1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu 34 Sivut 38 41 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Sivu 8 Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta
UUTTA VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä selvitti vast ikään viljelijöiden viljelyaikomuksia. Siinä viljanviljelijät nostivat kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon lannoituksen tarkentamisen kasvin tarpeen mukaiseksi. Kasvin ravinnetarve määräytyy paitsi pellon viljavuuden, myös ennakoidun sadon määrän ja laadun perusteella. Uusilla kasvilajikkeilla tiedetään olevan entistä suurempi satopotentiaali (jutut sivuilla 8 ja 12). Jotta sadosta tulee oikeasti niin hyvä kuin jalostus antaisi myöten, viljelytoimenpiteet pitää mitoittaa tarvetta vastaavasti. Lannoituksen jakamisella voidaan lannoitusta tarkentaa. Hyöty syntyy siitä, että lannoitus sovitetaan kasvukauden sääolojen mukaan: kun on hyvä kesä, tarpeeksi lämpöä ja vettä, lisälannoituksesta saadaan satoa. Jos taas on ollut huono sää, lisälannoitus jätetään tekemättä. Viisasta ja hyödyllistä sekä viljelijän talouden että ympäristön kannalta. Uutta teknologiaa hyödyntämällä on nyt entistä paremmin selvitettävissä, milloin lisälannoitus tuottaa satoa tai parempaa laatua. Yara N-Sensoria voivat ensi kesänä käyttää paitsi ne, jotka ovat investoineet laitteeseen mutta myös muut urakoitsijoiden palvelun avulla. Urakoitsijat esittäytyvät sivuilla 32 33. Hyvää kasvukautta! Seija Luomanperä Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille. ISSN 0356 081 3 62. vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Oy Päätoimittaja: Seija Luomanperä Ulkoasu: Flow Design Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo Puhelin: 010 215 111 Faksi: 010 215 2126 Sähköposti: etunimi.sukunimi@yara.com leipa.leveammaksi@yara.com Internet: www.yara.fi Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla. Yara lyhyesti Yara tuottaa ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Teollisuustuotteemme ja ympäristöratkaisumme vähentävät päästöjä ympäristöön, parantavat ilman laatua ja edistävät turvallista ja tehokasta tuotantoa. Yaralla on maailmanlaajuisesti 22 tehdasta ja myyntiä 150 maassa. Työntekijöitä on yli 10 000. Liikevaihto vuonna 2013 oli 10,3 miljardia euroa. Suomessa Yaralla on neljä tehdasta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Yara työllistää Suomessa yli 1 000 henkeä. Turvallisuus on Yaralle ykkösasia. Lehti on painettu kotimaassa valmistetulle UPM Fine -paperille. 2 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
SISÄLTÖ 1 2014 Kylvöt lähestyvät Muistilista kiertokokeen tekoon ja lannoitteiden käsittelyyn. 20 Metsä Lisämotteja lannoituksella Tiina ja Paavo Kassarin metsistä. Ohjeet kasvukaudelle Oikeat tuotteet ja suositukset viljojen, nurmen, perunan ja juurikkaan lisälannoitukseen. 26 Palstat VILJATILALLISILLE KARJATILALLISILLE 2...Pääkirjoitus 4...Ruoka: Lampaankare 6...Ajankohtaista: Kohti uutta kasvukautta 7...Uutiset: Seleenisuositus suuremmaksi 8...Kumppani: Satoisat ohrat hyötyvät lisätypestä 9...Maatalousmarkkinat: Tuotannon määrä määrää hinnat 10...Kotkaniemessä tutkittua: YaraVita osoitti tehonsa rapsilla 12...Kumppani: Tautitorjunta mahdollistaa suuremman lannoituksen 13...Tekniikka: Tunnista ja hoida ravinnepuutokset kasvukaudella 14...Neuvot verkosta: Tuulikki Suihkonen 15...Reportaasi: Kierto nopeammaksi metsässä 18...Asiantuntija: Ravinteet sijoittamalla kasvien käyttöön 20...Tuotteet: Suojaa lannoitteet ilmankosteudelta 21... Tuotteet: Tarkenna lannoitus kiertokokeella 22...Asiantuntija: Sato kasvoi ravinnetaseet paranivat Teema: 25...Teeman pääkirjoitus 26...Uusimmat ohjeet kasvukauden lannoitukseen 32...Täydennyslannoitusta Yara N-Sensorilla 34...Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi 36...Mikä on oikea aika korjata nurmi? 15 Lopuksi: 38...Tilareportaasi: Miten YaraMilalannoitteet syntyvät? 42...Aavikko vihertämään Kansikuva: Janne Viinanen Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 3
Karetta juhlapöytään Karitsanliha on alle vuoden iässä teurastetun lampaan lihaa. Se on mureaa ja maultaan mietoa. Lampaanlihan vivahteikkuus tulee hyvin esille öljymarinadeissa, jotka sisältävät vahvoja yrttejä, kuten rosmariinia, salviaa, timjamia tai minttua. Myös valkosipuli, kahvi ja punaviini sopivat mausteiksi. Ennakkoluulottomat maustavat lampaanlihan kolajuomalla. Limsa tuo lihaan mureutta ja makeutta. Lammas on vakiinnuttanut asemansa pääsiäisen herkkuna. Lampurit tähyävät kuitenkin tasaisempaan kulutukseen. Lihan toivotaan saavuttavan asemansa suomalaisissa ruokapöydissä kaikkina vuodenaikoina, sekä arjessa että juhlassa. Suomen lammasyhdistyksen mukaan karitsanlihaa tuotetaan Suomessa 0,9 miljoonaa kiloa. Se kattaa vain noin 20 % kotimaan kulutuksesta. Siksi karitsanlihaa tuodaan ulkomailta vajaa kolme miljoonaa kiloa vuosittain. Suomen yhteisen lammas trategian tavoitteena onkin nostaa omavaraisuusaste lampaanlihantuotannossa 50 %:iin lähivuosien aikana. Lammas on monipuolinen tuotantoeläin. Lihan lisäksi lammas tuottaa villaa ja taljoja. Se toimii myös erinomaisena maisemanhoitajana. Ruoka Teksti: Tuulikki Suihkonen Kuva: Janne Viinanen Lampaiden määrä Suomessa 180 160 159 Lampaita, 1000 kpl 140 120 100 80 60 40 87 129 130 20 0 1995 2005 2011 2012 Lähde: Ruokatieto Yhdistys ry 2014, Tietohaarukka 4 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Karitsankare on helppo tyylitellä juhlapöytään. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 5
Kohti uutta kasvukautta Vaikka vakiomuotoista hintaporrasta ei enää moneen vuoteen ole ollutkaan, markkina useimmiten käyttäytyy siten, että lannoitteiden hinta nousee kasvukautta kohti. Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy K asvukausi lähestyy, ja on paikallaan luoda katsausta tämän kauden lannoitemarkkinaan. Tätä kirjoitettaessa, helmikuun lopussa, Yaran lannoitteita myydään Suomessa jo huhtikuun loppupuolen toimituksiin. Yaran lannoitteiden kysyntä on ylittänyt odotuksemme. Viime kesänä, kun nyt päättyvää lannoitekautta käynnistettiin, kysyntä lähti heti rivakasti liikkeelle lannoitteiden maailmanmarkkinahinnan nousun siivittämänä. Syksyä kohden kysyntä heikkeni, ja myös lannoitteiden hintataso vakautui. Samaan aikaan maailmanmarkkinoilla erityisesti Kiinan typpilannoitteiden vienti oli suurta, mikä lisäsi tarjontaa ja piti hintakehityksen varsin vakaana. Varsin moni jäi Euroopassakin seuraamaan tilannetta. Kun lähestyttiin loppuvuotta, lannoitteen kysyntä vahvistui asteittain, ja nyt vuoden 2014 ensimmäisinä kuukausina kysyntä on ollut erittäin suurta Euroopassa, koska lannoitteiden käyttökausi lähestyy. Hintataso on noussut maailmanmarkkinoilla ja sen myötä myös Suomessa. Myynti kauden alkaessa viljelijät saivat YaraBelatyppilannoitteet noin 19 % ja YaraMila NPKS-lannoitteet noin 14 % edullisemmin kuin nyt myytävissä huhtikuun lopun toimituksissa. Hintataso tämän kevään toimituksiin on kuitenkin karkeasti 5 % vastaavaa vuoden takaista alhaisempi. Hintakehitykseen lannoitevuoden aikana vaikuttaa ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan suhde, johon mm. kauppapoliittisilla tekijöillä voi olla ajoittain suurikin vaikutus. Kausien välillä onkin joskus merkittäviäkin eroja kauden aikana. YaraMila NPKS-lannoitteiden kysyntä on pysynyt vahvana, noin ¾ levitetyistä Yaran valmistamista lannoitteista on Suomessa NPKSlannoitteita. Typpilannoitteiden osalta YaraBela Suomensalpietarin kysyntä on pysynyt vahvana, ja sitä on tukenut uuden YaraBela Seleenisalpietarin erittäin hyvä kysyntä. Se on ottamassa jo ensimmäisenä kautenaan jo noin 25 %:n osuuden koko Yaran typpilannoitemyynnistä Suomessa. Tämä on erittäin hyvä suoritus uudelta tuotteelta ja myös osoitus siitä, että lannoiteseleenille on todella tarvetta ja kysyntää. Hyvää kevättä! Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää 6 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Uutiset Tapahtumia Seleenisuositus suuremmaksi altion ravitsemusneuvottelukunta nosti seleenin päivittäistä saantisuositusta uusissa V ravitsemussuosituksissaan. Seleenin lisäksi D-vitamiinin ja B-vitamiineihin kuuluvan folaatin saantisuositusta suurennettiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta toteaa, että seleeniä tarvitaan entsyymien ja muiden proteiinien toimintaan. Seleenin puutos aiheuttaa sydänlihaksen rappeumaa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, joiden mukaan liian vähäinen seleenin saanti lisää myös sydän- ja verisuonisaurauksien ja eräiden syöpä tyyppien riskiä. Seleeni lannoituksen todetaan varmistavan väestön riittävän seleenin saannin. Koska luomuviljelyssä ei käytetä seleenilannoitusta, luomutuotteiden seleenipitoisuus on hyvin alhainen. Seleenin vuorokautista saantia nostettiin sekä miehillä että naisilla 10 mikrogrammalla. Suositus on nyt miehille ja raskaana oleville sekä imettäville naisille 60 mikrogrammaa ja naisille 50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Monipuolisen ruokavalion todetaan riittävän seleenin saamiseksi. Tärkeimpiä seleenin lähteitä ovat liha, maito ja täysvilja. Yaran Suomessa valmistetuissa YaraMila-peltolannoitteissa ja YaraBela Suomensalpietarissa seleeniä on 15 milligrammaa tonnia kohti, ja karjatiloille lannan täydennykseen suunnitellussa YaraBela Seleenisalpietarissa 25 milligrammaa tonnissa. Seleenilannoitus nostaa niin ihmisten kuin kotieläintenkin seleeninsaannin tavoitteelliselle tasolle. Tervetuloa kenttäkierrokselle Kotkaniemeen K otkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä tutkitaan lannoitusta 80:ssa kenttäkokeessa. Kokeissa selvitetään lannoitusta eri viljelykasveilla ja uusilla kasvilajikkeilla, kehitetään uutta viljelytekniikkaa kuten kasvukauden aikaista lannoitusta ja muokkaustapoja. Yara N-Sensor -täsmäviljelyteknologiaa käytetään kokeissa hyödyksi. Tutkimusaseman pitkäaikainen kevätviljojen lajikekoe on yksi kiinnostavimmista kokeista vierailijoille. Koe on ollut 1970-luvulta alkaen samassa paikassa. Se antaa tietoa lannoituksen pitkäaikaisesta vaikutuksesta paitsi sadon määrään ja laatuun, myös maan viljavuuden kehitykseen. Viljelijät ja neuvojat ovat tervetulleet tutustumaan kesällä kenttäkokeisiin. Kerää vähintään viiden hengen ryhmä, ja sovi vierailusta tutkimuspäällikkö Juha Liespuun kanssa (puh. 050 3699 522, juha.liespuu@yara.com). Paras aika kenttäkierrokselle on juhannuksesta heinäkuun loppuun. Seuraa Kotkaniemen kasvuhavaintoja Twitterissä. Juusto on hyvä seleenin lähde. Kotkaniemen koeruuduilla tutkitaan lannoitusta. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 7
Kumppani Yara Suomen kaupalliset kumppanit esittelevät toimintaansa Satoisat ohrat hyötyvät lisätypestä K-maatalouden viljelyohjelmakokeissa uudet ohralajikkeet ovat osoittautuneet entistä satoisemmiksi ja viljelyvarmemmiksi esimerkiksi paremman korrenlujuuden ansiosta. Ne tarvitsevat satotason mukaisen lannoituksen, jotta ravinteet riittävät niin satoon kuin hyvään laatuunkin. S atoisat lajikkeet pystyvät hyödyntämään viljelyyn käytettävät panokset, jolloin niihin käytetyt kustannukset saadaan katettua. Muiden tekijöiden ollessa kunnossa ravinnepuutokset rajoittavat herkästi satoa ja erityisesti sen laatua, jos lannoitteiden määrää ei korjata uusilla lajikkeilla satotason mukaan. K-maatalouden viljelyohjelmat testataan Hauhon koetilalla kokeissa. Uusimpia lajikkeita verrataan minimikäsittelyn (rikkatorjunta) ja viljelyohjelman (kasvinsuojeluohjelma, jossa rikkatorjunta, korrensääde ja tautitorjunta sekä hivenlannoitteet) välillä. Viime kesänä viljelyohjelmakokeessa oli lisäksi vertailtu typpilisän vaikutusta viljelyohjelman kanssa. TULOKSET VIIME KESÄLTÄ Peruslannoituksena ohralajikkeet saivat 90 kg N/ha (Hiven NK1 24-0-6) ja lisälannoitus, 30 kg N/ha, annettiin korrenkasvun alussa (kasvuaste BBCH 32) YaraBela Axanilla (27-0-0). Lannoituksen vaikutus näkyi kasvukaudella mm. rehevämpänä kasvustona. Typen määrää lisättäessä tähkien määrä suhteessa itäneiden kasviyksilöiden määrään oli suurempi. Helteiden vuoksi korrensäädettä ei voitu kokeissa käyttää. Kesän olosuhteet olivat muutenkin Hauholla vaikeat, kun kuivuus vaivasi kasvustoja lähes koko kasvukauden ajan. Kasvukauden lopulla, elokuun alussa, saatiin Ragna-ohran sato viljelyohjelmakokeessa Sato kg ka/ha 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Ragna minimi Ragna-ohrasta saatiin seitsemän tonnin sato viljelyohjelman ja lisätyppilannoituksen avulla. Ragna viljelyohjelma Ragna viljelyohjelma + 30 kg N/ha rankkoja sadekuuroja ja sadetta kertyi enemmän kuin heinäkuun aikana yhteensä. Typpilisän saaneissa ruuduissa ei elokuun alun rankkojen sadekuurojen jälkeenkään esiintynyt lakoa, mikä kertoo uusien lajikkeiden korrenlujuudesta ja ravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä satoon. Lisätyppi nosti monitahoisen Ragna-ohran satoa 1 067 kg/ha verrattuna viljelyohjelmaan peruslannoitukseen ja minimikäsittelyyn jopa 1 271 kg/ha. Tulokset osoittavat selvästi, että viljelyohjelmassa käytetyt panokset varmensivat satopotentiaalin toteutumista, mutta typen puutos rajoitti sadon määrää. Myös sadon laatu parani, mm. tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino nousivat sadossa selvästi viljelyohjelman ja typpilisän ansiosta. Jyvien lajittelussa suurten (yli 2,8 mm) jyvien osuus sadosta nousi yli 12 % verrattuna minimiin. Kirjoittaja: Tutkija Milla Välisalo, K-maatalouden koetila 8 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Maatalousmarkkinat Seurantaa kansainvälisten markkinoiden kehityksestä Asiantuntijana: Kyösti Arovuori kyosti.arovuori@ptt.fi Kirjoittaja toimii maatalousekonomistina Pellervon taloustutkimus PTT:ssa. Tuotannon määrä määrää hinnat V iljan hintataso ja hintojen kehitys kullekin satovuodelle tiedetään yleensä aika hyvin sen jälkeen, kun pääosa syksyn sadosta on korjattu. Keskimääräiset hinnat muuttuvat talvella yleensä maltillisesti, vaikka pörssihintojen päivä- tai viikkonoteeraukset heilahtelisivat voimakkaasti. Kuluneen talven hintataso on viljojen osalta ollut sekä Suomessa että maailmalla selvästi viime vuotta alempi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että viime syksynä korjattu sato riittää kattamaan tälle vuodelle ennakoidun viljan kysynnän selvästi viime vuosia paremmin. Hintamuutokset ovat samansuuntaisia sekä meillä että maailmalla. Suomen markkinoiden ja hinnanmuodostuksen kannalta tärkein vertailukohta on vehnä. Tammikuussa vehnän hintataso oli maailmalla 20 prosenttia alempana vuoden 2013 tammikuuhun verrattuna. Hintojen lasku on kuitenkin ainakin toistaiseksi pysähtynyt. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa ennen kevättä. Keväällä tiedetään, kuinka hyvin syysvehnät ovat eri alueilla talvehtineet, ja kuinka suureksi viljelty vehnäala kasvaa keskeisimmillä viljelyalueilla. Helmikuun alun arvion mukaan syysviljat ovat eri alueilla talvehtineet normaalisti. Suomessa vehnän hintataso oli tammikuussa noin 30 prosenttia alempana vuodentakaiseen verrattuna. Hintakehitys noudattaa tänäkin talvena tuttua kaavaa, jossa hinnoissa tapahtuvien muutosten suunta tulee maailmalta ja Suomen hintataso määräytyy meidän oman markkinatilanteemme mukaan. Myöskään Suomessa hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia ennen kesää. Kokonaisuudessaan syksyllä korjattu viljasato oli Suomessa suurin vuoden 2009 jälkeen. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotanto kasvoi alustavien lukujen perusteella noin 14 prosenttia. Samaan aikaan viljan kotimainen käyttö on noin viidenneksen tuotantoa pienempi. Tästä seuraa, että Suomen hintataso pysyy jatkossakin kansainvälisen hintatason alapuolella. Talven matalampi hintataso johtanee siihen, että vilja-ala jää keväällä Suomessa viimevuotista pienemmäksi. Maailmalla tilanne on hyvin samankaltainen. Vilja-alan lasku ja tuotannon pienentyminen näkyy syksyllä korkeam pina hintoina. Vehnän hintakehitys vuodesta 2002 500 450 400 350 300 Vehnä, Suomi (EUR/tn) Lähde: Tike Vehnä, maailma (USD/tn) Lähde: UNCTAD 250 200 150 100 50 0 1/2002 5/2002 9/2002 1/2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 5/2010 9/2010 1/2011 5/2011 9/2011 1/2012 5/2012 9/2012 1/2013 5/2013 9/2013 1/2014 Satovuoden 2007/08 jälkeen kotimaisen vehnän hintamuutokset ovat seuranneet kansainvälistä hintakehitystä. Suomen alempi hintataso johtuu ennen kaikkea siitä, että viljaa tuotetaan jatkuvasti kotimaista käyttöä enemmän. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 9
Kotkaniemessä tutkittua Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kasvinravitsemustutkimusta vuodesta 1961 YaraVita osoitti tehonsa rapsilla YaraVita Brassitrel Pro ja YaraVita Thiotrac 300 osoittivat tehonsa viime kesän kenttäkokeissa. Lehtilannoitus tuotti 13 % suuremman sadon kevätrapsista. Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä sijainneessa kevätrapsin lannoituskokeessa ruiskutettiin YaraVita Brassitrelia 3,0 l/ha rapsin ruusukevaiheessa, ja ruiskutusta täydennettiin YaraVita Thiotrac 5,0 l/ha -ruiskutuksella juuri ennen rapsin kukintaa. Vertailukohtana oli ruiskuttamaton koejäsen. Kylvölannoituksena molemmat koejäsenet saivat Yara NPKS(27-2-3-2-lannoitetta140 kg N/ha. Koska kylvölannoitteessa ei ollut hivenravinteita, kasvukauden aikainen YaraVita -lehtilannoitus oli paikallaan. Hyvässä kasvussa ollut rapsi pystyi hyödyntämään lehtilannoituksena annetut ravinteet sadonmuodostukseen. Varrenkasvuvaiheessa öljykasvien kasvu oli nopeaa ja ravinteiden tarve suurta. Silloin juurten kautta ei välttämättä aina saada riittävästi kaikkia ravinteita. Käsittelemätön ruutu tuotti satoa 2 700 kg/ha ja YaraVita -ruiskutukset saanut kasvusto 3 060 kg/ha eli 13 % enemmän. Ruiskutus nosti öljypitoisuutta 0,5 % -yksikköä verrattuna käsittelemättömään kasvustoon. Koelohko on maalajiltaan runsasmultaista hiuesavea ja maan ph on 6.4. Mangaani oli viljavuusluokassa välttävä, rikki tyydyttävä, fosfori tyydyttävä, boori välttävä ja kupari luokassa hyvä. RAPSI ON VAATELIAS Rapsi ja rypsi ovat vaateliaita kasvinravinteiden suhteen. Riittävä ja tasapainoinen lannoitus on yksi merkittävimmistä tekijöistä öljykasvien sadon muodostuksessa. Runsas kukkien määrä, öljyn muodostaminen ja runsas biomassan tuotanto tarvitsevat riittävästi ravinteita. Öljykasvit ovat herkempiä boorin puutokselle kuin viljat. Öljykasvien siemenissä olevan öljyn syntetisoiminen vaatii enemmän energiaa kuin viljan jyvissä olevan tärkkelyksen tekeminen. Tähän tarvitaan tasapainoista kasvinravitsemusta. Koetulos tukee hyvin näitä kasvifysiologisia tosiasioita. HIVENET TEHOSTAVAT MUITA RAVINTEITA Hivenravinteilla on tärkeitä tehtäviä kasvussa. Siksi ne luetaan viljelykasveille välttämättömiksi kasviravinteiksi, vaikka niiden tarve on määrällisesti pieni. Ne ovat muun muassa mukana yhteyttämisessä, kasvin energiantuotannossa ja monissa eri säätelytehtävissä. Jos jostain hivenravinteesta on puutetta, kasvi ei pysty optimaalisesti hyödyntämään muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi riittävästi tarjolla. Siksi hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa useimmiten lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyy. YARAVITA BRASSITREL PRO ÖLJYKASVEILLE YaraVita Brassitrel Pro on räätälöity öljykasveille; se sisältää juuri öljykasveille tärkeitä hivenravinteita, booria, mangaania, molybdeenia, sekä jonkin verran myös magnesiumia ja typpeä. Ennen kukintaa tehdyllä lehtilannoituksella voidaan tehostaa biomassan tuotantoa, kukintaa ja öljyn muodostumista. Rikkiä ja typpeä sisältävä, nestemäinen YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoite sopii erinomaisesti rypsin 10 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
ja rapsin lisälannoitukseen ennen kukintaa. KASVINSUOJELU PIDENSI LEHTIALAN KESTOA Öljykasvien kasvinsuojelulla on suuri vaikutus myös siihen, miten kasvusto pystyy hyödyntämään maaperän ja lannoitteen ravinteet. Kokeessa käytettiin kirppojen ja kuoriaisten torjuntaan systeemistä Biscaya-valmistetta 0,4 l/ha ja Karatea 150 g/ha, mikä takasi runsaan kukinnan. Rikkakasvit torjuttiin rapsin 3-lehtivaiheessa Galeralla 0,3 l/ha + Dassoililla 0,2 l/ha. Koe ruiskutettiin pahkahometta vastaan Amistarilla 0,8 l/ha ensimmäisten terälehtien alkaessa varista. Pahkahomeen torjunnan lisäksi Amistar pidensi jonkin verran vihreän lehtialan kestoa ja sitä kautta tehosti rapsikasvuston ravinteiden käyttöä, mikä näkyi varmasti myös sadossa. Ruiskutus viivästytti myös kasvuston ränsistymistä, mistä saatiin lisää pelivaraa puintiin. Kirjoittaja: Tutkimuspäällikkö Juha Liespuu, juha.liespuu@yara.com. YaraVita-lehtilannoitus kevätrapsilla Sato kg/ha 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 700 Käsittelemätön 3 060 YaraVita Brassitel Pro (3,0 l/ha) + YaraVita Thiorac 300 (5,0 l/ha) Lehtilannoitus, YaraVita Brassitrel Pro (3,0 l/ha) + YaraVita Thiotrac 300 (5,0 l/ha), tuotti kevätrapsilla 13 % sadonlisän Yara Kotkaniemen kenttäkokeessa. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Öljypitoisuus, % Tankkiseostietoa pellolta Lehtilannoitteiden hyvä sekoitettavuus säästää aikaa ja rahaa. Yaralla on pitkä kokemus lehtilannoitteiden kehitystyöstä ja valmistuksesta Pocklingtonin tehtaalla Iso-Britanniassa. Sen kehittämät tuotteet ovatkin agronomisesti erittäin pitkälle kehitettyjä. Kaikki YaraVita- sarjan lehtilannoitteet ovat formuloituja, eli ne sisältävät ravinteiden lisäksi erilaisia lisäaineita, jotka takaavat tuotteen hyvän tehon ja hyvän sekoitettavuuden. YaraVita-lehtilannoitteiden ja eri kasvinsuojeluaineiden sekoitettavuutta keskenään testataan Yara Kotkaniemen kenttäkokeissa. Tankkiseostestauksissa käytetään aina YaraVita -tuotteen ja kasvinsuojeluaineen etiketissä olevaa suurinta suositeltua käyttömäärää. Testaukset tehdään joko ohralla tai rapsilla, jotka ovat herkempiä vioituksille kuin esimerkiksi kevätvehnä ja kevätrapsi. Koetulosten mukaan tuotteita voi sekoittaa useimpien markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden kanssa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisätietoja YaraVita-sarjan tuotteiden sekoitettavuudesta saa osoitteesta www.yara.fi, Yara Suomen lannoiteneuvonnasta sekä Yaran asiakkuuspäälliköiltä. Lisäksi osoitteesta www.tankmix.com löytyy tietoa tuotteiden fysikaalisesta sekoitettavuudesta. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 11
Kumppani Yara Suomi kehittää viljelyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Asiantuntijana: Elina Uusi-Kouvo elina.uusi-kouvo@helsinki.fi Kirjoittaja on agrologi (AMK) ja agronomiopiskelija, joka työskentelee tutkimusassistenttina Hankkija Oy:ssä. Tautitorjunta mahdollistaa suuremman lannoituksen Hankkijan viljakaupan ISO-VILJA -tulosten mukaan tautitorjunta mahdollistaa mallasohralla suuremman lannoituksen, mikä tuottaa suuremman sadon. N ykyisillä mallasohralajikkeilla on luonnostaan matala valkuaistaso, noin 11 prosenttia, jopa ilman tautitorjuntaa. Mallasohran jalostuksessa korkeat sadot ja matalat valkuaistasot ovat tavoitteena jatkossakin. Kun näiltä satoisilta lajikkeilta torjutaan taudit kemiallisesti, se mahdollistaa korkeammat lannoitustasot valkuaisen pysyessä silti optimaalisen alhaisena. Kovempi lannoitus nostaa siis satotasoa heikentämättä sadon laatua ja mallastusominaisuuksia. Oheisesta taulukosta nähdään, miten lisälannoitus ja tautitorjunta ovat vaikuttaneet matalaproteiinisen mallasoh- Lannoituksen ja tautitorjunnan vaikutus Tipple-mallasohran satoon Tipple Ei torjuntaa Taudit torjuttu T2 Sato kg/ha 4047 4646 N lannoitus kg/ha 88 92 RV % 10,9 10,2 Tipple Ei torjuntaa Taudit torjuttu T2 Sato kg/ha 4047 5100 N lannoitus kg/ha 88 102 RV % 10,9 N. 11 % Hankkijan ISO-VILJA -sopimusviljelyksillä paras sato saatiin, kun taudit torjuttiin ja typpilannoitus oli 102 kiloa hehtaarille. Sadon valkuaispitoisuus oli tavoitteen mukainen, 11 prosenttia. ran Tipplen satotasoon ISO-VILJA -sopimusviljelyksillä. Noin 90 kilolla typpeä hehtaarille on saavutettu ilman tautitorjuntaa 10,9 prosentin valkuainen ja noin 4 050 kilon sato. Kun typpilannoitus pidetään suunnilleen samana ja taudit torjutaan korrenkasvun loppu lippulehtivaiheessa (T2), valkuainen laskee 0,7 prosenttia, mutta satotaso nousee 600 kiloa hehtaaria kohti noin 4 650 kiloon. Kun tautitorjunnan lisäksi nostetaan typpitasoa kymmenen kiloa hehtaaria kohti eli noin sataan kiloon, valkuainen pysyy edelleen 11 prosentissa, mutta satotasossa on päästy 5 100 kiloon hehtaarilla. VALKUAISEN MÄÄRÄ KERTOO LANNOITUKSESTA Mikäli mallasohran valkuaisprosentti on alle 11 %, kannattaa miettiä lannoituksen lisäämistä. Periaatetta voi soveltaa yhtä lailla myös muussa ohran viljelyssä. Jos rehuohran valkuainen jää alle 12 %:iin, lannoitusta kannattaa lisätä, jotta saadaan suurempi sato. ISO SATO PAREMMAT TASEET Hankkijan ISO-VILJA -havainnoissa yli viiden tuhannen kilon ohrasato on tarkoittanut myös parasta laatua sekä miinusmerkkistä ravinnetasetta, eli ravinteet on pystytty kotiuttamaan tehokkaimmin suurissa sadoissa. Tämä on hyvä uutinen esimerkiksi vesiensuojelun näkökulmasta, sillä valumat ympäristöön vähenevät, kun ravinteet saadaan sidottua satoon. Yli 5 000 kilon satojen tuottaminen on niin ikään taloudellisesti kannattavinta, kun käytetyille tuotantopanoksille saadaan kunnollinen vaste. Luonnostaan matalan valkuaistason mallasohrille pystyy siis antamaan tautitorjunnan valkuaista laskevan vaikutuksen turvin reilusti lisätyppeä, mikä näkyy yli tuhannen kilon sadonlisänä hehtaaria kohti. Tällöin ravinnetase laskee ja kannattavuus paranee. 12 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Tekniikka Vinkkejä uusista teknisistä ratkaisuista Tunnista ja hoida ravinnepuutokset kasvukaudella! Ravinnepuutokset kasvustosta kannattaa hoitaa pois, etteivät ne rajoita satoa ja heikennä sadon laatua. YaraMegalab-kasvianalyysillä selvität kasvuston ravinnetilan luotettavasti. Ravinnepuutosten tunnistukseen voit myös käyttää YaraCheckITsovellusta. Lannoituksen tarkentamiseen kasvukauden aikana sopivat nopeavaikutteiset YaraVita-lehtilannoitteet. Yara CheckIT -sovellus auttaa tunnistamaan kasvuston ravinnepuutoksia ja antaa suosituksen tarvittavasta lisälannoituksesta. Lataa se ilmaiseksi Windows-, Androidtai ios-käyttöjärjestelmällä toimivaan matkapuhelimeen ja tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara CheckIT llä tunnistat viljojen, öljykasvien, perunan, porkkanan, tomaatin, mansikan, omenan ja nyt uutena myös sokerijuurikkaan ja nurmen ravinnepuutokset. YaraVita -hivenlehtilannoitteet ovat helppokäyttöisiä ja nopeavaikutteisia. YaraVita-sarjassa on sekä kasvikohtaisesti räätälöityjä että eri ravinteiden puutosten korjaamiseen suunniteltuja tuotteita. Voit levittää YaraVita-lehtilannoitteet tankkiseoksissa kasvinsuojeluaineiden kanssa. Tarkista sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa nettisivuilta tankmix.com Yara Megalab kasvianalyysin avulla saat tutkitun tiedon, missä kunnossa kasvustot ovat. Lähetä kasvustonäytteet saatteineen Viljavuuspalveluun analysoitaviksi. Viikon kuluessa saat tarkan tiedon kasvin ravinnetilasta sekä ohjeen, millä tuotteilla ravinnepuutos kannattaa hoitaa. Näytetuloksen näet osoitteessa www.tuloslaari.fi, ja ilmoitus tuloksen valmistumisesta tulee sähköpostiisi. Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saat maatalouskaupoista tai tilaamalla Viljavuus- palvelusta joko puhelimitse numerosta 015 320 400 tai sähköpostitse osoitteesta neuvonta@viljavuuspalvelu.fi. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Yara Kasvinravitsemus Palvelulinja Sähköposti: kysy@yara.com, Puh: 010 215 2621 (ark. klo 8 17). Suorat asiantuntijoiden yhteystiedot löydät nettisivuilta yara.fi Tavoitat meidät myös sosiaalisesta mediasta: @YaraSuomi Yara Suomi Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 13
kysymystä 3Yara Suomen Palvelulinja vastaa kasvinravitsemusta koskeviin kysymyksiin Neuvot verkosta KYSYMYS 1: Miten yara.fi-sivut toimivat? VASTAUS: Ravinteiden merkitys ja viljelyohjeet on eri kasveille omissa kokonaisuuksissaan. Tässä vaiheessa julkaistut kasvit ovat vehnä, kaura, ohra, nurmi, sokerijuurikas ja metsä. Vehnänviljelijän kannattaa tutustua vehnän satokomponentteihin ja hakea sivuilta vinkit vehnän sadon määrän ja laadun parantamiseen. Sivuilla on hyvä kokonaisuus agronomista osaamista ja tutkimustuloksia. Uutiset-osiosta löytyy tuoreet tutkimustulokset ja tiedotteet. Lannoitus-etusivulle on nostettu viljelyn ajankohtaiset aiheet. Esimerkiksi nyt esillä on lannoitteiden turvallinen käyttö. KYSYMYS 2: Missä voi kysyä ja keskustella? VASTAUS: Ajankohtaiset asiat ovat esillä myös sosiaalisessa mediassa ja Farmit.netissä. Toimimme aktiivisesti Twitterissa (@YaraSuomi) ja Facebookissa (Yara Suomi). Odotan innolla kasvukautta. Uskon, että keskustelu vilkastuu entisestään kesällä. Haastankin kaikki viljelijät jakamaan parhaat kokemukset sosiaalisessa mediassa. KYSYMYS 3: Miten tunnistaa ravinteiden puutoksia? VASTAUS: Ravinnepuutosten tunnistaminen on nyt helppoa. Nettisivuilla ravinnepuutoskuvat on esitelty kasvikohtaisesti. Puutosten korjaaminen kasvukauden lisälannoituksella voi antaa merkittävän sadonlisän. Nettisivujen lisäksi helppokäyttöinen CheckITpalvelu on ladattavissa ilmaiseksi kännykkään tai tablettiin. Olemme saaneet palvelusta paljon kiitettävää palautetta. Suosittelen tutustumaan! Tuulikki Suihkonen toimii Digital Marketing Managerina ja kehittää yara.fi-sivuja ja someviestintää. 14 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Metsänomistaja Paavo Kassari, Metsäliiton Teemu Aalto ja Yaran Petri Kortejärvi suunnittelevat metsänlannoitusta Lopella. KIRJOITTAJA: J SEIJA LUOMANPERÄ KUVAAJA: JANNE NE VIINANEN KIERTO NOPEAMMAKSI Tiina ja Paavo Kassarilla yrittäminen perustuu hyvinvoivaan metsään. Myytävää riittää tasaisesti, kun hoitotyöt tehdään suunnitelmallisesti ja ajallaan. avoitteena metsänhoidossa on nopea kierto. Jos kivennäismailla metsä on vielä yli 70-vuotiaana pystyssä, on tapahtunut hoitovirhe. Metsät kasvatetaan niin, että männiköt hakataan alle 70-vuotiaana ja kuusikot 55 60-vuotiaana. Sen jälkeen metsää on turha kasvattaa vanhemmaksi, lisäkasvua ei enää tapahdu riittävästi, sanoo Paavo Kassari. Päätehakkuilla tehdään tilaa uudelle, nopeasti kasvavalle puusukupolvelle. Vanhoissa kuusikoissa kasvuvauhti on hidasta, vain noin viisi mottia hehtaarilta, kun se voi olla moninkertainen nuoremmassa metsässä. Uudistamisessa pitää toimia rivakasti. Heti päätehakkuun jälkeen maa muoka- Ttaan kohteelle sopivalla tavalla ja istutetaan taimet, jotta metsä pääsee nopeasti uuteen kasvuun. Taimien istuttaminen on huomattavasti parempi tapaa uudistaa metsä kuin luontainen uudistuminen, toteavat Kassarit. Näimme omin silmin eron istutetun ja luontaisesti uudistuneen metsän kasvunopeudessa, kun vierailimme Lopen metsissä tammikuun loppupuolella juttua tehdessämme. Neljä vuotta sitten istutettu Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 15
Lisämotteja on lannoituksella saatu 15 20 metsähehtaarilta. Metsänhoitotyöt ovat tuttuja niin Paavolle kuin Tiina Kassarillekin. Taimikonhoitoja tehdään yhdessä, molemmilla on työhön tarvittavat omat raivaussahat ja varusteet. Työ käy hyvin kuntoilusta, kun ei myöskään liikaa rehkitä, toteaa Tiina Kassari. Paavon kotitilalla kertyy vuosittain raivaussahatöitä noin 50 60 hehtaarin ala, josta omistajat ehtivät tehdä noin kolmanneksen. Aikaa jää hiukan myös istutuksille ja heinäntorjunnalle, mutta valtaosa jää Metsä Groupin hoidettavaksi. Metsä Group hakkaa kaikki päätehakkuukuviot ja osan harvennushakkuista. Myös muut metsänhoitotyöt: taimien istuttaminen ja heinäntorjunta tehdään Lopen metsissä suurelta osin perheen omin voimin. Harvennus- ja päätehakkuut Kassarit teettävät Metsä Groupilla. Lannoitus noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta tuottaa hyvän tuloksen. LANNOITUKSELLA JÄREYTTÄ Viimeksi Kassarien metsiä lannoitettiin seitsemän vuotta sitten, jolloin lannoitteet levitettiin 120 hehtaarille. Aikaisemmat lannoitukset ovat tuottaneet toivottuja kasvutuloksia. Lisämotteja on lannoituksella saatu 15 20 metsähehtaarilta, toteaa Paavo Kassari tyytyväisenä. Voi laskea, että lannoitus on nopeuttanut metsän kiertonopeutta kolmella vuodella. Nyt on aika tehdä uusi kierros. Lannoituksia suunniteltiin tammikuun loppupuolella yhdessä Metsä Groupin ja Yara Suomen metmännikkö oli lähes yhtä korkeaa kuin 14 vuotta vanha luontaisesti uudistunut männikkö. Kymmenessä vuodessa on menetetty joka vuosi noin 7 kuutiota kasvua eli yhteensä 70 mottia puuta metsähehtaaria kohti, laskeskelee Paavo Kassari. AJOISSA HARVENTAMAAN Kaikkein tärkein asia metsänkierron nopeuttamiseksi on Paavo Kassarin mukaan hoitotöiden oikea-aikaisuus. Tämä pätee niin uudistamiseen, taimikon perkaukseen, harventamiseen, kuin päätehakkuuseenkin. Etenkin ensiharvennus tulee tehdä mieluummin etuajassa kuin hidastellen. Suurin etu on siinä, että mitä aikaisemmin jatkokasvatukseen valitut puut pääsevät kasvamaan riittävän avarassa ja valoisassa metsässä, sitä paremmassa kunnossa latvukset pysyvät ja kasvu jatkuu voimakkaana. Aikainen harvennus myös tuottaa parempilaatuista puuta. Sakeassa metsässä kasvaneet tupsulatvaiset puut eivät enää korjaannu. Hyväkuntoinen metsä on myös terve, eivätkä tuholaiset kuten kirjanpainajat pääse iskeytymään niihin. Kokemus on osoittanut, että oikeaan aikaan harvennettu metsä kestää myös myrskyjä paremmin kuin hoitamaton. Hyödyt ovat suuremmat kuin ne lisämotit, jotka saataisiin tekemällä harvennushakkuu myöhemmin, vaikka silloin kertyisikin enemmän harvennuspoistumaa myytäväksi. Tavoite on tuottaa mahdollisimman hyvä puusto kasvamaan päätehakkuuseen. Metsänhoitoa pitää katsoa pitemmälle ajalle ja nähdä metsä puilta, muistuttaa Paavo Kassari. METSÄ GROUPISTA PALVELUT Kassarit suunnittelevat metsänhoitotyöt yhdessä Metsä Groupin asiantuntijoiden kanssa ja käyttävät toteutukseen Metsäliiton tarjoamia palveluja. Luottomiehenä on jo vuosia toiminut Teemu Aalto, joka ostaa puuta Lopella. Mukana keskusteluissa on nyt myös Tomi Lankinen, joka toimii alueella metsänhoitotöiden esimiehenä. Suunni telmallisuutta tarvitaan, koska Kassareilla on hoidettavanaan useampi sata eri metsäkuviota. Metsäliitto on kehittänyt metsäpalvelujaan, ja tarjoaa nyt metsänomistajille kaikkia hoitotöitä. Metsäsuunnitelmien mukaan tehdään vuosittaiset hoitotyöt ja hakkuut. Etua metsänomistajalle syntyy siitä, että kaikki hoitotyöt tehdään oikeaan aikaan, eikä synny hukkavuosia hakkuun ja metsän uudistuksen välillä. Kun metsä hakataan syksyllä, uudet taimet on jo seuraavana keväänä maassa. Uudessa Taimiturva-palvelussa Metsä Group vastaa uudistamistöistä aina vakiintuneen taimikon syntymiseen asti, kertoo Tomi Lankinen. Metsänomistajat voivat nyt myös tilata metsänlannoituksen Metsä Groupista: suunnittelun, lannoitteiden tilauksen ja levityksen. Levitys tehdään joko maalevityksenä tai helikopterilla kohteen tarpeen mukaan. Helikopterilevityksessä lannoitettavien metsälohkojen tulee olla vähintään hehtaarin kokoisia, ja lannoitettavaa alaa vähintään 10 hehtaaria. Hyvin kantaville metsämaille sopii myös maalevitys, toteaa Yaran metsälannoitteista vastaava Petri Kortejärvi. 16 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Paavo Kassari käyttää metsänhoitotöissä Metsä Groupin palveluja. Kuvassa Kassari Teemu Aallon ja Tomi Lankisen kanssa. säosaajien kanssa. Yli 20 asteen pakkanen ei hidastanut menoa, kun metsäasiantuntijat katselmoivat lannoituskohteita metsissä. Kassarien tavoitteena on lannoittaa tulevana kesänä sellaiset metsät, jotka tulevat päätehakkuuseen kymmenen vuoden päästä. Ensimmäinen lannoituskohde on varttunut mäntyvaltainen metsälohko, joka lannoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Metsä on harvennettu kahteen kertaan. Kasvu oli silminnähden hyvää: mäntyrungot nousivat suorina kohti taivasta talvipakkasessa. Toinen lannoituskohde Lopella on hiukan myrskyvaurioista kärsinyt metsä. Asiantuntijat totesivat sen kuitenkin olevan hyvä kohde lannoitukseen hehtaarilla on noin 500 runkoa varttumassa päätehakkuuseen. Metsä on nyt vajaan 60 vuoden ikäinen, joten päätehakkuu olisi myös tällä lohkolla kymmenen vuoden päästä. Vaikka nyt suunnitellaan vain vanhempien metsien lannoitusta, pidän lannoitusta järkevänä myös nuoremmille metsille. Puuston kasvu arvostetaan puun markkinahinnan mukaan. Lannoitus kasvattaa puuta ja lisää metsätilan arvoa. Kaiken kaikkiaan metsä on hyvä sijoituskohde, siinä pääoma kasvaa, toteaa Paavo Kassari. Lannoituksella ja muilla metsänhoitotöillä tuotetaan hyvälaatuista puuta tukkipuuksi ja metsäteollisuuden tarpeisiin, toteaa Teemu Aalto. Tavoite on tuottaa suoria, järeitä runkoja, ja siinä lannoituksella onnistutaan, laatu ei heikkene. METSÄT SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Puunmyynnissä Kassarit kannattavat jatkuvuutta hintapiikkien odottamisen sijaan. Tasaisella myynnillä tulee myös tasaisesti tuloja. Kassarit ovat jatkaneet Paavon suvun metsien hoitamista ja ostaneet myös lisää metsää. He ovat alkaneet jo itse siirtää metsiään seuraavalle sukupolvelle, vaikka eivät eläkeiässä vielä olekaan. Metsäkauppoja tehdään aktiivisesti kolmen sukupolven välillä. Kysymykseen siitä, kuinka paljon metsää pitäisi olla, jotta se antaa riittävästi tuloja, Paavo Kassari vastaa: hehtaarien määrä ei Metsänhoidon taso ratkaisee tuloksen. yksin ole kaikki kaikessa vaan myös se, mitä hehtaarit pitävät sisällään. Metsänhoidon taso ratkaisee tuloksen. LIITÄNNÄISELINKEINOJA METSÄSTÄ Kassarit ovat kehittäneet uutta matkailuliiketoimintaa metsissään. Kymmenen vuotta sitten Paavo osti ensimmäisen enduropyöränsä, ja opetteli ajamaan sillä. Siitä innostuneena hän hankki yhteensä kymmenen pyörää ja teki metsiinsä endurosafareja varten yli 60 kilometrin reitin. Nyt he Tiinan kanssa järjestävät safareja niin, että Paavo toimii oppaana ja Tiina hoitaa muonituksen maastossa. Sana on harrastajien parissa kiirinyt niin, että jo tammikuussa on varauskalenteri hyvää vauhtia täyttymässä. Kausi alkaa tuokokuussa ja jatkuu alkutalven lumille asti. Toinen matkailijoille tarjottava palvelu on Jalo-lautta. Lautta on kaksikerroksinen, noin kahdelletoista hengelle sopiva, järvellä liikkuva sauna- ja ruokailutila. Lauttaa ovat vuokranneet käyttöönsä niin yritykset kuin yksityishenkilöt juhliin ja kokouksiin. Päivä yksityisellä järvellä lautalla seilaten vaikuttaakin hyvältä tavalta nauttia kesästä! Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 17
Asiantuntijana: Raimo Kauppila raimo.kauppila@yara.com Kirjoittaja toimii johtavana agronomina Yara Suomi Oy:ssä. Ravinteet sijoittamalla kasvien käyttöön Kylvölannoitus sopii Suomeen: maahan sijoitetut ravinteet ovat mahdollisimman hyvin kasvien käytettävissä lyhyen ja usein alkuosastaan kuivan kasvukauden aikana. Typpilannoituksen osalta jakaminen on monissa tapauksissa järkevää. L yhyt kasvukausi, alkukesän kuivuus ja kylmät yöt sekä herkästi tiivistyvät savimaat korostavat sijoituslannoituksen merkitystä oloissamme. On tärkeää, että juuriston kehittyessä ravinteet ovat juurten ulottuvilla eli siemenrivin lähellä kosteassa maassa. Sijoituslannoitus kohdentaa ravinteet juuristolle ja on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi hyödyntää kasvinravinteet. Ravinteiden välitön saatavuus kylvön jälkeen ei ole Keski-Euroopassa yhtä kriittinen kuin Suomen poudanaroilla kevätviljapelloilla, koska pellot ovat siellä fysikaalisilta ominaisuuksiltaan toimivampia ja kosteusolosuhteet ovat suotuisammat kuin meillä. Etelämpänä viljellään tyypillisesti syysviljoja, joilla on aikaa kehittyä pitkän syksyn aikana. PERINTEINEN KYLVÖLANNOITUS ON VARMIN Kylvölannoituksen ensi askeleet otettiin jo 1960-luvulla. Sen ajan viljelytekniikka ja lannoitevalikoima johtivat menetelmään, jossa lannoitteet sijoitetaan viljoilla ja öljykasveilla joka toisen siemenrivin väliin. Lannoiteriviin sijoittaminen on edelleen varmin ja ympäristöystävällisin lannoitustapa, jossa on vähiten satovaihteluja. Koska kasvit tarvitsevat määrällisesti eniten typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä, ne kannattaa pääosin sijoittaa kylvön yhteydessä. Riviin sijoitetut lannoitteet ovat kosketuksissa kosteaan maahan, rivin ravinnepitoisuus on suuri, ja kasvien ravinteiden otto on tehokasta. Lannoiterivissä ravinteet eivät missään olosuhteissa haittaa kasvien orastumista ja alkukehitystä. Sittemmin on todettu, että viljojen ja öljykasvien alkukehitys ja juuriston haaroittuminen nopeutuu, kun starttilannoitetta sijoitetaan siemenriviin. Starttilannoitus mahdollistaa parhaimmillaan 5 10 prosentin sadonlisän. Vähintään kaksi kolmasosaa typpilannoitteista kannattaa aina sijoittaa. Starttilannoituksella voidaan myös tarvittaessa täydentää moniravinteisia YaraMila- lannoitteita. Fosforia kannattaa käyttää aina niin paljon kuin ympäristötuki sallii. Tällöin maan viljavuuden lasku ainakin hidastuu. Starttilannoitteiksi soveltuvat hyvin Starttiravinne (NPK 12-23-0) ja useimmat YaraMila-lannoitteet. NK-lannoitteita ei suositella sijoitettavaksi siemenriviin. SIEMENRIVIIN SIJOITTAMISESSA RISKEJÄ Suorakylvön myötä on selvitetty uudelleen lannoitteiden optimipaikkaa. Koska joissakin koneratkaisuissa ei ollut lannoitevantaita, niin lannoitteet oli sijoitettava siemenriviin tai hajalevitettävä, ja jos mahdollista mullattava. Kun sijoituslannoitustekniikkaa aikanaan kehitettiin, sen ajan yksi- ja moniravinteiset lannoitteet sijoitettuna siemenriviin häiritsivät orastumista niin, että sato jäi pahimmillaan puoleen. Orastumisongelmat johtuivat siitä, että itävä siemen ei saanut imettyä itseensä vettä, jos suolaväkevyys siemenen välittömässä läheisyydessä oli liian suuri. Ongelmat korostuvat kuivassa maassa. Kevätviljoista vehnä on huo- 18 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Sijoitettavien lannoitteiden optimipaikat siemeneen nähden Siemenrivi Muokkauskerroksen raja Starttilannoite 1 2 cm siemenestä NPKS lannoiterivissä Kasvien kasvun kannalta optimaalisinta on, jos starttilannoitteena annetaan pieni osa lannoitteista ja suurin osa sijoittaen lannoiteriviin. Kaksi lannoitelaatikkoa mahdollistaa optimaalisen lannoiteratkaisun. mattavasti herkempi kuin ohra. Ureaa ei missään nimessä pidä sijoittaa siemenriviin koska lannoitteen liuetessa syntyvä ammoniakki vaurioittaa orasta. YaraMila-lannoitteet voidaan hyvin sijoittaa siemenriviin. Kylvön ajoitukseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Maan tulee kylvön yhteydessä murustua. Tällöin maamuruista muodostuu riittävä 1 2 cm puskurivyöhyke siementen ja lannoiterakeiden väliin. Lannoite saattaa hieman hidastaa ja alentaa orastumista, mutta vaikutukset satoon ovat yleensä vähäiset. Nykyiset lautasvantaat mahdollistavat suuremman puskurivyöhykkeen syntymisen kuin perinteiset laahavantaat. Siemenen vieressä olevan lannoitteen on huomattu haittaavan orastumista vähemmän kuin suoraan siemenen alla olevan lannoitteen. PÄÄOSA LANNOITTEISTA SIJOITTAMALLA Yara Kotkaniemen kenttäkokeiden mukaan vähintään kaksi kolmasosaa typpilannoitteista kannattaa aina sijoittaa, kun tavoitteena on suuri sato ja tehokas ravinteiden käyttö. Ajan säästämiseksi kevätkylvöjen aikaan joillakin maatiloilla on kokeiltu kylvön ja lannoituksen eriyttämistä. Jos lannoitteet levitetään joko ennen tai jälkeen kylvön, niin itse kylvötapahtuma toki nopeutuu. Kenttäkokeiden tulokset osoittavat kuitenkin, että mitä isompi osa lannoitteista levitetään pintaan ennen kylvöä ja mitä vähemmän ne mullataan, sitä suurempi on sato tappio. Toisaalta, kun kaikki lannoitteet on levitetty pintaan tavanomaisen kylvön jälkeen sato on pienentynyt 10 50 prosenttia. Satotappiot ovat olleet sitä suuremmat, mitä vähäsateisempi on kasvukauden alku. LANNOITUKSEN JAKAMINEN ON JÄRKEVÄÄ Jos lohkolle on tyypillistä suuri vuosien välinen satovaihtelu, niin sijoituslannoitusta kannattaa täydentää kasvu kaudella. Tällöin kylvölannoituksen typpimäärä mitoitetaan korkeintaan keskimääräisen sadon mukaiseksi. Kasvukauden aikainen täydennyslannoitus mitoitetaan odotettavissa olevan sadon mukaiseksi. Lannoitus kannattaa jakaa myös silloin, kun viljellään uusia satoisia lajikkeita ja lohkolle on tyypillistä suuri tasainen sato. Tällöin kylvön yhteydessä sijoitetaan kaksi kolmasosaa sadon tarvitsemasta typpi- ja rikkimäärästä. Täydennyslannoituksella optimoidaan typen ja rikin tasainen ja riittävä saanti. Lannoitusta jaettaessa kannattaa kylvölannoitukseen valita hieman fosforipitoisempi lannoite tai hoitaa kasvien riittävä fosforin saanti starttilannoituksella. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen, täydennyslannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa. Sitä myöhäisemmin annettu lehtilannoitus vaikuttaa enemmän valkuaispitoisuuteen. Vehnän valkuaispitoisuutta voidaan nostaa parhaimmillaan 1 1,5 prosenttiyksiköllä niinkin myöhäisellä kuin maitotuleentumisvaiheen lehtilannoituksella. Täydennyslannoitteiksi sopivat parhaiten rikkipitoiset YaraBela-lannoitteet sekä Yara Typpiliuos 390. Kasvukauden aikaisilla hivenlehtilannoituksilla kannattaa torjua piileviä, satoa alentavia ravinnepuutoksia. YaraVita Gramitrel ja YaraVita Brassitrel Pro on kehitetty erityisesti viljojen ja öljykasvien sadontuotannon tehostamiseen. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 19
Suojaa lannoitteet ilmankosteudelta Lannoitteet ovat vesiliukoisia suoloja, ja lannoiterakeiden kosteusprosentti on alle 1 %. Lannoitteet imevät herkästi kosteutta ilmasta. M eillä on joitakin esimerkkitapauksia parilta menneeltä keväältä, kun sää kylvöjen aikana on nopeasti lämmennyt, ja ilmassa on ollut vahvasti sateen tuntua. Aikaisemmin hyvin toiminut lannoite on kostunut ja haitannut kylvötöiden edistymistä, kertoo tuotepäällikkö Marko Toimela Yarasta. Kriittinen ilman suhteellinen kosteus, jonka jälkeen lannoite alkaa imeä vettä ympäröivästä ilmasta, on Suomessa käytettävissä lannoitteissa 40 60 % välillä. Jos ilman korkeaan suhteelliseen kosteuteen yhdistyy lämmin ilma, tai jos ilman ja lannoitteen välinen lämpötilaero on iso, lannoite imee herkemmin kosteutta ilmasta ja rakeen kostumisriski kasvaa selvästi. Käytännön ohjeita käsittelyyn Varastoi säkit sisälläkin lavojen päällä, jolloin ilma pääsee paremmin kiertämään varastossa. Varastoi lannoitteet yhden ison varastoauman sijasta parissa kolmessa pienemmässä aumassa. Isoissa konehallissa säkit saattavat muuten olla vielä ulos vietäessä niin kylmiä, että ne alkavat hikoilla ja tiputtaa vettä. Avaa varaston ovet hyvissä ajoin keväällä ilmojen lämmettyä, jotta lannoitteet lämpenevät. Vältä kylmien, vettä hikoilevien säkkien tyhjentämistä kevätauringon lämmittämään isoon kylvölannoittimeen tai täyttövaunuun. Vältä lannoitteiden säilyttämistä kylvölannoittimen säiliössä yön yli. Täytä täyttövaunu aamulla, ja vie täyttövaunu vasta aamulla pellolle odottamaan kylväjää. Pyöräytä syöttölaitteistoa pari kierrosta aamulla ennen lannoitesäiliön täyttöä, jotta varmistat lannoitteen juoksemisen. Laita kylvölannoittimen säiliön peite yöksi kiinni ja vedä täyttövaunun lavan päällä pressu. Jos mahdollista, vie koneet yöksi konehalliin, jottei kosteus tiivisty koneen eri osiin. Mikäli lannoite pääsee kastumaan kylvölannoittimen säiliössä tai jos keskeytät kylvötyöt sadekuuron vuoksi, on tärkeää, että puhdistat säiliön huolellisesti kaikesta liettyneestä lannoitteesta, tarvittaessa jopa painepesurilla, ja sen jälkeen kuivaat sen ehdottoman huolellisesti ennen uudelleen täyttöä. Mikäli lannoitteen kostumisesta aiheutuvia ongelmia esiintyy, kirjaa ylös tietoja olosuhteista, ilman ja lannoitteen lämpötilasta, ilman kosteudesta, tuotteen varastointiolosuhteista, ja säkissä oleva mustesuihkulla painettu eränumero. Olemme Yarassa kiinnostuneita tuotteidemme toimivuudesta ja otamme asiakaspalautetta vastaan kehittääksemme tuotteitamme, ohjeistustamme ja palveluitamme. Lisää lannoitteiden käsittelyja varastointiohjeita: yara.fi/turvallisuus 20 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014
Tarkenna lannoitus kiertokokeella Kiertokoe kannattaa tehdä aina ennen kylvön aloittamista tai lannoitelajin vaihdon yhteydessä, jotta saadaan varmistettua tavoiteltu lannoitusmäärä. E ri lannoitelajikkeilla on suuriakin eroja juoksevuudessa, vaikka silmämääräisesti lajikkeet näyttäisivät samanlaisilta. Myös eri tehtaat valmistavat lajikkeita, jonka takia voi eroja muodostua lannoitteiden juoksevuuteen. Yaran lannoitteiden raekoko vaihtelee välillä 2 4 mm. Myös valmistuserien välillä voi olla vaihtelua. RIITTÄÄKÖ TAULUKKOARVO? Tutkimusasemalla tehdään vuosittain kymmeniä kiertokokeita eri lannoitteille. Eri lannoitelajikkeiden välillä on kiertokokeissa yllättävän suuria eroja, kertoo tutkimusagrologi Mikko Sakala Yara Kotkaniemen tutkimusasemalta. Kylvökoneiden kylvötaulukon ohjemäärät ovat keskivertomääriä ja siten vain suuntaa antavia. Kahden eri lannoitelajikkeen välinen ero voi olla jopa noin +/-100 kg/ha. Tämä tarkoittaa, että vaikka olisikin tehnyt kiertokokeen lannoitteelle 500 kiloa hehtaarille, voi jotain toista lannoitelajiketta mennä 400 600 kiloa hehtaarille samalla kylvökoneensäädöllä. Samalla lannoitelajilla valmistuserien välillä erot ovat yleensä huomattavasti pienempiä, mutta kiertokokeet kannattaa tehdä joka kevät uudelleen. Kiertokokeen tulokset kannattaa kirjata ylös, sillä se nopeuttaa seuraavana keväänä kiertokokeiden tekemistä. Vain oikeilla säädöillä voit Kiertokokeen tekeminen Kiertokoe on sen verran nopea tehdä, että vaikka on kevään kylvökiireitä, sitä on turha jättää tekemättä. Yleisesti ottaen kiertokokeessa menee aikaa noin 5 15 min, kun oman kylvökoneen kiertokokeen on muutaman kerran aikaisemmin tehnyt, kertoo Mikko Sakala Kotkaniemen tutkimusasemalta. Kiertokokeen tekemistä varten tarvitset: vaa an, kiertokoekaukalon tai pressun ja kammen, jolla pyörität kylvökoneen koneistoa. 1. Laita lannoitteet kylvökoneeseen. Katso tämän jälkeen edellisen kevään muistiinpanoista tai taulukkoarvoista haluttu säätö lannoitteelle. 2. Laita laatikko tai pressu lannoitesyöttölaitteen alle. 3. Kierrä kiertokoekahvaa muutamia kierroksia, jotta lannoitetta alkaa tulla syöttölaitteesta. 4. Tyhjennä laatikko tai pressu lannoitteesta. varmistua oikeasta levitysmäärästä. Kylvöjen edetessä on lannoitteen menekkiä hyvä seurata lohkoittain määrän varmistamiseksi. 5. Kierrä kiertokoekahvaa kylvökoneen käyttöohjeissa kerrottu kierrosmäärä, joka vastaa yleensä aarin kylvöalaa. 6. Punnitse saatu lannoitemäärä. Mikäli kiertokokeen kylvöala vastaa aaria, saatu lannoitemäärä kerrottuna sadalla on levitysmäärä hehtaarille. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014 21
Asiantuntijana: Reijo Pirttijärvi reijo.pirttijarvi@tnsglobal.com Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:ssä. Sato kasvoi ravinnetaseet paranivat Vuoden 2013 yhteenlaskettu, kaikkien kasvien sato Suomessa oli kolmea aikaisempaa vuotta suurempi ja ravinteiden hyväksikäyttö lähes ennätyksellisen hyvä. V iljoilla päästiin yli 4 miljardiin kiloon, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 11 prosenttia. Rehuviljoilla sato oli 17 % korkeampi ja viljelyala 9 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan leipäviljojen viljelyalat ja sadot jäivät alle edellisen vuoden. Nurmikasveilla sato oli edellisvuotta hieman heikompi. Viime kasvukauden lämpösumma oli eteläisessä Suomessa yli 1 700 ja Keski-Lappia myöten lämpösumma ylitti 1 100 vuorokausiastetta. Lämpöä riitti, ja myös sadetta saatiin tarpeeksi, mikä selittää hyviä kasvuolosuhteita ja satoja. Ravinteiden peltotaseessa lasketaan pellolle tulevat ja sieltä sadon mukana poistuvat ravinnemäärät. Erotus kuvaa kasvinviljelyssä käyttämättä jäänyttä ravinnemäärää. Typen peltotase oli viime vuonna noin 38 kg/ha ja fosforin peltotase noin 2 kg/ha. Ravinteiden käytön hyötysuhde eli tuotoksen ja panoksen suhde oli typellä noin 62 % ja fosforilla 83 %. Vain vuonna 2009 on päästy alempiin ravinnetaselukemiin ja Fosforin peltotaseet Uudellamaalla ja Hämeessä ovat jopa negatiivisia. parempaan hyötysuhteeseen, kun katsotaan tilastoja vuodesta 1985 alkaen. LANNOITUS KASVOI HIEMAN Viime vuonna lannoitetyppeä käytettiin 3 prosenttia edellisvuotta enemmän, keskimäärin runsaat 66 kiloa viljeltyä peltohehtaaria kohti. Vuosituhannen alussa vastaava lukema oli yli 80 kg/ha. Lannan mukana peltoon tulleet ravinne määrät ovat melko vakaita, joskin hiukan vähentyneet. Typpeä on lannasta nykyisin tullut noin 34 35 kg/ha. Sadot veivät typpeä viime vuonna noin 64 kiloa hehtaarilta. Vuotta aiemmin lukema oli hieman yli 60 kiloa, kun taas huippusatovuonna 2009 luku oli lähes 70 kiloa hehtaarilta. Fosforilannoitusmäärä nousi viime vuonna 3 %. Ostolannoitteiden mukana pelloille tuli viime vuonna keskimäärin vajaat 6 kiloa fosforia hehtaaria kohti, noin puoli kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläinten lannan mukana fosforia tuli peltoon laskennallisesti vajaat 7 kiloa hehtaarille eli hieman enemmän kuin ostolannoitteissa. Sadossa poistui runsaat 10 kiloa fosforia. Talteen saatiin lähes kilo hehtaaria kohti enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2009 saatiin fosforia talteen vielä lähes kilo hehtaaria kohti viime vuotta enemmän. Fosforin hyötysuhde, eli tuotoksen suhde panoksiin, on 2000-luvulla ollut keskimäärin 70 prosenttia, kun typen hyötysuhde on jäänyt keskimäärin 58 prosenttiin. Fosfori siis saadaan paremmin talteen kuin typpi. Lannan typestä arvioidaan jopa 30 prosenttia menevän varastotappioihin. Koko maan tasolla lannan ravinteiden määrät ovat vähentyneet viime vuosina vain lievästi. Sen sijaan ostolannoitteiden määrissä muutokset ovat olleet suuria. Kun verrataan viittä ensimmäistä EU-jäsenyysvuotta viimeisimpään viiteen vuoteen, nähdään ostolannoitteiden typpimäärien alentuneen yli 20 prosenttia. Vastaavasti tarkasteltuna fosforimäärät ovat vähentyneet lähes 60 prosenttia. TUOTANTOSUUNNILLA ISOT EROT Viime vuosina koko maan tason ravinnetaseet ovat alentuneet selvästi. Kotieläinten määrän väheneminen parantaa luontaisesti ravinnetaseita. Kymmenessä vuodessa tuotantoeläinten lannassa oleva kokonaistypen ja -fosforin määrä on alentunut noin 7 8 %. Alueellisesti löytyy kuitenkin eroja. Koska ravinneylijäämät ovat pitkälti riippuvaisia kotieläintuotannon intensiteetistä, vahvasti kotieläinvaltaiset ja erityisesti nautakarjavaltaiset alueet ovat suhteellisesti suurimpia ravinnetaseiden tyyssijoja. Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa ravinnetaseluvut ovat typen osalta 30 50 prosenttia suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Näillä alueilla on laskennallisesti 0,8 0,9 nautoja hehtaaria kohden. 22 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 1/2014