Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016



Samankaltaiset tiedostot
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

AGGRESSIIVINEN VANHUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS


Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Lääkkeet muistisairauksissa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Huolehdi muististasi!

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Psykoositietoisuustapahtuma

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana. Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

Väkivallan uhkaa hallittava

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Fyysinen kuntoutuminen

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Muistisairauksien koko kuva

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

Orientaatio harjoitteluun miksi?

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Mielekästä ikääntymistä

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

AKUUTTI SEKAVUUSTILA

Transkriptio:

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio- ja käsityskyvyn, loogisen ajattelun, orientaation, muistin, psykomotorisen käyttäytymisen sekä univalverytmin häiriö Erityisen alttiita ovat aivovauriopotilaat, monisairaat ja vanhukset

Sekavuus eli delirium Hoidettuna tila useimmiten korjaantuu Pitkäänkin kestäneestä sekavuustilasta voi toipua Hoitamattomana voi aiheuttaa pysyvää älyllisen toimintakyvyn heikkoutta ja jopa kuoleman Jakautuu hyperaktiiviseen ja hypoaktiiviseen deliriumiin

Hyperaktiivinen sekavuus Keskeisin oire on heikentynyt huomiokyky ja tarkkaavuus Potilaan ajattelu on järjestäytymätöntä ja puhe usein harhailevaa ja hajanaista Levottomuus / kiihtyneisyys Harhaluulot ja aistiharhat ovat yleisiä Aistiharhoista yleisimpiä ovat näköharhat

Hyperaktiivinen sekavuus Uni-valverytmi useimmiten häiriintynyt ja on usein käänteinen Potilas on unelias päivällä ja aktiivisempi yöllä Emotionaalisina oireina voi olla ahdistuneisuutta, ärtyisyyttä, aggressiivisuus Pelko-oireet liittyvät usein potilaan virheellisiin tulkintoihin ympäristöstään

Hypoaktiivinen sekavuus Hypoaktiivista sekavuutta ei yleensä tunnisteta Suuri osa sekavista vanhuksista on passiivisia Tajunnan ja vireyden taso on usein alentunut Vähentynyt motorinen aktiivisuus Jähmeys Apatia ja nukahtelu

Sekavuusoireiden kehittyminen Oireet kehittyvät tyypillisesti lyhyessä ajassa Esioireina esiintyy keskittymisen ja ajattelun vaikeutumista, ahdistuneisuutta, rauhattomuutta ja herkistyminen ulkoisille ärsykkeille Esioireet korostuvat tyypillisesti ensin illalla ja yöllä

Sekavuusoireiden kehittyminen Oireiden akuutti alku liittyy esim. aivovammaan tai epileptiseen kohtaukseen Käytöksen arvaamattomuus Sairaudentunnottomuus Kognition lasku Puheen ymmärtämis- tai tuottamisvaikeus

Sekavuusoireiden kehittyminen Subakuutti sekavuus, joka alkaa tuntien tai päivien kuluessa, liittyy usein tulehdustauteihin tai metabolisiin häiriöihin VTI Pneumonia Elektrolyyttihäiriöt Viivästynyt sekavuustila, joka alkaa useamman päivän kuluttua, voi esiintyä esim. leikkauksen jälkeen

Sekavuuden hoito hoitotyön keinoin Hyvä yleishoito Jatkuva elintoimintojen ja tajunnan tarkkailu Kivun hoito Rauhallinen ympäristö, kiinnitetään huomiota valaistukseen Hoitohenkilökunnan rauhallinen käytös ja puhetyyli, puhutellaan nimellä Läsnäolo Nestetasapainosta ja ravitsemuksesta huolehtiminen Virtsaamisesta ja suolen toiminnasta huolehtiminen

Sekavuuden hoito hoitotyön keinoin Deliriumin hoidon aloitus mahdollisuuksien mukaan jo esivaiheessa Uhkaavat ja väkivaltaiset tilanteet paremmin vältettävissä Pelkkä keskustelu ei yleensä rauhoita sekavaa potilasta Lääkehoito lääkärin ohjeen mukaan

Potilaan rajoittaminen Potilaan sitominen ja voiman käyttö Potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittava toimenpide Aina lääkärin määräyksestä, kirjattava hoitokertomukseen Kiireellisessä tilanteessa rajoituksen voi ottaa käyttöön myös hoitaja, kuitenkin mahdollisimman pian yhteys vastaavaan lääkäriin Päivittäin arvioidaan tarve ja jokaisessa työvuorossa kirjataan rajoittavien toimien ja lääkehoidon vaikuttavuus hoitokertomukseen Tarvittaessa tehdään myös riskitietomerkintä väkivaltaisuudesta

Potilaan rajoittaminen Huolehditaan, että työntekijät osaavat käyttää lepositeitä asianmukaisesti VSSHP:n Turvallisuustiedote 1/2009: Lepositeiden käyttö osastolla Turvallisuuskoulutukset Vartijan käyttö Informoidaan vartijaa osaston tilanteesta mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen Kutsutaan aina hätätilanteessa, kaikilla vuorossa olevilla oltava hälytyslaite Lääkärin harkinnan mukaan vartijan tai lisähenkilökunnan käyttö sekavan potilaan hoidon turvaamiseksi

Potilaan rajoittaminen Osastohoidossa olevan potilaan uhkaava tai väkivaltainen käytös vaatii aina välittömiä toimenpiteitä Tärkeintä on potilaan itsensä, henkilökunnan ja muiden potilaiden turvallisuuden takaaminen Uhkaava tai väkivaltainen käytös ei kuitenkaan saa estää potilaan tarvitseman hoidon toteutumista Omaisten informointi ja huomiointi

Postoperatiivinen sekavuus Leikkauksen jälkeiseen sekavuuteen altistavat Korkea ikä Aikaisemmat sairaudet Iso leikkaus (pitkä anestesia) Huono hapetus Anemisoituminen Matala verenpaine leikkauksen aikana tai sen jälkeen Antikolinergisten lääkeaineiden käyttö

Alkoholin ja päihteiden aiheuttama sekavuus Liittyy pitkäaikaiseen ja runsaaseen käyttöön Syntyy, kun alkoholin / lääkkeen keskushermostoa lamaavaa vaikutusta kompensoivat mekanismit laukeavat Ilmenee 1-4 päihteettömän päivän jälkeen, useimmiten 3. päivänä Voi myös ilmetä heti, kun esim. alkoholipitoisuus veressä laskee nopeasti

Delirium tremens Somaattiset oireet Syketaso kohoaa Käsien vapinaa Pahoinvointi Kouristelu Hitaat pupillareaktiot Lämpöily Elektrolyyttitasapainon häiriöt

Delirium tremens Psyykkiset oireet Desorientaatio Näkö- ja kuuloharhat Harhaluuloisuus Aggressiivinen käytös Unettomuus Ahdistuneisuus

Delirium tremens -hoito Alkoholin ja päihteiden aiheuttaman sekavuuden hoito hoitotyön keinoin ei juurikaan poikkea muusta sekavan potilaan hoitotyöstä Korostuu neste- ja lääkehoito

Uhkaavan potilaan kohtaaminen Älä mene uhkaaviin tilanteisiin yksin Lisäapua kollegoista, hälytä vartija Hoitajan puhe, asennoituminen, ilmeet, liikkeet ja asento vaikuttavat tilanteen etenemiseen Hoitajan neutraali toiminta; rauhallisuus ja ystävällisyys korostuvat Kiihtyneen potilaan kohdalla viestien tulee kuitenkin olla selkeitä ja lyhyitä

Sanallinen rauhoittaminen Rauhallinen puhetyyli, älä provosoidu Älä kysy Miksi, vaan kysy asioita, joihin voi vastata myöntävästi Korosta yhteistyötä Haluamme auttaa sinua. Vahvista turvallisuuden tunnetta Ei ole hätää, anna meidän auttaa. Rajojen asettaminen selkeästi ja ystävällisesti Emme voi auttaa, jos käyttäydyt uhkaavasti.

Uhkaavan tilanteen jälkeen Uhkaavan tilanteen jälkeen henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista huolehdittava Keskustelu ja tilanteen purku 2011 alusta hoitajien kokemat pienetkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisia Vaitiolovelvollisuus ei suojaa rikoksia Turvallisuuteen liittyvät asiat kaikkien vastuulla Toimintaohjeet Turvallisen ympäristön luominen Koulutukset

Kiitos!

Lähteet Avikainen, M. & Lehtonen, S. 2012. Hoitajien kokemuksia uhkaavan potilaan kohtaamisesta vuodeosastoilla. Opinnäytetyö. Honkonen, J. & Lipsanen, A. 2012. tehohoitopotilaan deliriumin ennaltaehkäisy hoitotyön keinoin. Opinnäytetyö. Huovinen, E.-L. 2015. Delirium Tremens. Luento. Tunturi, T. 2007. Ohjeet kohdattaessa uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä potilas somaattisessa sairaanhoidossa Henkilökunnan oikeudet ja vastuut. Johtajaylilääkärin ohje 3/2007. Roine, S. 2015. Sekavuus ja levottomuus AVH-valvonnan potilailla. Luento. Soilu-Hänninen, M. & Kurikka, T. 2016. Sekavan/levottoman, itselleen tai muille vaaraksi olevan potilaan hoito Tyksin Neurotoimialueella. Ohje. Soinila, S. 2006. Neurologia. Strandberg, T. 2013. Vanhuksen sekavuustila ja sen hoito. Gernet. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 2009. Lepositeiden käyttö osastolla. Turvallisuustiedote 1/2009.