelta. Vaikka vuosi 2010 oli keskimääräistä kuivempi ja jätevesimäärät jäivät alle pitkäaikaisten keskiarvojen, jätevedenpuhdistusta rasitti vuoden 2010 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla ennätysmäinen lumimäärä ja sitä kautta syntynyt sulamisvesien poikkeuksellisen suuri määrä. Ongelmat olivat pahimmillaan huhtikuussa ja laitoksien sekä pumppaamoiden kriittisin tulva-aika osui pääsiäiseen. Prosessiveden lämpötila laski tuolloin myös historiallisen alas. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä 612 863 tonnia, josta 257 264 tonnia (42,0 %) oli sekajätettä, 56 708 tonnia (9,3 %) biojätettä ja 130 835 tonnia (21,3 %) maa-aineksia. Käsiteltävä jätemäärä ilman maa-aineksia väheni edellisestä vuodesta noin 3 %, vaikka sekajätteen määrä kasvoi 1,7 % ja biojätteen 1,3 %. Vastaanotetusta biojätteestä 96 % käsiteltiin laitosmaisesti ja vain 4 % loppusijoitettiin kaatopaikalle. Vuoden aikana Sortti-asemilla kävi yhteensä 297 710 asiakasta. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin yhdellätoista mittausasemalla. Seurantaa jatkettiin seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä ja lisäksi mittauksia tehtiin siirrettävillä asemilla uusissa kohteissa liikenneympäristöissä Töölöntullissa, Niittymaalla ja Myyrmäessä sekä sataman vaikutuspiirissä Etelärannassa. Lisäksi ilmanlaadun seurantaa jatkettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ilmanlaatutiedot on toimitettu reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja Ilmanlaatuportaaliin ilman merkittäviä katkoksia ja ilmanlaadusta on tiedotettu arkipäivisin lehdistössä, radiossa ja televisiossa. Muutokset näkyivät erityisesti vesihuollon toiminnassa HSY:n toiminnan käynnistyessä neljän kaupungin vesilaitostoimintojen yhdistäminen yhdeksi toimialaksi merkitsi vesihuollon toimialalla laajoja organisaation ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Organisaation muuttaminen toimintopohjaiseksi ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat keskeisiä synergiahankkeita. Toimintolähtöiset funktiot toimivat koko HSY:n toiminta-alueella ja lähtökohtana on kokonaisuuden etu kuntakohtaisen ajattelun sijasta. Läpi vuoden hallitusti vaiheittain jatkuneet muutostoimenpiteet jatkuvat edelleen vielä 2011, jolloin vesihuollon verkko-osasto siirtyy toimintopohjaiseen organisaatioon. Vaikka organisaatiomuutos siihen liittyvine kehitysprojekteineen leimasi vuotta 2010, perustoimintaa ja muita kehityshankkeita toteutettiin muutoksen rinnalla. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen toimintavuoden aikana toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella yhdessä Pietarin Vodokanalin kanssa ns. Maintenance Management -projekti, jonka pääasiallinen tarkoitus oli selvittää Pietarin 17 jätevedenpuhdistamon kunnossapidon nykytila ja luoda edellytyksiä laitteiden ja prosessiosien kunnossapidon hallinnalle ja kehittämiselle. WSP (Water Safety Plan) laajennettiin kattamaan koko HSY-alueen vedentuotanto ja

9 -jakelu. Tuotantoprosessien osalta kalkkikivi/hiekka- sekasuodatinkokeilu on viety laitosmittakaavaan Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella. Jätteen synnyn ehkäisyä tukevia hankkeita jatkettiin Jätteen määrän vähentämisestä, lajittelun tehostamisesta ja jätehuollon yleisistä asioista luennoitiin noin 60 tilaisuudessa. Keväällä kiertävän keräysautokierroksen yhteyteen järjestettiin jäteneuvontaa. Kevätkaudella ostettujen neuvontapalvelujen kautta tavoitettiin 25 200 kuulijaa oppilaitoksissa, päivähoidossa, kompostointikursseilla ja asukastilaisuuksissa yhteensä noin 510 tilaisuudessa. Ruokajätteen vähentämisteeman markkinointia ja koulutusyhteistyötä kuntien ekotukitoiminnan kehittämiseksi jatkettiin. Joulukampanja "Anna elämyslahja" näkyi verkkomedioissa, ilmoituksina sanomalehdissä sekä kuului radiomainoksina. Jätteen synnyn ehkäisyn kolmivuotinen Jesse-hanke päättyi vuonna 2010. Hankkeen tulokset valmistuvat kokonaan ja raportoidaan alkuvuodesta 2011. Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi KUKKO 2012 -hanke käynnistettiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa kiertävä työpaja "Pura jätepommi" valmistui ja vastaavan työpajan valmistelu alakouluille aloitettiin. Draivi-hanke jatkui mm. autoalan parhaan käytännön mallin ja niiden tarkistuslistojen laatimisella. Fiksu Ammattilainen -opetuspaketit tekniikan sekä elintarvike- ja ravitsemusalalle valmistuivat. Pääkaupunkiseudun ilmastotyötä jatkettiin Kolmivuotinen vuosina 2009-2011 toteutettava EU-rahoitteinen Julia 2030 -hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin seudun kasvihuonekaasujen päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vuonna 2010 valmistui ja otettiin käyttöön useita työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan: toimitilojen ilmastolaskuri, Reittioppaan CO2-laskuri ja hankintoihin liittyviä laskureita. Seudulliset rakennusmaavarantotiedot ja tähän liittyvä aiempaa tarkempi maanomistajaluokitus tuotettiin ensimmäisen kerran Seudullisen perusrekisterin tietoihin pohjautuen ja jaettiin suunnitteluun soveltuvina paikkatietoina SeutuCD:llä. Rakennusmaavarantotietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön, liikenneverkkojen ja infrastruktuurin suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa. Investoinnit painottuivat rakentamiseen Vuonna 2010 kuntayhtymässä hyväksyttiin vesihuollon investointistrategia ja kymmenen vuoden investointiohjelma. Investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset investointitarpeet, jotka perustuvat vesihuolto-omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin. Investointiohjelmassa esitetään konkreettiset investointihankkeet perustuen vesihuollon investointistrategiaan sekä verkostojen laajentamiseen kaava-alueille ja vesihuollon tarpeen mukaan niiden ulkopuolelle. Vesihuollon kokonaisinvestoinneista suurin osa oli verkostoinvestointeja. Keskeisimpiä uudisrakennusalueita olivat Jätkäsaaren aloitusalue, Kalasatama, Alppikylä ja Suurpelto. Saneerausinvestoinneista suurimmat tehtiin Helsingin Lauttasaaressa ja Vantaan Kielotiellä. Lisäksi saneerattiin Kauniaisten ja Myllypuron vesitornit. Merkittävimmät laitosinvestointihankkeet olivat Viikinmäen puhdistamon kalkkisiilon muutostyöprojekti, Suomenojan puhdistamon energiatehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen verstas- ja sosiaalitilojen saneeraus.

10 Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon osalta vuonna 2010 tehtiin yleissuunnittelua, joka jatkuu kesään 2011. HSY:n hallitus päätti syksyllä 2010 puhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet, jotka ovat jatkosuunnittelun lähtökohtana. Fosforin poistoteho tulee olemaan yli 96 % ja typen poistoteho yli 90 %. Puhdistamon vaatimat maakunta- ja yleiskaavan muutokset ovat vireillä. Kaatopaikkakaasua hyödyntävä kaasuvoimala otettiin käyttöön toukokuussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Voimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun tuottaen siitä sähköä ja lämpöä. Lämpö hyödynnetään lähinnä Ämmässuon alueen omassa käytössä. Kaasuvoimalan täysimittainen sähköntuotanto käynnistyi heinäkuussa. Suotovesien laajamittainen kierrätys, jolla mm. parannetaan kaasun tuotannon edellytyksiä, käynnistyi helmikuussa vesiaseman valmistuttua. Ämmässuon uuden kaatopaikan seuraavan läjitysalueen rakentaminen aloitettiin pohjalle sijoittuvan huoltotunnelin runkotyöurakalla. Alue otetaan käyttöön vuonna 2013. Vanhalle kaatopaikalle rakennettiin väliaikaista pintarakennetta viimeistelyvaiheessa olevassa urakassa noin 6,5 hehtaaria. Tiivispintarakenne kattaa nyt noin 85 % alueesta. Kompostointilaitoksilla tehtiin työturvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseen liittyviä täydennystöitä. Kompostointikenttien pintarakenteita perusparannettiin ja kenttäaluetta samalla jonkin verran laajennettiin rakenteiden tiiveyden ja alueen toimivuuden varmistamiseksi. 1.1.6 Henkilöstö HSY:n ensimmäinen toimintavuosi oli henkilöstönäkökulmasta tulevan suunnan ja linjausten määrittelyä ja monien käytännön asioiden yhtenäistämistä ja järjestämistä. Vuoden aikana määriteltiin strategiaan perustuvat pidemmän aikavälin henkilöstötavoitteet, luotiin perustaa henkilöstösuunnittelun sisällölle, käynnistettiin yhteisten henkilöstöprosessien ja palkkausjärjestelmien kehittäminen, määriteltiin henkilöstökäytäntöjä sekä luotiin työsuojelun ja muun yhteistoiminnan muodot ja sisältöä. Palkkausjärjestelmien kehittämistyössä toimintavuoden painopiste oli tehtävien vaativuuteen perustuvien palkanosien määrittely, joka saatiin tehtyä kaikkien palkkausjärjestelmien osalta. Työ jatkuu vuonna 2011 henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvien palkanosien sisällön määrittelyllä. Vuonna 2010 otettiin käyttöön tulospalkkio- ja kannustuslisäjärjestelmät, joiden sisällön kehittämistä myös jatketaan. Nykyisten palkkojen keskinäinen harmonisointi on keskeinen tavoite siirryttäessä uusiin yhtenäisiin palkkausjärjestelmiin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana muodostettiin yhteistoimintajärjestelmät. Henkilöstötoimikunta kokoontui säännöllisesti ja työsuojelun yhteistoiminta organisoitiin sekä hyväksyttiin työsuojelun pitemmän aikavälin toimintaohjelma sekä vuositavoitteet. Vesihuollon toimialan ja hallintopalvelukeskuksen työyksiköissä toteutettiin henkilöstökysely, jossa käsiteltiin muutoksen sen hetkistä tilannetta ja vaadittavia jatkotoimia muutoksen onnistumiseksi. Kyselyn perusteella tehtiin toimenpidesuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelussa laadittiin sekä yhtymätasolla että toiminnoittain henkilöstömäärälliset tavoitteet henkilöstömäärän sopeuttamiseksi vuoden 2013 loppuun saakka. Laadullisten tavoitteiden osalta käynnistettiin osaamispohjainen henkilöstösuunnittelu. Henkilöstömäärät henkilötyövuosina ja henkilömäärinä toimialoittain ja tulosalueittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kappaleessa 4.1.5.

11 1.1.7 Ympäristö ja kestävä kehitys HSY:n visio on ympäristövastuullinen metropoli. Kuntayhtymän perustehtävänä on tuottaa ja järjestää korkealaatuisia vesi- ja jätehuoltopalveluja sekä ajantasaista seudullista tietoa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. HSY:llä on viisi strategista näkökulmaa, joista ensimmäisessä korostetaan toimintaa ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. HSY:ssä tehdään työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteisesti hyväksytyn Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2010 käynnistettiin HSY:n toiminnan kasvihuonekaasupäästökartoitus, jonka tavoitteena on vähentää ympäristökuormitusta omassa toiminnassa sekä seurata ja raportoida kuormituksesta systemaattisesti. Työ käynnistyi vuoden 2009 tietojen keräämisen osalta. HSY:ssä lasketaan ja raportoidaan vuosittain koko pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sekä osallistutaan useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin päästölaskentamenetelmien kehittämiseksi. HSY laati kaupunkien pyynnöstä myös Covenant of Mayors -ilmastositoumukseen liittyvät Espoon ja Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilannekartoitukset ja vastaa jatkossa sitoumuksen seurannasta pääkaupunkiseudun kaupunkien kasvihuonekaasupäästölaskentojen osalta. HSY on mukana WWF:n Green Office -ympäristöohjelmassa. Vuonna 2010 Pasilan päätoimipaikan uusille työntekijöille tiedotettiin Green Office -toiminnasta ja toiminta laajennettiin seutu- ja ympäristötiedon uusiin tiloihin Pasilaan. Toimitiloihin tehtiin tarkastuksia ja henkilöstölle järjestettiin kaksi tilaisuutta ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. HSY:ssä valmistui vuosittainen Green Office -raportointi, jonka mukaan Pasilan päätoimipisteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Pasilan päätoimipiste on myös yksi HSY:n vetämän Julia 2030 EU Life+ hankkeen pilottikiinteistöistä, joissa tehtiin päästökartoitus vuonna 2010 ja joissa tavoitteena on 10 % päästövähennys vuoden 2011 aikana. HSY:ssä käynnistettiin myös työntekijöiden työmatkaliikkumissuunnitelmatyö, jota tehdään yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa. Toimintavuoden aikana HSY:lle laadittiin yleisen tason hankintaohje. Sen mukaan kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon hankintojen eri vaiheissa. Työ ohjeen käytännönläheisemmäksi soveltamiseksi jatkuu vuonna 2011. Ympäristö-, laatu- sekä työterveys- ja työturvallisuusasiat kattavan toimintajärjestelmän valmistelu aloitettiin vuoden lopulla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin käyttöön kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun. Jätteenkäsittelykeskuksen alueesta tuli kaasuvoimalan ansiosta energiantuotannoltaan omavarainen ja lisäksi osa sähköstä myydään ulos. Uusi voimala vähentää jätteenkäsittelykeskuksen hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 8 500 tonnilla. Energiateollisuus ry myönsi HSY:n Ämmässuon kaasuvoimalalle tunnustuspalkinnon vuoden 2010 ilmastotekona. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden puhdistettujen jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan selvitettiin laajalla kemiallis-biologisella tarkkailulla. Tarkkailu kattaa Espoon ja Helsingin merialueen kokonaisuudessaan, lahtialueet mukaan lukien. Tulosten mukaan jätevesikuormituksen vaikutus voidaan havaita lähinnä purkuaukkojen välittömässä läheisyydessä. HSY liittyi myös Itämerihaasteeseen, jonka tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan sekä paikallisesti kaupunkien lähivesillä että koko Itämeren piirissä ja aloitti oman toimenpideohjelmansa valmistelun. Kuntayhtymä oli aktiivisesti mukana Helsingin kaupungin IlmastoInfo-neuvontakeskuksen suunnittelussa ja toteu-

12 tuksessa. Tammikuussa järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka yhteydessä Veikkaus Oy palkittiin luonnonvarojen säästäjäpalkinnolla. HSY:n antamissa viranomaislausunnoissa painotettiin ilmasto- ja ilmanlaatunäkökulmaa. 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta HSY:n hallintosäännön 24 :n mukaan hallitus on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yleisten periaatteiden vahvistamisesta omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisessa. Hallituksen tehtävänä on ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, perusteet ja menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta ja yhtymän strategian mukaista, talouden ja toiminnan raportointi on luotettavaa ja toiminta on lakien ja säädösten mukaista. Hallituksen ja tilivelvollisten toimielinten velvollisuutena on arvioida, seurata ja valvoa riskien arvioinnin ja hallinnon menettelyjen toimivuutta. HSY:ssä kaikkien tilivelvollisten viranhaltijoiden tulee omalla vastuualueellaan järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintoihin ja prosesseihin yhtymähallituksen ohjeistamalla tavalla ja valvoa sen tehokkuutta. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämiseksi on HSY:ssä laadittu toimintaohje, joka tulee hallituksen hyväksyttäväksi talvella 2011. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Riskienhallinnan toteutumista valvovat toimitusjohtaja, toimiala- ja tulosjohtajat sekä yksiköiden johtajat omilla vastuualueillaan. HSY:n ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Tarkastuslautakunta valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunnan valmistelutehtävistä vastaa lautakunnan päättämä henkilö, joka toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. HSY-konsernin sisäisen valvonnan järjestelyt on kuvattu kappaleessa 1.4.2. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää. Hallitukselle raportoitiin kahdesti toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta. Johdon apuna sisäistä valvontaa suoritti sisäinen tarkastaja, joka raportoi vuosittain johdon kanssa yhteistyössä laadittavan tarkastussuunnitelman toteutuksesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Sisäistä valvontaa toteutettiin myös sertifioitujen laatujärjestelmien auditointien kautta. Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sopimuksessa Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Hankintavaltuuksista ja laskujen hyväksyjistä pidetään ajan tasalla olevaa rekisteriä. Asiakirjahallintoa ohjeistetaan asiakirjanhallinnon toimintatapaohjeella ja hankintojen tekemistä hankintaohjeella. Jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä laatu- ja ympäristöjärjestelmissä (ISO 9001 ja ISO 14001). Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001) on huomioitu jätehuollon toimialalla toimintajärjestelmässä toiminnan kuvauksina, toimintatapamalleina ja ohjeistuksina. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on FINAS-akkreditoitu (SFS-EN ISO 17025). Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet (SYKE, hlösertifiointi).

13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2010 olivat 288,2 miljoonaa euroa, josta 186,6 miljoonaa (64,7 %) oli vesihuollon toimialan ja 90,8 miljoonaa (31,5 %) jätehuollon toimialan myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (1,2 % toimintatuotoista). Muut tuotot olivat 5,2 miljoonaa euroa (1,8 % toimintatuotoista), josta noin puolet oli vuokratuottoja ulkopuolisille vuokratuista kiinteistöistä. Taseeseen aktivoidut vesihuollon toimialan investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät erät 1,9 miljoonaa euroa on esitetty toimintatuloissa valmistuksena omaan käyttöön. Toimintakulut olivat 160,9 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 37,1 miljoonaa (23,1 %), palvelujen ostot 79,6 miljoonaa (49,5 %), tarvikehankinnat 25,1 miljoonaa (15,6 %) ja muut toimintakulut yhteensä 19,2 miljoonaa euroa (11,9 %). Muut toimintakulut sisältävät jälkihoitovarauksen muutoksen 0,6 miljoonaa euroa. Kirjanpitolain 5:14 mukaisella pakollisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Muihin toimintakuluihin on kirjattu 2,6 miljoonaa euron varaus vesihuollon toimialan kiinteistöihin kohdistuvasta kiinteistöverosta vuodelta 2010, joista ei ole tilinpäätöshetkeen mennessä saatu verotuspäätöstä. Rahoitustuotot olivat 2,4 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa oli lainojen korkosuojauksista saatuja tuottoja, 0,4 miljoonaa osinkotuottoja ja 0,1 miljoonaa viivästys- ja maksuliikennetilien korkoja. Rahoituskulut olivat 61,9 miljoonaa euroa, josta 56,9 miljoonaa oli jäsenkunnille perustamislainoista maksettuja korkoja. Ulkopuolisesta rahoituksen korot olivat 4,8 miljoonaa ja muut rahoituskulut 0,2 miljoonaa euroa. Poistot olivat 74,5 miljoonaa euroa. Satunnaiset tuotot 0,2 miljoonaa euroa muodostuvat pääosin Helsingin kaupungin vahinkorahaston korvauksista, jotka kohdistuvat vuoteen 2009. Tilikauden tulos oli 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. 1.3.2 Toiminnan rahoitus Vuosikate oli 67,7 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Nettoinvestoinnit vuonna 2010 olivat yhteensä 86,1 miljoonaa euroa, jolloin investoinneista 78,7 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella. HSY:n kokonaislainakanta 31.12.2010 oli 1 321,4 miljoonaa euroa, josta 1 188,0 miljoonaa euroa oli kuntayhtymän perustamislainoja jäsenkunnilta ja 133,4 miljoonaa lainoja ulkopuolisilta rahoittajilta. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa (kuntatodistusohjelma) oli 34,9 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 25,0 %.

14 1.4 Konsernitarkastelu 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöiden Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (80,5 % osakepääomasta) ja HSY Holding Oy:n (100 %) lisäksi osakkuusyhtiöistä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (25,7 %) ja kiinteistöyhtiöt, joissa HSY:llä on toimitiloja (Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 ja Kiinteistö Oy Asemapäällikönhovi). Konsernitilinpäätökseen ei ole sisällytetty liiketoimintakaupalla Vantaan kaupungilta HSY:lle siirtynyttä osuutta Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän viemärilaitokseen (ns. meriviemäri), koska kysymyksessä ei ole HSY:n jäsenyys kuntayhtymässä, vaan sille siirretty osuus kuntayhtymän omaisuuteen. HSY:n ja KUVES:in suhdetta käsitellään kuitenkin osana konserniohjausta. 1.4.2 Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus, sisäinen valvonta ja olennaiset tapahtumat HSY:llä ei ole yleistä omistajapolitiikkaa koskevaa strategiaa eikä sellaisen laatiminen ole yhteisökohtaisten erojen vuoksi perusteltua. HSY:n hallitus päättää yhteisökohtaisesti tarvittavista omistajapoliittisista linjauksista sekä nimeää HSY:n edustajat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitukseen sekä Keski- Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän hallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osalta hallituksen hyväksymä toimintapolitiikka on ollut yhtiön toimintaorganisaation madaltaminen ja sen tehtävien siirtäminen kokonaisuudessaan osaksi HSY:n toimintaa. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 1.1.2011 voimaan astunut järjestely, jolla Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n henkilökunta siirtyi HSY:n palvelukseen ja yhtiön palvelukseen jäi ainoastaan osapäivätoiminen toimitusjohtaja. Yhtiön omistaman raakavedenhankintalaitoksen (Päijänne-tunneli) käyttö- ja huoltopalveluja koskeva sopimus uusittiin ja siihen lisättiin talous- ja muiden hallintotehtävien hoito. Järjestelyllä lasketaan saavutettavan yli 80 000 euron vuotuiset säästöt; säästöt toteutuvat täysimääräisinä kuitenkin vasta vuodesta 2012 lukien. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimusten uusiminen käynnistettiin, mutta konkreettinen muutostyö siirtyi seuraavalle vuodelle. Valmistelutyössä on otettava huomioon vähemmistöosakkaat, jotka pitävät tärkeänä, ettei niiden asema yhtiössä muutu ja että toiminta säilyy läpinäkyvänä. HSY:lle siirtyneen viemärilaitososuuden hallinnointia varten on HSY:n, Vantaan kaupungin ja Keski- Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän välillä solmittu sopimus, jonka mukaan HSY antaa nimeämälleen yhtymäkokousedustajalle ohjeet hallituksen ja tarkastuslautakunnan Vantaata edustavien jäsenten valinnasta sekä talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä viemärilaitostoimintaa koskevilta osin ja Vantaa ympäristönhoitotehtäviä koskevilta osin. Vastaavalla tavalla jaetaan myös näiden toimintojen kustannukset. Oy Skogberg Ab:n toimialana oli rakentaa Kirkkonummen Kauhalan kylässä olevalle kiinteistölle asuinrakennuksia. Yhtiö siirtyi silloiselle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle Ämmässuon jätekeskuksen suoja-alueita lunastettaessa. Rekisteriviranomaisen kehotuksesta yhtiöjärjestys uusittiin ja samalla yhtiö muutettiin kiinteistöyhtiöstä puhtaaksi holding-yhtiöksi ja sen nimi toimialaa vastaavaksi (HSY Holding Oy). Yhtiö omistaa 20 ha maa-alueen Ämmässuon kaatopaikalla. Sen vastaisesta käytöstä ei ole päätöksiä. Yhtiöstä ei ns. paperiyhtiönä aiheudu HSY:lle kustannuksia. Muiden osakkuusyhtiöiden osalta ei erityisiä ohjaustoimenpiteitä katsottu aiheellisiksi.

15 2 Toteutumisvertailut 2.1 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 2.2 Yhtymätason toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Strateginen päämäärä Tavoite 2010 Toteutuma 31.12.2010 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS - Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Uuden jätevedenpuhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet määritelty Biojätteen mädättämön hankesuunnnitelma käsitelty hallituksessa Toteutui: Mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet hyväksyttiin hallituksessa 19.11. Toteutui: Hankesuunnitelma hyväksyttiin hallituksessa 11.6. ASIAKASVAIKUTTAVUUS Sähköisten palveluiden ja yhden luukun periaatteen kehittäminen Selvitys yhtenäisen asiakaspalvelun toteutusvaihtoehdoista tehty Toteutui: Asiakaspalvelun järjestämisen periaateratkaisu hyväksyttiin hallituksessa 17.12. TALOUDEN HALLINTA Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla Taloushallinnon järjestelmien uudistamishanke käynnistetty Toteutui: Projektisuunnitelma järjestelmien uusimiseksi laadittu ja hankintaprosessi käynnistetty. PROSESSIT JA RAKENTEET Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä T&K-ohjelma, hankerekisteri ja T&K-mittarit laadittu Hankintatoiminnan kehittämishanke käynnistetty Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmän kehittämishanke käynnistetty Toteutui: T&K -toimintojen tavoitteet asetettu, hankerekisteri koottu ja hankkeiden arvioinnin mittaristo laadittu. Toteutui: Hanke käynnistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Hankintaohje vahvistettiin hallituksessa 22.10. Toteutui: Hanke käynnistynyt projektisuunnitelman mukaisesti. HENKILÖSTÖN UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Palkkausjärjestelmien tehtävien vaativuuteen liittyvät osat määritelty Yhtenäinen henkilöstösuunnittelun malli käytössä Suunnitelma henkilöstöprosessien kehittämiseksi tehty Toteutui: Pohjaehdotukset pääosin valmiit. Henkilöstökäsittelyt ja -infot joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011. Toteutui: Henkilöstösuunnittelumallin pohja hyväksytty. Määrällinen henkilöstösuunnittelu tehty TTS-kaudelle 2011-2013. Toteutui osittain: Alustava kehittämissuunnitelma tehty. Matkalaskuprosessin sähköistäminen toteutettu. Strategiset osaamistarpeet määritelty Ei toteutunut: Pohjaehdotus tehty tammikuussa 2011.

16 2.2.1 Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Vuoden 2010 talousarviossa sitovia määrärahoja olivat toimialojen ja tulosalueiden toimintamenot (jätehuollon osalta ilman jäteveroa), investointimenot sekä vesihuollon osalta jäsenkunnille maksettavat perustamislainojen korot. Sitovia tuloarvioita olivat jäsenkunnilta veloitettavat kuntaosuudet. Yhtymäkokous hyväksyi 18.12.2009 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2010-2012. Talousarvio 2010 sisälsi 5,9 miljoonan euron vähennykset toimintakuluista. Toiminnan ja talouden sopeutusohjelman tarkoituksena oli selvittää yhteistoiminnan synergiaedut ja toiminnan tehostamiskohteet koko kuntayhtymässä. Sopeutusohjelmassa tarkastellut lisätulot, säästöt ja talousarvion tekniset korjaukset hyväksyttiin talousarvion muutoksena yhtymäkokouksessa 28.5.2010. Osavuosikatsaukseen tammi-elokuu 2010 laaditun vuosiennusteen mukaan sekä vesihuollon että hallintopalvelukeskuksen investointien arvioitiin ylittävän talousarvion sitovat määrärahat. Yhtymäkokous 19.11.2010 hyväksyi talousarviomuutoksen, jossa vesihuollon investointimäärärahoja korotettiin 3,5 miljoonalla ja hallintopalvelukeskuksen 0,75 miljoonalla eurolla. x 1 000 euroa Tilinpäätös Talousarvio Tot-% 2010 2010 TP/TA Jätehuolto Toimintamenot ilman jäteveroa 66 341 66 083 100,4 % Investointimenot 26 470 28 747 92,1 % Vesihuolto Toimintamenot 83 564 91 263 91,6 % Investointimenot 58 332 68 600 85,0 % Jäsenkunnille maksettavat perustamislainojen korot 56 897 57 177 99,5 % Seutu- ja Ympäristötieto Toimintamenot 3 669 3 977 92,3 % Investointimenot 170 175 97,0 % Kuntaosuudet 3 498 3 498 100,0 % Hallintopalvelukeskus Toimintamenot 7 024 6 902 101,8% Investointimenot 1 092 1 250 87,3 % Jätehuollon sitovat toimintamenot (ilman jäteveroa) ylittyivät 258 tuhannella eurolla. Ylitys aiheutui kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta, jonka syynä oli energiajätteen suoritemäärien odotettua suurempi kasvu sekä talven poikkeuksellisen lumitilanteen aiheuttamat lisäkustannukset. Lisäksi jouduttiin ostamaan biojätteen käsittelypalveluja ulkopuolisilta, koska oma käsittelykapasiteetti ei riittänyt koko biojätemäärän käsittelyyn. Näistä aiheutui noin 1,5 miljoonan euron menoylitys talousarvioon verrattuna, jota muissa menoissa saavutetut säästöt eivät riittäneet täysimääräisesti kattamaan. Hallintopalvelukeskuksen sitovat toimintamenot ylittyivät 122 tuhannella eurolla. Ylitys aiheutui pääosin HSY:n viestintätoimintojen uudelleenorganisoinnista, jonka yhteydessä viestintätoiminnot ja -henkilöstö keskitettiin hallintopalvelukeskuksen viestintäyksikköön lokakuun alusta. Hallintopalvelukeskukseen siirtyneiden toimintojen ja henkilöstön kustannukset ovat loka-joulukuun osalta mukana hallintopalvelukeskuksen toteutumissa, mutta vastaavat määrärahat toimialojen talousarvioissa. Vesihuollon sitovat toimintamenot alittuivat 7,7 milj. eurolla, seutu- ja ympäristötiedon 0,3 miljoonalla.

17 2.2.2 Tuloslaskelman toteutumisvertailu x 1 000 euroa TP 2010 TA 2010 Tot-% TP/TA TOIMINTATUOTOT (+) 288 170 288 794 99,8 % Myyntituotot 277 601 279 864 99,2 % Liiketoiminnan myyntituotot 277 601 279 864 99,2 % Vedenmyyntituotot 62 236 62 691 99,3 % Jätevesituotot 82 646 84 666 97,6 % Perusmaksut 18 752 18 619 100,7 % Vesihuollon liittymismaksut 13 203 13 223 99,8 % Jätteen kuljetusmaksut 50 038 49 566 101,0 % Jätteen käsittelymaksut 37 454 38 227 98,0 % Muut myyntituotot 13 272 12 873 103,1 % Kuntaosuudet 3 498 3 498 100,0 % Maksutuotot 259 225 115,1 % Tuet ja avustukset 776 136 569,9 % Muut toimintatuotot 4 182 2 746 152,3 % Vuokratuotot 2 522 2 361 106,8 % Muut toimintatuotot 1 659 385 430,9 % Valmistus omaan käyttöön 1 855 2 325 79,8 % TOIMINTAKULUT (-) -160 935-168 551 95,5 % Henkilöstökulut -37 118-38 720 95,9 % Palkat ja palkkiot -28 808-30 868 93,3 % Henkilösivukulut -8 310-7 852 105,8 % Palvelujen ostot -79 573-83 124 95,7 % Jätteen kuljetuspalvelujen ostot -41 858-40 691 102,9 % Muiden palvelujen ostot -37 715-42 433 88,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -25 070-26 823 93,5 % Ostot tilikauden aikana -25 027-26 823 93,3 % Varastojen lisäys/vähennys -43 0 - Jälkihoitovaraus 605 720 84,0 % Muut toimintakulut -19 779-20 606 96,0 % Vuokrat -7 039-7 613 92,5 % Jätevero -8 737-8 974 97,4 % Kiinteistövero -2 727-2 641 103,3 % Muut toimintakulut -1 276-1 377 92,7 % TOIMINTAKATE 127 235 120 243 105,8 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -59 499-62 559 95,1 % Korkotuotot 44 0 - Muut rahoitustuotot 2 333 0 - Korkokulut -61 721-62 559 98,7 % Korkokulut kaupungeille -56 897-57 177 99,5 % Muut korkokulut -4 824-5 382 89,6 % Muut rahoituskulut -156 0 - VUOSIKATE 67 736 57 684 117,4 % POISTOT -74 542-78 592 94,8 % SATUNNAISET ERÄT 191 0 - TILIKAUDEN TULOS -6 614-20 907 31,6 % VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 0 2 404 0,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -6 614-18 503 35,7 %

18 Toimintatuotot Vuonna 2010 toimintatuottoja kertyi 288,2 miljoonaa euroa, joka oli 0,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Merkittävimmät poikkeamat olivat vesihuollon toimialalla, jonka toimintatuotot (192,5 miljoonaa) jäivät 1,4 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Ero muodostuu erityisesti talous-, jäte- ja huleveden myyntituotoissa, jotka jäivät talousarviosta 2,3 miljoonaa euroa. Erosta suurin osa selittyy budjetointivirheellä, jonka vuoksi kuntayhtymän sisäiset jäteveden myyntituotot (talousarviossa 1,6 miljoonaa) olivat mukana sekä ulkoisessa että sisäisessä myynnissä. Loppuosa erosta selittyy käsiteltyjen jätevesien määrän toteutuessa 3,3 miljoonaa m 3 pienempänä. Vaikka laskutettu vesimäärä (72,5 milj. m 3 ) toteutui talousarvion mukaisesti, vedenmyyntituotot jäivät 0,5 miljoonaa euroa talousarviosta. Vesihuollon muut toimintatuotot ylittyivät 1,3 miljoonalla eurolla, joka aiheutuu pääosin laskutettavien johtosiirtojen määrän toteutumisesta talousarviota suurempina. Jätehuollon toimintatuotot (92,4 miljoonaa) toteutuivat 0,3 miljoonaa talousarviota suurempina. Jätteen kuljetuksessa tuottoja lisäsi erityisesti energiajätteen kuljetusten määrän kasvu 1 800 tonnista 3 500 tonniin. Kaasuvoimalan tuottaman sähkön myynnistä saadut tulot kasvoivat sähkön markkinahintaan kytketty myyntihinnan kohottua talousarviossa oletettua suuremmaksi. Metallin ennakoita suurempi myyntihinta lisäsi jätteiden myyntituloja. Käsittelymaksutuloja kertyi 0,7 miljoonaa talousarviota vähemmän käsitellyn kokonaisjätemäärän (ilman maa-aineksia) jäätyä 7 % talousarviota pienemmäksi. Tukia ja avustuksia saatiin 0,6 miljoonaa talousarviota enemmän. Tästä suurin osa on EU:lta saatuja tukia seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hankkeisiin. Toimintakulut Vuonna 2010 toimintakulut olivat 160,9 miljoonaa euroa, joka oli 7,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Säästöt syntyivät vesihuollon toimialalla (7,7 miljoonaa) sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueella (0,3 miljoonaa). Jätehuollon ja hallintopalvelukeskuksen toimintakulut ylittivät talousarvion niukasti. Henkilöstökulut 37,1 miljoonaa jäivät 1,6 miljoonaa alle talousarvion. Säästöstä osa aiheutuu vesilaitosten yhdistymisestä talousarviossa ennakoitua suurempina saavutetuista synergiaeduista. Merkittävin syy kuitenkin on vuoden 2010 aikana viivästyneistä rekrytoinneista aiheutunut henkilöstövajaus, joka kuitenkin on saatu täytettyä vuoden loppuun mennessä. Palvelujen ostot olivat 79,6 miljoonaa, 3,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Vesihuollon suunniteltua ja tarvittavaa kunnossapitoa ja huoltoa sekä kehittämishankkeita ei pystytty toteuttamaan täysimääräisesti. Esimerkiksi verkoston tutkimushankkeet, joiden avulla valitaan verkoston saneerauskohteet, toteutuivat 1,2 miljoonaa talousarviota pienempinä. Lietteen jatkojalostuksen käsittelyyn liittyvissä palveluissa ja kuljetuspalveluiden ostoissa säästettiin 2,1 miljoonaa. Säästöt syntyivät pääosin jatkojalostustoiminnan tehostumisesta ja lietteen ohjaamisesta puolivalmisteena ulkopuolisille palveluntuottajille ja maatalouteen. Jätehuollon kuljetuspalveluiden ostot ylittivät talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla. Ylitys aiheutui mm. energiajätteen kuljetusten suoritemäärien odotettua suuremmasta kasvusta ja talven poikkeuksellisen lumitilanteen aiheuttamista kuljetusten lisäkustannuksista. Lisäksi jätehuollossa palveluostoja kasvattivat biojätteen käsittelypalvelujen hankinnat, koska oma käsittelykapasiteetti ei riittänyt koko biojätemäärän käsittelyyn. Palveluhankinnoissa pystyttiin kuitenkin saavuttamaan ylityksiä kompensoivia säästöjä mm. toiminnan ja talouden sopeutusohjelman mukaisilla toimenpiteillä.