Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä- seminaari 12.9.2011 Alla tiivistelmät seminaarissa pidettyjen työpajojen sisällöistä ja oivalluksista. TYÖPAJA 1: Ongelmallisten oppilaskuntien klinikka Galleria kävely, jossa keskusteltiin ensin pienryhmissä ja merkattiin paperille ongelmia ja sitten perään toiselle paperille keksittiin yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Nämä esiteltiin sitten toisille pienryhmille ja pohdittiin yhdessä keskustelujen tuloksia. Ryhmän yksi osallistujat jaettiin kahteen keskusteluryhmään. Toisessa pohdittiin mikä mättää oppilaskunta toiminnassa ja toisessa ryhmässä pohdittiin oppilaskunnan toimijoiden rooleja ja vastuita. Oppilaskunnan ongelmiksi nousi puheissa seuraavia asioita: Uusi asia, ei koulutusta, perehdytyksen ja tiedon puute Resurssien puute, määrärahat Kiireen lisääntyminen, väsyminen Nuorisotyön mukana olo? Tunne, että on yksin asian kanssa Kaavoihin kangistuminen perinteet Koulun tarjoama tuki Näennäinen vaikutusvalta Sitoutumisen puute Tehtävien rajaaminen Tilojen ja ajan puute Ratkaisuiksi keskustelussa nousi seuraavia asioita: Työparimalli Koko koulun tuki Koulutusta ja tietoa lisää Sähköpostilista
Vuositavoitteet Selkeät tehtävät ja roolitukset Toimintasuunnitelma Vuosikello Tiedotus vanhemmille Ryhmäytykset Yhteistyö Oppilaskunnan toimijoiden roolit ja vastuut keskustelun ongelmiksi keskustelussa nousi: Jäsenten ja varajäsenten määrä? Resurssit, palkka Paskan nakin maine, pidetään rasitteena Motivaation löytyminen Oppilaiden aktiivisuus Miten saadaan ehdokkaita hallitukseen Yhteisen ajan löytyminen Riippuvaisuus ohj.opettajasta Yhden hallituksen toiminnan pituus Puheenjohtajan rooli koulussa? Kuinka virallisia kokousten tulee olla Toiminnan raportointi ja kenelle Rehtorin ja opettajien roolit tukijoina? Roolijaot selkeämmiksi -Löytyykö kaikille tekemistä? Puheenjohtajan tukeminen Nuorten näköiset aiheet ja puheet Opastusta tai oppaita ei ole riittävästi Ratkaisuiksi nousi oppilaskunnan toimijoiden roolit ja vastuut keskustelussa seuraavia asioita: Jäseniä: alakoulu ->2kpl/luokka (tyttö ja poika)
yläkoulu ->9 jäsentä. Kolme jokaiselta luokalta. Jäsenten hyvä käyttäytyminen ja opinnoissa edistyminen tärkeää Säännöt jäsenille Koululla tulee olla yhteinen päämäärä Työyhteisön tuki toiminnalle Työpari ohjaavalle opettajalle (esim. nuorisotoimi?) Hallituksen toiminnan tukeminen ja arvostaminen Joka vuosi uudet vaalit Mahdollisimman monelle vaikutusmahdollisuus Selkeät roolit jäsenille, myös pieniäkin vastuutehtäviä Opaskirja (vihreä) TYÖPAJA 2: Osallistavat menetelmät ja aikuisen rooli osallisuustoiminnassa Työpajassa kierrettiin viidessä eri pisteessä ryhmittäin. Alla on tiivistettynä pääpointit, keskustelua pajoissa syntyi paljon. 1.piste: Menetelmäoppaisiin tutustuminen. Tehtävänä tutustua erilaisiin kortteihin ja oppaisiin sekä pohtia niiden soveltamista omaan työhön. Mm. Pesäpuun Vahvuuskortit, MLL:n Vertaansa Vailla kortit. - Kortteja ja oppaita voi käyttää hyvin moniin tarkoituksiin ja kaiken ikäisille ihmisille. Sopii esim. kokouksiin, ryhmäyttämiseen, heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen. 2.piste: Mitä on osallisuus? Tehtävänä miettiä osallisuus- termille määrittelyjä. Osallisuus on kuulluksi tulemista, tunnetta siitä, että on tärkeä ja kuuluu johonkin yhteisöön, on aktiivinen kansalainen. Käsite on hyvin laaja, oli hienoa kuulla eri alojen edustajien näkemystä osallisuudesta. Haasteena on aikuisten sitouttaminen osallisuuden toteuttamiseen sekä se, miten hiljaisimmat nuoret saataisiin mukaan; myös heidän mielipiteensä on tärkeä. 3.piste: Osallisuus ja tiedottaminen
Tehtävänä miettiä asioita ja tapoja, joista on tarpeellista tiedottaa Oppilaskunnan asioista tiedottaminen voisi olla näkyvämpää Uusia tiedottamisen tapoja, esim. video perinteisen pöytäkirjan sijasta Oppilaat saisivat itse päättää esitystavan 4.piste: Kokouskäytänteiden opettelu Tehtävänä ideoida osallistavia menetemiä kokouskäytänteisiin. Esillä olevista materiaaleista ideoikaa ja valitkaa paras idea. Esim. Älytaulu, oppilaat aktivoituvat toiminnan kautta Leluja, hahmoja ja tarinoita voisi käyttää apuna 5. piste: Kuumailmapallo- menetelmään tutustuminen (MLL) Tehtävänä tutustua kuumailmapallo-menetelmään ja miettiä toimintaympäristö, jota kautta asioita mietitään (esim.koulu). Mikä siellä tuo iloa, ketkä siihen voivat osallistua, mitkä ovat yhdessätoimimisen edellytyksiä, mikä pitää iloa yllä. Mm. kuulluksi tuleminen, kuunteleminen, osallisuus, yhdessä tekeminen, perheen tuki, yhteiset tapahtumat, ystävät, hyvä yhteishenki ym. Mitä opimme työpajassa 2? Osallisuus on laaja käsite ja ihmisillä on hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä Uusia asioita avautui puhumalla ja tekemällä yhdessä Innostus osallisuuden toteuttamiseen kasvoi! TYÖPAJA 3: Lasten ja nuorten osallisuustoiminta Jyväskylässä, Jyväskylän nuorisopalvelut Työpaja aloitettiin Eeva Mäntylän ja Tanja Rädyn ohjaamina. Osallistujat saivat tutustua pienissä keskusteluryhmissä, joissa esittelyn ohella käytiin läpi asioita, jotka auttavat itseä jaksamaan arjen keskellä sekä odotuksia työpajasta. Tutustumisesta virinnyt keskustelu herätti ajatuksia ja odotuksia muun muassa: -Kokonaiskuvan saaminen nuorten osallisuustoiminnasta -Konkreettiset vinkit miten kehittää osallisuustoimintaa -Osallistava oppilas yhteisöllinen koulu
-Nuoriso-ohjaajien ja opettajien yhteistyömuodon mahdollisuus -Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistaminen Tutustumisen jälkeen osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa työstettiin lapsen ja nuoren osallisuuspolkua kunnanpalveluissa 5 ikävuodesta täysi-ikäisyyteen. Tehtävänanto oli laaja ja esimerkiksi meidän ryhmä pohti, mitä osallisuustoiminnalla tässä tapauksessa tarkoitettiin ja miltä näkökulmalta sitä pitäisi pohtia? Fläppipapereille alkoi kuitenkin ilmestyä tärkeitä osallisuuteen liittyviä ja sitä tukevia asioita. -peruskoulun aloittaminen 7-vuotiaana -itsenäiseksi nuoreksi kasvaessa aikuisen tuen tarve vähenee iän myötä - aikuisen tulisi huomioida, että lapsi ja nuori tarvitsee aitoa kohtaamista ja kuuntelua iästä riippumatta - nuorisotyön ja koulun yhteistyö, joka häivyttäisi rajoja. Nuorisotoimi voisi tarjota koululle valmiita paketteja -mukaansa tempaavien osallisuustoimien kehittäminen esimerkiksi eskarit saivat osallistua oman viikko-ohjelman suunnitteluun -ruokalistaan vaikuttaminen tärkeää, se lisää muun muassa ruokailussakäyntiä -oppilaskunta ja lastenparlamentti ovat tärkeitä -oppilaskunnasta kaivataan jatkumoa yläkouluun -13-18-vuotiaiden alueellisten vaikuttajaryhmien kokoaminen koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä - perheen sisäiset vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi 5-vuotias voisi perheen kanssa miettiä missä haluaisi aikaansa viettää -6-7-vuotiaiden joustava koulunaloitus -nuorisotyön mainonta koulujen alussa/kouluissa -koulun tilojen käyttö harrastustoimintaan - koko koulun yhteisön tuki, oppilaiden ja opettajien sitouttaminen osallisuustoimintaan, aiheeseen liittyvää koulutusta kaivataan lisää -nivelvaiheeseen yhteistyötä lisää ohjaus voisi olla nuorilta nuorille -päiväkodissa ja eskarissa lapset osallistuisivat pelien ja lelujen hankintaan -kouluissa toteutettaisiin galluppeja ja äänestyksiä, joilla oppilaat voisivat vaikuttaa, koulu tukisi kummioppilastoimintaa sekä kerhotoimintaa -yläkoulu voisi tukea enemmän nuorten ideoimaa toimintaa, antaa nuorten päättää koulunpihalle hankittavista välineistä, opettajat voisivat järjestää opetusta luokan ulkopuolella
Työpaja 4: Yhteisöllinen pedagogiikka kouluissa (HUMAK) Marjo Kolehmainen Johanna Kuivakangas Yhteenveto Seminaarin työpajassa numero 4 käsiteltiin aihetta Yhteisöllinen pedagogiikka kouluissa. Työpajan vetäjinä toimivat Marjo Kolehmainen ja Johanna Kuivakangas Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Työpajaan osallistui paljon oppilaskuntia ohjaavia opettajia sekä nuorisotyöntekijöitä. Esittelykierroksen aikana kävi ilmi, että useimmat olivat tulleet työpajaan avoimin mielin saamaan uusia välineitä ja näkökulmia työhönsä. Yhteistoiminnallinen oppiminen nousi vahvasti esiin esittelykierroksen aikana jo toteutettavana menetelmänä. Esittelykierroksen jälkeen osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään käsittelemään seuraavia aiheita: 1) Hyvä ryhmäkokemus, 2) Tämän päivän nuoret ja arki ja 3) Keitä me olemme ammattimme edustajina. Aluksi aiheita pohdittiin ryhmissä keskustelemalla, jonka jälkeen kustakin aiheesta tehtiin lyhyt näytelmä erilaisten pienien figuurien avulla. Ensimmäisen ryhmän esityksestä hyvään ryhmäkokemukseen vaikuttavina tekijöinä nousivat esille yhteisen tavoitteen saavuttaminen yksilöiden erilaisuudesta huolimatta, ryhmän yhteiset sopimukset, hyvä ryhmäytyminen sekä yksilöiden vahvuuksien hyödyntäminen. Toisen ryhmän tärkeimpinä asioina nousivat esille nuorten/lasten tarve aikuiselle, kärsimättömyys sekä lasten/nuorten omatoimisuuden rajoittaminen liiallisella ohjatulla harrastustoiminnalla. Kolmannen ryhmän merkittävimmät huomiot olivat roolien vaihtelu sekä opettajan että nuorisotyöntekijän työssä sekä työyhteisön merkitys. Omana itsenä olemista ja persoonallisuutta sekä oman tehtävän tiedostamista organisaatiossa/verkostossa pidettiin myös tärkeänä. Kokonaisuudessaan ryhmien keskusteluja pidettiin hedelmällisempinä kuin näytelmää tämän ryhmätehtävän kohdalla. Tämän jälkeen Johanna Kuivakangas kertoi lyhyesti näkemyksiään ja kokemuksiaan yhteisöllisestä pedagogiikasta ja esitteli RATA mallin, jonka osa-alueet olivat ryhmä, asiantuntijuus, tietoisuus/tietoinen toiminta ja ammatillisuus. Marjo Kolehmainen kertoi Konnevedellä toteutettavasta Humanistisen ammattikorkeakoulun Uusiutuva koulu ja nuorisotyö hankkeesta, mikä herätti paljon keskustelua siitä, mitä kouluissa tehtävä nuorisotyö käytännössä on ja miten sen järjestäminen onnistuu. Konkreettisina esimerkkeinä esille nousivat muun muassa ryhmäytyminen nivelvaiheissa, uudenlaisten toimintatapojen hakeminen, oppilaskuntatoiminta, sosiaalisten suhteiden parantaminen luokan sisällä sekä toiminnallisuus ja innostaminen, esimerkiksi erilaiset työpajat kouluilla.
Keskeinen näkemys työpajassa oli, että yhteisöllisen pedagogiikan toteutuminen vaatii sekä koulujen että nuorisotyön avautumista ulkopuolisille toimijoille. Moniammattillisuus nousi esille yhtenä avaintekijänä yhteisöllisessä pedagogiikassa. Nuorisotyöntekijöillä on paljon yhteisöllisen pedagogiikan osaamista ja monialainen yhteistyö kouluissa on suunnitteilla monessa kunnassa. Yhteinen näkemys oli myös se, että opettajien perustehtävä kouluissa on opettaminen, joten tarvitaan myös henkilö, jonka perustehtävä olisi nuoren kohtaaminen. Yhteisöllisen pedagogiikan tavoitteena on nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen; tuttu ja turvallinen aikuinen löytyisi myös vapaa-ajalla, ei vain kotona. Ryhmien keskusteluissa nousi esille, että opettajalla tai nuorisotyöntekijällä voi olla hyvinkin suuri rooli lapsen/nuoren elämässä, joten tämä olisi erittäin tärkeää. TYÖPAJA 5: Lasten osallistuminen koulusta kuntaan; Lasten parlamentti Työpaja jaettiin kahteen keskusteluryhmään. Toisessa ryhmässä pohdittiin mikä mättää lasten parlamentissa ja toisessa ryhmässä taas lasten parlamentti toiminnan ja toimijoiden rooleja ja vastuita. Lasten parlamentin ongelmiksi ja niiden ratkaisuiksi keskusteluissa nousi seuraavia asiota: Liikaa aikuisten johtamaa Aikuisen tuen puute Kaikki lapset kuntalaisina vaikuttajina tulee kuulla muitakin kunnan lapsia Lasten ja päättäjien vuorovaikutus Vaatii hurahtaneisuutta Ei sovi vallanhimoisille aikuistoimijoille pois lapsilta Tavoitellaan liian suuria Tulisi toimia lasten ja nuorten ehdoilla Pienistäkin tavoitteista hyötyä LP- toiminann ja toimijoiden roolit ja vastuut keskustelussa ongelmiksi ja ratkaisuiksi nousi: Toimintasäännön merkitys
Useita toimijoita Kunta koulutasolla Kolmas sektori Kaikki kunnon aikuiset Kaikki perustuu tietoon Asioiden seuranta : Julkisuus On vaikea välittää Tietoa lapselle jos aikuisella ei ole tietoa Lapsille annetaan vain paloja ei kokonaisuuksia Muistiinpanot työpajoista kirjoitti neljä Humakin opiskelijaa Äänekosken kampukselta: Miina Väisänen, Jarmo Kiljunen, Tuomas Rapp ja Sara Airola. Kuvaajana työpajoissa toimi Mikko Åman.