Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit parantavat rehun sulavuutta ja lisäävät sen valkuaispitoisuutta - parantaa maidon laatua - ei niin voimakkaasti riippuvainen valkuaisrehujen markkinoista - hyvä itseviljeltävä valkuaisrehu lypsylehmille - vähentää typpilannoituksen tarvetta - LASKEE MAIDONTUOTANNON RUOKINTAKULUJA
Suosituksia -50:50 siemenseos (60 kg hernettä, 60 kg viljaa) - Hernelaji, jäykkäkortinen -Viljalaji, jäykkäkortinen ja myöhäinen Korjaa kun - herneen palot kehittyvät ja vilja on maito- tai taikinatuleentumisasteella - D-arvo laskee melko nopeasti - niittokoneella ilman murskainta - säilöntäainelisäys 4 litr/tn tuorerehua, kuiva-aine n 25% - soveltuu kaikkiin säilöntätapoihin (auma, siilo, paali)
Satotaso Tuoresato kg/ha n. 21000 kg-38000 kg Ka kg/ha n. 5500-9900 Suuri vaihteluväli johtuu suurimmalta osin viime kesän monin paikoin liian pienestä sademäärästä. Herneen juuristo matala, ja siten kärsi osassa maata kuivuudesta. Korjuukustannus ka kg kohti pienempi kuin nurmisäilörehulla.
Rehuanalyysi (Viljavuuspalvelu Oy) kuiva-aine % 26,4 Raakavalkuainen g/ka 157 Raakakuitu g/ka 327 Kalsium g/kgka 9,6 Fosfori g/kgka 3,3 Mangesium g/kgka 3,2 Kalium g/kgka 18 Natrium g/kgka 1,2 Happamuus ph 3,9 Märehtijöiden rehuarvot Energia-arvo ME MJ/kgka 10,4 OIV g/kgka 84 PVT g/kgka 33 D-arvo % 65,2 Tämänkin herne-viljasäilörehun säilöntäaineena käytettiin BONSILAGE FORTEA
MJ/kg ka 10,6 10,4 10,2 10 9,8 Sarja1 9,6 9,4 9,2 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
D-arvo 680 670 660 650 640 630 Sarja1 620 610 600 590 580 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
RV g/ka kg 200 180 160 140 120 100 Sarja1 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Ca g/kg ka 12 10 8 6 Sarja1 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Maidon tuotannon tunnuslukuja hernesäilörehun käytöstä (180 lehmää) 4kk ajalta lokakuu 2010-tammikuu 2011 Vihantahernesäilörehun osuus karkearehusta 20% 25% 30% EKM/kakg 1,38 1,41 1,58 MJ/EKM 9,95 9,59 8,10 OIVg/EKM 83 80 68 Rasva % 4,16 4,23 4,39 Valkuais % 3,45 3,42 3,40 väkirehukg/ekm 0,44 0,36 0,30 kakg/lehmä/pv 18,1 19,3 20,8 ostorehukustannus cent/ekm 5,9 5,1 4,2
Ravintoaineiden saanti herneviljasäilörehusta Valkuaista 430-770g/pv/lehmä Energiaa 54-79MJ/pv/lehmä Kalsiumia 43-58g/pv/lehmä esim 30 kg päivätuotoksen tarve n. 3350 g valkuaista n. 230 MJ energiaa n. 145 g kalsiumia
Seosrehun punnituslista Eläinten lukumäärä 1 60 70 Raaka-aineet kg kg kg Rehuviljaseos 3,74 224 262 Rypsirouhe 0,37 24 28 Karkearehun syönti 17,3 ka kg/lehmä/pv Pihatto-Melli 0,4 24 28 Ruokasuola 0,04 2 3 Rindavit Top Super 0,12 7 8 Schaumasil TMR 0,15 9 11 Herne-Kaura säilörehu 12,59 756 882 Nurmisäilörehu 32,97 1978 2308 yhteensä päivä 50,38 3023 3526
Rindavit Top Super Tehostaa karkearehun hyväksikäyttöä Sisältää Bovin S:n ja ASS-CO-FERMin Bovin S - 100%:sti luonnollinen kasvien sokeriyhdiste - estää ammoniakin hajoamista pötsissä - enemmän typpeä mikrobien ravinnoksi - enemmän aminohappoja ohutsuoleen - parantaa tuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta ASS-CO-FERM -orgaaninen hiivaprobiootti - hajottaa maitohappoa pötsissä - pötsin ph pysyy korkeammalla tasolla - edistää mikrobien lisääntymistä - enemmän valkuaista ohutsuoleen - parantaa tuotosta
Mineraalit per/kg Natrium g 100 Mangesium g 75 Vitamiinit per/kg A-vitamiini ky 1.100.000 D3-vitamiini ky 108.000 E-vitamiini mg 2000 Hivenaineet per/kg käytetään n.2,5kg/1000 kg seosrehua Kupari mg 1.400 Sinkki mg 7.200 Mangaani mg 4.800 Jodi mg 420 Seleeni mg 60 Koboltti mg 100 ASS-CO-FERM mg 4665
Schaumasil TMR G estää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä - Pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä - Lisää maittavuutta ja parantaa syöntiä - Säästöä työkustannuksiin, voit tehdä isomman seoksen kerralla Ravintoainekoostumus: 45,5% propionihappo 26,0% glyseriini 20,0% propandioli 1,5% natriumkloridi Käyttö 3-4 kg/1000 kg seosrehua
Tilakunto, maatalous (maito) v. 2009 Tilan tulos verrattuna muiden tilojen eri tulosryhmiin Tilan tulos 90% 70% 50% 30% 10% Liikevaihto /vuosi 445272 270000 342241 355933 422965 550522 Menot/liikevaihto % 43 65 64 60 57 53 Yrittäjätulo /vuosi 182479-15496 23265 53856 71362 96091 Kannattavuuskerroin 1,87-0,24 0,39 0,81 0,94 1,30 Oman pääoman tuotto% 23,76-19,72-8,56-0,62 3,19 6,64 maidon tuotantokust. snt/l 27 71 58 56 50 40 ostorehukustannus snt/litra 3,41 10,97 8,81 8,35 7,28 6,24 nurmirehun tuotantokust snt/ry 12,55 13,83 12,20 9,77 7,62 5,99 rehuviljan tuotantokust.snt/kg 19,14 19,14 11,25 8,88 7,79 3,30
Pötsin ph vaikuttaa terveyteen ja tuotantoon Lehmän ruokinta on pötsistä huolehtimista -jos liikaa väkirehuja tai sokerirehuja, niin eläin sairastuu ja tuottaa huonosti -karkearehu parantaa syljen eritystä ja tasoittaa pötsin happamuutta -tehostamalla pötsin toimintaa, parannat tulosta -pyri luomaan pötsimikrobeille mahdollisimman hyvät olosuhteet - lisää lehmien tuotantovuosia, 2,4 on ehdottomasti liian vähän
Johtopäätökset -on lähes samanarvoista energian suhteen kuin hyvän ravintoarvon omaava nurmisäilörehu - kustannustehokkaasti valkuaista seosrehuun - alentaa lehmien väkirehun tarvetta, ilman että tuotos alenee - parantaa maidontuotannon kannattavuutta - jo 1 sentin säästö ostorehukuluissa tuo 100 lehmän karjassa noin 10.000 tulonlisäyksen - vähentää lannoitteen käyttöä
Kiitoksia Jarmo Uusitalo puh. 040 724 1890 jarmo.uusitalo@eurotrading.fi