HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 21.3.2011 Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2010

HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 21.3.2011 Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2010

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Haukiputaan kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa 2009 lähteä mukaan ns. monikuntaliitosselvitykseen yhdessä kuuden kunnan: Kiimingin, Haukiputaan, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin alueella. Kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2009 ja kuntajakoselvittäjä jätti esityksensä helmikuussa 2010. Kuntajakoselvittäjän tekemän esityksen mukaan kuntajakoa on aiheellista muuttaa siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat vuoden 2012 lopussa ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013, jonka nimi on Oulu ja se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Oulun kaupungin vaakunan. Kunnat tekivät asiasta ensimmäisen kerran päätöksen huhtikuussa 2010, jolloin Muhos hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen. Jäljelle jääneet viisi kuntaa jatkoivat selvitystä toiselle kierrokselle ja 28.6.2010 kunnat tekivät päätöksen Uuden Oulun syntymisestä vuoden 2013 alusta lukien. Kuntien yhdistymisen arvot on yhdistymissopimuksessa kiteytetty viiteen ominaisuuteen: vastuullisuuteen, kumppanuuteen, yhdenvertaisuuteen, luottamukseen ja rohkeuteen. Yhdistymisprosessia johtaa kuntien valtuustojen valitsema yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden Oulun toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Uuden Oulun valmisteluprosessi erinäisine luottamushenkilöja viranhaltijatyöryhmineen käynnistyi käytännössä heti päätöksen jälkeen. Marraskuussa kunnat päättivät elinkeinopalvelujen yhdistämisestä ja vuoden 2011 alusta elinkeinotoiminnan kehittämis- ja yrityspalvelut siirtyivät Oulun elinkeinoliikelaitoksen tehtäväksi. Uuden Oulun valmistelun pohjana on syksyn aikana tehdyt nykytila-analyysit ja parhaillaan valmistellaan uuden kunnan johtamisjärjestelmää. Vaikka kuntaliitos virallisesti tapahtuukin vuoden 2013 alusta, kuntien toimintoja yhdistetään vaiheittain yhdistymishallituksen hyväksymän aikataulun mukaisesti. Tekniset palvelut ja maankäyttö siirtyvät Oulun alustalle syyskuussa. Lähes kaikki muut palvelut elokuussa 2012 siirtyviä sivistyspalveluita (ml. päivähoito) lukuun ottamatta siirtyvät vuoden 2012 alusta Oulun alustalle. Huolimatta tulevista siirroista ja kuntien yhdistämisestä jokaisen kunnan on hoidettava talouttaan myös näiden siirtymävuosien aikana vastuullisesti. Yhdessä on sovittu tietyistä pelisäännöistä ja siitä, että alijäämät tulee olla katettuna viimeistään siirtymävuoden tilinpäätöksessä. Haukiputaan taloudellinen tilanne notkahti vuosien 2003-2005 aikana reilusti miinukselle. Käytännössä meneillään on toinen valtuustokausi, jonka aikana tehdään aktiivisesti töitä talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen on edennyt esimerkillisen hyvin. Vuoden 2007 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa ja vuoden 2010 tilinpäätös näyttää 1,6 M ylijäämäistä tulosta. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä hiukan alle kahden miljoonan alijäämien kattaminen ja haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä. Kunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin selkeästi parempi kuin vuonna 2005 käynnistyneen edellisen valtuustokauden alussa. Kattamattomat alijäämät saataneen katettua todennäköisesti kuluvan vuoden ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Talouden tasapainottuminen ja alijäämien kattaminen on seurausta sekä työntekijöiden että päättäjien sitoutumisesta yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Haukiputaan kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut erityisesti tulopohjan myönteisen kehityksen johdosta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat vuosina 2007-2008 ennätyksellisen paljon. Yleisen taloustilanteen jyrkän käänteen vaikutukset näkyivät sekä vuoden 2009 että 2010 verotuloissa, vaikkakin selvisimme taantumasta näillä näkymin pelättyä pienemmin vaurioin. Haukiputaan verotulot kehittyivät vuonna 2010 maan keskitasoa paremmin kasvun ollessa 5,7 %. Menojen kasvukehitystä saatiin myös taitettua samaiseen prosenttilukemaan. Kustannuskehitys olisi saanut olla vieläkin maltillisempaa, mutta kasvukunnalle tyypillisesti sekä henkilöstökulut että palvelujen ostot jatkoivat kasvuaan. Vaikka yleinen talouskehitys on kääntynyt parempaan, riittää kuntasektorilla haasteita kasvavan palvelutarpeen, ikääntymisen, valinnanvapauden lisääntymisen ja julkisensektorin ns. tuottavuusvajeen kattamisen merkeissä. Investointipuolella merkittävin kohde oli Paloaseman ja Martinniemen päiväkodin laajennuksen valmistuminen sekä Kiviniemen koulun rakentamisen aloittaminen. Valtuusto päätti marraskuussa elinkaarimallin käyttöönotosta Haukiputaan lukion, Länsituulen päiväkodin ja kirkonkylän alakoulun rakentamishankkeiden järjestämiseksi. Kunnan kaavoituksessa yhtenä merkittävänä painopisteenä on Haukiputaan kirkonkylän ydinkeskustan kaavan uudistaminen. Kaavan uudistaminen käynnistettiin vuoden 2008 aikana ja sitä jatkotyöstetään edelleen. Holma- Haapajärvi länsipuolen 1-vaiheen kaavan hyväksyminen oli merkittävin asemakaavan laajennus, mutta myös Asemakylän Ammattiopiston alueen ja Kaakkurinkankaan työpaikka-alueen asemakaavan valmistuminen ja hyväksyminen tuovat uuden mahdollisuuden ja suunnan Haukiputaan näkymiselle valtatielle. Vireillä on myös osayleiskaavahankkeet Kellossa, Alakyläntiellä sekä Merituulipuiston alueella ja myös Jokikylän hanke on käynnistynyt.

3 KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 2009-2012 Paikkajakauma Suomen Keskusta 15 Vasemmistoliitto 9 Sosialidemokraatit 8 Kokoomus 6 Vihreät 3 Perussuomalaiset 2 Yhteensä 43 valtuutettua Keskusta Barck Nina Ylämäki 6 90820 Kello Halonen Eero Kangastie 18 90810 Kiviniemi Haulos Risto (28.9.2010 alkaen) Siikasaarentie 16 90830 Haukipudas Isohookana Seppo Kellontie 8 90820 Kello Kangas Virve Kellontie 26 90820 Kello Kangas Tuula Välitie 1 90830 Haukipudas Kauppila Lauri Kääriäntie 9 90850 Martinniemi Kortesalmi Hannes Leppäpiha 6 90830 Haukipudas Korvala Markku Neulaniementie 47 90820 Kello Kuivala Mauri Onkamonkylätie 22 90840 Haukipudas Leskelä Jorma Lukka Anne Ojalanperäntie 1 90860 Halosenniemi Manninen Aarno (28.9.2010 alkaen) Huvipolku 2 90830 Haukipudas Mäkelä Irene Pikkuhookanantie 25 90820 Kello Pitkälä Juhani Santaholmantie 97 C 1 90830 Haukipudas Rehu Sanna Asemakyläntie 246 90840 Haukipudas Vehkaperä Mirja, 2. vpj Ytinkari 13 90830 Haukipudas Vasemmistoliitto Enojärvi Annemari Nuottatie 3 90810 Kiviniemi Kaan Tuomo Heinäpolku 7 90850 Martinniemi Kanniainen Heikki Siulatie 7 90810 Kiviniemi Pellinen Irma Siikasaarentie 24 90830 Haukipudas Perätalo Jouko Teponkentäntie 3 90810 Kiviniemi Salo Jarmo Isoniityntie 5 90830 Haukipudas Sipola Mauno Putaankyläntie 187 90850 Martinniemi Sutela Taisto, 1. vpj Tulemantie 7 90830 Haukipudas Ukkola Teuvo Kellontie 257 90820 Kello Sosialidemokraatit Autio Timo, 3. vpj Ketokuja 6 90850 Martinniemi Haikara Kari Moskuantie 2 B 6 90830 Haukipudas Kauppi-Ukkola Sanna Pontevantie 3 B 90830 Haukipudas Kylén Henri Asemakyläntie 191 as.1 90840 Haukipudas Lahdensivu Pentti Mäntytie 6 90850 Martinniemi Nikkinen Esa Ukkolanperäntie 37 90860 Halosenniemi Teräs Matti Suokkosentie 100 90830 Haukipudas Torro Kaarina Sampantie 3 90850 Martinniemi Kokoomus Haulos Risto (27.9.2010 asti) Siikasaarentie 16 90830 Haukipudas Kangas Mari Ytinkari 11 90830 Haukipudas Manninen Aarno (27.9.2010 asti) Huvipolku 2 90830 Haukipudas Possakka Pasi Pöllönkuja 23 90820 Kello Rekilä Maarit Rekilänkuja 10 90820 Kello Roivainen Matti, pj Vannetie 1 B 6 90810 Kiviniemi

4 Vihreät Kuismin Outi 1.9.2009 alkaen Maivakuja 4 90810 Kiviniemi Kuusela Terttu Kärpänkuja 4 B 12 90830 Haukipudas Luokkanen Ale Harritie 6 A 2 90830 Haukipudas Viholainen Kari 31.8.2009 asti Perussuomalaiset Leskinen Jani Martintie 40 90850 Martinniemi Leskinen Seppo Revontie 10 A 7 90830 Haukipudas KUNNANHALLITUS 2009-27.9.2010 Varsinainen jäsen Eero Halonen, pj Tuula Kangas Markku Korvala Sanna Rehu Mauno Sipola, 2. vpj Annemari Enojärvi Liisa Koskela Esa Nikkinen, 1. vpj Kaarina Torro Aarno Manninen Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Jorma Leskelä Jonna Taivaloja Hannes Kortesalmi Irene Mäkelä Heikki Kanniainen Teuvo Ukkola Päivi Paakkari Henri Kylén Gitte Meriläinen 25.5.2009 asti Kati Mattila 26.5.2009 alkaen Tapani Raappana Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä KUNNANHALLITUS 28.9.2010-31.12.2012 Varsinainen jäsen Eero Halonen, 1. vpj Hannes Kortesalmi, pj Markku Korvala Irene Mäkelä Tuuula Paaso Annemari Enojärvi Liisa Koskela Mauno Sipola Esa Nikkinen, 2. vpj Kaarina Torro Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Mauri Kuivala Seppo Isohookana Jorma Leskelä Sanna Rehu Tuula Kangas Tuomo Kaan Päivi Paakkari Heikki Kanniainen Henri Kylén Kati Mattila Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 Juhani Pitkälä, pj Taisto Tammela Liisa Halotie-Flink Pasi Possakka, vpj Helena Haaparanta Anja Leskinen Jouko Jussila Tauno Heikkilä Tuija Kamutta-Apuli Maarit Rekilä Ville Jaaranto Mari Leppilampi PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009-2012 Mikko Kaikkonen Mauri Kuivala Anne Lukka Pertti Similä, pj Kaisa Väätäjä Tuomo Mällinen Jari Hiltunen Soili Leinonen Timo Kuusijärvi Jenni Krankka

5 Heikki Kanniainen, vpj Päivi Paakkari Matti Teräs Sanna Kauppi-Ukkola Sisko Kanniainen Maarit Rekilä Petri Ruuska Outi Kuismin Reima Ritapuu Tuula Henttunen-Kukkonen Jari Perälä Anita Ruskela Kati Mattila Katri Virtanen Veijo Väänänen Tarja Tapaninaho SIVISTYSLAUTAKUNTA 2009-2012 Nina Barck, vpj Seppo Isohookana Eero Pentti Jonna Taivaloja Hannes Kortesalmi 8.11.2010 asti Aarno Manninen 9.11.2010 alkaen Seppo Lopakka, pj. Jarmo Salo Leena Ylisaukko-Oja Henri Kylén Mirkku Valkola 31.8.2009 asti Mari Väinämö 1.9.2009 alkaen Tiina Kellokumpu-Tyvelä Krister Kettunen Sirpa Pykäläinen Paula Risto Juhani Pitkälä Juha-Pekka Julkunen Saara Kauppila Markku Korvala Jorma Taivaloja Jouko Perätalo Annemari Enojärvi Jouni Porko Mari Väinämö 31.8.2009 asti Katri Lähtevänoja 1.9.2009 alkaen Maria Järvenpää Risto Haulos Anne Jaaranto TEKNINEN LAUTAKUNTA 2009-2012 Lauri Kauppila, vpj Vesa-Matti Ollila Jorma Leskelä Arto Keränen 31.8.2009 asti Mauri Kuivala 1.9.2009 alkaen Paula Mäkelä Irma Krankka Teija Särkelä Terttu Jukuri Irene Mäkelä 2009-2010 Sanna Rehu 2009-2010 Sanna Rehu 2011-2012 Irene Mäkelä 2011-2012 Teuvo Ukkola Eero Turpeinen Tuomo Kaan Liisa Koskela Maritta Kauppila Annemari Enojärvi Oiva Sumén, pj Katri Lähtevänoja Jaana Niskala Vilho Nikkinen Pasi Possakka Tapani Raappana Helena Haaparanta Ale Luokkanen Jani Leskinen Aaro Paakkari VASTUUALUEIDEN VIRANHALTIJAJOHTO Jarmo Ronkainen kunnanjohtaja kunta, keskushallinto Marjukka Manninen kunnankamreeri hallintopalvelut Marjut Nurmivuori sivistysjohtaja sivistyspalvelut Riitta Pitkänen perusturvajohtaja (31.7. asti) perusturvapalvelut Tapio Kangas vt.perusturvajohtaja (1.8. alk) perusturvapalvelut Jukka Sipilä tekninen johtaja tekniset palvelut Liikelaitos Haukiputaan Vesi Riitta Lindström vesihuoltojohtaja

6 KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yleishallinto 76 10 1 87 90 91 Perusturvapalvelut 492 113 18 623 625 600 Sivistyspalvelut 267 28 70 365 341 325 Tekniset palvelut 126 7 19 152 152 138 Vesihuoltolaitos 7 7 6 6 Työllistetyt 44 44 37 38 YHTEENSÄ 968 158 152 1278 1251 1198

7 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI Kuntalain mukaan valtuusto asettaa kunnan keskeiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Toimintavuosi 2010 oli uuden Haukipudas-strategian ensimmäinen vuosi. Laaja strategiatyö käynnistyi toukokuussa ja hyväksyttiin joulukuussa 2009. Siinä linjattiin strategiaa, visiota ja arvoja vuoteen 2016. Visioksi vuodelle 2016 määriteltiin: Vetovoimainen yli 20 000 asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Samalla syntyivät myös slogan Hyvän tuulen Haukipudas sekä lisäys logoon. Strategiatyön linjaukset otettiin huomioon jossain määrin jo vuoden 2010 taloussuunnittelussa erityisesti BSC-korttien osalta. Lähtökohtana strategiatyössä pidettiin kasvavan ja kehittyvän kunnan vaihtoehtoa. Strategiatyö aloitettiin maankäytön kehityskuvatarkastelulla, joka kuitenkin myöhemmin päätettiin siirtää lopulliseen käsittelyyn toukokuussa 2010. Strategisen suunnittelun avuksi ja pohjaksi perustettu MATO-ryhmä valmisteli kunnan ensimmäistä MATO-ohjelmaa (maankäytön toteuttamisohjelma) vuoden 2009 aikana. Ohjelman käsittelyä jatkettiin keväällä 2010, mutta se kuten maankäytön kehittämiskuvankin käsittely keskeytettiin odottamaan kuntaliitospäätöstä. Kun päädyttiin kuntaliitosvaihtoehtoon, ohjelmia voidaan hyödyntää osana uuden Oulun MATO-, yleiskaava ja palveluverkkotyötä. Kunnan taloussuunnittelun yksi kulmakivistä on viimeiset vuodet ollut ja tulee olemaan talouden tasapainottaminen ja vanhojen kertyneiden alijäämien kattaminen. Kunnan talouden tasapainottamisprosessi käynnistyi, kun valtuusto hyväksyessään taloussuunnitelmaa 2005-2007 edellytti kunnanhallituksen ja lautakuntien ryhtyvän toimenpiteisiin kunnan talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden loppuun mennessä. Kunnanhallitus hyväksyi 14.2.2005 talouden tasapainottamisen runkoohjelman. Ohjelma piti sisällään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: haaste johtamiselle, palvelurakenneselvitykset, organisaation toimivuus, tulopohjan vahvistaminen ja työmotivaation parantaminen. Runko-ohjelmaa hyväksyessään kunnanhallitus asetti, aikataulutti ja vastuutti sen pohjalta ensimmäiset kahdeksan hanketta ja työryhmät valmistelemaan niitä. Tässä vaiheessa on todettava, että osa hankkeista ei tule toteutumaan aiotulla tavalla. Lisähaastetta tasapainottamiseen toi varsinaisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä alkanut taloustaantuma, joka vaikutti kuntasektorilla pienellä viiveellä vasta vuoden 2009 puolella. Vaikka vuosi 2010 edelleen oli taloudellisesti varsin haastava ja talouden kehittymisen ennakointi oli erittäin vaikeaa, näyttää kuitenkin siltä, että kuntasektori selvisi taantumasta odotettua pienemmin vaurioin. Tähän vaikutti erityisesti verokehityksen pysyminen kohtuullisella tasolla. Verokehitystä tuki valtion päätös yhteisöverotulojen palautusjärjestelmän muuttamisesta väliaikaisesti. Myös investointeihin ja KELA-maksuihin kohdistetut tuet helpottivat kuntasektorin taakkaa. Toisaalta muutokset valtionosuusjärjestelmässä vaikuttivat ainakin Haukiputaan osalta toiseen suuntaan. Aiempien vuosien 6-10 % kasvu näyttää taittuneen noin 4-5 %:iin, joka tarkoittaa Haukiputaan osalta noin miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2010 oli budjetoitu. Verotulojen ennakoitua parempi kehitys näkyi heti alkuvuodesta. Osa, noin miljoona euroa, kasvusta oli ennakoitua ja johtui kiinteistöveroihin tehdyistä korotuksista. Myös yhteisöverojen kehitys oli ilahduttavan hyvä. Ne kasvoivat 16,7 % (v.2009-39%), mutta niiden merkitys on edelleen marginaalinen (n. 1 M eli n. 2%) koko verokertymästä. Kaikkinensa verotulojen kasvu oli 5,7 % verrattuna vuoteen 2009. Budjetoituna oli -0,5 %:n kasvu. Kokonaisverokertymä oli 55,2 M, joka on 4,17 M yli budjetoidun. Verotulojen kasvu tällaisena taloudellisena aikana johtunee väestön koulutustason kautta kasvaneesta paremmasta tulotasosta. Myös elinkeinoelämä on vilkastunut taloustaantumasta huolimatta. Kuntaan on viime vuosien aikana perustettu enemmän yrityksiä kuin seudulle keskimäärin ja käytännössä maan keskitason verran. Tämä näkyy palvelujen ja erikoiskaupan lisääntymisenä sekä toimialakirjon monipuolistumisena. Suurin osa perustetuista yrityksistä on ollut lähinnä 1-2 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, jonka vuoksi ne eivät näy yhteisöverotuotoissa. Näyttäisi siltä, että talouden tasapainottamisen hyväksi tehdyt toimenpiteet ja linjakas budjettikuri ovat tuottamassa niitä tuloksia, mitä ohjelmalla haettiinkin. Alijäämän kattaminen käynnistyi hyvin vuoden 2007 ylijäämän ansiosta ja vuoden 2008 ennakoitua reilusti suurempi ylijäämä mahdollisti vanhojen alijäämien kattamisen ennakoitua nopeammassa aikataulussa. Vaikeasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta myös vuosi 2009 oli noin 2 M ja vuosi 2010 on noin 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alijäämät saataneen katettua ennakoidussa tahdissa viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Tämä tavoite on asetettu myös Uuden Oulun osalta. Kriittistä on vielä hyvin epävarma rahamarkkinatilanne Kreikan ja Portugalin sekä mahdollisesti muidenkin euromaiden kriiseineen. Merkittäviä epävarmuustekijöitä ovat myös Pohjois-Afrikan sekä sen lähialueen rauhattomuus lisättynä Japanin luonnon mullistuksilla. Näiden yhteisvaikutus voi olla ennalta arvaamaton sekä raha- että raaka-aine-, erityisesti öljymarkkinoiden kautta. Myös julkisen sektorin kestävyysvaje sekä tehostamisvaatimukset ja taantuman vaikutusta tasoittaneiden valtion tukitoimien lopettaminen voivat vaikuttaa kuntatalouteen hyvin nopeastikin. Talouskäänteestä huolimatta julkinen sektori joutunee tekemään varsin tiukkoja taloudellisia päätöksiä lähivuosien aikana. Valtionosuusmuutos ei ollut niin suuri, mitä sitä suunniteltaessa aiot-

8 tiin ja sen lopulliset vaikutukset lähitulevaisuudessa ovat edelleen hiukan epäselvät. Vuoden 2009 ja 2010 osalta valtionosuudet eivät kehittyneet aivan yhtä suotuisalla tavalla kuin oli ennakoitu ja mihin viime vuosina on totuttu. Vuoden 2010 osalta tämä johtuu lähinnä yleisen sivistystyön miinusmerkkisestä kertymästä sekä siirtymätasauksesta. Verotulot puolestaan kehittyivät pelättyä ja ennakoitua paremmin. Niiden on viimeisimpien ennusteiden perusteella arvioitu kasvavan koko maassa 4,3 % myös vuonna 2011. Alkuvuoden verotulokehitys on Haukiputaalla ollut jopa keskimääräisiä ennusteita parempi ja aiempien vuosien toteuman pohjalta tehtyihin ennusteisiin nojaten kasvuhaarukka tulee vuoden 2011 osalta olemaan noin 5-9 %. Tasapainottamisohjelman tavoitteiden osalta haasteita aiheuttavat tulevat lähivuodet erityisen suurine investointipaineineen. Tämän vuoksi on kriittistä, että valtuuston päättämä elinkaarimallilla toteuttava investointipaketti saadaan toteutettua. Vuoden 2008 aikana siirryttiin välitilinpäätöskäytäntöön. Välitilinpäätöksissä arvioitiin talousarvion euromääräisen toteutumisen lisäksi laadullisia tavoitteita tuloskorttien avulla. Hyväksi havaittua käytäntöä jatkettiin ja kehitettiin vuoden 2009 ja 2010 aikana. Kuluneena vuonna myös tytäryhtiöt tulivat mukaan myös laadullisine arviointeineen. Käytäntö jäntevöitti sekä seurantaa että suunnittelua ja on todennäköisesti yksi merkittävä tekijä, jolla taloudentasapainottamista on saatu toteutettua. Tilinpäätösvuoden toteuma noudatti kokonaisuutena varsin hyvin budjetoitua, mutta ylityksiä tuli sekä toimintatulojen (1,7 M ) että -menojen (3,4 M ) osalta. Perusturvapalveluissa suurimmat ongelmat olivat jälleen erikoissairaanhoidon kulujen hallinnassa. Kulut kasvoivat edelleen noin 10 %, joka on huomattavasti sairaanhoitopiirin kulujen keskimääräistä kasvua suurempi kasvu. Ylitystä alkuperäiseen budjettiin tuli erikoissairaanhoidon osalta noin 1,52 M eli budjetti ylittyi noin 520t vielä myönnetyn miljoonan euron lisämäärärahan jälkeenkin. Kaikkinensa perusturvapalvelut ylittivät menobudjettinsa 1 639 355 (toteuma 102,9%) ja nettobudjettinsa 1 471 861 (102,9%). Perusturvapalvelut ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin menojen hallinnan parantamiseksi erityisesti psykiatrian kulukehityksen osalta. Toimenpiteiden vaikutukset tulevat suurelta osin näkymään vasta vuonna 2011. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys oli 844 t. Sitä selittävät erityisesti loppuvuonna tulleet poikkeuksellisen suuret palvelujen ostolaskut, jotka suurimmaksi osaksi koostuivat sairaalakoulun laskuista. Myös palkkakulut ylittyivät ja niiden ennakointia vaikeutti suhteellisen vähän aikaa toiminut Länsituulen koulu eskariratkaisuineen sekä koulun irtaimiston poistot, joita ei oltu osattu ottaa täysimittaisesti huomioon. Lisäksi kotikuntakorvauksen muutoksen vaikutukset olivat epäselvät vielä budjetointivaiheessa. Tekniset palvelut ylittivät budjettinsa 387 t :lla. Tästä valtaosa syntyi tilapalveluiden henkilöstökulujen ja toisaalta palvelujen ostojen ylityksistä. Henkilöstökulujen kehityksen suunnasta oli merkkejä jo ensimmäisessä välitilinpäätöksessä ja pahimmat skenaariot realisoituvat toisessa välitilinpäätöksessä, jonka jälkeen tekniset palvelut tekivät tarvittavia korjaavia ratkaisuja ja ylitys ei ollut niin suuri kuin se olisi alkuvuoden kehityksen mukaan voinut olla. Palveluiden ostot johtuivat paljolti sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjauksista, joiden tarve ylitti ennakkoon arvioidun. Keskushallinto alitti nettobudjettinsa noin 300 t :lla. Ylitystä tuli sekä kulujen (112t ) että tuottojen (411t ) osalta. Näihin vaikuttivat ennakoitua hiukan suuremmat työterveyshuollon kulut ja sitä kautta myös KELA-korvaukset. Samalla tavalla reagoi vuoden alusta keskushallintoon siirretty yleinen työllistäminen. Myös projektien osalta tuli ylitystä erityisesti tulopuolella, joista suurin yksittäinen tekijä oli Tekesin 75 prosenttisesti rahoittama Innovatiiviset Investoinnit hanke, jolla vietiin eteenpäin elinkaarimallin suunnittelua ja neuvotteluja. Keskushallinnon kaikkia asiantuntijapalveluihin varattuja rahoja ei käytetty suunnitellussa tahdissa. Uuden Oulun syntymisestä johtuen mm. strategiatyön jatkovaiheita ei toteutettu eikä maankäytön kehityskuvaa viety loppuun. Hallintopalvelut alitti nettobudjettinsa 525 t. Tuotot ylittyivät noin 360 t, joista valtaosa johtuu taloustaantuman takia alhaiseksi budjetoiduista maanmyyntivoitoista. Kulujen alitusta syntyi erityisesti maankäytön osalta, jossa henkilöstövaihdosten ja hidastuneiden rekrytointiprosessien takia kaikki ennakoidut palkkakulut eivät toteutuneet. Kaikki asiantuntijapalveluihin osoitetut määrärahat eivät kuluneet johtuen lähinnä tiettyjen kaavahankkeiden aikataulumuutoksista. Poistot ylittyivät noin 233 t, joista valtaosa johtuu kaava-alueiden teistä ja loput ohjelmistohankinnoista. Molempien osalta vaikutukset ovat suuria johtuen erittäin lyhyistä poistoajoista. Välitilinpäätöskäytäntö helpotti ja jäntevöitti sekä seurantaa että suunnittelua seuraavalle vuodelle. Talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman 2012-2013 valmistelu aloitettiin kesäkuussa, kun hallintokunnille annettiin suunnitteluohjeet ja aikataulutus. Tosin varsinaiset raamit jätettiin tässä vaiheessa pöydälle. Valmisteluprosessin aikana ohjeita täsmennettiin useaan otteeseen. Varsinainen budjettityö käynnistyi elokuussa ja sen pohjalukuja tarkennettiin IIvälitilinpäätöksen valmistuttua. Kunnanhallitus (14.6.10 120) ja -valtuusto (28.6.2010 40) antoi talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman 2011-2012 laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille. Lopulliset euromääräiset raamit päätettiin KH:ssa (20.9.2010 180) ja KV:ssä (27.9.2010 61). Talousarvion osalta vuodet 2011 ja 2012 ovat sitovia ja vuosi 2013 on jo Uuden Oulun aikaa, joten sen arvo on lähinnä informatiivinen.

9 Raamit ja ohjeet v. 2011 olivat seuraavat: TA2010 kasvu TA2011 Keskushallinto -4 199 791 0,0 % -4 199 791 Hallintopalvelut -903 964 0,0 % -903 964 Perusturvapalv. -50 420 307 4,0 % -52 437 119 Sivistyspalv. -24 681 669 3,0 % -25 422 119 Tekniset palv. -2 999 900 2,0 % -3 059 898 Yhteensä -83 205 631 3,2 % -85 870 790 Vuoden 2012 osalta kasvu 3 %. Maksujen ja taksojen korotusprosentiksi suositellaan 3-5 %:a. Lisäksi perusturvapalvelut jatkavat erikoissairaanhoidon kulujen nopean kasvun pysäyttämismahdollisuuksien selvittämistä erityisesti psykiatrian osalta. Selvityksen valmistuttua he tuovat intervention kustannusvaikuttavuusanalyysin erillisenä päätettäväksi. Oheisilla raameilla sekä yllä mainituilla tuloennusteilla (verotulot v. 2011 54,9 M ja v. 2012 57,3 M ; valtionosuudet 31,1 M ja 32,6 M ) vuosikateennuste vuodelle 2011 on noin 4,5 M ja ylijäämä noin 1,5 M. Vastaavat ennusteet vuodelle 2012 ovat 5,5 M ja 2 M. Tällä talouskehityksellä alijäämät on katettu ennen kuntaliitosta. Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty kunnanjohtoryhmässä mm. niin, että perusturvapalveluille on annettu 300 t päivähoitoon ja sivistyspalveluille 200 t palkkoihin kohdistettuna. Myös tuloennusteita on päivitetty kehitystä ja tuoreimpia ennusteita vastaaviksi. Investointeja on käsitelty sekä valtuustoseminaarissa että useampaan otteeseen kunnan johtoryhmässä. Kunnanvaltuusto teki 8.11.2010 68 päätöksen Haukiputaan (Länsituulen) lukion ja Länsituulen päiväkodin rakentamisesta ja Kirkonkylän koulun uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta ja lisärakentamisesta elinkaarimallilla. Elinkaarisopimuksen nettonykyarvo on 32 793 792, joka voi tarkentua marraskuussa 2010 alkavissa sopimusneuvotteluissa. Sopimus tehdään 25 vuodeksi kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kokonaisedullisimmaksi arvioidun NCC:n tarjouksen pohjalta. Suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2011 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Myös konserniyhtiöt ovat mukana. Johtoryhmä on käsitellyt taloussuunnitelmaa sekä käyttötalouden että investointien osalta lähes jokaisessa syksyn kokouksessa ja pitänyt aiheesta myös seminaarin. Myös valtuustolle pidettiin talousarvio- ja elinkaarimalliseminaari 25.10. Suunnittelun kuluessa kasvuprosentteja ja kasvun jakautumista vastuualueiden välillä hiottiin ja lopullinen toimintatuottojen kasvu on 6,4 %, toimintakulujen kasvu 3,0 % ja nettokasvu 1,9 %. Verotulojen osalta on ennakoitu, että vuoden 2011 kokonaisverokertymä tulee olemaan noin 56 M. Tässä on kasvua TA2010 verrattuna 9,7 % ja 3 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen. Vuodelle 2012 ennakoidaan 4,3 % ja vuodelle 2013 4,5 %:n kasvua. Ennusteet perustuvat vuoden 2010 toteumaan sekä Kuntaliiton antamaan verotulokehikkoon. Valtionosuusarvio vuodelle 2011 on 30,9 M. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on raportoitu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman 2005-2007 yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa viimeistään vuonna 2012. Alijäämien kattaminen KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille Talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman 2012-2013 linjausten tavoitteena on, että talous on ylijäämäinen vuoden 2011 tilinpäätöksessä noin 2 M, 2,4 M vuonna 2012 ja 2,4 M vuonna 2013. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2013 tilinpäätöksessä olisi kumulatiivista ylijäämää noin 5 miljoonaa euroa.

Uusi Oulu Uuden Oulun valmistelutyö toi mukanaan yhteisiä linjauksia ja budjetit tuotiin tiedoksi myös yhdistymishallitukselle. Yhdistymishallitus on ohjeistanut kuntia 10.11.2010 31 seuraavasti: - Yhdistymishallitus edellyttää, että kunnat toteuttavat tinkimättä valtuustojensa hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia - Tavoitteena on, ettei vuodelle 2013 kuntaliitoskunnista siirry taseen alijäämää - Yhdistymishallitus käsittelee kuntien talousarvioluonnokset ennen valtuustokäsittelyjä ja merkittävät talousarviomuutokset käsitellään yhdistymishallituksessa vuoden aikana - Veroprosentit pidetään nykyisellään - Ulkoiset maksut ja taksat pidetään vähintään reaalitasossa (3-5 %), ellei ole lainsäädännöllistä estettä - Vuosien 2011-2013 investointiohjelmat käsitellään yhdistymishallituksessa - Yhteiset kehyslinjaukset ja suunnitteluohjeet valmistellaan vuodelle 2012 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi vahvaan kasvuun. Vuoden 2009 yhdeksän prosentin talouden supistuminen kääntyi vuonna 2010 runsaan kolmen prosentin kasvuksi. Työllisyyskehitys oli toimintavuonna parempaa kuin mikään tutkimuslaitos osasi vuonna 2009 ennakoida. Euroopan talouskehitystä varjostivat Kreikan ja Irlannin talouskriisit. Kreikka ja Irlanti joutuivat turvautumaan toisten EU-maiden, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston tukeen. Vuoden lopussa seurattiin jännittyneenä, leviääkö kriisi Portugaliin ja Espanjaan. Euro-alueen talouskriisiä ei vuoden aikana pystytty vielä ratkaisemaan. Finanssikriisistä alkanut talouslama jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Bruttokansantuotteen arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 tason vasta muutaman vuoden päästä. Vuoden 2008 työllisten määrä tullaan saavuttamaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella. Valtion talouden tasapainottamiseen ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseen mennee kaksi vaalikautta. Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Talouden kehityksen myönteisestä käänteestä kertoo muun muassa se, että metsätyritysten, jotka ovat viime vuosien aikana olleet vaikeuksissa, kannattavuus parani huomattavasti. Toisaalta maailman ja Suomen talouden elpyminen on näkynyt myös elintarvikemarkkinoilla kysynnän vahvistumisena ja hintojen nousussa. Kotimaassa kilpailutilanne on kuitenkin säilynyt kireänä eikä teollisuus ole pystynyt nostamaan tuottajahintoja. Talous toipui vuonna 2010 nopeaan tahtiin. Vuonna 2011 maailmantalouden ongelmien ennakoidaan hyydyttävän kasvun 2,5 prosenttiin. Etenkin eniten talouskriisistä kärsineet vientiteollisuus ja asuntorakentaminen vauhdittivat talouden elpymistä. Talouskriisistä Suomelle kuitenkin aiheutui pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä ja edellisille kasvu-urille paluu on epätodennäköistä. Kuntatalouden kehitys ja ennakkotiedot vuodelta 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen 702 miljoonan ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron lisäys ylitti selvästi toimintakatteiden 869 miljoonan euron heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2010. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin -4,7 miljoonaa euroa.

11 Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kunnilla puolestaan investointihyödykkeiden myyntitulot lisääntyivät reippaasti. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntayhtymien investoinneissa ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista 39 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli 2 005 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 838 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2010 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 8 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat reilut 3 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 9 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot olivat 18,4 miljardia euroa vuonna 2010, kun aiemmin verotulokertymän arvioitiin olevan 16,8 miljardia euroa. Kuntien viime vuoden verotilitykset kasvoivat viime vuonna 1,6 miljardia euroa enemmän kuin elokuussa 2009 valmistuneessa peruspalvelubudjettiarviossa ennakoitiin. Kuntien verotulojen kehityksessä on huomattavia eroja. Verotulojen kasvu johtuu lähinnä suotuisasti kehittyneestä työllisyydestä. Lisäksi vuodelle 2010 tehdyt ennakoitua suuremmat kunnallisveron ja kiinteistö- veron korotukset nostivat kuntien verotuloja runsaat 0,5 miljardia euroa. Viime vuoden marraskuussa kunnat saivat myös vuoden 2009 verotilitysten oikaisuna lähes 0,3 miljardia euroa kunnille jo viime vuonna tilitettäväksi kuuluneita verotuloja. Kuntaliiton tuoreimman ennusteen mukaan kunnallisverot tulevat vuonna 2011 kasvamaan keskimäärin 3,9 %, yhteisöverojen ennustetaan nousevan 21,5 % ja kiinteistöveron 3,4 %. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa noin 4,3 %:n keskimääräistä verotulojen kasvua. OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 3.3.2011 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Pohjois- Pohjanmaa on toipumassa taantumasta. Alueelle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICT-alalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Terästeollisuuden tilanne paranee ja mittavat korvausinvestoinnit jatkuvat kuluvana vuonna. Kaivosala on vahvassa vaiheessa koko Pohjois-Suomessa. Hituran kaivoksen avaaminen uudelleen on ollut merkittävä kasvusysäys Nivalan suunnalla. Raahen Laivakankaan kultakaivoksen rakentaminen on käynnissä ja kaivoksen uskotaan avautuvan kuluvan vuoden syksyllä. Dragon Mining aloittelee kairauksia Käylän Juomasuolla. Myös Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen uudelleenaukaisu on myötätuulessa. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä, samoin kuin ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liike-elämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pkyritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat. Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian

12 lisäämiselle. Japanin ydinvoimalaonnettomuus saattaa vaikuttaa ydinvoimapäätöksiin. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Osaajia haetaan erityisesti avoimen lähdekoodin (mm. Linux ja Meego) ohjelmoinnin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysala hakee myös henkilöstöä. Työttömien osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa Haukiputaalla 12,9 %, Oulussa 13,3 %, Oulun seutukunnassa 12,3 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 12 %. Tilanne vaihteli huomattavasti vuoden aikana. Pahimmillaan Haukiputaalla liikuttiin 15 %:n luvuissa ja toisaalta alkuvuoden 2011 kehitys on ollut positiivista. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25-vuotiaiden osalta oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 16,1 %, kun koko maan luku oli 12,9 %. Väestökasvu jatkui positiivisena, mutta se hidastui lähes kaikissa alueen kunnissa ja oli yli kaksi prosenttia Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä. Haukiputaan asukasluku oli vuoden lopussa 18 871, jossa on kasvua 1,2 % (220 henkilöä). Tarkempia talouslukuja alueen kuntien tilanteesta ei vielä ole saatavilla. Odotukset talouden kasvusta jatkossa ovat kuitenkin useamman tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla maan keskitasoa valoisammat. Uuden Oulun kuntien osalta tilinpäätösten ennakkotiedot näyttävät varsin hyviltä synkistä ennakko-odotuksista huolimatta. Tähän on syynä sekä tehdyt veroprosenttien korotukset (Kiiminki 1 %, Oulunsalo 1,5 % ja Oulu 1 %) sekä kaikissa kunnissa käynnissä olevat tai vuoden aikana käynnistetyt talouden tasapainotusohjelmat. Veroprosenttien ja tulojen kehitys Uuden Oulun kunnissa 2009 2010 Kunnallisveroprosentit Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Vuosi 2009 19,75 19,00 18,00 19,50 20,00 Vuosi 2010 19,75 20,00 19,00 20,50 20,00 Kiinteistöveroprosentit Vuosi 2009 Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Yleinen 0,75 0,74 0,60 0,74 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,29 0,22 0,29 0,50 Muut asuinrakennukset 0,95 0,86 0,60 0,86 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 1,00 1,00 3,00 Voimalaitokset 1,40 2,50 Vuosi 2010 Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Yleinen 1,00 0,94 0,70 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,55 0,32 0,50 0,40 Muut asuinrakennukset 1,20 1,00 0,70 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,32 0,00 0,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 1,00 1,00 3,00 Voimalaitokset 2,40 2,85 Kokonaisverotulokertymä Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Kasvu % 5,7 10,7 9,2 12,4 0,38

13 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää purreen odotettua nopeammin. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vaikka vuodet 2009 ja 2010 olivat yleisen taloustilanteen osalta varsin haastavia, saatiin tilinpäätökset pidettyä linjausten mukaisina ja ylijäämäisinä. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Valtuusto kävi vuoden 2009 aikana perusteellisen, vuoteen 2016 ulottuvan strategiaprosessin, jonka tuotokset käsiteltiin kunnanhallituksessa 2.11.2009 238 ja kunnanvaltuustossa 9.11.2009 90. Strategia sisälsi sekä vision, arvot että BSC-korttien avulla määritellyt strategiset päämäärät. Näihin strategisiin toimintaohjeisiin kunnan toiminta perustui vuonna 2010. Oulun seudun viisi kuntaa: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii tekivät 28.6.2010 päätöksen monikuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2013 alussa. Alkuperäisessä selvityksessä oli mukana myös Muhos, joka hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen 26.4.2010 tehdyssä ensimmäisessä päätöksenteossa. Monikuntaliitos vaikutti monilla tavoin kuntien toimintaan jo vuoden 2010 aikana. Palveluita, johtamisjärjestelmää ja talouskehitystä sekä eri asioiden nykytila-analyysejä lähdettiin selvittämään heti päätösten synnyttyä. Osa palveluista eli tekniset palvelut ja maankäyttö tulee siirtymään jo kuluvan vuoden syyskuussa suurin osa eli muut, paitsi sivistyspalvelut mukaan lukien päivähoito, siirtyvät Oulun alustalle vuoden 2012 alusta. Sivistyspalvelut siirtyvät elokuussa 2012. Huolimatta tulevasta kuntaliitoksesta, on kunnan hoidettava talouttaan vastuullisesti ja edelleen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ollut ja on jatkossakin oltava kattamattomien alijäämien kattaminen, johon valtuusto on päätöksillään sitoutunut. Myös investointitasoon ja velkaantumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti investointien ja palveluverkon kehittämisen osalta on tarpeen huomioida tulevan Uuden Oulun tarpeet, kehittyminen ja kasvusuunnat. Vuoden 2010 tilinpäätös tulee olemaan noin 1,621 M ylijäämäinen vuosikatteen ollessa 4,423 M. Tämä on todella kohtuullinen tilinpäätös ottaen huomioon yleinen ja kuntien taloustilanne. Tilinpäätöksen jälkeen kattamattomia alijäämiä on jäljellä 1,951 M, jotka saatanee katettua vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja viimeistään vuonna 2012. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TP 2008 TP 2009 TP 2010 Muutos % 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 11 609 13 249 13 997 5,7 Toimintakulut -81 870-88 499-93 563 5,7 Toimintakate -70 261-75 250-79 566 5,7 Verotulot 50 942 52 231 55 229 5,7 Valtionosuudet 27 301 28 641 29 608 3,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 126 62 70 12,9 Muut rahoitustuotot 98 100 182 82 Korkokulut -1 570-1 281-1 070-16,5 Muut rahoituskulut -7-45 -30-33,3 Vuosikate 6 629 4 459 4 423-0,8 Poistot ja arvonalentumiset -3 455-3 637-4 469 22,9 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 1 178 Tilikauden tulos 4 353 822-46 -105,6

14 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 157 233 167-28,3 Varausten lisäys(-)/vähennys(+) 1 000 1 500 50 Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 510 2 055 1 621-21,2 Tuloslaskelman tunnusluvut 2008 2009 2010 Toimintatuotot/toimintakulut, % 14,2 15 15 Vuosikate/poistot, % 190 123 99 Vuosikate, eur/as 357 239 234 Poistot/as 188 195 237 Kunnan ulkoisten menojen toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,316 M (5,7 %). Menojen kasvu taittui reilusti, mutta oli edelleen turhan voimakasta (5,064 M, 5,7 %). Tämä johtuu osittain väestömäärän ja lakisääteisten palveluiden lisääntymisen vaatimasta henkilömäärän lisäämisestä ja osittain kasvaneista palveluiden ostamisesta, joista suurin kasvu ja vaikutus oli erikoissairaanhoidon noin 10 %:n kasvulla. Työntekijöiden määrä lisääntyi vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset yhteenlaskettuna 27 henkilöllä ja henkilöstökulut kasvoivat 4,72 %. Palvelujen ostot taas kasvoivat 8,23 %. Ulkoiset toimintatuotot kehittyvät varsin hyvin: kasvua oli 748 t eli 5,7 %. Hallintokunnat pysyivät kohtuullisen hyvin perusturvapalveluita lukuun ottamatta budjeteissaan, kuten edellä ja toisaalta vastuualueiden omissa toimintakertomuksissa on kuvattu. Sitovuustason jo aiemmin tehty muutos ulkoiseen ja sisäiseen nettoon auttoi selvästi erityisesti teknisen toimen kustannusten ja tuottojen ennakointia, vaikka siinä edelleenkin on kehittämisen varaa. Edelleen näyttää siltä, että tulopuoli arvioidaan kaikkialla melko varovasti budjettivaiheessa. Tosin siinäkin on kehitytty, mutta erityisesti projektituotot tulevat tulevaisuudessakin vaikeuttamaan arviointia. Verotulojen kasvu oli ennakko-odotuksia huomattavasti parempaa (5,7 %, 3 M ). Vaikka matkaa parhaiden vuosien noin 10 %:n kasvuun vielä on, voidaan tätä kasvua pitää kohtalaisen hyvänä eteenkin, kun kunnallisveroprosenttiin ei tehty korotuksia. Kiinteistöveroon tehdyt korotukset tulouttivat hiukan alle miljoona euroa. Tilastojen mukaan Haukiputaan veropohja on parantunut tasaisesti 2000-luvulla. Tämän taustalla on koulutus- ja sitä kautta tulotason nousu. Yhteisöveron kehitys parani edellisen vuoden noin -40 %:sta noin 17 %:iin, mikä on ilahduttava kehityssuunta, mutta sen merkitys kokonaisverokertymässä on noin 2%:n ja miljoonan euron luokkaa. Valtionosuuskehitys oli positiivinen (0,967 M, 3,4 %), mutta uusi valtionosuusjärjestelmä siirtymätasauksineen ja kotikuntakorvauksineen ei selvästikään suosi Haukipudasta. Vuosittainen kasvusuunta on seurausta kunnan nuoresta ikärakenteesta ja väestönkasvusta sekä toisaalta sairastavuudesta. Vaikka lainakanta euromääräisesti kasvoi, rahoituskulut pienenivät nettomääräisesti noin 316 t (-27 %). Kehitys seuraa pitkälti ennätyksellisen alhaista korkotasoa. Haukiputaan kunnan lainamäärän takia korkokehityksellä on varsin suuri merkitys. Lainasalkku on pyritty rakentamaan suhteellisen riskittömäksi, mutta siinä on myös elementtejä, joiden avulla kunta on hyötynyt alhaisesta korkokehityksestä. Haukiputaan vuosikatteen kehitys on ollut hyvä ja terve viimeisen viiden vuoden aikana. Tällä periodilla on noustu -2,6 M :sta (TP 2005) 4,4-6,6 M vuosikatteeseen. Vuosikate vuonna 2010 on yleiseen ja kuntien taloustilanteeseen nähden kohtuullinen 4,4 M. Tällä tasolla tilinpäätöksestä muodostuu 1,621 M ylijäämäinen. Poistot on käsitelty valtuuston poistosuunnitelman mukaisesti ja ne ovat investointeihin suhteutettuna lähialueen kuntien kanssa vertailukelpoiset. Tulosta parantaa Länsituulen koululle vuoden 2007 tilinpäätöksessä kohdistetun investointivarauksen 1,5 M :n purku poistoeron lisäyksen kautta. Poistoeron kautta on purettu myös vanhoja Martinniemen koulun varauksia (167 t ). Ylijäämän avulla voidaan jatkaa vanhojen alijäämien kattamista aikataulussa. Alijäämiä on jäljellä 1,951M, jotka saatanee katettua tilinpäätöksessä 2011 ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä.

15 Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä (ulkoiset ja sisäiset) TULOSLASKELMA 2010 2009 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 9 754 585,00 9 461 532,55 Maksutuotot 3 691 444,64 3 421 574,45 Tuet ja avustukset 2 111 246,32 1 904 714,80 Vuokratuotot 10 692 531,12 10 124 530,04 Muut toimintatuotot 356 605,08 488 606,98 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 3 330,36 TOIMINTATUOTOT 26 609 412,68 25 404 289,18 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -36 323 964,57-34 718 144,05 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -8 367 214,84-7 510 133,73 Muut henkilöstösivukulut -2 625 929,85-2 957 293,03 Palvelujen ostot -35 397 021,73-32 963 401,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 899 320,81-5 592 032,99 Avustukset -6 965 567,80-7 021 821,73 Muut toimintakulut -10 596 100,87-9 886 212,09 TOIMINTAKULUT -106 175 120,47-100 649 038,93 TOIMINTAKATE -79 565 707,79-75 244 749,75 Verotulot 55 228 836,08 52 231 303,14 Valtionosuudet 29 607 763,00 28 641 380,00 Rahoitustuotot 387 881,50 296 055,21 Rahoituskulut -1 235 496,00-1 465 125,37 VUOSIKATE 4 423 276,79 4 458 863,23 Poistot - 4 469 445,29-3 636 628,12 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -46 168,50 822 235,11 Poistoeron muutos 167 077,11 232 559,68 Varausten muutos 1 500 000,00 1 000 000,00 Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 620 908,61 2 054 794,79

16 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA2010 TP 2010 1 000 1 000 1 000 1 000 1000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 2 912 5 626 6 629 4 458 2 497 4 423 Satunnaiset erät 4 Tulorahoituksen korjauserät 80-157 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -6 575-6 391-11 602-13193 -11 263-9 873 Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 110 3 008 909 1 722 541 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.voitot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 376 1 600 1 803 33-1 -3 267 1 025-314 -7 794-7 044-4 910 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset -404-258 -88 1 000 31 Antolainasaamisten lisäykset -541-410 -150 Antolainasaamisten vähennykset 137 322 1 000 181 Lainakannan muutokset -1 942-1 794 1 379 5 028 7 000 4 747 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 073 9 576 7 010 10 000 8 000 7 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 292-4 342-5 058-12 852-2 000-6 052 Lyhytaikaisten lainojen muutos -839-7 028-573 7880 1 000 3 802 Oman pääoman muutokset -11-813 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien 25-32 180-164 -51 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 4 2-111 2-13 Pitkäaikaisten saamisten muutos 7 7 170 170 170 Lyhytaikaisten saamisten muutos 950-869 -1 508 674-553 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velko- 544 2 400 932 1 766 731 jen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta 3 057-1 099 784 7388 8 000 5 062 Kassavarojen muutos -210-74 470-405 956 152 Kassavarojen muutos -210-74 470-405 956 152 Kassavarat 31.12. 444 370 840 435 587 Kassavarat 1.1. 654 444 370 840 435 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 TA 2010 2010 Investointien tulorahoitus, % 44,5 89,6 77,1 36 34,4 47,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28,4 53 48,6 17,7 21,6 30,9 Lainanhoitokate 0,9 1,2 1,2 0,56 1,26 0,9 Kassan riittävyys, pv 2 2 3 1 3 2 Asukasmäärä 17809 18115 18368 18651 18870 18871

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa, miten vuosikate riittää investointien rahoitukseen. Tunnuslukuna investointien tulorahoitusaste osoittaa samaa. Pääomamenojen tulorahoitusasteessa ovat lisäksi mukana antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset. Vuonna 2010 laukesi pitkäaikaisia lainoja noin 5 M. Sen ja kohtuullisen mittavan investointiohjelman vuoksi lainatarve oli melko suuri (4,7M ). Lainatarve katettiin talousarviolainalla (7 M ) sekä lyhytaikaisella (3,8M ). Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä, kun rahoituslaskelmaa tarkastellaan pitkällä aikajänteellä. Tilanne on kuitenkin edelleen korjausta vaativa kasvukunnan suurista menopaineista ja tulevista investointitarpeista johtuen. Kunta investoi ja maksaa lainanlyhennykset edelleen lainavaroin ja lainanhoitokate sekä kassan riittävyys osoittavat kunnan maksuvalmiuden heikkouden. Kunnan taloustilanne on väestönkasvusta, kasvukunnan menopaineista ja investointitarpeista johtuen jatkuvaa tasapainottamista vaativa. Seuraavalle kolmelle vuodelle budjetoidut suhteellisen suuret investoinnit tulevat aiheuttamaan lainatarpeineen rahoitusriskin, johon on syytä suhtautua varsin vakavasti. Investointiohjelmaa pitäisi vielä pystyä karsimaan ja samalla on tarpeen tarkastella myös muita kuin oman taseen vaihtoehtoja investointien toteutukselle. Elinkaarimallin käyttö investoinneissa on käytännössä ainoa mahdollisuus toteuttaa suunnittelut investoinnit.

18 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2 010 2 009 2 010 2 009 1000 1000 1000 1000 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 103 903 99 168 OMA PÄÄOMA 40 188 38 567 Aineettomat hyödykkeet 621 603 Peruspääoma 36 025 36 025 Aineettomat oikeudet 17 218 Liittymismaksurahasto Tietokoneohjelmistot 199 Arvonkorotusrahasto 6 114 6 114 Muut pitkävaikutteiset menot 405 385 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -3 572-5 626 Ennakkomaksut Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 621 2 055 Aineelliset hyödykkeet 84 505 79 887 POISTOERO JA VAPAAEHTOI- 4 051 5 718 SET VARAUKSET Maa- ja vesialueet 20 492 19 935 Poistoero 4 051 4 217 Rakennukset 41 079 40 288 Vapaaehtoiset varaukset 0 1 500 Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 868 15 644 Koneet ja kalusto 1 743 1 959 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 508 664 Keskeneräinen tuotanto 5 322 2 061 Valtion toimeksiannot 126 263 Lahjoitusrahastojen pääomat 382 347 Sijoitukset 18 778 18 678 Muut toimeksiantojen pääomat 55 Osakkeet ja osuudet 18 778 18 678 VIERAS PÄÄOMA 68 710 63 232 Pitkäaikainen 37 774 37 102 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 524 628 Joukkovelkakirjalainat Valtion toimeksiannot 142 281 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 636 31 892 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 382 347 Lainat julkisyhteisöiltä 23 466 Lainat muilta luotonantajilta VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 030 8 384 Saadut ennakot Vaihto-omaisuus 397 255 Ostovelat Aineet ja tarvikkeet 98 106 Muut velat 5 672 5 210 Keskeneräiset tuotteet 244 123 Siirtovelat Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Lyhytaikainen 30 936 26 130 Ennakkomaksut 56 26 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 739 14 229 Saamiset 8 045 8 129 Lainat julkisyhteisöiltä 8 026 Pitkäaikaiset saamiset 163 333 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 0 10 Saadut ennakot 0 36 Muut saamiset 163 326 Ostovelat 3 740 3 710 Muut velat 2 748 2 821 Lyhytaikaiset saamiset 7 883 7 361 Siirtovelat 5 681 5 334 Myyntisaamiset 1 817 1519 Lainasaamiset 1 608 1639 VASTATTAVAA 113 458 108 180 Muut saamiset 3 506 3829 Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset 952 374 Omavaraisuusaste, % 39 41 Rahat ja pankkisaamiset 587 435 Rahoitusvarallisuus -3183-2952 eur/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 70 69 VASTAAVAA YHTEENSÄ 113 458 108 180 Lainat, eur/asukas 2 696 2473 Lainakanta 31.12. 1000 eur 50 868 46 121 Asukasmäärä 18 871 18 651

19 Tase ja sen tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Kunnan omavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitemmällä tähtäimellä kuvaava omavaraisuusaste on edelleen erittäin huono (39 %). Kriisirajana pidetään yleisesti 50 % ja tavoiteltavana tasona 70 %. Kunnan rahoitusrakenteen vinoutta kuvaavat rahoitusvarallisuuden suhde vieraaseen pääomaan ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Rahoitusvarallisuus on selvästi edelleen negatiivinen, vaikka huono kehityskulku on saatu suhteellisen hyvin hallintaan. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kunnan lainamäärä kasvoi merkittävästi vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2007 lainamäärää saatiin hiukan kevennettyä ja vuonna 2008 se kasvoi maltillisesti. Kasvu jatkui myös vuonna 2009 ja 2010, mutta pysyy edelleen ns. kriisikuntarajan alapuolella. Emokunnan lainat ovat lisääntyneet noin 4,7 M. Tyttärien lainataakka puolestaan on hiukan keventynyt (noin 1M ), joskaan Haukiputaan Kehityksen lainojen takasin maksu ei ole OSEKK-kauppojen peruuntumisesta johtuen aivan yhtä nopeaa kuin oli budjetoitu. Kuntalainaa on yhteensä 2 696 /asukas (2473 /as. TP2009) ja koko konsernin lainaa noin 4320 /asukas (4159 ). Suhteellinen velkaantuneisuus on kuitenkin edelleen hyvin korkea. Talouden tasapainottamistoiminnoissa asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota, vaikka kunnan kasvupaineet ovat kovat. Tasevertailu paljastaa, että kunnan olisi tarkoin harkittava uusinvestointejaan ja niiden toteuttamistapoja. KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 13 997 12,8 % Toimintakulut 93 563 85,4 % Verotulot 55 229 50,5 % - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 29 608 27,1 % Korkotuotot 70 0,1 % Korkokulut 1 070 1,0 % Muut rahoitustuotot 182 0,1 % Muut rahoituskulut 30 0,0 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin 541 0,5 % Investoinnit Pysyv. vastaav. hyöd.luov.voitot Investointimenot 9 873 9,0 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000 6,4 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 029 4,6 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 776 2,5 % Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 109 403 100 % Kokonaismenot yhteensä 109 565 100,0 %

20 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kunnanhallitus esittää tilikauden -46 168,50 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan Länsituulen koululle vuoden 2007 tilinpäätöksessä kohdistettua investointivarausta 1 500 000 ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerolisäys 1 500 000 sekä puretaan sen jälkeen tehtyjä poistoeroja 1 500 000. Investointivarauksen käsittely on hyväksytty ensimmäisen kerran taloussuunnitelmassa 2009-2011, jossa se oli ajoitettu seuraavasti: 1,5 M TP2009 ja 1 M TP2010. Kuntasektorin kireästä taloustilanteesta ja toisaalta vuoden 2009 olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvästä tilinpäätöksestä johtuen kunnanvaltuusto päätti vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä, että suunnitelmasta poikettiin niin, että vuonna 2009 tuloutettiin investointivarausta 1 M ja vastaavasti 1,5 M tuloutettaisiin vuonna 2010. Kyseinen tuloutus on hyväksytty myös vuoden 2010 talousarviossa. 2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja lisäksi suunnitelman mukaan 167 077,11. 3. Ylijäämä (kunnan ja vesilaitoksen) 1 620 908,61 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tuloslaskelman tunnusluvut osoittavat, että kunnan talous on v. 2004 romahduksesta systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja kertyneet alijäämät tullaan laskelmien mukaan kattamaan todennäköisesti vuoden 2011 ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Tämä tavoite on asetettu myös Uuden Oulun muodostamisessa. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut kertovat kuitenkin, että taloustilanne on edelleen suhteellisen heikko. Kunnan maksuvalmius on kriittinen, velkaantuneisuus on korkea ja kriisirajan alittava omavaraisuusaste on matala. Tämän vuoksi taloudenpito ja erityisesti menojen hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kunta nosti pitkäaikaista lainaa 7 M ja lyhytaikaista 3,8 M. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 5,029 M miljoonaa euroa ja sen lisäksi luotollisen shekkitilin luottoa lyhennettiin 1,023 M. Kunnan (vesilaitos mukana) kokonaislainan määrä oli 50,868 M. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA JA VUODEN 2011 KEHITTÄMISHANKKEITA Kunnan varsinaisessa toiminnassa ei ole tapahtunut ennakoidusta poikkeavaa vuoden vaihteen jälkeen. Suuri työpanos niin luottamushenkilöiltä kuin virkamiehiltäkin menee Uuden Oulun valmisteluun, joka on jatkunut aktiivisena. Tässä vaiheessa suurin osa eri hallinnonalojen ja talouden nykytila-analyyseistä on valmistunut ja niitä hyödynnetään uuden kunnan suunnittelussa. Yksi keskeisimmistä suunnittelun kohteista on johtamisjärjestelmä, jonka tulisi olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Yhdistymishallitus on linjannut myös toimintojen siirtymisen aikataulua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä siirtyvät tekniikan ja maankäytön toiminnot aloittavat Oulun alustalla syyskuussa 2011, lähes kaikki muut vuodenvaihteessa 2012 ja sivistyspalvelut (ml. päivähoito) elokuussa 2012. SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan varsin kattava perusohjeistus on käytössä ja sähköisesti kaikkien saatavilla. Kunnan hankintaohjeet on päivitetty ja kunnanhalli- tus on hyväksynyt sen 15.12.2008 ( 346). Hankintaohjeeseen on järkevä tehdä pieniä päivityksiä vuoden 2011 aikana, jotta se on linjassa voimassa olevan, vuonna 2010 hyväksytyn hankintalain kanssa. KONSERNIVALVONTA Konserniohjeistusta ja valvontaa on kehitetty viimeisen parin vuoden aikana varsin paljon. Kuntaan on perustettu laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat myös tyttärien toimitusjohtajat. Kunnanvaltuusto- ja hallitus ovat linjanneet selkeitä linjauksia koskien mm. konserniyhtiöiden lainanottoa ja omistajan lisäsijoituksia. Samoin raportointia on kehitetty ja tytäryhtiöt ovat mukana budjetointi-, tilinpäätös- ja välitilinpäätösraportoinnissa. Myös taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista pyritään viemään emonkunnan mallin suuntaan. Tyttärien edustajat olivat myös mukana strategiatyössä. Uusi konserniohje ja omistajastrategia hyväksyttiin valtuustossa 21.2.2011 13. Kunnan taholta on pyritty ohjeistamaan tavoitteiden asettamisen ja yhtiökokousedustajien valmistelua sekä hallinnon jäsenten koulutus- ja pätevyysvaatimuksia. Konserniohjeeseen ja omistajastrategiaan voi tulla päivitystarpeita Uuden Oulun valmistelun yhteydessä.