PJELAX VINDKRAFTSPARK

VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGAA 5. Naturutrednngar på fnska (Botop-Fåglar-Flygekorre) FCG DESIGN OCH PLANERING AB

Luontoselvtykset 1 (41) Sallnen Paavo Ssällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Pjelaxn tuulpusto... 3 3 Kasvllsuus ja luontotyypt... 4 3.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 4 3.2 Luontokohteden arvottamnen ja arvottamskrteert... 4 3.3 Kasvllsuuden nykytlanne... 5 3.3.1 Kasvllsuuden yleskuvaus... 5 3.4 Arvokkaat luontotyypt... 9 3.4.1 Suojelualueet... 9 3.4.2 Muut arvokkaat luontotyypt... 11 3.4.3 Uhanalaset ja harvnaset kasvlajt... 15 4 Pesmälnnusto... 16 4.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 16 4.1.1 Tuulpustoalueen pesmälnnusto... 16 4.1.2 Merkotkan lentorettseuranta... 16 4.2 Pesmälnnuston nykytlanne... 17 4.2.1 Pesmälnnuston yleskuvaus... 17 4.2.2 Hankealueen pesmälnnusto... 17 4.2.3 Suojelullsest arvokkaat lajt... 20 5 Muuttolnnusto... 29 5.1 Johdanto... 29 5.2 Kevätmuutto... 31 5.2.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 31 5.2.2 Kevätmuutot 2012 ja 2013... 31 5.3 Syysmuutto... 31 5.3.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 31 5.3.2 Syysmuutto 2012... 32 5.4 Lepäly- ja ruokalualueet... 32 5.5 Lajkohtanen tarkastelu... 33 5.5.1 Ylestä... 33 5.5.2 Hanhet... 33 5.5.3 Joutsenet... 34 5.5.4 Kurk... 35 5.5.5 Merkotka... 36 5.5.6 Päväpetolnnut... 36 5.5.7 Lokklnnut... 36 FCG Suunnttelu ja teknkka Oy Osmonte 34, PL 950, 00601 Helsnk Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.f Y-tunnus 2474031-0 Kotpakka Helsnk

Luontoselvtykset 2 (41) Sallnen Paavo 5.5.8 Kahlaajat... 37 6 Elämstö... 37 6.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 37 6.2 Elämstön nykytlanne... 37 7 Luontodrektvn ltteen IV(a) lajt ja uhanalaset elänlajt... 38 7.1 Lto-orava (Pteromys volans)... 38 7.1.1 Lähtöanesto ja menetelmät... 38 7.1.2 Lsääntyms- ja levähdysalueet... 39 7.2 Lepakot (Chroptera)... 40 Lähdekrjallsuus... 41 Ltteet Lte 1: Muuttolntusummat... 1 Lte 2: Muuttolntukuvat... 1 FCG Suunnttelu ja teknkka Oy Osmonte 34, PL 950, 00601 Helsnk Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.f Y-tunnus 2474031-0 Kotpakka Helsnk

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 3 (41) Pjelaxn tuulvomapusto 1 Johdanto Tämä on Pjelaxn tuulpustoalueen YVA - menettelyä sekä osayleskaavotusta palveleva luontoselvtysten erllsraportt. Työssä kuvataan tuulvomapuston elämstön ja kasvllsuuden nykytla. Inventonnt koostuvat luontotyypp- ja kasvllsuusnventonnesta, pesmälnnustonventonnesta, lnnuston kevät- ja syysmuutontarkkalusta sekä lto-orava- ja lepakkoselvtyksstä. Raportn on laatnut bolog Paavo Sallnen FCG Suunnttelu ja teknkka Oy:stä. 2 Pjelaxn tuulpusto Suunnttella oleva VndIn AB:n tuulpusto Pjelax sjottuu Närpöön, Valtate 8:n täpuolelle Pjelaxn kylästä tään ja kaakkoon ja Myrkyn kylästä länteen. Alustavassa suunntelmassa alueelle sjotettasn enmmllään non 30 tuulvomalatosta. Kuva 1. Kartotetun hankealueen sjant. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 4 (41) 3 Kasvllsuus ja luontotyypt 3.1 Lähtöanesto ja menetelmät Lähtötetoja hankealueen kasvllsuudesta on kerätty mm. Ympärstöhallnnon Ova- Hertta ja UHEX elölajt -tetojärjestelmästä (reksterpomnta 31.8.2012) sekä tarkastelemalla hankealueden topografaa ja muta omnasuuksa peruskarttojen sekä lmakuven avulla. Hankealueella esntyvä luontotyyppejä kartotettn 5.6., 7.6., 10.6, 11.6, 12.6, 19.6, 20.6., 23.6. ja 24.6.2012 ja 24.5., 29.5, 31.5 ja 19.6.2013. Taustatetoon sekä karttaja lmakuvatarkasteluhn perustuen nventonnt kohdennettn ennalta valtulle, mahdollsest ertysä luontoarvoja ssältävlle aluelle (mm. varttuneemman metsän alueet, kallot, purot ja vähäpuustoset suot) sekä tuulvomaloden alustavlle rakennuspakolle. Maastossa tarkastettn myös huoltotestön alueet. Inventontehn käytettn non 132 tunta. Maastonventonnessa kesktyttn pakantamaan seuraavat luonnon monmuotosuuden kannalta merkttävät kohteet: Luonnonsuojelulan suojeltavat luontotyypt (LSL 29 ) Metsälan ertysen tärkeät elnympärstöt (MetsäL 10 ) Veslan mukaset luontotyypt (VesL 11 ) Ertysest suojeltaven lajen esntymät (LSL 47 / LSA 21 ) Muut arvokkaan lajston esntymät (uhanalaset ja alueellsest merkttävät) Alueellsest ja pakallsest edustavat luontokohteet (mm. pernneympärstöjen luontotyypt, vanhan puuston kohteet, geologsest arvokkaat muodostumat, luonnontlaset metsköt ja ojttamattomat suoalueet) Luontotyyppen uhanalasuusluoktuksen mukasest arvokkammat luontokohteet Lnnuston ja rstalajen kannalta arvokkaat elnympärstöt Kasvllsuuden ja luontotyyppen nventonten perusteella krjattn alueden kasvllsuuden ylesprtenen kuvaus kuten mm. rakentamsalueden metsen kasvupakkatyypt ja nden kästtelyaste. Kasvlajstoa kuvattn tarkemmn luonnon monmuotosuuden kannalta merkttävämpen kohteden, kuten luonnontlasten soden ta lehtojen sekä tuulvomaloden rakennuspakkojen ja huoltotestön osalta. Luontotyypp-nventonnesta vastas FCG Suunnttelu ja teknkka Oy:stä bolog Paavo Sallnen. 3.2 Luontokohteden arvottamnen ja arvottamskrteert Arvoluoktus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 2003): 1) kansanvälsest arvokkaat kohteet, 2) kansallsest arvokkaat kohteet, 3) maakunnallsest ja seudullsest arvokkaat kohteet, 4) pakallsest arvokkaat kohteet sekä 5) muut luonnonsuojelullsest arvokkaat kohteet. Veslan luontotyypt arvotetaan tapauskohtasest. Metsen luonnontlasuutta arvotaessa huomodaan metsän metsä-hodollnen tla, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajsuhteet. 1. Kansanvälsest arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansanvälsest merkttävät kostekot ja lntualueet (IBA alueet). 2. Kansallsest arvokkaat kohteet. Kansallsest arvokkasn kohtesn kuuluvat kansallspustot, luonnonpustot, suojeluohjelmen kohteet, erämaa-alueet, koskensuojelulan mukaset vesstöt, valtakunnallsten suojeluohjelmen krteert Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 5 (41) täyttävät kohteet, kansallsest tärkeät lntuvesalueet (FINIBA -alueet), kohteet, jolla on luonnonsuojelulan luontotyyppejä (LSL 29 ), äärmmäsen ja erttän uhanalasten sekä vaarantuneden lajen esntymspakat, ertysest suojeltaven lajen esntymspakat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lsäks kansallsest arvokkasn kohtesn kuuluvat valtakunnallsest arvokkaat pernnemasemat ja kulttuurmasemat. 3. Maakunnallsest ja seudullsest arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallsssa suojeluohjelmssa maakunnallsest arvokkaks luoktellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellsest uhanalasten lajen esntymspakat ja maakunnallsest/seudullsest merkttävät muut luontokohteet. 4. Pakallsest arvokkaat kohteet. Pakallsest arvokkasn kohtesn kuuluvat kohteet, jolla on metsälan ertysen tärketä elnympärstöjä (MeL 10 ), ylesja asemakaavojen suojeluvaraukset, pakallsest uhanalasten ja harvnasten lajen esntymspakat sekä muut pakallsest harvnaset ja edustavat luontokohteet. 5. Muut luonnonsuojelullsest arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka evät ole edellä mantussa luokssa mutta, jotka ovat luonnon monmuotosuuden sälymsen kannalta tärketä, esmerkks suuret yhtenäset tavanomasen luonnon alueet ja ekologset käytävät. Lsäks tähän luokkaan kuuluvat luonnonmustomerkt. 3.3 Kasvllsuuden nykytlanne 3.3.1 Kasvllsuuden yleskuvaus Hankealue koostuu suurmmaks osaks er vahessta talousmetsstä. Koko hankealueen laajuudella on suortettu hakkuta lähmennesyydessä. Jäljellä olevat varttuneemmat metsät ovat tosstaan erstynetä ekä suura yhtenäsä metsäalueta esnny. Taulukko 3.1. Maankäyttö (ha) hankealueella (CLC 2006). Maankäyttö Pnta-ala (ha) Sekametsä 1 026 Havumetsä 315 Harvapuustoset alueet 199 Avosuo 56 Hankealueen metsät ovat pääasassa tuoreta mustkkatyypn (MT) havu- ja havulehtpuukankata sekä kuvahkoja puolukkatyypn (VT) mäntykankata. Kangasmetsät ovat puustoltaan nuorten kehtysluokken havu- ta sekapuustosa talousmetsä. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 6 (41) Kuva 2. Yleskuva hankealueen kasvllsuudesta suojelalueden, ortolmakuvan ja Corne2000 anestojen perusteella. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 7 (41) Kuva 3. Hankealueella on suortettu laajoja hakkuta. Kuvan tamkko on Bredmossmyransta non klometr lounaaseen. Kuva 4. Hakkuuaukko Bredmossmyransta länteen. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 8 (41) Kuva 5. Hankealueen eteläosassa on kaks hyötykäytöstä postunutta joutomaata Kuva 6. Hankealueen pohjososassa on maanottoalue. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 9 (41) 3.4 Arvokkaat luontotyypt 3.4.1 Suojelualueet Bredmossmyran Bredmossmyran, on pääosn tuoreen kankaan metsää. Bredmossmyran ja Storlden - soden välsellä, länteen vettävällä kuuskkornteellä sjatsee puronvarslehto. Lehdon kasvllsuus on keskosstaan kosteaa sanaslehtoa ja reunolta tuoretta OMaT-lehtoa. Vaatelata lajeja ovat näsä, lehtokuusama, taknamarja, koranhes, kotkansp, syyläjuur, mustakonnanmarja, kevätlnnunherne, lehtopähkämö, snvuokko ja harvnasuutena metsänemä ja sokkokakskko. Varttuneessa kuusvaltasessa metsässä on runsaast haapaa seassa. Osa haavosta on järetä, kääntyvä puta. Pökkelötä, havupuden kuolleta pystyputa ja maaputa löytyy yksttän koko alueella. Uhanalassta elämstä alueella esntyy lto-orava. Kasvlajesta manttakoon haavanhyytelöjäkälä, lännenmunuasjäkälä, samettkesjäkälä ja radankeuhkojäkälä sekä kääväkkästä oravuotkka, punahävekääpä, rukukääpä, kuusenkääpä ja ruostekääpä. Kuva 7. Bredmossmyrann tuore kangas, Natura 2000-alue, arvoluokka 1. Lehtoalueen kasvllsuus on keskosstaan kosteaa sanaslehtoa ja reunolta tuoretta OMaT-lehtoa. Vaatelata lajeja ovat näsä, lehtokuusama, taknamarja, koranhes, kotkansp, mustakonnanmarja, kevätlnnunherne, syyläjuur, lehtopähkämö, ja harvnasuutena metsänemä ja snvuokko. Bredmossmyrann suojelualue on penehkö ja alueen reunapuollta on suortettu vastkään hakkuta, aheuttaen vanhempen metsen erstymsen musta metsstä. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 10 (41) Kuva 8. Bredmossmyrann Natura 200-alue (arvoluokka 1) ja stä ympärövä ykstynen luonnonsuojelualue (arvoluokka 2). Bredmossmyrann suojelualueella tavattn maastokäynnellä vaarantunutta metsänemää (Eppogum aphyllum) kahdessa er kohtaa sekä talkääpää (Physspornus rvulosus), ruostekääpää ja haavanhyytelöjäkälää (Collema subngrescens). Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 11 (41) 3.4.2 Muut arvokkaat luontotyypt Bredmossen Bredmossmyrann kollspuolella on yks halkasjaltaan non klometrn mttanen luonnontlasen kaltanen suo, Bredmossen. Varsnanen Bredmossen koostuu kahdesta suosta, josta penemp sjatsee hankealueella ja suuremp hankealueesta kollseen. Bredmossenn ylesmmat suotyyp ovat sovarpu- ja rahkaräme sekä keskosassa on penehkö kedasrämealue. Puusto on pääasassa mäntyvaltasta ja kehtys- ja theysluokaltaan vahtelevaa. Kuva 9. Bredmossenn hankealueella sjatseva suo pohjosesta kuvattuna, sovarpurämettä. Kuva 10. Bredmossenn hankealueen puolenen suo kaakkosladasta kuvattuna. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 12 (41) Kuva 11. Bredmossen ja Svartträsketn arvokkaat luontotyypt sekä lähalueen ltooravan elnympärstö, (arvoluokka 4). Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 13 (41) Svartträsket Svartträsketn suoalue on varsnasta saranevaa ja rämettä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat yhtenäsä kasvustoja muodostavat jouhsara ja pullosara. Luhtaslla pakolla vo kasvaa tupasvllaa sekä penkasvusta vavaskovua esntyy ylesest. Ruohojen osuus on melko vähänen. Pohjakerroksen muodostavat rahkasammalet. Kuva 12. Svartträsketn reunolla valltsee sararäme. Kuva 13. Svartträsketn valltseva suotyypp on saraneva. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 14 (41) Änkmossen Änkmossen rajottuu lovaprtesn moreenkankasn. Suon pnnan korkeus merenpnnasta on 33,5-36,5 m, ja pnta vettää pääasassa länteen. Änkmossen on osttan ojtettu ja ojtuksen vakutus on nähtävssä selväst suotyypssä. Kuva 14. Änkmossenn lyhytkorsneva ja rahkaneva muuttuma, (arvoluokka 5). Änkmossenn ylesmmät suotyypt ovat suon keskosassa lyhytkorsneva ja rahkaneva. Reunemmalla tavataan rahkarämettä, sovarpurämettä ja tupasvllarämettä sekä näden ojkkomuotoja. Kuva 15. Änkmossenn keskosan lyhytkorsneva ja -rämemuuttuma Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 15 (41) Suo on myös tomnut penehkönä kasvuturpeen tuotantoalueena pakallsa kasvhuoneyrttäjä varten. Puusto on suon keskosan rämealuella mäntyvaltasta, harvaa ja ktukasvusta. Kuva 16. Änkmossenn tuotannosta postunutta kasvuturvealuetta Kuva 17. Turvetuotantoalueen vanhat laskeutusaltaat 3.4.3 Uhanalaset ja harvnaset kasvlajt Uhanalasa ta harvnasa kasvlajeja esntyy Bredmossmyrann Natura2000-alueella. Lsäks Änkmossenn länspuolella havattn maastokäynnessä vaarantunut metsänemä (Kuva 14). Muta havantoja uhanalassta kasvlajesta hankealueelta e saatu maastokäynnellä. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 16 (41) 4 Pesmälnnusto 4.1 Lähtöanesto ja menetelmät Lähtötetoja hankealueen lnnustosta kerättn avomsta tetokannosta. Lsäks on hyödynnetty pakallsen lntuteteellsen yhdstyksen (Suupohjan lntuteteellnen yhdstys ry.) julkasuja ja havantoja, pesäpakkatetoja sekä petolnturengastajen tetoja. Käytettävä tetolähtetä ovat olleet myös Ympärstöhallnnon elölajt - tetokanta, Helsngn ylopston rengastustomsto sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Luonnonteteellseltä keskusmuseolta saatn pesäpakkatetoja hankealueella esntyneestä uhanalasesta ja lntudrektvn I ltteen pesmälajstosta vuoslta 2005-2012. 4.1.1 Tuulpustoalueen pesmälnnusto Tuulpustoalueen pesmälnnusto kartotettn luontotyypp- ja kasvllsuuskartotusten yhteydessä. Lsäks kartotettn kanalntujen sodnpakkoja 31.3 ja 9.4.2012. Hankealueen pesmälnnustoa kartotettn lnja- ja pstelaskentamenetelmllä (koskmes ja Väsänen 1988). Vden mnuutn mttasa pstelaskentoja suortettn er puollla hankealuetta yhteensä 17 kappaletta. Kuuden klometrn mttanen lnjalaskenta suortettn 23.6.2012 ja kolmen klometrn mttanen 19.6.2012. Näden avulla saatn kattava yleskuva hankealueella esntyvästä lnnustosta, pesmäpartheydestä sekä er lajen runsaussuhtesta. Selvtystä täydennettn sovelletulla kartotusmenetelmällä (Koskmes ja Väsänen 1988) jonka avulla kartotettn suojelullsest arvokkaden lajen esntymstä hankealueella. Lnja- ja pstelaskentojen ulkopuolelle jäävät alueet kartotettn kartotusmenetelmää käyttäen. Kartotuslaskentaa suortettn 9 pävänä kesäkuussa 2012 ja 4 pävänä touko-kesäkuussa 2013 muden luontokartotusten yhteydessä non 80 tunta. Lnnustolaskennat suortettn hyvssä havannontolosuhtessa ja ne ajotettn akaseen aamuun, aurngon nousun jälkeseen akaan. Laskentojen akana havatut lnnut ja havannon tyypp krjattn ylös (esm. pesntä, laulava ta pelkkä näköhavanto) ja merkttn maastokartolle. Laskentatulokset tulktaan ns. maksmperaatteen mukasest, jollon ykskn ko. lajlle sopvassa elnympärstössä tehty pesntään vttaava havanto (esm. laulu ta varottelu) rttää revrn tulkntaan (Koskmes & Väsänen 1988, Väsänen ym. 1998). Selvtysten akana havatut suojelullsest arvokkaat lnnut merkttn ylös. Lsäks arvotn mahdollset muutonakaset lepälyalueet, sekä muut lnnustollsest arvokkaat alueet hankealueella. 4.1.2 Merkotkan lentorettseuranta Hankealueen lähesyydessä, 8-ten länspuolella havattn vuonna 2013 merkotkan pesä. Pesän lähesyyteen järjestettn lentoretttarkkalu. Merkotken tarkkalua suortettn 17.5. 13.6. yhteensä 11 pävänä 82,5 tunta. Tarkkalun suorttvat kokeneet lntuharrastajat Harry Lllandt ja Turo Tuomkosk. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 17 (41) 4.2 Pesmälnnuston nykytlanne 4.2.1 Pesmälnnuston yleskuvaus Suomen kolmannessa lntuatlaskartotuksessa (Valkama ym. 2011) hankealue sjottuu atlasruudun 693:321, Karjok Myrkky lounasosaan. Atlasruudun koko on 10km x 10km. Lntuatlaksen mukaan ruudulla pes varmast 83, todennäkösest 25 ja mahdollsest 6 laja (yht. 114). Kysesen ruudun selvtysaste edustaa luokkaa Ernomanen ja sen pesmsvarmuussumma on 305. Itse hankealueen lnnustosta on ollut saatavlla vähän tetoja. Huomonarvosta on kalasääsken pesntä Bredmossenlla 1997-2004. Kalasääskkoraan menehdyttyä (Patrck Byholm, krjallnen tedonanto) 2006 myös pesäpuu tuhoutu. Tonen koras korstel Bredmossenlla sjatsevaa matalaa mäntyä vmeks vuonna 2010, mutta kysenen puu e sovellu rakenteeltaan kalasääsken pesäpuuks. Alueen lähesyydessä e tunneta muta kalasääsken pesä. Hankealueella e sjatse muta ennalta tunnettuja merkotkan ta muden petolntujen pesä. Merkotka on pesnyt hankealueesta non 2km länteen vuonna 2013 ja tuottanut lentopokasa. Stä ennen merkotka pes tästä pesästä jotakn satoja metrejä etelään puussa, joka kaatu tammkuussa 2012. Luonnonteteellsen museon pesmätetokannan mukaan hankealueella on 3 varpuspöllön revrä ja 1 helmpöllön revr. Musta uhanalasa ta lntudrektvn ltteen I lajesta e saatu ennakkotetoja hankealueen ssältä. 4.2.2 Hankealueen pesmälnnusto Hankealueella tehtn pesmälnnustoselvtys kartotus-, pste-, ja lnjalaskentojen avulla. Laskennat suortettn 5.6.2012-24.6.2012 ja 24.5.-19.6.2013. Lnjalaskennan tulosten perusteella Pjelaxn hankealueen pesmälnnuston keskmääränen theys on non 172 para / km². Kymmenen ylesntä laja katto non 81% lnjalaskennan havannosta. Lnjalaskennan perusteella runsammat pesmälajt on lueteltu taulukossa 2. Pesmälntuselvtyksssä havattu lnnusto edustaa pääprtessään Suomessa ylesenä ja runsaana tavattavaa metsälntulajstoa. Runsaslukusmpna esntyvät Suomen ylesmmät lntulajt kuten peppo, pajulntu, punarnta ja metsäkrvnen. Yhteensä pesmälntulaskennossa havattn 58 pesväks tulkttua laja, josta lnjalaskennassa 30 ja pstelaskennossa 29 laja. Kakk kartotuksssa havatut pesmälajt on lueteltu taulukossa 1. Kanalnnusta alueella esntyy teerä, metsoja ja pytä. On kutenkn huomonarvosta, että hakkuden seurauksena sekä metsolle, että teerelle soveltuvat elnympärstöt ovat vähentyneet hankealueella huomattavast. Pyy on alueella selväst runsaslukusn kanalntulaj. Nuoremmat, harventamattomat sekametsät tarjoavat lajlle suotusan pesmäympärstön. Ne hankealueella esntyvät lajt, jotka evät ole tyypllsä metsälajeja, pesvät hankealueella selväst rajatussa ympärstössä. Pkkutyll ja törmäpääsky pesvät anoastaan pohjososan kavualueen ympärstössä. Tavaanvuoh, kapustarnta ja nttykrvnen taas kuuluvat anoastaan Bredmossenn lajstoon. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 18 (41) Pjelax projektområde / hankealue Lnnut_05062012 Lnnut_07062012 Lnnut_11062012 Lnnut_12062012 Lnnut_19062012 Lnnut_20062012 Lnnut_23062012 Lnnut_24062012 0 0,5 1 1,5 2 km Kuva 18. Pesmälnnustokartotuksen havantopakkoja 5.6-24.6.2012. Havantojen esntymseen vakuttaa se mssä kartotuksa on tehty ja mnä akana kullakn alueella on lkuttu. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 19 (41) Taulukko 1. Kakk hankealueen kartotuksssa havatut pesmälajt. Harvalukussta havattu parmäärä (kpl), lnjalaskennossa havatusta lajesta laskennallnen partheys (para / km²), sekä kaksta lajesta karkea arvo runsaudesta astekolla 1-3 (1=harvalukunen, 2=tavallnen, 3=runsas). Laj Parmäärä, Theys (para / Runsaus 1-3 havattu (kpl) km²) Harakka (Pca pca) 1-1 Harmaaseppo (Musccapa strata) - - 2 Hernekerttu (Sylva curruca) - 6,8 3 Hppänen (Regulus regulus) - 16,9 3 Huuhkaja (Bubo bubo) 1-1 Hömötanen (Parus montanus) - - 2 Idänuunlntu (Phylloscopus trochlodes) 2-1 Isolepnkänen (Lanus excubtor) 1-1 Kapustarnta (Pluvals aprcara) 1-1 Kehrääjä (Caprmulgus europaeus) 5-2 Keltasrkku (Emberza ctronella) - 2,5 2 Krjoseppo (Fcedula hypoleuca) - - 2 Korpp (Corvus corax ) 2-2 Kulorastas (Turdus vscvorus) - - 1 Kurk (Grus grus) 1-1 Kuustanen (Parus ater) - - 2 Käk (Cuculus canorus) - 0,4 2 Käpytkka (Dendrocopos major) - 0,7 2 Laulurastas (Turdus phlomelos) - 3,1 3 Lehtokerttu (Sylva born) - 0,7 2 Lehtokurppa (Scolopax rustcola) - - 2 Leppälntu (Phoencurus phoencurus) 1-1 Metso (Tetrao urogallus) 4 2,7 2 Metsäkrvnen (Anthus trvals) - 4 3 Metsävklo (Trnga ocropus) - - 2 Mustapääkerttu (Sylva atrcaplla) - 1,7 2 Mustarastas (Turdus merula) - 3,2 3 Nttykrvnen (Anthus pratenss) 2-1 Närh (Garrulus glandarus) - 2,3 2 Pajulntu (Phylloscopus trochlus) - 18,1 3 Palokärk (Dryocopus martus) - 0,2 2 Peppo (Frnglla coelebs) - 35,4 3 Pensaskerttu (Sylva communs) - 3,1 2 Pensastasku (Saxcola rubetra) - - 2 Peukalonen (Troglodytes troglodytes) - 1,4 1 Pkkukäpylntu (Loxa curvrostra) - 2 2 Pkkulepnkänen (Lanus colluro) 2-1 Pkkuseppo (Fcedula parva) 1-1 Pkkutyll (Charadrus dubus) 2-1 Punakylkrastas (Turdus lacus) - 0,7 2 Punarnta (Erthacus rubecula) - 32,1 3 Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 1-1 Puukpjä (Certha famlars) - - 2 Pyrstötanen (Aegthalos caudatus) 1-1 Pyy (Bonasa bonasa) 7 2,6 2 Rautanen (Prunella modulars) - - 2 Räkättrastas (Turdus plars) - 3 2 Sepelkyyhky (Columba palumbus) - 0,8 2 Sntanen (Parus caeruleus) - - 1 Tavaanvuoh (Gallnago gallnago) 1-1 Taltanen (Parus major) - 3,2 2 Teer (Tetrao tetrx) 3-2 Tltaltt (Phylloscopus collybta) - 8,9 3 Törmäpääsky (Rpara rpara) 10-1 Töyhtötanen (Parus crstatus) - 4,6 2 Vars (Corvus cornx) - 0,8 1 Varpushaukka (Accpter nsus) 1-1 Vherpeppo (Carduels chlors) - - 1 Vhervarpunen (Carduels spnus) - 9,6 3 Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 20 (41) Taulukko 2. Hankealueen kymmenen runsanta pesmälaja lnjalaskentojen (9km) perusteella, partheys ja osuus kaksta havatusta lntulajesta (domnanss %) Laj Theys (para / km²) Domnanss (%) Peppo (Frnglla coelebs) 35,36 20,47 Punarnta (Erthacus rubecula) 32,07 18,57 Pajulntu (Phylloscopus trochlus) 18,14 10,50 Hppänen (Regulus regulus) 16,90 9,79 Vhervarpunen (Carduels spnus) 9,60 5,56 Tltaltt (Phylloscopus collybta) 8,93 5,17 Metsäkrvnen (Anthus trvals) 6,83 3,95 Töyhtötanen (Parus crstatus) 4,60 2,66 Hernekerttu (Sylva curruca) 3,99 2,31 Mustarastas (Turdus merula) 3,19 1,85 Pstelaskennat Taulukko 3. Ylesmmät pesmälajt Pjelaxn hankealueella pstelaskentojen 17kpl perusteella ja osuus kaksta havatusta lntuykslöstä (domnanss, %) Laj Domnanss (%) Pajulntu (Phylloscopus trochlus) 23,8 Peppo (Frnglla coelebs) 15,5 Metsäkrvnen (Anthus trvals) 8,3 Punarnta (Erthacus rubecula) 5,4 Vhervarpunen (Carduels spnus) 4,8 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 3,8 Hernekerttu (Sylva curruca) 3,8 Lehtokerttu (Sylva born) 3,8 Mustarastas (Turdus merula) 3,2 Keltasrkku (Emberza ctrnella) 2,7 4.2.3 Suojelullsest arvokkaat lajt Luonnonteteellseltä keskusmuseolta saatujen rengastustetojen ja uhanalasten lajen pesntätetojen mukaan hankealueella on 2005-2012 rengastettu kolme uhanalasta ta lntudrektvn ltteen I laja: kalasääsk, varpuspöllö ja helmpöllö. Varpuspöllöjä on rengastettu kolmella er revrllä ja helmpöllöjä yhdellä. Kakk pesmälntukartotusten yhteydessä havatut uhanalaset lajt, lntudrektvn ltteen I lajt sekä valtakunnallset ertysvastuulajt merkttn erkseen kartalle. Nän saatn kattava kuva suojelustatuksen omaaven lajen esntymsestä alueella. Suojelustatuksen omaava lajeja löydettn yhteensä 13. Valtakunnallsest vaarantuneta (VU) lajesta havattn yks, törmäpääsky ja slmälläpdettävä (NT) lajeja neljä, huuhkaja, metso, teer ja nttykrvnen. Euroopan Unonn lntudrektvn (Neuvoston drektv 79/409/ETY) ltteen I lajeja havattn 10. Suomen kansanvälsn vastuulajehn (EVA) kuulu kolme havatusta pesmälajesta. Alueellsest uhanalassta (RT) lajesta hankealueella havattn anoastaan metso. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 21 (41) Havatut uhanalaset ja harvnaset lajt on estetty alla (Taulukko 4). Taulukossa lajesta on estetty kartotuksssa havattu parmäärä. Taulukko 4. Hankealueella pesvät uhanalaset ja suojelustatuksen omaavat lntulajt. Laj Suojelustatus Parmäärä Huuhkaja NT, dr 1 Kapustarnta dr 1 Kehrääjä dr 5 Kurk dr 1 Leppälntu EVA 1 Metso NT, dr, EVA, RT 1, RT 2 4 Nttykrvnen NT 2 Palokärk dr 2 Pkkulepnkänen dr 2 Pkkuseppo dr 1 Pyy dr 8 Teer NT, dr, EVA 3 Törmäpääsky VU 10 VU= vaarantunut, NT= slmälläpdettävä, dr= lntudrektvn ltteen I laj, RT 1= alueellsest uhanalanen Eteläboreaalsella Pohjanmaan rannkkolla, RT 2 = Alueellsest uhanalanen Keskboreaalsella Pohjanmaalla ja EVA= Suomen kansanvälnen vastuulaj. Hankealueella pesvnä todettujen 13 harvnasen ta suojelustatuksen omaavan pesmälajn lsäks kästellään tässä yhteydessä merkotkan ja kalasääsken pesmästatus hankealueen lähesyydessä, vakka ne evät peskään hankealueen ssällä. Huuhkaja (Bubo bubo) Huuhkaja esntyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasaa. Venäjän pohjosossta se puuttuu. Suomessa pesmäkanta on then etelässä ja lounaassa. Huuhkajan pesän vo sjata kallojyrkänteellä, valosalla mäntykankaalla, hakkuuaukealla ta vakkapa sorakuopan lähstöllä. Suomen pesmäkannaks arvodaan non 1 200 para (Valkama ym. 2011). Huuhkajasta tehtn näköhavanto hankealueen pohjososassa juhannuksena 2013. Slmälläpdettävä (NT) ja lntudrektvn ltteen I laj. Kapustarnta (Pluvals aprcara) Kapustarnta pes Pohjos-Euroopassa ja - Venäjällä sekä Grönlannssa ja Läns-Aasan pohjososssa. Kapustarnta on Lapn tunturnummen tyypplntu. Etelässä se on ylesn Satakunnan ja Pohjanmaan avosolla. Kanta on levässä laskussa. Suomen parmääräks on arvotu 50 000 80 000 (Valkama ym. 2011). Kapustarntapar havattn Bredmossenn hankealueen puolesessa osassa. Lntudrektvn ltteen I laj. Kehrääjä (Caprmulgus europaeus) Kehrääjä esntyy hankealueella pääasassa hankealueella pohjos-etelä suunnassa hankealueen läp kulkevan ten varrella. Alueella arvodaan havatun 5 kehrääjäpara. Todellnen pesmäparmäärä on todennäkösest heman suuremp. Lntudrektvn ltteen I laj. Kurk (Grus grus) Hankealueella havattn yks kurkpar Svartmossenlla ylmääräsen tarkstuskäynnn yhteydessä 2014 kesäkuussa. Laj e pesnyt kysesellä pakalla 2012. Lntudrektvn ltteen I laj. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 22 (41) Kuva 19. Pesmälnnustokartotuksssa havatut uhanalasten ta lntudrektvn lajt. Leppälntu Leppälntu on koko Suomessa ylenen laj, jonka koko maan kanta on non 500 000 700 000 para. Hankealueella havattn van yks laulava leppälntu. Suomen ertysvastuulaj (EVA). Metso (Tetrao urogallus) Metso esntyy Euraasan havumetsävyöhykkeen Skandnavasta Kesk-Speraan. Lsäks lajlla on uhanalasa erllsesntymä Kesk-Euroopan vuorstoaluella. Suomessa metsoa tavataan lähes koko maassa lajn puuttuessa van Tuntur - Lapsta männyn metsärajan pohjospuolelta. Kanta on taantunut. Suomen nykynen kannanarvo on non 300 000 para. Metsoja havattn hankealueella neljällä pakalla. Kartotuksssa havattn myös metson munapesä. Lajn kanta noudattelee todennäkösest keskmääräsä alueellsa theyksä. Metson vahvnta aluetta hankealueella ovat Bredmossena ympärövät alueet. Alueen eteläosassa laja e havattu. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 23 (41) Kuva 20. Metsonaaras el koppelo hankealueen pohjospuolella. (Kuva: Paavo Sallnen /FCG) Kuva 21. Metson munapesä hankealueella sjatsevan hakkuuaukean reunassa. Metson elnympärstöt ovat vähentyneet hankealueella hakkuden seurauksena. Metso esntyy hankealueella verrattan runsaana, joten metson sodnpakkakn on oletettavast hankealueella ta sen välttömässä lähesyydessä. Sodnpakan tarkka nykynen sjant ta alueen metsojen pakkauskollsuus evät ole tedossa. Metson sodnpakat ovat vakassa olossa ptkäkäsä. Muuttuvassa ympärstössä taas metson sodnten on havattu vahtuvan pakasta toseen jopa 150-350m vuodessa (Valkeajärv Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 24 (41) 2007). Metsokukkojen pävärevrt ulottuvat keskmäärn non klometrn päähän sodnpakasta ja ovat alaltaan jotakn kymmenä hehtaareja. Er ykslöden pävärevrt vovat mennä jonkn verran päällekkän (Wegge ym 2003 n Valkeajärv ym. 2007). Slmälläpdettävä (NT) (Rass ym. 2010), lntudrektvn ltteen I laj (dr). Teer (Tetrao tetrx) Teer on Euraasan havumetsävyöhykkeen laj, jota Suomessa tavataan koko maassa Tuntur-Lappa lukuun ottamatta. Laja tavataan nn havu- kun lehtmetsssä, mutta runsan kanta on puustoslla solla sekä nuorehkossa, rkkonasssa metsssä. Kanta on mahdollsest penosessa kasvussa. Suomen pesvä kanta on non 700 000 para (Valkama ym. 2011). Pesmäkartotuksssa teerä havattn vähän (3), mutta kevästä sodnta havattn Bredmossenlla (non 10 ykslöä) sekä hankealueesta etelään sjatsevlla pellolla (20-30 ykslöä). Slmälläpdettävä (NT) ja lntudrektvn ltteen I laj. Pyy (Bonasa bonasa) Pyyn levnnesyys kattaa boreaalsen ja lauhkean kasvllsuusvyöhykkeen halk Euraasan havumetsävyöhykkeen Kesk-Euroopasta ana Tyynellemerelle ast. Suomessa pyy on ylenen pesmälaj lähes koko maassa. Laj suos kuusta kasvava metsä. Kanta on pysynyt vmeset kaks vuoskymmentä vakaana. Suomessa arvodaan pesvän yl 500 000 para (Valkama ym. 2011). Pytä havattn hankealueella setsemässä psteessä, mukaan luken kaks pokuetta. Lntudrektvn ltteen I laj. Kuva 22. Pyyn pesmämenestystä edesauttavat theät nuoret sekametsät, jota hankealueella on runsaast. (Kuva: Paavo Sallnen / FCG) Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 25 (41) Nttykrvnen Nttykrvnen on Suomessa ylenen laj, jonka pesmäkannassa on huomattu levä mutta merkttävä vähenemnen. Pesmäkanta on ollut 1980-luvun loppupuolella non mljoona para. Nykynen kanta on non 400 000 700 000 para. Laj pes Bredmossenlla. Slmälläpdettävä (NT) Palokärk Palokärk on euraasalanen tkkalaj, joka Suomessa esntyy koko maassa pohjosnta lappa lukuun ottamatta. Laj on runsastunut 1980-luvulta saakka, ja nykynen kanta on 30 000 50 000 para. Hankealueella on 2 palokärkrevrä. Lntudrektvn ltteen I laj. Pkkulepnkänen Pkkulepnkäsen levnnesyys kattaa suuren osan Eurooppaa sekä Läns-Aasaa. Suomessa laj esntyy maan eteläpuolskolla. Lajn Suomen kanta on 50 000 80 000 para. Laj tarvtsee revrllään avonta maastoa. Hankealueella sjatseven hakkuuaukkojen määrään nähden laja havattn vähän, van 2 para. Lntudrektvn ltteen I laj. Pkkuseppo Pkkusepon levnnesyys kattaa läp Speran täseen Eurooppaan. Laj on harvalukunen vanhojen kuusvaltasten sekametsen ja kosteapohjasten kuusmetsen laj. Suomen kanta on 2 000 6 000 para. Pesmäkartotuksssa havattn yks laulava lntu toukokuussa 2012. Lntudrektvn ltteen I laj. Törmäpääsky (Rpara rpara) Törmäpääsky esntyy pohjosella pallonpuolskolla ja Suomessakn koko maassa. Laj pes kolonossa hekka- ja sorakuoppen senämssä sekä joentörmssä. Lajn Suomen kanta on taantunut vomakkaast; 1950-luvun 200 000 parsta nykyseen 30 000 60 000 parn. Samalla esntymsruutujen määrä on vähentynyt non neljännekseen. Törmäpääsky pes hankealueen pohjososassa sjatsevalla maanottoalueella non kymmenen parn yhdyskuntana 2013. Törmäpääsky e pesnyt pakalla 2012. Kesäkuussa 2014 tarkastuskäynnllä pesmäpakka todettn jälleen autoks. Vaarantunut (VU). Kuva 23. Törmäpääskyn pesntäpakka kesällä 2013, kuva kesältä 2014 jollon maaanesvarasto aktvsessa käytössä ekä pesntää. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 26 (41) Kalasääsk Kalasääsk on kosmopoltt el se on levttäytynyt lähes koko maapallolle. Suomessakn se pes koko maassa etelärannkolta pohjosmpaan Lappn saakka, kakkalla mssä van on sopva kalavesä ja pesäpakkoja tarjolla. Merkttävä osa sääksstä pes solla, mutta tyypllsä pesmäympärstöjä ovat myös kalloset metsäalueet ja vesstöjen rannat ja saaret. Kanta on pysynyt vme vuodet vakaana. Parmäärä on non 1 200 (Valkama ym. 2011). Slmälläpdettävä (NT) ja lntudrektvn ltteen I laj. Hankealueella on todettu kalasääsken pesntä Bredmossenlla. Vmenen vahvstettu pesntä on vuodelta 2004, jollon pokaset menehtyvät nälkään koraan kuoltua törmättyään sähkölnjohn. Tämä pesä on sttemmn tuhoutunut. Tämän jälkeen tonen koras valtas revrn ja on rakentanut uuden pesän ahota toseen puuhun. Kysenen koras e kutenkaan ole onnstunut parutumaan. Tätä puuta on kalasääskrekstern mukaan korsteltu vmeks vuonna 2010. Pesmäsuo tarkstettn lntukartotusten yhteydessä 2012 ja 2013, mutta havantoa kalasääskestä e tehty. Hankealueella sjatseva kalasääsken korstelema pesärakennelma tarkstettn luontokartotusten yhteydessä. Tällön havattn, että kakk puussa sälyneet rakenteet ovat hmsen snne stoma, kun taas kakk stomattomat rakenteet olvat varsseet maahan. Ilman hmsen valmstama tukrankenteta ja nppusten sdottuja oksa tässä puussa tuskn ols jäljellä merkkejä kalasääsken pesänrakennusyrtyksestä. Korsteltu puu on van 4 meträ korkea. On kyseenalasta, pystyskö kysenen puu kannattelemaan valmsta kalasääsken pesää. Puu on todennäkösest myös lan matala, jotta kalasääsknaaras kelpuuttas sen pesäpuuks. Krjassa Sääks (Saurola & Kovu 1987) mantaan kalasääsken pesästä seuraavaa: Sääksen pesänrakennustapa asettaa puun latvarakenteelle nn kovat vaatmukset, että esmerkks suomalassta talousmetsstä sääksen on jo nyt lähes mahdotonta löytää rttävän hyvä pesäputa ; sekä Sääksen tsensä rakentama rsulnna pysyy puussa vuoskausa, monsta myrskystä ja talven lumkuormasta huolmatta, jos latvan rakenne on kunnollnen. Koska puun latvus e näytä rttävän tukevalta kannattaakseen täyskokosta, yl 100kg panavaa sääksenpesää, saattaa kysenen rakennelma olla alkujaan nn sanottu pettymyspesä. Nästä Sääks krjassa mantaan nän: Pesnnän epäonnstuessa sääkset ryhtyvät välttömäst rakentamaan uutta pesää, joko entsen vereen ta kauemmaks. Tällasen pettymyspesän rakentamnen jää kutenkn kesken anakn ssustuksen osalta. Pettymyspesän rakentamnen välttömäst pesnnän epäonnstumsen jälkeen on nmenomaan sääkselle omnanen reakto, jonka merktystä e tarkon tunneta. (Saurola ja Kovu 1987) Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 27 (41) Kuva 24. Bredmossenn nykynen kalasääsken rakennelma. Kuva 25. Kakk puussa jäljellä oleva pesämateraal on sdottu knn hmsen tomesta. (Kuva: Paavo Sallnen / FCG) Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

` FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 28 (41) Merkotka Suomen merkotkan pesmäkanta on non 350 para. Uhanalasuusluoktuksessa merkotka on luokteltu vaarantuneeks (VU). Lsäks laj on lntudrektvn ltteen I laj. Hankealueella e ole todettu merkotkan pesntää. Hankealueesta länteen, 8 ten länspuolella todettn merkotkan pesntä 2013. Pesntä onnstu ja tuott kaks lentopokasta. Hankealueen tuulvomalota on suunnteltu lähmmllään non 1,5km päähän pesästä tään. Koska pesä sjatsee hankealueen lähellä, järjestettn merkotkan lentorettseuranta pesän lähesyyteen, kutenkn rttävän kauaks ette pesntä härntynyt. Anestoa kerättn 17.5. 13.6. yhteensä 82,5 tunta. Havannonnn suorttvat kokeneet lntuharrastajat Harry Lllandt ja Turo Tuomkosk. Kerätystä anestosta vodaan todeta, että merkotken ruoanhakumatkat suuntautuvat lähes ana rannkkoa koht. Palatessaan takasn pesälle lnnut saattavat kutenkn tosnaan kertää dän puolelta (Kuva 26). Keväällä 2014 kysesestä merkotkanpesää ol korsteltu, mutta pesntä ol sen vuoden osalta keskeytynyt, mahdollsest härnnän johdosta. _ ^_ Bo / Pesä ` Inflygnng / tulo _ Utflygnng / meno ` ` ` ` ` ` ` ` ` _ ` ^_ ` _ ` `` ` ` ` _ ` ` ` ` ` 0 0,25 0,5 0,75 1 km Kuva 26. Merkotkan lentorettseurannassa havatut lentosuunnat suhteessa pesään. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 29 (41) 5 Muuttolnnusto 5.1 Johdanto Hankkeen yhteydessä tehtyjen muuttolntuselvtysten tarkotus on selventää hankealueen läp sekä sen lähesyydessä muuttaven lntujen lajkoostumusta, määrä, muuttokorkeuksa ja -lnjoja, sekä arvoda hankkeen toteutumsen vakutuksa er lntulajelle ja nden populaatolle. Lsäks arvodaan hankkeen mahdollsa vakutuksa alueella muuttomatkollaan lepäävlle lnnulle. Muutontarkkalun yhteydessä havatusta lnnusta merkttn mustn laj, lntujen määrä, lentosuunta ja ohtuspuol. Lntujen etäsyys havannojasta pyrttn arvomaan puolen klometrn tarkkuudella. Lntujen muuttokorkeus arvotn kolmportasella astekolla seuraavast: 1) 0-60m (tuulvomaloden tomnta-korkeuden alapuolella) 2) 60-180m (tuulvomaloden tomntakorkeus) 3) yl 180m (tuulvomaloden yläpuolella). Epävarmuustekjötä: Sääolosuhteet vakuttavat vuosttan lntujen käyttämn muuttorettehn sekä muuton ajottumseen. Sks tetyn vuoden akana kerätty muutto-anesto vo jossan määrn poketa muden vuosen muuttomäärstä ja - retestä. Havantoaneston tarkastelussa tulee myös huomoda, että lntujen todennäkösyys tulla havatuks on oletettavast stä suuremp mtä lähempää havannojaa lntu ta parv lkkuu. Myös maaston muodot ja sää vakuttavat havannontekolodennäkösyyteen er etäsyyksllä, korkeukslla ja/ta suunnlla havannontpsteestä. Nästä systä havannot panottuvat usen lähelle havannontpstettä huolmatta koko näkemäalueesta ja stä vomakkaammn mtä vakeammn havattavsta lajesta, kuten penkokossta, on kysymys. Er havantopakosta tarkkaltn muuttoa er pävnä/vuosna ja er panostuksella (ks. taulukko 5). Havannontpävän osumnen muuton etenemsen suhteen sekä kustakn pakasta havannontn käytetty aka vakuttavat psteestä näkyvän sektorn aneston määrään. Havantopsteden anesto e ss suoraan vertalukelposta (ks. ltekartat) vaan tarkastelussa on huomotava nämä tekjät. Esmerkks psteestä 6 on seurattu syysmuuttoa kolme kertaa pdempään kun psteestä 8. Taulukko 5. Havantopäven määrä ja ajottumnen er havannontpakolle. Havannontn käytetty aka ja ajottumnen vakuttaa shen kunka paljon havantoja mllekn sektorlle osuu. Havantopsteden anesto e ss ole suoraan tosnsa verrattavssa. Havannont pakka (kuva 27) Kaus Havantopäven lkm Pakan nm X Y 1 Kevät 2013 6 Bäcklden 213378 6936411 2 Kevät 2012 12 Pjelax 212371 6925183 3 Kevät 2012 2 Pjelax, pellot 209141 6928890 4 Kevät 2012 1 Pjelax, Rotmossen SE 215493 6926557 5 Kevät 2012 1 Pjelax, Änkmossen N 211370 6927035 6 Syksy 2012 18 Bäcklden 213378 6936411 7 Syksy 2012 1 Pjelax, pellot 209141 6928890 8 Syksy 2012 6 Österskogen 217451 6935925 Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 30 (41) Havantopsteet Pjelax projektområde / hankealue 6 1 8 7 3 5 4 2 0 1 2 3 4 5 km Kuva 27. Muutontarkkalupsteet. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 31 (41) 5.2 Kevätmuutto 5.2.1 Lähtöanesto ja menetelmät Hankealueella ja sen lähesyydessä kulkevaa lntujen kevätmuuttoa selvtettn 2.4.- 4.5.2012 yhteensä 16 pävänä (120 tunta) ja täydennettn 10.4.-6.5.2013 kuuden pävän ajan (45 tunta). Kevätmuutontarkkalun 2012 suorttvat Paavo Sallnen FCG Suunnttelu ja teknkka Oy:stä ja Turo Tuomkosk Suupohjan lntuteteellsestä yhdstyksestä. Kevätmuuttoa tarkkaltn 2012 hankealueen eteläpuolelta ja 2013 hankealueen pohjospuolelta. Kevätmuutontarkkalu katto usempen suurkokosten lntulajen päämuuttoajankohdat. Seurannassa tehtyjen havantojen perusteella votn muodostaa kattava yleskuva hankealueen lähesyydessä muuttavasta lntulajstosta, lntujen määrstä ja lentokorkeukssta. Saadun aneston avulla vodaan arvoda hankkeen mahdollsa vakutuksa muuttolnnustoon. Hankkeen luonteesta johtuen analyysssä knntetään ertystä huomota er lajryhmen lentokorkeuksn. 5.2.2 Kevätmuutot 2012 ja 2013 5.3 Syysmuutto Kevät 2012 ol akanen kevät muuttolntujen suhteen. Hanhen ja joutsenten kerääntymä nähtn Krstnankaupungn pellolla jo maalskuun puolella. Pohjosempana lumpete säly ptkään, mnkä johdosta Krstnankaupungn pellolla, jolta lum ol jo sulanut, lepälevät hanhet ja joutsenet vpyvät alueella melko ptkään. Merkotkat ja muut muuttolnnut muuttvat keskmäärn normaalssa akataulussa. Huonoja muuttosätä osu usealle pävälle, mnkä johdosta muuttoa tapahtu sykäyksssä hyven säden valltessa. Enten muuttoa havattn huhtkuun puolvälssä. Kevätmuutontarkkalussa 2012 krjattn ylös yhteensä 18 997 muuttavaa lntuykslöä. Nästä yl puolet, 10 124 ykslöä, krjattn yhden pävän akana - 15.4.2012. Tuon pävän havannosta valtaosa koostuu naurulokesta. Muut yl tuhannen muuttolnnun pävät olvat 16.4. (3277), jollon muutt 2213 kurkea, ja 19.4. (1109), josta kurjen osuus 628. Kymmenen pävän jaksolla 13.4. - 23.4 havattn 85% kaksta havannosta. Alle tuhannen muuttolnnun jäätn 13 tarkkalupävänä. Keväällä 2013 hanhet ja joutsenet saapuvat myöhemmn, mutta evät kerääntyneet Krstnankaupungssa aemman vuoden tavalla. Ylesest ottaen lntujen muutto jakautu aempaa vuotta tasasemmn ptkn kevättä, ekä selvä muuttosykäyksä havattu. 2013 tarkkalussa krjattn ylös 2 255 lntuykslöä. Myös tämän kevään muuttomäärästä suurn osa havattn van yhden pävän akana 21.4. (1580 ykslöä). tuona pävänä muutto koostu hanhsta (602) ja varpuslnnusta (616). Aemman kevään runsampen lajen, kurjen ja naurulokn, päämuuttoja e havattu. Kevätmuuttosummat on estetty ltteessä 1 ja lajlahkot ltteessä 2. kevätmuuttoa on tarkkaltu samanakasest yhtenä pävänä pstestä 2 ja 3 (29.4.2012). Tuona pävänä havantoja ol van vähän ja pakat evät eronneet tosstaan. 5.3.1 Lähtöanesto ja menetelmät Hankealueella ja sen lähesyydessä kulkevaa lntujen syysmuuttoa selvtettn 20.8. - 8.12.2012 hankealueen pohjospuolella sjatsevlta Bäckldenn pellolta. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 32 (41) 5.3.2 Syysmuutto 2012 Syysmuuttoa tarkkaltn yhteensä 21 er pävänä (180 tunta). Syysmuutontarkkalun suorttvat kokeneet lntuharrastajat Harry Lllandt ja Turo Tuomkosk; sekä Paavo Sallnen FCG suunnttelu ja teknkka Oy:stä. Syysmuuton 2012 vodaan todeta olleen pääprteltään tavanomanen muuttosyksy. Enten muuttoa havattn odotusten mukasest syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa. Syysmuutontarkkalussa krjattn ylös yhteensä 14 978 muuttavaa lntuykslöä. Vomakkanta muutto ol 24.9., jollon havattn lähes puolet koko tarkkalujakson lnnusta - 7 126 ykslöä, tästä 4 577 ol kurka ja 2 500 kyyhkyjä. Tonen vomakkaamp muuttopävä ol 8.10., jollon krjattn 2 199 muuttolntua. Kakken muden havantopäven yhtessumma jä alle tuhanteen ykslöön. 100-1000 lntuykslöä krjattn 12 pävänä ja alle 100 7 pävänä. Syysmuuttosummat on estetty ltteessä 1 ja lajlahkot ltteessä 2. Samanakasest on syysmuuttoa tarkkaltu kuutena pävänä havannontpstestä 6(1) ja 8 (9.9., 18.9., 25.9., 8.10., 12.10. ja 28.10.2012), sekä yhtenä pävänä pstestä 6(1) ja 7 (20.8.2012). Nnä pävnä, jollon muuttoa tarkkaltn yhtäakasest, aluessa e monen lajryhmen kohdalla ollut merkttävä eroja. Van kyyhkymuutto näytt panottuvan havantopakan 8 puolelle el länteen ja havatut kahlaajat taas havantopakalle 6. 5.4 Lepäly- ja ruokalualueet Hankealueesta etelään, Krstnankaupungn pellolla on valtakunnallsest merkttävä hanhen ja joutsenten lepälyalueta. Krstnankaupungn Lålbyn, Lapväärtn, Peruksen ja Härkmeren pellolla lepälee joka kevät tuhansa hanha. Nämä hanhet ovat pääasassa metsähanhen fabals - alalaja, mutta myös muta hanha kuten merhanha (satoja) ja lyhytnokkahanha (kymmenä) esntyy säännöllsest. Syksyllä alueen hanhpeltojen merktys on penemp, lukuun ottamatta vme vuosna vomakkaast ylestynetä valkoposkhanha, jotka muodostavat Lapväärtn - Peruksen ympärstössä melko suura parva pesnnän jälkeen, kunnes ne lttyvät Etelä-Suomen parvn elokuun lopussa ta syyskuun alkupuolskolla. Vme vuosna Lapväärtn valkoposkhanhparv on ollut non 1000-2000 ykslöä. Syysmuutolla metsähanhet evät keräänny Krstnankaupungn pellolle, vaan usemmat nstä jatkavat suoraan alueen yl. Myös laulujoutsenet kerääntyvät Krstnankaupungn pellolle, ja suurmmat lepäljäsummat ovat nousseet tuhansn ykslöhn. Hanhen ja joutsenten lsäks Krstnankaupungn pellolla ja vesaluella levähtää usen melko suura määrä muta lntuja kuten sorsalntuja ja kahlaaja. Pakallsks laskeutuven lntujen määrät vahtelevat runsaast er vuosen välllä säden ja olosuhteden mukaan. Kevätmuutontarkkaluvuonna 2013 Lapväärtn joksuston tuntumassa ol pokkeuksellnen tulva-alue, joka houkuttel luokseen suuret määrät sorsalntuja ja kahlaaja. Lålbyn-Peruksen hanhpellolla olel keväällä 2012 hyvn suura määrä hanha. Metsähanha laskettn yl tuhannen ykslön lepäljäsumma 23.3.-14.4. välsenä akana. Enmmllään (9.4.) pakalla ol non 3 400 metsähanhea. Keväsn myös tuhannet laulujoutsenet saapuvat Krstnankaupungn hanhpellolle ruokalemaan. Keväällä 2012 Härkmeren Lålbyn - Peruksen pellolla laskettn yl tuhannen laulujoutsenen päväsumma 20.3. 11.4. välsenä akana. Suurmmat päväsummat olvat 25.3., jollon laskettn lähes kolme tuhatta, ja 7.4., jollon laskettn non 2 500 pakallsta laulujoutsenta (Suupohjan LTY 2012). Keväällä 2013 hanhet ja joutsenet tulvat Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 33 (41) huomattavast myöhemmn, vasta huhtkuussa. Ne evät tuollon juurkaan pysähtyneet Krstnankaupungssa, vaan suurn pakallssumma metsähanhelle ol alle 500 ykslöä 21.4. ja laulujoutsenelle 340 ykslöä 13.4. (Suupohjan LTY, 2013). Lepäleven hanhen ja joutsenen määren huomattavasta vuosttasesta vahtelusta huolmatta muuton kokonasmäärän vodaan olettaa pysyvän samankaltasena. Muuttolnja saattaa kutenkn srtyä, rppuen stä suuntaavatko lnnut Krstnankaupungn pellolle va jonnekn muualle. Esmerkks Porssa ta etelämpänä levännellä lnnulla on mahdollsuus kääntyä ssämaahan huomattavast akasemmn. 5.5 Lajkohtanen tarkastelu 5.5.1 Ylestä Havatusta lnnusta vajaa 60 % tulkttn lentävän tuulvomalan lapakorkeudessa. Tälle korkeudelle panottu mm. mermetsojen, sorsalntujen, hanhen, merkotken ja kurken muutto. Matallla lentokorkeukslla enten edustettuna havannosta olvat varpuslnnut (ml. varslnnut), joutsenet, petolnnut, kahlaajat, kyyhkyt sekä lukumäärällsest lokt. Kyyhkyjen muutto panottu lapakorkeutta ylemmäs. Myös kurka, petolntuja, hanha ja lokkeja tulkttn muuttavan huomattava määrä lapakorkeutta ylempänä. Taulukko 6. Muuttolnnustoseurannossa krjatut lentokorkeudet lajryhmttän. Lajryhmä n Lentokorkeus <60m 60-180m >180m Hanh 2 392 8,6 % 70,4 % 21 % Joutsen 773 48,3 % 51,7 % 0 % Kahlaaja 748 35,4 % 64,2 % 0,4 % Merkotka 81 24,7 % 65,4 % 9,9 % Kurk 10 058 1,1 % 64,3 % 34,6 % Kyyhky 5711 18,4 % 28 % 53,6 % Lokk 11 591 8,3 % 64,5 % 27,2 % Mermetso 162 0 % 92,6 % 7,4 % Petolntu 252 33,7 % 54,8 % 11,5 % Sorsalntu 121 19 % 73,6 % 7,4 % Varslntu 364 41,2 % 50,6 % 8,2 % Varpuslntu 2 488 47,6 % 52,4 % 0 % Yht. / % - osuus 34 741 12,7 % 57,6 % 29,7 % 5.5.2 Hanhet Pohjanmaan ja Kesk-pohjanmaan läp muuttaa keväsn non 10 000 20 000 metsähanhea ja non 6 000 8 000 merhanhea. Syksysn muuttomäärät ovat velä suurempa. (Nousanen & Tkkanen 2013). Laj Kevät 2012 Kevät 2013 Syksy 2012 Yhteensä Merhanh 394 80 110 584 Metsähanh 269 426 561 1256 Lyhytnokkahanh 1 - - 1 Harmaahanhlaj 209 320 289 818 Kanadanhanh 3 10-13 Valkoposkhanh - 4-4 Yhteensä 876 840 960 2676 Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 34 (41) 5.5.3 Joutsenet Kevätmuutolla hanhsta runsan ol harmaahanhlajehn lukeutuva metsähanh. Suomessa esntyy kaks metsähanhen rotua, tagametsähanh (Anser fabals fabals) sekä tundrametsähanh (Anser fabals rosscus). Tässä osassa Suomea havatut metsähanhet ovat nykytedon valossa lähes yksnomaan tagametsähanha, johon valtaosa Suomen ja Fennoskandan pesmäkannasta ja valtaosa Pohjanlahden rannkkoa muuttavsta lnnusta kuuluu. Tagametsähanhen kanta on vomakkaast taantunut vme vuosna. Vuonna 2010 julkastussa suomen lajen uhanalasuusluoktuksessa metsähanh on määrtelty kategoraan NT slmälläpdettävä (Rass ym. 2010). Metsähanh on myös luettu Suomen kansanvälsn ertysvastuulajehn (EVA). Kevätmuutontarkkalujen yhteydessä nähtn yhteensä non 1200 metsähanhea ta määrttämätöntä harmaahanhea. Määrä on varsn pen suhteessa Krstnankaupungn pellolla levähtävn kokonasmäärn. Suur osa Krstnankaupungssa levähtävstä hanhsta ohttaakn hankealueen selväst lounaspuolelta, jatkaen kollseen koht Kauhajokea. Nätä hanha e onnstuttu havannomaan muutontarkkalupsteestä, vaan havantoanesto koostuu pääasassa pohjoseen jatkanesta hanhsta. Syksyllä metsähanhen muutto jakautuu laajemmalle alueella lman yhtä selvä muuttolnjoja kun keväällä. Merhanha nähtn muutolla hankealueen sjantn nähden melko runsaast. Merhanh on nmensä mukasest merenen laj, jonka päämuutto myös seuraa pääasassa meren rannkkoa. Lyhytnokkahanh on harvalukunen, mutta vme vuosna runsastunut ja säännöllnen läpmuuttaja Pohjanmaalla. Kevätmuutonseurannassa lyhytnokkahanha havattn van yks. Krstnankaupungn hanhpellolla levänneden lyhytnokkahanhen yhden pävän huppumäärä ol parhammllaan non 150 ykslöä (vuonna 2012). Vuosna 2009-2014 Krstnankaupungssa lepäleven lyhytnokkahanhen suurmmat päväsummat ovat olleet 21-64 ykslöä, lukuun ottamatta huppuvuotta 2012, jollon suurn päväsumma ol non 150 ykslöä. (Suupohjan LTY) Valkoposkhanha havattn van 4 ykslöä muutonseurannassa. Lajn Suomen kanta on runsastunut nopeast ja Suomen kolmannen lntuatlaksen (Valkama ym. 2011) mukaan pesvä pareja on maassamme jo 3 000 3500. Krstnankaupungn pellolla loppukesällä vhtyvät 1000 2000 valkoposkhanhea lkkuvat Lålbyn Lapväärtn - Peruksen peltojen ja Krstnankaupungn rannkon välllä ja ne yöpyvät meren puolella. Lepälevät valkoposkhanhet evät ss joudu törmäyslnjalle hankealueen kanssa. Hanhen muuttolentokorkeus on usen sama kun tuulvomaloden lapojen korkeus. Muutontarkkalun yhteydessä havatusta hanhsta 70% lens törmäyskorkeudella. Lapakorkeutta alempana lens 8% ja lapakorkeuden yläpuolella 21% hanhsta. Laj Kevät 2012 Kevät 2013 Syksy 2012 Yhteensä Laulujoutsen 341 141 564 1046 Kakk muutontarkkalussa havatut joutsenet olvat laulujoutsena. Kyhmyjoutsenen päämuutto keskttyy merenrannkon tuntumaan, mutta lajn täydellnen puuttumnen havantoanestosta on myös osttan sattuman seurausta. Laulujoutsenen havatut kevätmuuttomäärät evät yllä lähellekään Krstnankaupungn pellolla lepäleven joutsenten määrä. Havatusta muutosta yl puolet ohtt Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 35 (41) 5.5.4 Kurk hankealueen länspuolelta ja loput lensvät hankealuetta koht. Hankealueen täpuolella e havattu joutsenmuuttoa. Laulujoutsena muuttaa hyvn myöhään syksyllä, sen jälkeen kun lähes kakk muu näkyvä muutto on jo oh. Usen laulujoutsenet kerääntyvät pellolle parvks vasta lokakuussa ja muuttavat etelään marraskuun akana. Laulujoutsenen myöhäsen syysmuuton taka havannonta suortettn myös hyvn myöhään syksyllä / alkutalvella (28.10., 28.11. ja 8.12.2012). Vmeset laulujoutsenet havattn kutenkn jo 28.10. Laulujoutsenen syysmuutosta on vakea muodostaa kattavaa kuvaa, koska laulujoutsenet vpylevät pellolla ja srtyvät syksyn mttaan edes - takasn pellolla tlanteen mukaan. Tätä kuvastaa se, että yl puolet syksyllä havatusta 564:stä laulujoutsenesta lens koht pohjosta, etelään muuttamsen sjasta. Laulujoutsenen havattn lentävän keskmäärn hanha matalammalla. Non puolet joutsensta lens lapojen pyörmskorkeuden alapuolella ja puolet törmäyskorkeudella. Myös aemmn kerätyn aneston perusteella joutsenet muuttavat keskmäärn selväst matalammalla kun hanhet. Ylesest ottaen laulujoutsenet seuraavat melellään muuttaessaan peltoauketa, evätkä todennäkösest muuta suurssa määrn hankealueen yl. Laj Kevät 2012 Kevät 2013 Syksy 2012 Yhteensä Kurk 3543 181 6377 10101 Kurken kevätmuutto havattn kattavast 2012 keväällä, kun taas 2013 muuttohuppua e onnstuttu havannomaan. Kevätmuutto ajottuu usen useammalle pävälle kun syksyllä ja päämuuton ajotusta on syksyä vakeamp ennustaa. Myös muuttoretessä on enemmän vuosttasta vahtelua keväällä kun syksyllä. Keväällä 2012 kurjet muuttvat laajana rntamana pääasassa suoraan pohjosta koht. Selväst suurn osa muutosta ohtt hankealueen länspuolelta, mutta jotakn satoja ykslötä myös yltt hankealueen. Lsäks osa kurjsta muutt hankealueen kaakkospuoltse Tukan kylään johtava peltoja ptkn koht kollsta. Syysmuutolla kurken muutto onnstuttn havannomaan ktettäväst, ja kauden yhtessummaks laskettn 6377 kurkea. Havatut kurjet muuttvat varsn suoraan hankealuetta koht muutaman klometrn laajusena rntamana. Muutto ol vomakkanta 8-ten kohdalla, kutenkn selväst Pjelaxn kylän täpuolella. Tuhannet kurjet kerääntyvät syksysn Vaasan Söderfjärdenlle muutamks vkoks, mstä ne lähtevät syysmuutolle yleensä lähes samanakasest syyskuun loppupuolella, muodostaen vuosttan yhden ta useampa ns. massamuuttopävä. Myös Närpössä ja mulla Pohjanmaan pellolla lepälee säännöllsest vahtelevassa määrn muutamen satojen kurken parva. Suupohjassa kurken päämuuton tedetään kulkevan syksysn lähellä 8-tetä. Muutama parva nähdään kutenkn ana myös kauempana ssämaassa, samon kun lännessä avomerelläkn saakka. Myös osa Ruotsn kurkkannasta ylttää pohjanlahden ja muuttaa etelään Suomen puolella. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 36 (41) 5.5.5 Merkotka 5.5.6 Päväpetolnnut Merkotkan päämuutto seuraa selkämeren alueella rannkkolnjaa. Keskmäärn muutto on vomakkanta meren puolella ja rannkon tuntumassa, mstä ssämaahan jatkettaessa kokonasmäärät penenevät. Muutontarkkalussa merkotka havattn keväällä 2012 58, keväällä 2013 8 ja syksyllä 2012 18 ykslöä. Parhaana pävänä 25.4.2012 havattn 17 pohjoseen matkaavaa merkotkaa. Etenkn kevätmuutosta on saatu kattava otos. Myös syysmuutolla havattu määrä vastaa odotuksa. Merkotksta vähän yl puolet lens tuulvomalan roottorn lapojen korkeudella. Keväällä havatusta merkotksta varsn suur osa (yl puolet) lähesty koht hankealuetta etelästä pän. Havattu kokonasykslömäärä (yhteensä 66 kahtena keväänä) on kutenkn selväst penemp kun lähempänä rannkkoa, Närpössä ja Maalahdessa 2013 tehtyjen vastaaven muuttoselvtysten kokonasmäärä. Närpön muuttoselvtyksessä havattn tuollon 87 merkotkaa ja Maalahdessa 138. Päväpetolntuja (merkotkan lsäks) havattn muutontarkkalussa kakkaan yhteensä 278 ykslöä. Runsan petolntulaj ol pekana (98 ykslöä). Havantomäärstä päätellen pekanamuutto onkn varsn vomakasta hankealueen lähesyydessä. Muden lajen osalta kokonasmäärät jävät penks nn keväällä kun syksylläkn, lukuun ottamatta syksyllä havattuja snsuohaukkoja, jota laskettn 31. Taulukko 7. Päväpetolntujen kokonassummat. Laj Kevät 2012 Kevät 2013 Syksy 2012 Yhteensä Kanahaukka 3 1 8 12 Varpushaukka 11 6 26 43 Hrhaukka+sp 16 7 3 26 Pekana 45 22 31 98 Mehläshaukka - - 4 4 Haarahaukka - 1-1 Kalasääsk 10 - - 10 Ruskosuohaukka 5 1-6 Snsuohaukka 3 2 31 36 Arosuohaukka - - 1 1 Ampuhaukka 1 2 8 11 Muuttohaukka 1 - - 1 Nuolhaukka 12-1 13 Tuulhaukka - 4 7 11 Maakotka 1-3 4 Kljukotka 1 - - 1 5.5.7 Lokklnnut Kevät 2012 11226, syksy 2012 360, kevät 2013 5. Keväällä 2012 naurulokken päämuutto kesktty pokkeuksellsen selväst yhdelle pävälle, joka ol 16. huhtkuuta. Tuollon muutontarkkalussa laskettn non 9 000 naurulokka. Krstnankaupungn eteläosan rannkolla sjatsevasta Spyyssä laskettn kutenkn saman pävän akana jopa 58 000 naurulokka, el päämuutto seuras tälläkn Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvtykset 37 (41) 5.5.8 Kahlaajat kertaa rannkkoa ekä sjottunut hankealueden lähesyyteen. Mulla lokklnnulla e havattu merkttävää muuttoa. Laj Kevät 2012 Kevät 2013 Syksy 2012 Yhteensä Kuov 113 28 0 141 Kapustarnta 0 0 311 311 Töyhtöhyyppä 275 31 7 313 6 Elämstö Kahlaajalntujen havattu muutto jä nukaks 2012 ja 2013 muutontarkkalussa. Havantojen vähyys on luultavast anakn osttan sattuman seurausta. Anesto kutenkn vttaa shen, ette hankealueen ympärstö ole kahlaajlle merkttävä muuttoväylä. Manttava kokonassumma laskettn van kuovlla, kapustarnnalla ja töyhtöhyypällä. 6.1 Lähtöanesto ja menetelmät Lähtötetoja hankealueen elämstöstä on kerätty muun muassa Ympärstöhallnnon elölajt -tetojärjestelmästä (reksterpomnta 22.9.2012). Aluella esntyvää elämstöä havannotn pesmälnnusto - ja luontotyyppkartotusten yhteydessä. Kartotusten panopste ol karttatarkastelun perusteella valtulla kohtella (mm. puronvarsmetsät, kallot, avosuot ja varttuneemman metsän alueet). Luontodrektvn ltteessä IV (a) luetellusta lajesta tarkemmn on selvtetty lto-oravan ja lepakoden esntymstä alueella (kappaleet 7 ja 7.2). Vtasammakon (kappale 7.5) osalta lajn mahdollsa elnympärstöjä on huomotu muden luonto- ja lnnustoselvtysten yhteydessä. Elämstön osalta pyrttn pakallstamaan mm. seuraavat kohteet: Uhanalaset lajt ja nden elnympärstöt Luontodrektvn ltteen IV (a) lajt ja nden elnympärstöt Rstalajston kannalta arvokkaat alueet Tärkeät srtymärett ja ekologset yhteydet 6.2 Elämstön nykytlanne Pohjanmaan maakunnan alueella ylesenä esntyvä nsäkäslajeja ovat muun muassa hrv, lves, kettu, metsäjäns, rusakko, supkora ja saukko. Närpön alueen tavanomaseen elämstöön kuuluvat myös mm. myyrät ja päästäset, näätä, kärppä, lumkko, orava ja mäyrä. Hankealueelle e sjotu avoma vesstöjä ekä joka, ekä kalalajstoa tästä syystä ole tutkttu. Maastokäynten yhteydessä hankealuella havattu hyönteslajsto edustaa talousmetsäaluella hyvn ylesnä esntyvää lajstoa. Valtakunnallsest ta alueellsest uhanalasa ta luontodrektvn ltteen IV (a) hyönteslajstoa e havattu. Alueella esntyvä luontodrektvn ltteen IV (a) nsäkkätä on tarkasteltu kappaleessa 7. Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 38 (41) Luontoselvtykset 7 Luontodrektvn ltteen IV(a) lajt ja uhanalaset elänlajt 7.1 Lto-orava (Pteromys volans) 7.1.1 Lähtöanesto ja menetelmät UHEX tetokannassa on lto-oravahavantoja hankealueen ssältä. Vakuttaa lmeseltä, että alueella aemmn vallnnut yhtenänen metsäalue on ollut lto-oravlle melko suotusa elnympärstö. Bredmossen Bredmossmyran Svartträsket Pjelax projektområde / hankealue Betydande botop / Merktyksellnen luontoarvo " / Flygekorre / Lto-orava Flygekorre lvsmljö / Lto-orava elnympärstö Natura 2000 0 0,25 0,5 0,75 1 km Naturskyddsområde Kuva 28. Lto-oravan elnympärstöt ja havannot Pjelax luontoselvtysraportt panoon.docx