KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiselostus

KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maaliskuu 2008

ESIPUHE 2(52) Ekokem Oy Ab suunnittelee käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön perustamista nykyisen Porin Mäntyluodossa sijaitsevan laitoksensa yhteyteen. Oheisessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu yksikön rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämässä laajuudessa. Hankkeen projektiryhmätyöskentelyyn osallistuivat Ekokemiltä ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen sekä Mäntyluodon yksikön päällikkö Kai Laaksonen. Materiaalia hankesuunnitteluun ovat tuottaneet lisäksi Ekokemiltä tuotantojohtaja Heikki Metsäranta sekä projekti-insinööri Jorma Manninen. Projektiryhmätyöskentelyyn osallistui lisäksi konsulttitoimisto LogiPort Ky:stä projektipäällikkö Harri Sjöblom sekä T:mi Lampolahden luontoselvityksestä FM Janne Lampolahti. Viranomaisten kanssa on pidetty hankkeen sidosryhmäpalaveri. Arviointiselostuksen ovat laatineet Ekokem Oy Ab:n toimeksiannosta konsulttitoimisto LogiPort Ky sekä T:mi Lampolahden luontoselvitys. Ekokemin hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Turun toimipaikka.

3(52) 1 Johdanto...5 2 Hankkeesta vastaava...5 3 Tavoitteet ja suunnittelutilanne...6 4 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus...8 4.1 Hankkeen yleiskuvaus...8 4.2 Arvioitavat vaihtoehdot ja niiden vertailu...11 4.2.1 Kirrinsanta...11 4.2.2 Hankkeen toteuttamatta jättäminen...11 4.3 Prosessin yleiskuvaus...12 4.3.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi...14 4.3.2 Lajittelu...14 4.3.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö...15 4.3.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön...15 4.3.5 Uudelleenkäyttö ja myynti...15 4.4 Vesien keräily ja käsittely...16 4.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin...17 5 Arviointimenettelyt ja osallistuminen...17 5.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo...18 5.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet...19 5.3 Suunnittelu- ja seurantaryhmätyöskentely...19 5.4 Arviointiselostuksen nähtävilläolo...20 5.5 Yleisötilaisuudet...20 5.6 YVA-menettelyn päättyminen...20 6 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus...20 6.1 Arviointitehtävä...20 6.2 Olemassa olevat selvitykset...21 6.3 Tarkastelualueen rajaus...21 6.4 Arviointimenetelmät ja aineisto...22 6.5 Epävarmuustekijät arvioinnissa...23 7 Ympäristön nykytila ja arvioidut ympäristövaikutukset...24 7.1 Yhdyskuntarakentaminen ja maankäyttö...24 7.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö...24 7.1.2 Kaavoitus- ja suojelutilanne...25 7.1.3 Hankkeen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja suhde maankäytön suunnitelmiin...29 7.2 Jätehuollon nykytilanne ja vaikutuksen jätehuoltoon...29 7.2.1 Jätehuollon nykytilanne...29 7.2.2 Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon...29 7.3 Energiatalous...29 7.3.1 Nykytilanne...29 7.3.2 Hankkeen vaikutus energiatalouteen...29 7.4 Elinkeinoelämä...29 7.4.1 Nykytilanne...29 7.4.2 Hankkeen vaikutus elinkeinoelämään ja työllisyyteen...29 7.5 Maisema...30 7.5.1 Nykytilanne...30 7.5.2 Hankkeen maisemavaikutukset...30 7.6 Liikenne...30 7.6.1 Nykytilanne...30 7.6.2 Liikenneturvallisuus...31 7.6.3 Laitoksen liikenne...31 7.6.4 Liittyvät suunnitelmat ja parantamistarpeet...31 7.6.5 Hankkeen vaikutus liikenteeseen...31 7.6.6 Liikenteen vaikutus luontoon...32

4(52) 7.7 Melu ja tärinä...32 7.7.1 Melun ja tärinän nykytilanne...32 7.7.2 Hankkeen meluvaikutukset...32 7.7.3 Hankkeen tärinävaikutukset...35 7.8 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan...35 7.8.1 Ilmanlaadun nykytilanne...36 7.8.2 Hankkeen vaikutus ilmanlaatuun...37 7.9 Maaperä sekä pohja- ja pintavedet...38 7.9.1 Nykytilanne...38 7.9.2 Hankkeen vaikutus maaperään sekä pohja- ja pintaveteen...38 7.10 Kasvillisuus ja eläimistö...41 7.10.1 Nykytilanne...41 7.10.2 Hankkeen vaikutus luontoon...43 7.11 Ympäristöriskit...43 7.11.1 Arvio hankkeen ympäristöriskeistä...43 7.12 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen...45 7.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen...45 7.14 Rakennusvaiheen vaikutukset...45 7.15 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset...45 7.16 Laitoksen toiminnan lopettamisen vaikutukset...46 8 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen...46 8.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...46 8.2 Maisemavaikutukset...46 8.3 Käsitellyn puun vastaanotto ja varastointi...46 8.4 Pölyvaikutukset...46 8.5 Hajuvaikutukset...47 8.6 Meluvaikutukset...47 8.7 Liikenteen vaikutukset...47 8.8 Varautuminen ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin...47 9 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin...47 9.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...47 9.2 Suojeluohjelmat...48 10 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat...48 10.1 Ympäristövaikutusten arviointi...48 10.2 Asemakaavoitus...48 10.3 Rakennusluvat...48 10.4 Ympäristölupa...49 10.5 Muut luvat...49 11 Ehdotus seurantaohjelmaksi...49 11.1 Seurannan periaatteet...49 11.2 Maaperän-, pinta- ja pohjavesien tarkkailu...49 11.3 Ilmanlaadun tarkkailu...49 11.4 Melun tarkkailu...49 11.5 Muu seuranta...50 12 Johtopäätökset ja toteuttamiskelpoisuus...50 13 Lähteitä...51

5(52) 1 Johdanto Ekokem Oy Ab:n Mäntyluodon yksikkö puhdistaa käytettyjä voiteluöljyjä teollisuuden polttoaineeksi sekä käsittelee öljyisiä vesiä ja pilssivesiä. Lisäksi laitoksella käsitellään pieniä määriä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätevesiä. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ekokem suunnittelee toimintansa laajentamista, jolloin sen Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikön yhteyteen rakennetaan käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittelyyksikkö. Suunnitellun kierrätysyksikön toiminta sijoittuu yhtiön nykyiselle ja nykytontin viereiselle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu esikäsiteltäväksi vuosittain 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Suunniteltu toiminta nivoutuu luontevasti Ekokemin toimintaan ongelmajätteiden hyödyntäjänä ja käsittelijänä. Suomessa käytettävien puunsuoja-aineiden ennakkohyväksynnästä vastaa Suomen ympäristökeskus. Haitallisia tai vaarallisia aineita sisältävien jätteiden käsittelyn aloittaminen edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeen arviointiselostus toteutetaan arviointiohjelman sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun YVA-lain edellyttämässä laajuudessa. Arviointiohjelmassa kuvataan hankkeen toteutuslaajuus sekä suunnitellun toiminnan ympäristövaikutusten arviointitavat. Tehtävän arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa suunnitellun toiminnan vaikutuksista ympäristöönsä sekä eri intressiryhmiinsä. Tässä arviointiohjelmassa käsitellyllä puulla tarkoitetaan tyypillisesti CCA-liuoksilla (kromia, kuparia ja arseenia sisältävät liuokset) tai kreosoottiöljyllä käsiteltyjä pylväitä ja muuta puutavaraa. Käsitelty puu luokitellaan ympäristöministeriön 22.11.2001 antaman asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätteeksi, mikäli se käytöstä poistettuna sisältää esimerkiksi arseenia, kromia, kuparia tai kreosoottiöljyä. Nykyisin sahatavaraa käsitelläänkin Suomessa ympäristöystävällisemmillä kupariyhdisteitä sisältävillä ja arseeni- sekä kromivapailla käsittelyaineilla. Tämä arviointiselostus vastaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämiä vaatimuksia suunnitellun toiminnan arviointimenettelystä. 2 Hankkeesta vastaava Ekokem Oy Ab on suomalainen ongelmajätealan ja vaativan ympäristöhuollon palveleva erikoisosaaja. Ekokem tarjoaa asiakkailleen kattavan palveluvalikoiman, joka ulottuu ongelmajätehuollon ja maaperän kunnostuksen käytännön ratkaisuista tutkimukseen, koulutukseen ja alan valistukseen. Konsernin kaikki toiminnot täyttävät sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien ISO 9001:2000 ja ISO 14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän OHSAS 18001:2003 vaatimukset. Ekokemin omistus jakaantuu Suomen valtion ja kuntien sekä muutamien Suomessa toimivien suuryritysten kesken. Yhtiöllä on toimipaikkoja Suomessa kymmenellä eri paikkakunnalla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 60,9 miljoonaa euroa ja

6(52) henkilöstömäärä keskimäärin 288. Ekokem on hyödyntänyt käytöstä poistettua käsiteltyä puuta energian tuotantoon vuodesta 2005. Kuva 1. Ekokem Oy:n omistus Tutkimustoimintansa tuloksena Ekokem on selvittänyt Suomessa käsitellyn puun uudelleenkäsittelyn vaihtoehtoisia hyödyntämismalleja. Yhtenä hankkeena on käsitellyn puun uudelleenkäyttö ja esikäsittely-yksikön perustaminen Ekokemin nykyisen Mäntyluodon yksikön yhteyteen. 3 Tavoitteet ja suunnittelutilanne Hankkeen tausta ja tavoitteet Puu on perinteinen, yleinen ja tuttu rakennusmateriaali. Puun suosio rakentamismateriaalina perustuu sen hyviin ominaisuuksiin kuten helppoon työstettävyyteen ja rakenteelliseen lujuuteen. Suomessa vallitsevissa vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa säälle alttiit puun rakenneosat tulee suojata huolellisesti kosteuden aiheuttamien laho- ja sienivauriomahdollisuuksien vuoksi. Kosteissa käyttökohteissa käytettävät puut suojataankin usein kyllästämällä puu laho- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi pidentämällä näin puun käyttöaikaa 3-5-kertaiseksi. Puun kyllästämiseen käytetään Suomessa vesipohjaisia suolayhdisteitä sekä öljypohjaisia yhdisteitä, joihin kuuluu mm. kreosoottiöljy. Puun kyllästyksessä Suomessa käytetyt aineet sisältävät mm. - arseenia - booria - fosforia - kromia - kuparia sekä - kreosoottiöljyä

7(52) Yhdisteiden haitallisten ympäristövaikutusten johdosta niiden käyttöä on rajoitettu ohjein ja säädöksin. Esitettyjen yhdisteiden pitoisuuksien vähentäminen kyllästeissä on alentanut kyllästetyn puun lahonkestoa sen käyttökohteissa. Suolapohjaisilla kromia, kuparia ja arseenia (CCA) tai öljypohjaisilla kreosoottiöljyä sisältävillä kyllästeillä suojattua puutavaraa on tuotettu Suomessa yli 50 vuoden ajan. Suomessa tuotettiin vuonna 2005 kyllästettyä puutavaraa noin 365.000 kuutiota josta sahatavaran osuus oli 224.000 kuutiota, puupylväiden osuus 126.000 kuutiota ja ratapölkkyjen osuus 15.000 kuutiota. Kaiken kaikkiaan Suomen rakennuskannassa, maa- ja vesirakenteissa sekä ilmajohtorakenteissa on arvioitu olevan kyllästettyä puuta yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Kuva 2. Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto vuosina 1950 2005. Lähde: Kestopuuteollisuus ry Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain n. 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Läntisessä Suomessa ei ole toistaiseksi käytöstä poistetun käsitellyn puun vastaavaa hyödyntämisjärjestelmää. Suunnitellun toiminnan laajuus määräytyy ensisijaisesti lähialueiden sähkö- ja telesekä rataverkkojen uusimistarpeen mukaisesti, sillä määrällisesti suurin käyttökohde CCA-liuoksilla käsitellylle puulle on ollut sähkö- ja puhelinpylväät ja kresoottiöljyllä käsitellylle puulle vastaavasti ratapölkyt. Pylväiden uudelleenkäyttö verkkojen uudelleenrakentamisessa on myös merkittävä osa käsitellyn puun uudelleenkäytöstä tai myynnistä. Uudelleen käyttöön soveltuvien tai käytöstä poistettavien pylväiden ja muun käsitellyn puutavaran kokonaismäärä Suomessa on arviolta 30 000 50 000 tonnia vuodessa. Ekokemin tavoitteena on suunnitellun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittelyyksikön toiminnan käynnistäminen nykyisen Mäntyluodon yksikkönsä yhteydessä vuonna 2008. Toiminnan tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa läntisestä Suomesta käytöstä poistettua käsiteltyä puuta Mäntyluotoon esikäsiteltäväksi. Toiminta käsittää puiden vastaanoton, lajittelun ja varastoinnin uudelleenkäyttöä tai hyötykäyttöä varten, puun

8(52) uudelleen myynnin, uudelleenkäyttöön kelpaamattoman puun murskauksen ja varastoinnin sekä puumurskeen lastauksen ja kuljetuksen esimerkiksi energiantuotantoon. Hankkeen suunnittelutilanne Toiminnanharjoittaja on käynnistänyt käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittelyyksikön suunnittelun vuoden 2006 lopussa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on suunniteltu olevan läpikäyty maaliskuussa 2008. Hankkeen ympäristölupahakemus valmistellaan niin, että se on jätettävissä alkuvuonna 2008. Ekokemin tavoitteena on, että hankkeen suunnittelu-, ympäristövaikutusten arviointi- sekä ympäristöluvan hakuprosessit olisivat valmiina kesäkuussa 2008. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana. 4 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Ekokem suunnittelee uutta käsitellyn ja käytöstä poistetun puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikköä Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikkönsä vierestä vuokratulle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Käsitellyllä puulla tarkoitetaan erityisesti CCA-liuoksilla tai muilla aineilla käsiteltyä puuta, joka voidaan käyttää tai myydä uudelleen 20.12.2006 annetun komission direktiivin 2006/139/EY (liite 1) mukaisesti. Puumurske voidaan hyödyntää energiana sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.

Kuva 3. Toiminnan sijoittuminen Meri-Poriin. 9(52) Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi Nykyistä Ekokemin Mäntyluodon laitosaluetta laajennetaan vähintään yhdellä hehtaarilla. Toteutuessaan hankkeen kokonaiskesto olisi alustavasti arvioituna noin 10-20 vuotta. Alueella on hyödynnettävissä nykyisen toiminnan käytössä olevia alueita kuten pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Käsittelyalueelle sijoitetaan toiminnan tarvitsemat kenttärakenteet ja rakennukset sekä esikäsittelylaitteistot. Esikäsittely tapahtuu ainakin aluksi alueelle tuotavilla siirrettävillä työkoneilla ja murskaimilla sekä kuljettimilla. Vastaanotettu ja uudelleenkäyttöön tai myyntiin tarkoitettu puutavara varastoidaan varastokentällä ja esimerkiksi energiahyötykäyttöön tarkoitettu murske varastoidaan alueelle rakennettavassa tai olemassa olevissa varastotiloissa.

Kuva 4. Toiminnan sijoittuminen Mäntyluotoon. 10(52) Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi Käsitellyn puun uudelleenkäytön ja myynnin määrä on riippuvainen markkinatarpeesta, ja alustavien arvioiden mukaan sen osuus käytöstä poistuvan puutavaran määrästä voi olla jopa 20 %. Loput puutavarasta hyödynnetään esimerkiksi energiana. Kuva 5. Ilmakuva alueesta Kuvalähde: Porin kaupunki

11(52) 4.2 Arvioitavat vaihtoehdot ja niiden vertailu 4.2.1 Kirrinsanta Käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleenkäyttöä ja hyötykäyttöä Suomessa on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyisestään. Merkittävä osa Mäntyluotoon suunnitellun yksikön raaka-aineesta tulisi olemaan läntisestä Suomesta käytöstä poistettuja CCA-kyllästettyjä pylväitä. Sijoitusvaihtoehdot ja niiden vertailu Sijoituspaikkavaihtoehtoja on kaksi: A. Yksikkö sijoitetaan esitetylle paikalle Ekokem Mäntyluodon nykyisten toimintojen yhteyteen. B. Yksikköä ei rakenneta lainkaan (nollavaihtoehto). Tässä arviointiselostuksessa tuodaan esiin mitä vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia perusteineen suunnittelun ja arvioinnin kuluessa on esitetty. Nollavaihtoehdossa tarkastellaan tilannetta jossa laitosta ei rakenneta Kirrinsantaan. Ekokem on arvioinut paikallisesti käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittelyyksikön mahdollisia sijoituspaikkoja. Arviointiperusteina käytettiin mm. hankkeen toteuttamisen osalta yksikön sijoittumista Ekokemin muun toiminnan välittömään läheisyyteen, alueen logistisia mahdollisuuksia sekä yksikön vaikutusta mahdollista sijoituspaikkaa ympäröivän alueen ympäristötekijöihin. Perustelut nollavaihtoehdolle Ekokem Oy on kartoittanut paikallisesti em. puun käsittelylaitokselle muitakin mahdollisia sijoituspaikkoja todeten kuitenkin, ettei Ekokemillä ole tällä hetkellä tiedossa paikallisesti muita mahdollisia sijoituspaikkavaihtoehtoja laitokselle kuin Mäntyluoto. Muun mahdollisen sijoituspaikan edellytyksenä ovat samat kuin kohdassa 4.2.1 kuvatut Mäntyluodon Kirrinsannan sijoituspaikan valintaperusteet sekä mm. sijoituspaikan omistusolot. Muita valintaperusteet täyttäviä paikallisia sijoitusvaihtoehtoja laitokselle ei ole löytynyt. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sijoituspaikaksi määriteltiin yksikön rakentaminen Ekokem-konsernin nykyisten Mäntyluodossa sijaisevien yksiköiden yhteyteen, jolloin hyödynnetään alueen infrastruktuuria ja yhtiön nykyistä henkilöstöä. Mäntyluodon sijoituspaikkaa puoltavat mm. seuraavat tekijät: 1. Nykyisen Ekokem Mäntyluodon henkilöstö on valmiiksi koulutettua, 2. Sijoituspaikka on materiaalivirtojen kannalta optimaalisesti logistisessa risteyskohdassa, 3. Laitoksen tarvitsemat logistiikkapalvelut ovat lähellä ja 4. Suunniteltu laitos soveltuu hyvin nykyisen Ekokem Mäntyluodon toiminnan yhteyteen. 4.2.2 Hankkeen toteuttamatta jättäminen Esitetty sijoitusvaihtoehto sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella Ekokemin nykyisen laitoksen naapurissa valmiiden laiva-, rautatie- ja maantieyhteyksien päässä. Ainoastaan tällöin Ekokem pystyy hyödyntämään alueen infrastruktuuria ja

12(52) turvaamaan henkilöstön työpaikat. Ainoa määritelty vaihtoehto Ekokemin kannalta on em. perusteella hankkeen nollavaihtoehto: Rakentamatta jättäminen. Arvioitaessa nollavaihtoehdon vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta tulee ottaa huomioon, että käsitellyt puut ja kestopuut ovat ongelmajätettä, eikä sitä saa sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa. 4.3 Prosessin yleiskuvaus Vastaanotettavan kestopuun määrä, ominaisuudet ja laatu Vuosittain käsittelyalueelle arvioidaan tulevan: - 25 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia kreosoottiöljyllä kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyä sahatavaraa CCA-, CC- ja C-kyllästeet ovat suolakyllästeitä. CCA-kylläste sisältää kuparioksidia (CuO), kromitrioksidia (CrO 3 ) ja arseenipentoksidia (As 2 O 5 ), CC-kylläste kuparioksidia ja kromitrioksidia ja C-kylläste ainoastaan kuparioksidia. CCA-puun haitallisten aineiden, kromin, kuparin ja arseenin, osuus on Ekokemin tekemien tutkimusten ja analyysien perusteella yhteensä noin 0,6-1,5 %. Suolakyllästeiden metallioksidit sitoutuvat kyllästyksen aikana puun soluseinämään. Suomessa käytettävässä CCA-kyllästeessä on keskimäärin 6-14 % kuparioksideja, 16-38 % kromioksideja ja 10-25 % arseenioksideja. CCA-kyllästeen sisältämät arseeni, kromi ja kupari ovat suurina pitoisuuksina ihmiselle ja ympäristölle haitallisia. Kreosoottiöljy on koksin valmistuksen yhteydessä syntyvä kivihiilitervan tisle. Öljy koostuu sadoista orgaanisista aineista, joista osa on todettu ympäristölle tai terveydelle vaarallisiksi. Kreosootilla kyllästetty puu on tummanruskeaa, ja sillä on tunnusomainen haju. Kreosoottiöljy ei kiinnity puuhun yhtä hyvin kuin suolakyllästeet. Kreosoottiöljyn pitoisuus kierrätysterminaaliin tuotavassa puutavarassa on noin 10-20 % puutavaran painosta. Käytöstä poistettava CCA- ja kreosoottikyllästetty puu on yleisimmistä jätteistä sekä ongelmajätteistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätettä, eikä sitä saa sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa. Kuva 6. Suunnitellun toiminnan periaatekuva.

13(52) Toiminta alueella - yleiskuvaus 1. Kuljetukset Painekyllästetyt pylväät tuodaan alueelle täyspitkinä pylväinä, joiden pituus on 4-12 metriä. Kaikki purkamiset ja lastaukset tehdään kuljetuskaluston nosturilla tai alueella olevalla siirtokalustolla. 2. Punnitus Käsittelyyn tulevat materiaalit punnitaan käsittelyalueen omalla tai lähialueella olevalla vaa alla. Punnitus tehdään täydellä ja tyhjällä kuormalla. 3. Pylväiden esivalinnat Kaikille pylväille tehdään ns. esivalinta, jossa valitaan kokonaan murskaukseen menevät pylväät ja mahdollisesti uusiokäyttöön menevät pylväät. Valinta tehdään pelkästään silmämääräisen arvioinnin perusteella, ja kaikki siirrot käsittelypaikoille tehdään siirtokalustolla. 4. Murskaukseen menevien pylväiden käsittely Murskaukseen menevät pylväät sahataan tarvittaessa esimerkiksi moottorisahalla pätkiksi, ja niistä poistetaan kaikki suuret näkyvät metalliosat, kaapelit, eristimet jne. Tässä vaiheessa voidaan vielä osa pylväistä siirtää uusiokäyttöpylväiden linjalle. Metallien poiston ja lyhennyssahauksen jälkeen pylväsosat nostetaan siirtokalustolla suoraan murskattavaksi. Metallien irrottamisessa pylväistä tarvitaan erilaisia sähköisiä ja hydraulisia aputyökaluja. Käsittelyssä erotellut metallit siirretään suoraan erilliselle metallilavalle. 5. Uusiokäyttöön menevien pylväiden käsittely Uusiokäyttöön menevät pylväät sahataan esimerkiksi moottorisahalla etukäteen määriteltyyn standardipituuteen ja niistä poistetaan kaikki suuret näkyvät metalliosat, kaapelit, eristimet jne. Uusiokäyttöön kelpaamattomat pylväsosat nostetaan siirtokalustolla suoraan murskattavaksi. Eripituiset uusiokäyttöpylväät kasataan omiin pituuden mukaisiin kasoihin kuljetusta varten. Käsittelyssä erotellut metallit siirretään suoraan erilliselle metallilavalle. 6. Pylväiden murskaus hakkeeksi Pylväät murskataan sopivantyyppisellä murskaimella yhdessä tai kahdessa vaiheessa halutun kokoiseksi hakkeeksi. Murskatyypin määrittelee haluttu hakekappalekoko ja kapasiteetti. Murskain siirtää hakkeen suoraan siirtohihnalle. Murskan läheisyyteen asennetaan kiinteä vesisammutusputkisto. 7. Metallien erottelu Murskausvaiheessa irronneet metallikappaleet erotellaan magneettierottimella erilleen hakkeen joukosta. Eroteltu metalli siirretään metallikierrätyksen lavoille. 8. Hakkeen siirrot varastointiin ja varastointi Murskaimelta tuleva hake siirretään välivarastokasaan tai pitkäaikaisvarastoon, joka on erikseen rajattu alue. 9. Hakkeen lastaukset ja kuljetus Hake lastataan pitkäaikaisvarastosta hakerekkoihin. 10. Uusiokäyttöön menevien pylväsosien käsittely

14(52) Uusiokäyttöön varastoidut pylväsosat lastataan siirtokalustolla rekka-autoihin, joissa on riittävän kokoiset laidat. 11. Käsittelyalueen liikennejärjestelyt Käsittelyyn pylväitä tuovien rekkojen ja hakerekkojen liikenne järjestetään siten, että risteävää liikennettä on vain vähäisessä määrin. Uusiokäyttöön lähtevien pylväsosien kuljetus pyritään järjestämään paluukuljetuksena pylväskuljetusrekoilla. Kuva 7. Periaatekuvaus yksikön toiminnasta vastaanotto punnitus, välivarastointi metalliosien erotus puun tunnistus CCA-kreosootti haketus tai hyötykäyttö HYÖTYKÄYTTÖ metallien erotus hakkeiden välivarastointi hakkeiden kuljetus hyötykäyttöön 4.3.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi 4.3.2 Lajittelu Käsitelty puu tuodaan alueelle pääasiassa kuorma-autoilla. Käytöstä poistetut pylväät voivat tulla suoraan käyttöpaikalta yli 10 metrin pituisina. Muu käsitelty puu tuodaan syntypaikoilta tai keräyspisteistä siirto- tai vaihtolavoilla. Osa käsitellystä puusta voidaan tuoda myös junalla. Siirto- ja rahtiasiakirjat tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Kuormat punnitaan, minkä jälkeen ne puretaan lajittelukentälle ja tarkastetaan sekä hyväksytään vastaanotetuksi. Käsitelty puu lajitellaan ja välivarastoidaan pinoissa tiiviillä asfaltoidulla kentällä. Lajittelussa käytetään tarvittaessa käsianalysaattoreita tai muita tarkoitukseen sopivia tunnistuslaitteita. Käsitellystä puusta otetaan talteen metalliosat ja muut uudelleenkäyttöön, myyntiin tai energiahyötykäyttöön soveltumattomat osat, jotka pakataan siirtolavoille. Ne toimitetaan edelleen jalostettavaksi teollisuuden uusioraaka-aineena, hyödynnettäväksi energiana tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle.

15(52) Käsitellyt puupylväät ja muu pitkä puutavara katkaistaan tarvittaessa uudelleenkäytön, myynnin tai energiahyötykäytön kannalta sopivan mittaisiin kappaleisiin, jotka lajitellaan ja välivarastoidaan omiin pinoihinsa. Puun katkaisussa syntyvät puusäleet tai sahanpuru otetaan talteen ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi energiana. 4.3.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö Puutavara murskataan suojarakennukseen sijoitettavalla siirrettävällä murskaimella. Murskaintilan suunnittelussa otetaan huomioon melun- ja pölyntorjunnan vaatimukset. Uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltumaton puutavara siirretään varastokentältä pyörökuormaajalla murskauskentälle, josta puutavara syötetään murskaimeen kahmarilla. Puutavara murskataan sopivaan palakokoon (esim. 50x200 mm), joka määräytyy energiahyötykäytön murskeelle asettamien laatuvaatimusten mukaisesti. Murskeesta erotetaan metalliosia magneetilla, ennen kuin se siirretään kuljettimella varastohalliin tai suoraan kuljetusvälineeseen. Metalliosat pakataan erikseen siirtolavalle. Murskattavaa puutavaraa kastellaan murskauksen aikana pölyämisen vähentämiseksi ja tarvittaessa käytetään pölynerottimia. 4.3.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön Murskauksessa syntynyt hake varastoidaan katollisessa varastotilassa. Hakkeen varastointikapasiteettia on suunniteltu olevan noin 3 000 m 3. Varastoinnissa ja murskeen lastauksessa maahan laskeutuva pöly siivotaan talteen tarkoitukseen soveltuvilla laitteilla. Murske lastataan pyörökuormaajalla katetuille siirtolavoille, joissa se kuljetetaan hyödynnettäväksi energiana. Siten murskeen kuljetuksessa ei vapaudu pölyä ympäristöön. 4.3.5 Uudelleenkäyttö ja myynti Lajitellut uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltuvat puupylväät ja muu puutavara lastataan puutavara-autoon tai vaihtolavoille, ja kuormat punnitaan ennen kuljetusta uudelleenkäyttökohteeseen.

Kuva 8. Suunnitellun toiminnan alustava layout. 16(52) 4.4 Vesien keräily ja käsittely Ekokem Mäntyluodon vesienkäsittely Ekokemin nykyisellä Mäntyluodon yksikön toiminta-alueella on oma erillinen sulkuventtiileillä varustettu viemärijärjestelmä, jossa piha-alueiden sadevedet ja muut valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta Porin kaupungin valumavesien viemäriin. Alueella on useita näytteenottokaivoja, joista otetaan analysoitavaksi vesinäytteet oman näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Nykyisen alueen saniteettivedet johdetaan erilliseen Porin kaupungin Pihlavan jätevedenpuhdistamolle johtavaan paineviemäriin. Suunnitellulla käsitellyn puun toiminta-alueella sadevedet ja muut pintavalumavedet kerätään talteen. Suunnitellun alueen vesienkäsittelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Ekokem Mäntyluodon nykyisen toiminnan alueen viemärijärjestelmän toimintavalmiuksia. Vesienkäsittelymenetelmien vaihtoehdot CCA-hankkeessa Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin uuden käsittelyalueen kolmea eri vesienkäsittelyratkaisua. A. vesien johtaminen sellaisenaan viemäriin, B. vesien johtaminen kunnalliseen viemäriin ja C. vesienkäsittely laitoksen alueella. Selvityksessä tutkitaan mm. kuinka paljon ja missä muodossa alueen kenttävesissä voi esiintyä arseenia.

17(52) Kaikissa arvioitavissa vesienkäsittelyvaihtoehdoissa alueen kenttien muotoilu on suunniteltu toteutettavaksi niin, ettei kenttien tulviminen maastoon hallitsemattomasti ole määriteltävissä poikkeusoloissakaan mahdollista. 4.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Suunniteltu hanke liittyy osaltaan Ekokemin Riihimäen jätteidenpolttoyksiköiden toimintojen kehittämishankkeisiin tukien osaltaan niiden monipuolista kehittämistä. 5 Arviointimenettelyt ja osallistuminen Arviointimenettelyn kulku ja tiedotus Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy kun hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimivan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vastuualueeseen kuuluu arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta tiedottaminen. Tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla hankkeesta julkisesti asianosaisille hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Arviointiohjelma lähetetään kuultavaksi vaikutusalueen asianomaisille viranomaisille lausuntojen antamista varten. Muut asianosaiset, kuten mm. vaikutusalueella asuvat, voivat toimittaa viranomaisille mielipiteensä hankkeesta kuulutuksessa ilmoitetun ajan kuluessa. Asianosaisten annettua lausuntonsa ohjelmasta yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle. Näiden jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja laatii arviointiselostuksen. Arviointiselostus laitetaan asianosaisten nähtäville ja lausuntokierrokselle samoin kuten arviointiohjelmakin. Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta oman lausuntonsa. Arviointiohjelmasta sekä -selostuksesta järjestetään yleisötilaisuudet hankkeen etenemisestä tiedottamiseksi ja asianosaisten mielipiteiden huomioimiseksi sekä kirjaamiseksi. Tämän jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja mahdollisesti laatii ympäristölupahakemuksen, johon tämä arviointiselostus liitetään.

18(52) Taulukko 1. YVA-prosessin ja ympäristölupahakemusprosessin 19.12.2007 päivitetty aikataulu. Vaihe/aikataulu 06 2007 07 2007 08 2007 09 2007 10 2007 11 2007 12 2007 01 2008 02 2008 03 2008 04 2008 05 2008 YVA prosessin käynnistys Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelman kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiohjelman yleisötilaisuus Porin ympäristötoimiston lausunto Muut lausunnot Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Arviointiselostuksen laatiminen Lausunnot Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiselostuksen yleisötilaisuus Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Ympäristölupahakemuksen laatiminen x - ------- ------ x x 16.10. x ------- ------- ------- ------- ------- -----x x x 26.3. x x -- ------ -----x Ympäristölupa 7-9 /2008 5.1 Arviointiohjelman nähtävillä olo Arviointiohjelman vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Porin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiohjelma on pidetty nähtävänä Porin kaupungin hallintokeskuksessa, ympäristötoimistossa ja kaupunginkirjastossa 10.10. 12.11.2007, ja siitä on pyydetty Porin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiohjelman nähtävänä olosta on julkaistu sanomalehdessä Satakunnan Kansa.

5.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet 19(52) Lausunnot Porin kaupunginhallituksen mielestä arviointiohjelma on riittävä. Ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa pitänyt hanketta erittäin kannatettavana. Lautakunta tuo esille joitakin lisäselvitystarpeita arviointiin. Lisäselvitystarpeet on esitetty arviointiselostuksen liitteenä olevassa lausunnossa arviointiohjelmasta. Lautakunta pitää vaihtoehtojen tarkastelussa pelkän nollavaihtoehdon tarkastelua riittävänä. Kaupunkisuunnittelusta kaupunginhallitukselle lähetetyssä kirjeessä arviointiohjelman on ilmoitettu olevan maankäytön näkökulmasta riittävä. Ympäristöterveydenhuollon kaupunginhallitukselle lähettämässä kirjeessä ilmoitetaan, ettei ympäristöterveydenhuollolla ole huomautettavaa arviointiohjelmaan. Satakunnan Museo katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulee kiinnittää huomiota esitykseen suunniteltujen rakennelmien maisemallisesta sijoittumisesta rakennettuun teollisuusympäristöön. Satakuntaliiton käsityksen mukaan arviointiohjelmassa on esitetty riittävällä tarkkuudella ne ympäristövaikutukset, joita hankkeesta voidaan olettaa aiheutuvan ja joiden arvioiminen on tarpeellista. Yhteysviranomaisen lausunto (5.12.2007) on tämän arviointiselostuksen liitteenä. Yhteysviranomaisen lausunnossa on mainittu seuraavat kohdat, joissa ohjelmaa tulee täydentää. Hankkeen kuvausta tulee täydentää havainnekuvilla laitoksen rakenteiden koosta ja mittasuhteista. Lisäksi tulee esittää arviot laitoksen käytön elinkaaresta. Hankkeen toteutumisen aikatauluarviota tulee täsmentää. Arvioinnissa käytettävien selvitysten asiantuntijatahojen yksilöinti on tehtävä selkeästi. Hankkeen vaikutusalueen rajausta tulee selventää. Mielipiteet A ja B sekä Mäntyluodon Hotelli eivät halua, että Porin Mäntyluodossa aletaan käsitellä kreosootilla käsiteltyä puuta, ja että mahdollisen muunkin käsitellyn puun käsittelyn toimintoja valvottaisiin ja tarkistettaisiin tarvittaessa. Mielipide on esitetty kokonaisuudessa tämän arviointiselostuksen liitteessä olevassa lausunnossa arviointiohjelmasta. 5.3 Suunnittelu- ja seurantaryhmätyöskentely Arviointityötä on laadittu seurantaryhmässä, jossa ovat olleet hankkeesta vastaavan Ekokemin sekä YVA-konsultin LogiPort Ky:n edustajat. Seurantaryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Ekokemiltä tuotantojohtaja Heikki Metsäranta, ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen sekä Mäntyluodon yksikön päällikkö Kai Laaksonen. Seurantaryhmän sihteerinä on toiminut arviointia tekevän konsultin edustaja.

20(52) 5.4 Arviointiselostuksen nähtävillä olo 5.5 Yleisötilaisuudet Arviointiselostus tullaan asettamaan nähtäville samoin kuten arviointiohjelma. Kansalaisilla ja eri intressiryhmillä on kuulutusaikana mahdollisuus esittää mielipiteensä selostuksesta yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää selostuksesta lausunnon viranomaistahoilta. Ympäristövaikutusten arvioinnin lopuksi Lounais-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointiselostus ja siitä annetut lausunnot tulee liittää hanketta koskeviin lupahakemuksiin, mm. ympäristö- ja rakennuslupahakemukseen. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Arviointiohjelmasta pidettiin yleisötilaisuus Yyterin golf-ravintolan tiloissa 16.10.2007. Paikalla oli 2 osallistujaa sekä edustajat Ekokemiltä, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, LogiPort Ky:stä sekä Porin kaupungin ympäristötoimistosta. Arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään arvioinnin tulokset. Tilaisuus pidetään 2.4.2008. 5.6 YVA-menettelyn päättyminen Lounais-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa tästä YVA-selostuksesta enintään kahden kuukauden kuluessa nähtävillä oloajan päättymisestä. YVAmenettely päättyy ympäristökeskuksen lausuntoon. 6 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus 6.1 Arviointitehtävä Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön rakentamisen ja toiminnan vaikutukset ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain edellyttämässä laajuudesta. Arvioitavaksi tulevat vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen näiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin Tässä hankkeessa arvioitavia vaikutuksia ovat erityisesti puupöly ja muut päästöt ilmaan päästöjen vaikutukset pohja- ja pintavesiin lisääntyvän liikenteen vaikutukset melun vaikutukset etenkin läheisille luontokohteille Natura-alueille entisen kosteikkoalueen rakentamiskelpoisuus ympäristöriskit erityisesti läheisille luontokohteille (Natura-alueet)

käsitellyn puun asianmukaisen uudelleenkäytön ja esikäsittelyn kansalliset vaikutukset hankkeen sosiaaliset vaikutukset 21(52) 6.2 Olemassa olevat selvitykset Ympäristövaikutusten arviointi perustuu soveltuvin osin olemassa oleviin ja arvioinnin yhteydessä tehtäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. tiedot alueen nykytoiminnan emissioista tiedot olemassa olevien sahatavaran murskauslaitosten päästöistä tiedot alueen ympäristön luontoarvoista ja aluerajauksista Yyterinniemen liikennelaskennat Alueen nykyiset ympäristöolosuhteet tunnetaan varsin hyvin. Olemassa oleva aineisto on esitetty lähdeluettelossa luvussa 13. Arvioinnin aikana laadittiin lisäksi mm. meluselvitys suunnitellun murskaustoiminnan meluvaikutuksista. 6.3 Tarkastelualueen rajaus Suuri osa vaikutuksista rajoittuu hyötykäyttöyksikön välittömään läheisyyteen. Jäte- ja hulevesien käsittely liittyy koko teollisuusalueen infrastruktuuriin. Kuljetusten aiheuttamaa liikenteen kasvua tarkastellaan koko Yyterinniemen liikenteen kasvuna. Natura- ja luonnonsuojelualueen läheisyyden takia ympäristövaikutuksia luontoarvoihin tarkastellaan kahden kilometrin säteellä alueesta. Kuva 9. Välittömien ympäristövaikutusten tarkastelualue. Kuvalähde: Porin kaupunki

22(52) Alueellisten vaikutusten lisäksi selostuksessa tarkastellaan kestopuun kierrätyksen vaikutuksia koko Suomessa nollavaihtoehdon arvioimiseksi. 6.4 Arviointimenetelmät ja aineisto Ihminen ja yhteiskunta Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa on hyödynnetty muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä saatuja tietoja hankkeen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön. Arviointia on täydennetty arviointiohjelmasta saatavien lausuntojen ja mielipiteiden sekä yleisötilaisuudessa esille nousevien asioiden perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeen hyväksyttävyyteen ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ennakkokäsityksiin. Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita ja tunnistuslistoja. Arvioinnin taustatiedoksi on kerätty tietoja sijoituspaikan ympäristöoloista, lähimmästä asutuksesta ja virkistysalueista sekä muista häiriintyvistä kohteista. Terveysvaikutukset Terveysvaikutuksia on arvioitu tarkastelemalla pintavesiin sekä ilmaan kohdistuvien päästöjen ja melun vaikutuksia käsittelyalueella työskentelevien ihmisten terveyteen. Tässä on huomioitu aiemman seurannan tuloksia. Terveysvaikutusten arvioinnissa huomioidaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamat ohjearvot. Melu Uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön toiminnassa melua aiheutuu murskauksesta, liikenteestä ja työkoneiden käyntiäänistä. Hyötykäyttöyksikön toiminnan ja liikenteen muutosten vaikutusta ympäristön melutasoihin arvioidaan. Luonnonympäristö Vaikutukset luontoarvoihin Toiminta kaavoitetulla teollisuusalueella ei aiheuta luontoarvojen menetyksiä. Kuitenkin vaikutukset läheisten Natura-alueiden ja Levon luonnonsuojelualueen luontoarvoihin arvioidaan erikseen. Päästöt ilmaan Merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat murskaustoiminnasta ja liikenteestä. Murskaustoiminnan aiheuttaman pölyämisen arvioinnissa hyödynnetään jo toimivista sahatavaran murskauslaitoksista saatavissa olevaa tietoa. Puupölyn leviäminen laitoksen ympäristöön arvioidaan. Lisääntyvän liikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä arvioidaan liikennemääräarvioiden perusteella. Arvioituja päästöjä verrataan ilmanlaadun raja-arvoihin ja saatavilla olevaan tietoon ilmanlaadun nykytilasta.

Vaikutukset pintavesiin 23(52) Puupölyn ym. emissioiden leviäminen arvioidaan pintavesien osalta. Myös alueelle satavan huleveden viemäröintitavat selvitetään hankkeen jatkosuunnitelmissa. Rakennettu ympäristö, maankäyttö ja maisema Arviointia varten koottiin tiedot sijoituspaikan ja sen lähiympäristön nykytilanteesta, maankäytöstä ja harjoitettavista toiminnoista. Tulevaisuuden suunnitelmat maankäytön suhteen selvitettiin kaavoista. Maaperään tulevat haitallisten aineiden valumat minimoidaan varmistamalla alueen viemäröintisuunnitelmat ja maaperän tekninen suojaus rakentamisen yhteydessä sekä laitoksen että välivarastoalueen kohdalta. Rakennettavan alueen maaperä on sekalaista täyttömaata, jonka rakentamiskelpoisuus selvitetään toiminnan aiheuttama tärinä huomioiden. Vaikutukset liikenteeseen Puu- ja murskekuljetukset lisäävät vähäisesti Mäntyluodon-Kirrinsannan liikennettä. Liikennemääräarvioiden perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen sekä liikenteen aiheuttamiin päästöihin ja meluun. Luonnonvarat Alue sijaitsee Yyterin harjumuodostuman päällä, ja maaperä on hiekkaa, hietaa ja hiesua. Hiedan päälle on kerrostunut joen tuomaa hienoa maa-ainesta. Alueen hiekkavarat eivät ole savisuuden takia hyödyntämiskelpoisia, ja alueen pohjavesivarat eivät ole meren läheisyyden takia hyödyntämiskelpoisia. Ympäristöriskit Normaalista toiminnasta aiheutuvien vaikutusten lisäksi arviointiselostuksessa selvitetään toimintaan liittyvät riskit, häiriötilanteet ja mahdolliset katastrofitilanteet sekä näiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia ympäristöön. 6.5 Epävarmuustekijät arvioinnissa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy tekijöitä, joiden vaikutuksia joudutaan ennustamaan. Ympäristövaikutuksia arvioidaan vasta suunnitteilla olevasta käsitellyn puun kierrätystoiminnasta. Arviointi perustuu hankkeen suunnittelijoiden käytössä olevaan valmiiseen tietoon alueen ympäristöstä sekä suunnitellun toiminnan luonteesta. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvätkin juuri käytetyn tiedon sisältöön ja tasoon. Arvioinnissa suoritetut keskeiset epävarmuustarkastelut: - Toiminnalle suunniteltu sijaintipaikka tunnetaan hyvin, ja tästä tehtyjen arviointien epävarmuus on vähäinen. Toiminnan ei odoteta pilaavan maaperää eikä vesialueita kaiken operoinnin tapahtuessa viemäröidyillä tiiviillä asfaltoiduilla laitosalueilla. - Meri-Porista on laadittu 1995 luontoselvitys, mikä kattaa toiminnan valitun vaikutusalueen tarkastelun hyvin. Kaikkiaan sijaintipaikan ympäristön luonto tunnetaan hyvin, eikä luontovaikutusten arviointiin sisälly merkittäviä epävarmuuksia.

24(52) - Pihlavanlahden Natura-alueen pesivä vesi- ja lokilinnusto on inventoitu vuosittain 1992 lähtien, ja Kirrinsannan alueen linnusto tunnetaan helpon saavutettavuutensa ansiosta hyvin. - Meluvaikutuksiin liittyvät epävarmuudet on arvioitu olemassa olevien vastaavien murskainten vertailutietoa käyttäen. - Lähialueiden ilman laadun arviointeja on tehty ja ollaan parhaillaan tekemässä. Toimeksiantajina selvityksissä ovat olleet Porin kaupunki ja Porin Satama sekä Kuusakoski Oy. - Alueen liikennemäärät tiedetään hyvin, ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin liittyy vähän epävarmuustekijöitä. - Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta ympäristölleen merkittäviä haittoja. Laitoksen ympäristöä mahdollisesti kuormittavien häiriötilanteiden ennustaminen on melko vaikeaa. - Hankkeen välittömien elinkeinovaikutusten arviointi on tehtävissä melko tarkoin. Rakentamisen kerrannaisvaikutusten arviointiin liittyy vähäisissä määrin epävarmuutta. - Laitosrakenteiden soveltuminen sijaintipaikkaan voidaan ennustaa hyvin rakentamisesta tehtyjen suunnitelmien ja kuvien kautta. Suoritettujen tarkastelujen epävarmuudet eivät vaikuta merkittävästi ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyihin johtopäätöksiin. 7 Ympäristön nykytila ja arvioidut ympäristövaikutukset Luonnonympäristö Alue sijaitsee Yyterin harjumuodostuman päällä, ja sen maaperä on hiekkaa, hietaa ja hiesua. Hiedan päälle on kerrostunut joen tuomaa hienoa maa-ainesta. Mäntyluodon rautatien rakentaminen 1890-luvulla aloitti mittavien rautatie- ja maantiepengerrysten sarjan, jonka seurauksena jokivedet virtaavat nyt Pohjanlahteen Mäntyluodon sataman pohjoispuolelta. Tontti sijaitsee toiminnallisella teollisuusalueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole luontoarvoja omaavia kohteita. Kokemäenjoen suiston-pihlavanlahden Natura 2000 alueen raja kulkee noin 600 metriä tontista itään Tahkoluodon ratapenkereen takana. Eteläsuunnassa sijaitsevalle Preiviikinlahden-Yyterin Natura 2000 alueelle on matkaa 2,1 km. Tontista lounaaseen 500 metrin etäisyydellä on Levon lampi, joka on Satakunnan seutukaavassa ja Porin yleiskaavassa vahvistettu kaavamerkinnältään SL-1 luonnonsuojelualueeksi arvokkaan kosteikkoluontonsa takia. 7.1 Yhdyskuntarakentaminen ja maankäyttö 7.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Sijainti Ekokemin Mäntyluodon yksikkö ja hankkeen suunniteltu toteutuspaikka sijaitsee Porin rannikolla Yyterin kylässä avomeren tuntumassa. Nykyisellä alueella Kirrinsannantie 3:ssa toimintaa harjoittavat Ekokemin keräysöljyjen käsittelylaitos mukaan lukien ongelmajätteiden ja eräiden muiden hyödynnettävien jätteiden välivarastotoiminnot. Samalla alueella sijaitsee myös Ekokem-Palvelu Oy:n saastuneiden maiden käsittely-, välivarastointi ja loppusijoitusalue. Nykyinen toiminta on aloitettu vuonna 1986. Tontti rajoittuu pohjoisessa telakka-alueeseen, idässä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, lännessä yleisten rakennusten

25(52) korttelialueeseen sekä etelässä puistoalueeseen. Sijaintipaikan naapurustossa sijaitsevat mm. Tehcnip Offshore Finland Oy, Porin Satama, VR ja Kirriwood Oy. Kuva 10. Ekokem Mäntyluoto ja käsitellyn puun jatkokäsittelyn suunniteltu sijoituspaikka. Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi Maankäyttö Ekokem Mäntyluodon nykyiset ja suunnitellut toiminnot sijaitsevat alueella, jonne on tuotu täytemaiksi hiekkaa ja soraa. Täytemaakerrosten paksuus on 4-5 metriä, ja niiden alapuolella on savi- ja silttimaakerroksia. Savi- ja silttimaiden alla on moreenia. Maanpinta alueella on 1,9-2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden pinta noudattaa merenpinnan korkeusvaihteluja. Pohjaveden pinta on 0,3-1,6 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talous- tai käyttövesikaivoja. Koko nykylaitoksen toimintaalue on asfaltoitu. 7.1.2 Kaavoitus- ja suojelutilanne Hankkeen suunniteltu sijoituspaikka kuuluu osana 6.3.2000 vahvistettuun Meri-Porin osayleiskaavaan. Alueen kaavamerkintä on (T) = teollisuus- ja varastoalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta sijoituspaikasta. Muita välittömästi häiriintyviä kohteita ei lähistöllä ole. Porin kaupunki on osoittanut Karhuluodontien-Merikarhuntien asemakaava-alueelle, noin 500 metriä laitosalueelta lounaaseen, koirille tarkoitetun uimarannan, joka on runsaassa käytössä. Sijoituspaikan vaikutusalueella ovat lisäksi mm. Yyterin laajat virkistysalueet, pienvenesatama, useita uimarantoja, lintutorni, luontopolkuja ja golfkenttä.

Kuva 11. Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaavaote 2000, Porin KH:n hyväksyntä 6.3.2000. 26(52) Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi Tontin länsipuolella noin kahden kilometrin päässä on Uniluodon kylätaajama ja noin yhden kilometrin päässä etelässä alkaa Levon kylän asutus. Yyterin kylään kaakossa ja Karhuluodon taloihin lounaassa on noin kahden kilometrin matka. Pohjanlahden rantaan on linnuntietä noin kilometri niin lounaassa kuin luoteessa, ja Kokemäenjoen laskulahdelle Pihlavanlahdelle on matkaa 800 metriä. Porin kaavoituskatsauksen 2008-2010 mukaan Kirrinsannan 66. teollisuusalueella on 1-3 vuoden aikajänteellä suunnitteilla kaavauudistus, jossa alueen asemakaava tarkistetaan Porin Sataman kehittämistarpeiden ja Meri-Porin osayleiskaavan periaatteiden mukaan ottaen huomioon vanha kaatopaikka ja luontokäytävät. Tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa alueella.

27(52) Kuva 12. Kirrinsannan teollisuusalue, kaavauudistussuunnitelma 1-3 vuodessa. lähde: Porin kaavoituskatsaus 2008-2010 Yleiskaavassa on lisäksi varaukset Mäntyluodontien nelikaistaistukselle välille Tiilimäki-Uusiniitty ja eritasoliittymille Ulasoorin, Uudenniityn ja Rieskalan liittymiin. Ahlströmin aluetta Pihlavassa on suunniteltu laajennettavaksi ja teollisuusraiteen viereen on varaus uudelle tieyhteydelle, joka parantaa kulkuyhteyksiä etenkin sataman suuntaan. Pohjoisen satamatien ja Reposaaren maantien risteyksen tuntumaan on varaus yritystoiminnalle. Kuva 13. Ote Satakunnan seutukaavasta. lähde: Satakunnan seutukaavaselostus (Sarja A:255) Satakuntaliiton 5. seutukaava on ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistama. Siinä hankkeen suunniteltu sijoitusalue on osoitettu kaavamerkinnällä T (teollisuustoimintojen alue).

Kuva 14. Satakunnan maakuntakaavan valmistelu A0+. 28(52) lähde: Satakuntaliitto maakuntakaavan valmistelu. Suojelualueet ja -kohteet Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat Suomen Natura 2000 verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI0200079, noin 2800 ha) on sekä kasvillisuutensa että linnustonsa puolesta kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue, joka on sekä luonto- että lintudirektiivin mukainen suojelukohde. Preiviikinlahti on laaja, rannoiltaan matala liejupohjainen merenlahti, joka on kansainvälisesti merkittävä linnustonsuojelualue. Yyterin santojen avoin dyynialue on puolestaan Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on kaikkiaan noin kolme kilometriä. Preiviikinlahden pinta-alaltaan noin 4600 ha:n suuruinen Natura-alue FI0200151 on lintudirektiivin mukainen kohde ja sijaitsee kokonaisuudessaan pinta-alaltaan noin 5500 ha:n suuruisen luontodirektiivin mukaisen kohteen FI0200080 sisällä. Näistä Natura 2000 alueista Kokemäenjoen suisto sijaitsee lähimpänä hankkeen sijoituspaikkaa, etäisyys on pienimmillään noin 600 metriä. Yyterinsannan suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä hankkeen sijoituspaikasta. Laitokselta 500 metriä lounaaseen sijaitsee asemakaavavarauksin merkitty, Pohjanlahteen rajoittuva luonnonsuojelualue (SL-1). Alueen luonnontilainen hiekkaranta sekä puuton ja luonnontilaisesti vähäpuustoinen dyynialue ovat luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Suunniteltu hanke ei vaikuta Natura-alueiden suojelun toteuttamiseen. Hanke ei myöskään vaikuta Levon luonnonsuojelualueen toteuttamiseen.

7.1.3 Hankkeen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja suhde maankäytön suunnitelmiin 29(52) Suunniteltu hanke tiivistää nykyistä rakennettua yhdyskuntarakennetta. Suunnitellut rakenteet sijoittuvat jo rakennettuun teolliseen ympäristöön, jossa pääosa yhdyskuntatekniikasta on jo olemassa Ekokemin nykyisen yksikön yhteydessä. Hankkeella toteutetaan alueen maankäytön suunnitelmia niiden tarkoittamassa muodossa. 7.2 Jätehuollon nykytilanne ja vaikutuksen jätehuoltoon 7.2.1 Jätehuollon nykytilanne Ekokem Mäntyluodon nykyisen yksikön kaikki ongelmajätteeksi luokiteltavat prosessissa syntyvät jätteet, kuten kiinteät pastamaiset jätteet ja liuotinjätteet, välivarastoidaan ja toimitetaan Riihimäelle loppukäsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi energiana. Laitoksella syntyvä kaatopaikkakelpoinen jäte ja muu jäte, kuten paperi, toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hankkeen suunnitellulla sijoitusalueella on näin valmiit rakenteet ja menettelyt jätehuollon hoitamiseksi. 7.2.2 Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon 7.3 Energiatalous Suunnitellun käsittely-yksikön toteuttamisen vaikutukset jätehuoltoon tulevat käsitellyn puun lisääntyvinä kuljetuksina, jolloin kierrätetään uudelleenkäyttöön useimmiten luonnossa avovarastoinnissa lojuvia käytöstä poistettuja puita. 7.3.1 Nykytilanne Ekokem-konserni liittyi energiansäästösopimukseen vuonna 2001 ja Porin toimipaikassa Electrowatt-Ekono teki energiakatselmuksen 2002. Suunnitellun laitoksen toiminta ja sen energiankäytön tarkkailu sekä tehostaminen liitetään osaksi yhtiön energiansäästösopimusta. 7.3.2 Hankkeen vaikutus energiatalouteen 7.4 Elinkeinoelämä 7.4.1 Nykytilanne Hankkeen vaikutus energiatalouteen tulee käsitellyn puun polton tuomana lisäenergiana. Haketta on suunniteltu poltettavan Ekokemin Riihimäen polttolaitoksella. Syntyvän hakkeen osuus on noin 26.000 tonnia, mikä vastaa 390.000.000 MJ energiasisältöä (noin 15 MJ/kg). Ekokemin Mäntyluodon yksikössä työskentelee selvityksen tekohetkellä 10 henkilöä. Täystyöllisyyden ylläpitämiseksi Ekokemin Mäntyluodon yksikössä on arvioitu tarvittavan lisäkuormitusta nykyiselle henkilökunnalle. Suunniteltu hanke varmistaisi nykyisen henkilökunnan työllistymistä Ekokem Kirrinsannan yksikössä. 7.4.2 Hankkeen vaikutus elinkeinoelämään ja työllisyyteen Hankkeen rakennusvaiheen arvioidaan työllistävän noin 8 henkilöä työmaalla. Tämän lisäksi hankkeella on työllistävä vaikutus valittujen rakennusurakoitsijoiden tehtailla.