Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä kaavaselostus Rantaosayleiskaavan osittainen muutos koskee rakennuspaikan osoittamista Salokanta-nimiselle tilalle Särkijärvellä, kiinteistötunnus 850-404-7-191 17.10.2012 Kaavaluonnos 1(17)
Sisällysluettelo 1. Nykytilanne ja kaavamuutoksen tarkoitus... 3 2. Suunnittelun lähtökohdat... 4 3. Osalliset... 6 4. Viranomaisyhteistyö... 7 5. Selvitykset... 7 6. Rantaosayleiskaavan suunnittelun ja toteutuksen yleistavoitteet... 12 7. Mitoitusmenetelmä... 16 8. Kaavamuutos... 16 9. Kaavamuutoksen vaikutukset... 16 10. Kaavan toteuttaminen... 17 LIITTEET - Kaavakartta 1: 10 000 ja kaavamääräykset - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Voimassa oleva rantaosayleiskaava Särkijärvellä (kaavakarttaote) - Voimassa olevan rantaosayleiskaavan kaavamääräykset - Emätilaselvitys (17.10.2012) MUU LÄHDEAINEISTO - Tässä selostuksessa viitataan voimassaolevaan Toivakan itäisen alueen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan kaavaselostukseen (2003) ja sen liitteisiin. 2(17)
1. Nykytilanne ja kaavamuutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen kohteena oleva Salokanta niminen tila, kiinteistötunnus 850 404 7 191, on voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa em. kiinteistö loma-asuntojen rakennuspaikaksi sillä perusteella, että kiinteistölle oli myönnetty saunan rakennuslupa jo ennen rantaosayleiskaavan kaavoitustyön aloittamista ja että kyseinen rakennus oli rakennettu ja valmistunut. Saunan rakennuslupa oli myönnetty kaavamuutoksen kohteena olevalle kiinteistölle 3.6.1991, joten rakennuspaikka olisi tullut huomioida vanhana rakennuspaikkana rantaosayleiskaavaa laadittaessa. KAAVAMUUTOSALUE VOIMASSAOLEVALLA RANTAOSAYLEISKAAVAKARTALLA Rantaosayleiskaava on Toivakan kunnanvaltuuston 12.11.2003 ( 58 ) hyväksymän päätöksen mukainen. Voimaantulo: 1.7.2009. 3(17)
2. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistukset painottuvat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, alueidenkäytön energiaratkaisuihin sekä Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Lisäksi näiden tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Maakuntakaava Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. 4(17)
Yleiskaava Alueella on voimassa Toivakan itäisten alueiden rantaosayleiskaava, joka on Toivakan kunnanvaltuuston 12.11.2003 ( 58 ) hyväksymä. Kaava on tullut voimaan 1.7.2009. Rantaosayleiskaavan loma-asutusta koskevat seuraavat kaavamääräykset ja yleiset suunnittelumääräykset: SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: Rakennusluvan voi myöntää yleiskaavan mukaisesti loma-asuntojen alueille (RA), erillispientalovaltaisille asuntoalueille (AO) sekä maatilojen talouskeskusten alueille (AM) ilman hyväksyttyä ranta-asemakaavaa tai poikkeamispäätöstä. Yleiskaavan mukaisilla rakentamisalueilla rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakentamis- ja purkamistoimenpiteiden yhteydessä on varmistettava, etteivät vanhojen rakennusten mahdolliset kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä, mutta mikäli vesistön yläveden korkeus on tiedossa, noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. 5(17)
Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne voidaan imeyttää maahan vähintään 15 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa muodostettaessa. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa, mitä ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla säädetään ja Toivakan kunnan jätevesien käsittelyohjeita. METSÄNHOITOSUOSITUKSET: Maisemallisesti merkittävien rantametsien käsittelyssä on noudatettava erityistä harkintaa. Rantametsien käsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia rantametsien käsittelysuosituksia. MUUT SUOSITUKSET: Mikäli rannanomistaja aikoo ruopata rantaa konetyönä, on hänen vähintään kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan. Detaljikaavat Alueella ei ole voimassa asema- tai ranta-asemakaavoja, eikä niitä ole myöskään vireillä. Rakennusjärjestys Toivakan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 8.4.2009 32 ja se on tullut voimaan 1.6.2009. Pohjakartta Kaavamuutos laaditaan mittakaavaan 1:10 000 Maamittauslaitoksen kartta-aineistolle. 3. Osalliset a. Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat b. Toivakan kunta, Keski-Suomen Ely-keskus, Keski-Suomen museo ja Keski-Suomen liitto 6(17)
4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu (MRA 18 ) 24.4.2012. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot (MRA 20 ) ja kaavaehdotuksen nähtävillä pitämisen jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu tarvittaessa. 5. Selvitykset Rantaosayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä on tarkasteltu vain kaavan muutosalueen osalta. Selvityksiä on täydennetty tämän kaavamuutoksen luonne ja sen laajuus huomioiden. Kaavamuutosalueeseen ei kohdistu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai luonnonsuojelun- tai Natura2000 verkoston mukaisia alueita. Alue on voimassaolevassa rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). Laaditut uudet selvitykset: Emätilaselvitys Emätilaselvitys tarkistettiin nyt muutoksen kohteena olevan emätilan osalta. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvitys osoitti, että rantaosayleiskaavaa varten tehty rantaviivan pituuden mittaaminen ja sen muuntaminen on suoritettu oikein, joten yleiskaavan emätilaselvityksen rantaviivan pituuksia ei ole aihetta muuttaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate: Rantaosayleiskaavan keskeisin maanomistajien tasapuolisuutta koskeva periaate on emätiloittain tehtävä rantaviivan pituuteen ja sen ominaisuuksiin perustuva rakennusoikeuksien laskentatapa. Kaavamuutoksen kohteena olevalle Salokanta tilalle RN:o 7:191 olisi tullut osoittaa sille kuuluva rakennuspaikka vanhana rakennettuna loma-asunnon rakennuspaikkana jo ensimmäistä rantaosayleiskaavaa laadittaessa. Tilalle oli jo tuolloin rakennettu 15 k-m²:n suuruinen saunarakennus, joka on merkitty rakennusrekisteriin valmistuneeksi 1.1.1996. Rakennuslupa oli myönnetty 3.6.1991. Edellä mainituin perustein kaavamuutoksen ei katsota loukkaavan maanomistajien tasapuolista kohtelua, vaan kaavamuutoksella korjataan ensimmäisessä kaavoituksessa tapahtunut virhe, jota ulkopaikkakuntalaiset silloiset kiinteistön Salokanta RN:o 7:191 omistajat eivät huomanneet vaatia korjattavan ensimmäisessä kaavoitusprosessissa. 7(17)
Ote kunnan rakennusluparekisteristä - Rakennukset tilalla Salokanta RN:o 7:191 Sauna takaa. Sauna sijaitsee noin 4-5 metrin päässä naapuritilan rajasta. 8(17)
Sauna edestä Varasto/aitta - Luonnonympäristö Rakennuspaikka erottuu muusta ympäristöstään loivana kumpareena, joka kohoaa muutaman metrin Särkijärven pintaa ylemmäksi. Puustona hallitsevat suuret petäjät ja muutama isompi kuusi. Niemen kärjessä samassa pihapiirissä sijaitsee rakennettu rakennuspaikka tilalla Saloniemi RN:o 7:178. Koko niemen aluetta ympäröivät alavat rämeiköt. Rakentaminen on mahdollista kumpareen lakialueelle, jolloin saavutetaan riittävät korkeuserot Särkijärven vedenpintaan tulva-aikanakin. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. 9(17)
Salokanta 7:191. Kuusi- ja mäntymetsää rakennuspaikalla. Rakennuspaikalle tultaessa tien pohjoispuolen rämeistä mäntymetsää ennen kuivalle kumpareelle nousua. 10(17)
Rakennuspaikan pohjoisreunaa (rantaviivaa). Rajapyykki merkitty kuvaan kelta-punanauhalla. Ranta on täällä jo alavaa ja suoperäistä. - Liito-oravan elinmahdollisuudet Kaavamuutosalueelle suoritettiin keväällä 2012 selvitys liito-oravien elonmerkkien löytämiseksi kaavoittajan toimesta. Selvityksessä havainnoitiin tarkasti lähinnä alueella olevien suurten kuusien tyvet, rungon kolot sekä oksien alapuoliset varvikot mahdollisten liito-oravan jätösten eli papanoiden löytämiseksi. Alue ei ole liito-oravalle hyvin sopivaa elinympäristöä mm. lehtipuuston niukkuuden johdosta (ravinto). Niemeä ympäröi laajahko mäntyräme, joka ei myöskään edusta sopivaa liito-oravan elinympäristöä. Papanahavaintoja ei tehty keväällä 2012 toukokuussa suoritetulla maastokäynnillä. - Yhdyskuntatekniikka Rakennuspaikalle kuljetaan yksityistietä pitkin. Rakennettuja sähkö- tai vesihuoltolinjoja ei ole lähistöllä saatavilla. 11(17)
6. Rantaosayleiskaavan suunnittelun ja toteutuksen yleistavoitteet Tämä 6. kappale on kokonaisuudessaan suora lainaus voimassaolevan rantaosayleiskaavan kaavaselostuksesta. Nyt laadittavan kaavamuutoksen tulee noudattaa myös voimassaolevan rantaosayleiskaavan yleistavoitteita ja -periaatteita. 6.1 Yleiset lähtökohdat Loma-asuntohankkeen käsittely on usein hankalaa ja aikaa vievää niin rakentamista suunnittelevalle kuin viranomaistahoillekin. Rakennuspaikan ostamiseen liittyy usein riski. Edessä ovat kysymykset rakennusluvan saamisesta, poikkeusluvan hakemisesta tai rantakaavan laatimisesta. Rantoja omistamattomilla kuntalaisilla ja sen myötä kunnalla sekä eri viranomaisilla on omat odotuksensa rantojen käytön suunnittelulle. Kiinnostavia asioita ovat vapaan rannan osuudet, uimapaikat ja venevalkamat, maatalouden, kalastuksen ja pysyvän asutuksen tarpeet sekä niiden yhteen sovittaminen. Eräs kysymys on virkistystoimintojen ja niihin liittyvien elinkeinojen kehittämisen edellytykset. Arvokkaiden luontokohteiden, kuten erilaisten esiintymien, maisemien ja eläimistön elinympäristöjen säilyttäminen jälkipolville on eräs yleiskaavoituksen tehtävä. Rantojen suunnittelun eräänä keskeisenä teemana on pidettävä pyrkimystä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun rakennusoikeuden jakamisessa. Kun yleissuunnitelmaa rantojen käytöstä ei ole ollut, ovat maanomistajat usein pyrkineet mahdollisimman nopeasti käyttämään kaiken mahdollisen rakennusoikeuden, jotta naapuri ei "varastaisi rakennusoikeutta. Kun pelin säännöt on tässä suhteessa saatu selviksi, kilpailun tarve poistuu. Rantoja voidaan rakentaa suunnitellusti ja tarpeen mukaan. Lyhyesti rantayleiskaavan päätehtävät voidaan kiteyttää seuraavasti: Rantayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit, helpottaa rakentamista koskevaa päätöksentekoa, huolehtii maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja varmistaa sen, että yleiset tarpeet ja luonnon säilyttämisen näkökohdat eivät unohdu. 6.2 Päätöksenteon helpottamisen tavoite Yleiskaava tarjoaa kunnan rakentamista ohjaaville elimille selkeän ohjeen, jonka mukaan luvat rakentamiselle voidaan myöntää. Rantayleiskaava toimii yhtälailla raamina rakennus- ja poikkeamislupien myöntämiselle kuin myös rantaasemakaavan laatimiselle. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleiset tarpeet on jo huomioitu yleiskaavassa, joten näitä seikkoja ei tarvitse erikseen joka hankkeen yhteydessä selvittää. 12(17)
6.3 Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Tavoitteen saavuttamisen pääkeinoina ovat lähinnä rakennusoikeuden määrittäminen tilan rantaviivan pituuteen perustuen ja noudatettava ns. kantatilaperiaate. Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Muuntamistapana käytetään mm. Keski-Suomen liiton suosittelemasta 4. vaihekaavan yhteydessä sovelletusta laskentatavasta ja ns. Etelä-Savon liiton mallista kehitettyä laskentatapaa. Laskentatavassa vastarannan rakentamista rajoittava vaikutus rajoittuu 200 metriin. Rantaviivan mittaus tapahtuu 1:10000 kartoilta pienet rantaviivan mutkat oikoen. Muunnettu rantaviiva saadaan edellisestä muuntamalla sitä seuraavasti: 1. Kun niemen tai kannaksen leveys on alle 50 metriä, lasketaan rantaviivaan vain niemen tai kannaksen kanta. 2. Kun niemen tai kannaksen leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50%. 3. Alle 50 metriä leveän vesistön osalta (lahti tai salmi) rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 25%. 4. Kun vesistön leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50%. 5. Kun vesistön leveys on 100-200 metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 75%. 6. Selvästi rakennuskelvottomia pehmeikköjä tai suo- ja jyrkännerantoja ei oteta huomioon muunnetun rantaviivan pituutta laskettaessa. 7. Sellaisia kiinteistönosia, jotka ovat rannasta laskien alle 40 metriä syvyydeltään, ei oteta huomioon mitoitusrantaviivaa laskettaessa. Kantatilaperiaate Kantatila on nykyisen rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohta perustellaan sillä, että aikaisemmat säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa. Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan kantatilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään kantatila ei voi käyttää naapurinsa rakennusoikeutta. Mikäli jokin kantatila on ylittänyt 13(17)
rakennusoikeutensa, naapurina olevan kantatilan rakennusoikeus ei siitä vähene. Muu kuin lomarakentaminen Jos maatilan talouskeskuksen päärakennus sijaitsee lähempänä rantaa kuin 100 metriä, talouskeskus lasketaan samanarvoiseksi kuin yksi lomarakennusyksikkö. Kauempana rannasta oleva tilakeskus ei sisälly rantarakennusoikeuteen: talouskeskuksen käytössä olevaa rakennusjärjestyksen mukaan saunarakennukseksi luokiteltua rakennusta ei lasketa lomarakennusyksiköksi, jos talouskeskus sijaitsee yleiskaavoitettavalla alueella. Samoin muut asuinrakennukset, jotka sijaitsevat alle 100 metriä rannasta, luetaan samanarvoisiksi kuin yksi lomarakennusyksikkö. Rantayleiskaavassa voidaan tutkia mahdollisuuksia myös taajan pysyvän asutuksen osoittamiseen. Tällöin mitoitusperusteet harkitaan tapauskohtaisesti normaalin taajamayleiskaavoituksen mukaan. Muuta huomioitavaa Yleiskaavassa huomioidaan rakennetut rakennuspaikat. Ts. vaikka vanha rakennuspaikka olisi esim. jollain tavoin kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Yleiskaava ei siis estä vanhojen rakennusten peruskorjausta tai uusimista. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä joudutaan tietenkin noudattamaan. Jos maanomistajalla on omistuksessaan useita tiloja, voidaan niitä rakennusoikeuden määrittelyssä ja sijoittelussa käsitellä yhtenä tilana. Kullekin kantatilana pidettävälle tilalle osoitetaan ns. perusrakennusoikeus, jos tilan ranta on rakennuskelpoiseksi katsottava, eikä maaomistusyksikkö ole käyttänyt rakennusoikeuttaan muualla. Mikäli edellä esitetyt periaatteet ja mitoitustapa johtavat jossain tapauksessa selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan niistä poikkeamista tapauskohtaisesti harkita. Niissä kohteissa, joissa mitoitusperiaatteet eivät sallisi rakentamista, mutta rakentamisen osoittamiseen on erityisiä perusteita, voidaan tutkia mahdollisuuksia osoittaa rakentamista esim. normaalia kauemmas rannasta. Alueilla, joissa rannan välittömään tuntumaan tapahtuva rakentaminen on esim. rakennettavuuden suhteen vaikeaa tai rakentaminen aiheuttaisi merkittävän maisemallisen haitan, voidaan rakentaminen määrätä sijoitettavaksi normaalia kauemmas rannasta. 6.4 Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, maiseman suojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet yms. seikat. Yleisten tarpeiden osalta tavoitteet tulevat täsmentymään edelleen siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyössä aletaan selvittämään toimintojen aluetarpeita. 14(17)
Vapaan rannan osuus Haja-asutusalueilla pyritään jättämään 75% rantaviivasta rakentamisesta vapaaksi ts. maa- ja metsätalouden käyttöön. Vastaavasti taaja-asutuksen alueella vapaata rantaviivaa on oltava 50%. Taaja-asutuksen muodostaminen edellyttää että alueelle laaditaan rantakaava. Tavoitteena on myös, että jokaisella rantaviivan kilometrillä tulee olla vähintään 250 metriä yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin kahdella kilometrillä pitää olla 500 metriä yhtenäistä vapaata rantaa. Rakennuspaikat pyritään siis sijoittamaan ryhmiin siten, että muodostuu riittävän pitkiä rakentamattomia ranta-alueita jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista varten. Rakentamattomien rantaviivojen riittävä yhtenäinen pituus on hyödyllistä myös alueiden päätarkoituksen eli maa- ja metsätalouden kannalta. Vapaan rannan sijoittelussa pyritään siihen, että maisemallisesti arat kohteet jäävät rakentamatta. Tällaisia kohteita ovat mm. luontoselvityksessä todetut arvokkaat luontokohteet ja yleensäkin suojattomat niemi- ja salmialueet. Pinta-alaltaan alle yhden hehtaarin suuruisiin erillisiin saariin ei osoiteta rakentamista. Tässä on huomattava kuitenkin se yleiskaavan pääperiaate, että oleva rakennuspaikka huomioidaan ja vahvistetaan kaavassa. Rakentaminen pyritään siirtämään saarista mantereelle mahdollisuuksien mukaan. Muita vapaan rannan sijoittelussa huomioitavia seikkoja ovat esim. kasvuston kulutuskestävyys, maaperän rakennuskelpoisuus, kalastus, linnuston pesimäalueet, rannan laatu yms. seikat. Liikkuvan virkistyksen alueet Toimintojen sijoittelun yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan varaamaan kohteita myös liikkuvan virkistyksen, mm. veneilyn, kanoottiretkeilyn, virkistyskalastuksen ja päiväretkeilyn käyttöön. Näiden alueiden kohdalla selvitetään mm. mahdollisuudet siirtää rakennusoikeutta maanomistajan muille ranta-alueille. Suojelukohteet Erilaiset suojelua vaativat kohteet on selvitetty perusselvitysvaiheessa. Monet kohteet ovat pintaalaltaan kohtalaisen pieniä ja niiden suojelu ei aiheuta yleiskaavatason suunnittelussa erityisiä ongelmia. Lähinnä nämä kohteet huomioidaan rakentamisen ryhmittelyssä aluevarausvaiheessa. Lisäksi joillekin osa-alueille keskittyvät useat luonnoltaan arvokkaat kohteet on huomioitava suhteellisen mitoituksen tasossa. Muutamat laajemmat kohteet aiheuttavat tarpeen tutkia rakennusoikeuden siirtoa maanomistajan muille alueille. Rantayleiskaavaa voidaan tarvittaessa käyttää myös perusteena suojelusta aiheutuvia kustannuksia laskettaessa. (Toivakan itäisten alueiden rantaosayleiskaavan kaavaselostus) 15(17)
7. Mitoitusmenetelmä Rantaosayleiskaavassa on osoitettu suhteelliset rannanosien mitoitusarvot osa-alueittain (loma-asuntoa/ muunnetulla rantaviivakilometrillä). 7.1 Osa-aluejako, mitoitusperusteet Rantaosayleiskaavassa järvet on luokiteltu pinta-alan, luonto- ja kulttuuriarvojen sekä rantojen laadun perusteella ryhmiin (A - E). Kullekin ryhmälle on osoitettu suhteellinen mitoitusarvo, joka vaihtelee 0 6,0 (+- 0,5) loma-asuntoa/muunnettu rantaviiva km. Järvien pinta-alarajat ovat ohjeellisia ja niistä poiketaan, jos osa-alueen jokin erityisominaisuus sitä vaatii (esim. luontoarvot, rakennettu tilanne tai sopivuus rakennuskäyttöön). Kaavamuutoksen kohteena oleva tila sijaitsee Särkijärvellä. Särkijärvi kuuluu kokonaisuudessaan rantaosayleiskaavan mitoitusryhmään D. Emätilan aluetta on myös Siikajärven puolella, joka kuuluu tähän samaan mitoitusryhmään. Ryhmä D. Mitoitus 5,0 (+- 0,5) loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km. Muut kuin ryhmiin A, B, C ja F kuuluvat ranta-alueet. Pinta-alaltaan järvet ovat useimmiten yli 50 ha:n laajuisia. Ryhmän järvet tai rannanosat ovat tyypillisesti keskitason vesistöjä niin rantojen rakentamiskelpoisuuden kuin luonnonarvojenkin suhteen. 8. Kaavamuutos Kaavamuutoksella muutetaan tila Salokanta RN:o 7:191 maa- ja metsätalousalueesta (M) lomaasuntojen (vanhaksi) rakennuspaikaksi (RA). Rakennuspaikkaan kohdistetaan rantaosayleiskaavan loma-asuntojen rakennuspaikkoja koskevat kaavamääräykset ja ohjeet samassa muodossaan kuin ne ovat rantaosayleiskaavassa muuallakin voimassa. 9. Kaavamuutoksen vaikutukset Rakennuspaikka sijoittuu toisen tilan rakennuspaikan kanssa samalle kumpareelle, joka erottuu ympäröivästä muusta maastosta. Alueen maanpinta on jo ennestään ollut käytössä ja kulunutta, mutta uudisrakentamisen johdosta tulee kaadettavaksi alueen puustoa jonkin verran. Alueen tieyhteyksiä ei ole tarvetta muuttaa, vaan kulku niemen molemmille rakennuspaikoille tapahtuu samaa tietä pitkin. Kaavamuutoksella ei vaaranneta rantaosayleiskaavan loma-asutuksen järjestämistä koskevien yleisperiaatteiden toteutumista tai maanomistajien tasapuolista kohtelua. Vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus lyhenee hieman, mutta rakennuspaikka muodostaa parin toisen rakennuspaikan kanssa toiminnallisesti ja maastollisesti samaan yhteyteen. Emätilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä noin 3,48 km sekä Siika- että Särkijärvellä. Kaavamuutoksen myötä koko emätilan rakennuspaikkojen lukumäärä on 18 rakennuspaikkaa. Emätilalle osoitettu / toteutunut rakennusoikeus on tämän jälkeen laskennallisesti noin 5,17 rakennuspaikkaa / emätilan muunnettu rantaviiva-km. Jos vielä otetaan huomioon, että emätilalla on kaksi vanhaa rakennuspaikkaa kahdessa eri saaressa, saadaan mantereen osalle laskien toteutuvaksi rakennuspaikkatiheydeksi noin 4,6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km. 16(17)
Joka tapauksessa kaavamuutoksen jälkeenkin pysytään vielä rantaosayleiskaavan yleisten mitoitusperiaatteiden mitoitusryhmän D mukaisen rakennuspaikkatiheyden (4,5 5,5 rp/km) sisällä. Kaavamuutoksesta ei aiheudu kuntatalouteen suoraan kohdistuvia vaikutuksia. Maanomistajalle kyseessä on kuitenkin merkittävä taloudellinen vaikutus. Kaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähelle toisiaan muodostuvan rakennuspaikkaparin tontin omistajien keskinäiseen kanssakäymiseen. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonsuojelu- tai Natura2000 alueisiin. 10. Kaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan mukaisen rakentamisen toteuttamisesta ja sen aikataulusta. Toivakka 17.10.2012 Kaavamuutoksen laatija: Jari Lämsä, miljöösuunnittelu ins. AMK maanmittaus ins. AMK Goonia (tmi) 17(17)